ArnoKotro

Hägglundin kootut höläytykset

Puolustusvoimien ex-komentajan Gustav Hägglundin piikkiin on lehdissä pantu niin omituisia lausuntoja, että piti ihan ostaa hänen kirjansa ja katsoa, mitä hän oikeasti on kirjoittanut. Lehtiin en ole oppinut luottamaan: sanomiset tuppaavat yllättävän usein kiepsahtamaan jopa päinvastaisiksi.

Mutta nyt esimerkiksi Iltalehden sitaatit ovat menneet aivan oikein. En osaa olla siitä iloinen.

Hägglundin kirja Rauhan utopia (Docendo 2014) on nimittäin merkillistä luettavaa. Ensimmäinen kummallisuus on se, että heti johdannossa törmää virheelliseen termiin ja vieläpä aivan perusasiassa. Hägglund puhuu ”palkka-armeijasta” asevelvollisuuden vaihtoehtona, vaikka oikea termi on tietysti ammattiarmeija (engl. professional army, ruots. yrkesarme, saks. Berufsarmee jne.). Palkka-armeija on sotatoimialueella ilman laillista oikeutusta remeltävä joukkio, joka tappaa rahasta. 

Oikeiden termien käyttö on tärkeää, koska väärät vievät ajatukset harhaan ja johtavat järjettömiin kannanottoihin. Ammattiarmeijan ja palkka-armeijan sekoittaminen on saanut esimerkiksi valtio-opin professori Matti Wibergin toistuvasti varoittelemaan palkka-armeijasta: ”Yleisen asevelvollisuuden vaihtoehdot ovat sitä huonompia. Palkka-armeija on epäluotettava, sillä se on alati ostettavissa päivän kurssiin, yleensä alihintaan.” (HS 10.12.2010.)

Wibergin logiikalla esimerkiksi Suomen nykyisiin ilmavoimiin ei voi luottaa, ne kun eivät ole varusmiesten käsissä ja lentäjät voivat kriisin tullen vaihtaa rahasta äkkiä puolta. Ja pitäisikö Puolustusvoimien kantahenkilöstöä tituleerata palkkasotilaiksi? Onko Hägglund palkkasotilas?

Väännetään siis kenraalille ja professorille vielä rautalangasta: palkka-armeija koostuu palkkasotilaista, ammattiarmeija ammattisotilaista.

Kompurointia oman alan perustermistössä ei odottaisi kenraalilta, joka totisesti tekee lukijalle selväksi, kuinka monissa kansainvälisissä asiantuntijatehtävissä on meritoitunut.

Asiavirheitä kirjassa on toki muitakin. Hägglund esimerkiksi kirjoittaa, että Vietnamissa olisi ollut yli puoli miljoonaa amerikkalaista sotilasta vuonna 1965 (s. 60). Jokainen sotahistoriaa tunteva tietää, että sota ei tuolloin ollut eskaloitunut noin laajaksi ja joukkojen määrä oli huomattavasti pienempi.

Kummallisinta on Hägglundin epäjohdonmukaisuus. Kenraali kirjoittaa, että Natoon kuuluvat EU-maat ovat ajaneet puolustuksensa alas eivätkä edes suunnittele tai valmistele oman alueensa puolustamista (s.12). Väite on tietysti älytön. Ilmeisesti Hägglund itsekin ymmärtää tämän, sillä toisaalla hän kertoo, miten EU-maiden yhteiset sotilasmenot ovat nelinkertaiset Venäjään verrattuna ja aseissa on kaksi kertaa niin paljon miehiä kuin Venäjällä (s. 44-45). Ei vaikuta puolustuksen alasajolta.

Perusvirhe Hägglundin ajattelussa on se, että hän on jämähtänyt laskemaan asevelvollisuuden tuottaman teoreettisen reservin miesmäärää, mikä saa hänet vertaamaan Suomen armeijaa suurvalta-armeijoihin (s. 179). Sen tosiasian hän onnistuu sivuuttamaan taitavasti, että ajanmukaista aseistusta ei riitä kuin pienelle osalle reserviläisistä, ja nykyajan taistelukentille on turha lähettää puutteellisesti aseistettua ja riittämättömästi koulutettua tykinruokaa. Esimerkiksi kertausharjoitusten määrähän on pudotettu Suomessa olemattomiin. Tällainen reservi on vahva vain paperilla ja kenraalin mielikuvituksessa. 

Myös kyberuhat Hägglund ohittaa kovin kevyesti siihen nähden, kuinka nopeasti niiden merkitys on kasvamassa. Johtuneeko siitä, että kyberpuolustukseen ei liity sellaista uljaan maskuliinista sankaruutta kuin perinteiseen sodankäyntiin?

Nato-jäsenyyttä Hägglund vastustaa, koska se johtaisi oman puolustuksen alasajoon ja asevelvollisuudesta luopumiseen (s. 172). Hänelle hyvä maanpuolustus on yhtä kuin asevelvollisuus, joka näyttäytyy merkillisenä itseisarvona. Asevelvollisuus on kuitenkin vain väline, ja jos aika on ajanut sen ohi, sitä on turha ylläpitää pelkän perinteen vuoksi. Uskottava puolustus sen sijaan on päämäärä itsessään, ja paras perusta sille olisi jäsenyys yhteisessä vahvassa puolustusliitossa. 

Mantra omasta itsenäisestä ja uskottavasta puolustuksesta on tyhjää puhetta. Nykyajan sodissa esimerkiksi ilmavoimilla on ratkaiseva merkitys, ja jos Suomi joutuisi strategisten iskujen kohteeksi, miesmääräisesti ylisuuresta resupekkareservistä ei olisi juuri iloa.

Hägglund puhuu ”Nato-intoilijoista” (s. 98). Itse en ole sellaisiin törmännyt. Sen sijaan olen kyllä tavannut turvallisuuspoliittisia keskustelijoita, jotka ymmärtävät, että pieni maa ei nykyisillä asejärjestelmien hinnoilla pysty yksin ylläpitämään uskottavaa puolustusta, ja siksi vastuullisin ratkaisu olisi liittyä osaksi vahvaa puolustusliittoa, johon 94 prosenttia EU-väestöstä kuuluu.

Hägglund pitää nykyistä asevelvollisuusarmeijaa myös kustannustehokkaana (s. 168). Kustannustehokkuus on yksi niistä armeijakeskustelun kestohokemista, jotka eivät kestä lähempää tarkastelua. Kun joka vuosi koulutetaan tuhansia varusmiehiä, joille ei tosiasiassa ole sijoitusta sodan ajan joukoissa, kustannustehokkuuden sijaan kyseessä on tuhlaus. Nuorten miesten syrjäyttäminen opinnoista ja työelämästä tulee kansantaloudelle kalliiksi ja ison joukon osalta aivan turhaan.

Kokonaan oma lukunsa ovat Hägglundin yhdenvertaisuuspohdinnat. Pitää toisaalta olla vähästä iloinen: yleensähän puhtaasti sukupuolen perusteella määräytyvää asevelvollisuutta ei ymmärretä tasa-arvokysymykseksi, vaikka se on ilmeisin tasa-arvorikkomus maassamme. Hägglund sentään tunnistaa tasa-arvoaspektin, mutta johtopäätös on tietysti päätön: ”Asevelvollisuus on nimenomaan tasa-arvokysymys, nykymuotoisena se edistää sitä.” (s. 165.) Eikä tässä vielä kaikki: ”Tasa-arvon nimissä ryhdyn heti kannattamaan naisten asevelvollisuutta, jos miehet tulevat raskaaksi tai edes imettävät vauvoja.” (s. 164.)

Jos synnyttäminen ja asepalvelus rinnastetaan, eikö sitten ole oikein, että armeijaa käymättömään mieheen suhtaudutaan samoin kuin naiseen, joka ei synnytä – valinta on oma, eikä siitä seuraa mitään oikeudellisia tai moraalisia sanktioita? Juuri tätähän esimerkiksi asevelvollisuutta vastustava Ohi on -kampanja tavoitteli.

Koska Hägglund haluaa kuitenkin pitää armeijan miehille pakollisena, hänen logiikkaansa seuraten naisiin, jotka eivät synnytä, pitää soveltaa samoja rangaistuksia kuin totaalikieltäytyjiin. Siis vankeusrangaistuksia ja jalkapantoja naisille, jotka eivät halua lapsia?

Ja yhä vain hullummaksi menee. Hägglundin mukaan nykysysteemi siis on tasa-arvoinen, mutta vanha järjestelmä syrji naisia: "Asevelvollisuutta voitaisiin pitää epätasa-arvoisena, elleivät naiset halutessaan pääsisi sotilaskoulutukseen." (s. 165.) Eli toisen sukupuolen pakottaminen armeijaan, siviilipalvelukseen tai vankilaan syrjiikin sitä toista sukupuolta? Ajatus on absurdi.

Ylipäätään on erikoista, että etuoikeutena pidetään jotain sellaista, mihin pitää pakottaa vankeustuomion uhalla. Mutta Hägglund on jäänyt patakonservatiivisten sukupuoliroolien vangiksi ja tunkkaiseen perinnehenkeen armeija on hänelle yhä ”miesten koulu” (s. 163). Tämä ei ole yllätys, onhan Hägglund jo aiemmin todennut, että jos hänen poikansa olisi valinnut siviilipalveluksen, hän olisi tuntenut epäonnistuneensa kasvattajana.

Huikeaa luettavaa ovat myös pohdinnat arabien vähäisistä Nobel-palkinnoista (s. 111-112) ja toteamus siitä, että Venäjää on turha neuvoa, koska venäläisillä on erilainen perimä kuin meillä (s. 181).

Eikä tässä vielä kaikki. Hägglund antaa tuen paroni de Montesquieun (1689-1755) ”ilmastoteorialle”: kuumassa ilmanalassa keho veltostuu, aivot pehmenevät ja rikollisuus lisääntyy (s. 138 ). Ilmankos Afrikka on maanosa, jossa miljoonien naisten sukuelimet silvotaan, lapset pakotetaan sotilaiksi, homot kivitetään hengiltä ja harrastetaan joukkoraiskauksia ja etnistä puhdistusta (s. 156).

Puolustusvoimilla on nyt todellinen ongelma – liian pienten määrärahojen lisäksi. Olen keskustellut monien älykkäiden ja modernisti ajattelevien upseerien kanssa, ja he joutuvat pysyttelemään hiljaa rivissä samalla kun mediassa temmeltää sammakoita sarjatulella laukova eläkeläiskenraali.

Lopuksi on toki paikallaan kysyä, millä rahkeilla valtiotieteiden maisteri ja lukion opettaja arvioi kenraalin näkemyksiä. Vastaan toivomuksella: jos joskus eläkkeellä rupean kirjoittelemaan koulumaailmaa kommentoivia horinoita, joissa sotken iloisesti peruskäsitteet ja pidän tyttöjen ja poikien eriarvoista kohtelua tasa-arvon edistämisenä, toivottavasti joku minkä tahansa ammatin edustaja vihjaisee, että nyt olisi ihan hyvä vetäytyä viettämään rauhallisia ja hyvin ansaittuja eläkepäiviä.  

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (62 kommenttia)

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Arno hyvä.

Kyseessä ei ollut väitöskirja eikä edes tutkielma. Näin ollen kirjailija saa käyttää vapaata kerrontaa ja tuoda esille omia mielipiteitään.

Mahdollisia asiavirheitä ei tule huomioida, kuten tieteellisessä tutkimuksessa, ellei kirjaa ole nimenomaisesti luokiteltu tietokirjaksi.

Itse olen käsittänyt, että kirja on myyntimielessä luokiteltu valtiotiedekategoriaan, mutta sen sisältö ei ole tieteellistä tutkimusta, vaan pikemminkin vapaata analyysia.

Hägglundin kirja tulee tuskin osallistumaan tieto-Finlandia kilpailuun.

"kuumassa ilmanalassa keho veltostuu ja aivot pehmenevät"

Tästähän saimme itse maistiaisia heinäkuun helteissä.

Rikollisuuden ja kuuman heinäkuun välisestä vuorovaikutussuhteesta ei ole vielä virallista tilastoa, joten siihen en ota kantaa.

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro

Vaikka kyseessä ei väitöskirja tai tutkielma olekaan, näkemysten toivoisi kuitenkin olevan johdonmukaisia ja hyvin perusteltuja - ja mieluiten tästä ajasta, ei menneiltä vuosikymmeniltä.

Käyttäjän TuomoGren kuva
Tuomo Gren

"Kyseessä ei ollut väitöskirja eikä edes tutkielma. Näin ollen kirjailija saa käyttää vapaata kerrontaa ja tuoda esille omia mielipiteitään."

En haluaisi vinoilla, mutta "en haluaisi" -aloituksen jälkeen ei oikein voi tehdä muuta. Etenkään jos jatkaa "mutta" -sanalla.

En haluaisi vinoilla, mutta onhan tuota tosiaan käytetty argumentinkorvikkeena, sananvapautta. Ikään kuin asiasta tekisi jotenkin laadukkaamman se, että sen saa sanoa ääneen.

"Tämä on vain mielipiteeni" -aloitus on toki yleensä totta. Vaikeaa sitä on monesti muiden mielipidettäkään puolustaa. Ja yleensä -joskaan ei aina- argumentoija kannattaakin ajamaansa asiaa myös mielipiteenään.

Olen itse asiassa ihmetellyt ihmisiä joiden mielestä argumentin huonoudesta ei saisi sanoa vain siksi että foorumi on jokin. Jos sana on todella vapaa niin luulisi että myös tälle kritiikille olisi sana vapaa. Mutta ilmeisesti tässä ajetaankin sitä että huonosti perustelluilla ja eiakateemisilla lausunnoilla olisi jokin erityisasema, että prioriteetti niille ja muut sitten tämän alle. (Se selittäisi aika monta asiaa. Esimerkiksi omat postaukseni.)

Kiitos. Me olemme huvittuneet.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Hämmästyin Hägglundin käsitystä siitä ettei Suomen tarvitse liittyä Natoon koska ”Yhdysvallat tarjoaa Suomen arvomaailmalle takuun. Meillä on heihin hyvät välit, koska oma puolustuksemme on kunnossa, emmekä ole ruikuttamassa jatkuvasti apua, kuten monet Nato-maat tekevät. Saamme jo nyt Yhdysvalloilta käyttöömme sellaista sotamateriaalia, jota he eivät anna edes liittolaisilleen”. (HS 22.8.2014).

Oikein hyvä, jos näin on mutta tarkoittaako tuo ”arvomaailman takuu” itsenäisyyttä? Onko takuu vain Hägglundin käsitys ja kuinka esim. presidentti Obama ja USA:n hallitus siihen suhtautuvat? Takuusta annetaan usein ”takuutodistus” ja sellaisen toivoisin näkeväni.

Käyttäjän PerttiKannisto1 kuva
Pertti Kannisto

Matti,
kukaan ei anna takuita mitään vastaan.
On vain kysymys siitä, missä porukassa Suomi on huomenna.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Onko Hägglund kirjoittanut kirjansa suomeksi vai ruotsiksi? Ei kai kysymys voi olla alkeellisista käännösvirheistä?

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro

Kyllä se ihan suomeksi on kirjoitettu, ei ole käännös.

Käyttäjän RaikoKarvonen kuva
Raiko Karvonen

Yleinen asevelvollisuus alkaa olla historian jäänne. En kannata sitä enää.

Ainoa vaihtoehto Suomelle järjestää puolustus on se, että Suomi siirtyy ammattiarmeijaan ja ehkä joskus kaukaisessa tulevaisuudessa sotilasliiton jäseneksi. Aluksi voisimme luoda puolustusliiton vaikkapa Ruotsin kanssa ja myöhemmin me voimme ehkä liittyä Natoon, jos siihen kansanäänestyksen jälkeen päädytään.

Yleisen asevelvollisuuden edullisuus tulee valtiolle siitä, että varusmiehille ei tarvitse maksaa normaalia palkkaa kuten kantahenkilökunnalle eikä varusmiespalveluksesta kerry varusmiehille eläkettä. Myös kotiuttamisraha on poistettu varusmiehiltä. Onhan tämä edullista mutta vain valtiontaloudelle ja veronmaksajille.

Yksittäisille varusmiehelle armeijan käyminen on kaikkea muuta kuin edullista. Armeijan käymisestä ei saa kunnon korvausta vaikka minusta siitä pitäisi saada nykyistä selvästi parempi korvaus, jotta palvelus motivoisi nykynuoria enemmän.
Itse kävin aikoinani armeijan ja koen, että minusta Suomen puolustus pitää järjestää jollakin muulla tavalla kuin turvautua asevelvollisuusarmeijaan.

Käyttäjän PerttiKannisto1 kuva
Pertti Kannisto

Raiko,
jollei suomipoika halua enää maataan puolustaa, on turha perustaa ammattiarmeijaa.
Kyllähän sekä idästä että lännestä löytyy oligarkkeja, jotka piankin hyödyntävät fyysiset voimavaramme.

Olisiko matalapalkkatyö ja metsiemme parturointi esimerkkejä.

Ai niin, johan Tanskan pinta-alaa vastaava alue Suomesta on varattu ulkomaisille kaivosyhtiöille.

Käyttäjän ReijoPaunonen kuva
Reijo Paunonen

....." alue Suomesta on varattu ulkomaisille kaivosyhtiöille."

Pertti, Ja sen takaa veltto virkamieskunta.

Viranomaisvaltuudet vajaakäytössä.
http://reijopaunonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1746...

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Toki myös sotilailla on mielipiteensä työtään ja maanpuolustuksen tulevaisuutta koskevissa asioissa, mutta julkisesti kommentointi on jätetty virallisten tahojen varaan.
Eläkkeellä tai palvelusajan jälkeen voi mielipiteistä keskustella vapaammin, ja sellaisena kenraalin kannanottokin on nähtävä: mielipiteenä.

Sen sijaan en usko hetkeäkään että ammattimies tahallaan sotkisi termistöt ammattiarmeijasta ja palkka-armeijasta. Kyseessä voi olla pikemminkin tahallinen lipsaus yrittää hämmentää käsitteitä.
Suomessa ja muualla sotilasuran ammatikseen valinneet ovat ammattisotilaita. Palkkasotilas värväytyy sille joka parhaiten maksaa, riippumatta siitä kuka ja minkä maalainen se on.
Eihän ulkomaille töihin menevä sairaanhoitajakaan ole palkkasairaanhoitaja vaan oman alansa ammattilainen.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Ehkä pitäisi lukea kirja, koskapa on poikinut kerrassaan sekavan referaatin, jossa jokainen irtonainen langanpää etsii toistaan, löytämättä missään kohtaa loogista yhteen solmimista. Ainakaan sellaisesta näkökulmasta, mikä laajentaisi puolustuksellista perspektiiviä.

Nyt on vaikea sanoa, onko vika kirjassa vai referaatissa. Jos tähän on poimittu olennainen, niin sitten alkuperäinen tuote on olematon, kuten Kotro väittää.

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro

Pyrkimykseni ei ollut kirjoittaa referaattia. Jos haluaa tutustua kirjaan, kannattaa lukea se. Halusin nostaa keskusteluun joitakin kirjassa esitettyjä omituisia väitteitä.

Tapio Suhonen

"Mutta Hägglund on jäänyt patakonservatiivisten sukupuoliroolien vangiksi ja tunkkaiseen perinnehenkeen armeija on hänelle yhä ”miesten koulu” (s. 163). Tämä ei ole yllätys, onhan Hägglund jo aiemmin todennut, että jos hänen poikansa olisi valinnut siviilipalveluksen, hän olisi tuntenut epäonnistuneensa kasvattajana."

On selvää, että asiaa katsotaan - aina - eri värisillä laseilla, riippuen sanojan habituksesta ja asemasta yhteiskunnassa: feministillä on omat lasit, kuin myös ammattisotillaalla omansa.

Tunkkaiseen perinnehenkeen voin vain todeta, että Rannikkojääkärinä ollessani en voi uskoa kovinkaan monen naisen siihen höykytykseen pystyvän; kysymys on siis naisten ja miesten fyysisestä erilaisuudesta.
Korostan vielä, kysymys ei ole rohkeudesta tms. intissähän ei tarvitse pelätä henkensä edestä, niin kuin sodassa...

Toisekseen. Minkä tahansa raamatun voi lukea kuin piru...

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Vetoaminen naisten fyysiseen heikommuuteen tuntuu puujalkavitsiltä. Vai nostatko puntteja saman verran kuin naisen painonnoston SM-voittaja?

En usko läheskään kaikkien miestenkään selviävän rannikkojääkäri- sissi- tai taistelusukeltajakoulutuksesta. Sen sijaan panssarivaunun ajamiseen ei suurtakaan fyysistä voimaa tarvita, noin esimerkkinä.

Tapio Suhonen

Tosiasioiden nurinkääntö ei muuta tosiasioita. Jos et ole huomannut kuinka asiat ovat YLEENSÄ todellisessa elämässä, niin se on sinun ongelmasi.

Kun nyt puhut punttien nostosta, niin eiköhän naisten ennätykset ole noin puolet miesten ennätyksistä.

Jos puhut vain minusta, niin se lienee eri asia - en ole puntin nostaja rakenteeltani 196cm/96kg ja liian pitkät jalat ja kädet painojen nostoa ajatellen. Silloin kun vielä urheilin aktiivisesti, niin muistaakseni penkistä lähti näillä naruilla 142kg (parhaimmillaan). Sen sijaan polkupyöräkilpailu tai juoksu keskimatkoilla oli vakuuttavaa.

Sissi ei tarvitsen puntteja mutta dynamiikkaa ja nopeutta - ja tietänet kuinka naisista koostuneiden sotilasyksiköiden on käynyt kautta historian, joutuessaan sotapsykoosissa olleen vihollisen miessotajoukon käsiin.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #36

Ei mennyt perille. Mutta kerrataan: Ennätykset eivät ole oleellisia, eikä "miehet ovat vahvempia", kun kerran kaikki miehet nyt vain eivät ole. Ilmeisesti naisten painonnoston SE on sinulle tuntematon. Ota selvää.

Sissi todella tarvitsee dynamiikkaa ja nopeutta. Kumpaakaan esim. minulla ei olekoskaan liiemmälti olllut. Sen sijaan tunnen naisia, joilla sitä on runsaastikin.

Tuo viimeinen virke jäi vähän auki, joten voisitko valaista. A. Beevorin kirjassa Berliini 1945 toki kerrotaan jostain tämän suuntaisesta. Ai, mutta siinähän olikin kyse naisista, joilla nimenomaan EI ollut aseita eikä kolutusta niiden käyttöön.

Tapio Suhonen Vastaus kommenttiin #37

No niin, nyt meni jankuttamiseksi. En voi sille mitään jos ei mennyt perille...

En puhu Beevorista, mutta niistä Neuvostoliiton naisyksiköistä, jotka jäivät Waffen SS:n hampaisiin. Nämä naisyksiköt olivat siperian valioita. Häveellisyys-syistä siitä ei kukaan halua puhua, ei saksalaiset, eivätkä venäläiset.
Israelissa naiset siirrettiin jo aikoja sitten pois etulinjan lähitaisteluista - tiedätkö miksi....?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #38

1) Jos noista "siperialaisista" ei kukaan puhu, niin mikä on lähteesi?

2) En tiedä tapauksesta "Israel". Voisitko kertoa? Anna samalla lähteitä.

Tapio Suhonen Vastaus kommenttiin #39

Olen lukenut arkistoja - yksityisiä - koskien mm. SS Vikingin kokemuksista matkalla Terekille. Niitä on turha Googlettaa.

Venäjä on pistänyt neuvostomapit piiloon Putinin komennossa.

Israelin taisteluprotokollasta ei niinikään löydy, ellei ole suhteita, paljoakaan tietoa: ellei sitten tunne Israelin jalkaväessä palvelleita upseereja.
En kerro nimiä, mutta tietoa voit saada suomalaisilta YK-sotilailta jotka palvelivat Golanilla.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #40

Eli lyhyesti: Sinulla ei ole esittää mitään.

Tapio Suhonen Vastaus kommenttiin #41

Olen kyllä huomannut, että olet turhanaikainen jankuttaja, joka vaatii googlea tai linkkejä väitteiden todistusarvoksi - Olet siis myös laiska: Tarvitset jonkun tuomaan eteesi todisteet, vaivautumatta itse ottamasta asioista selvää.
Olet myös hirvittävä ideologisti joka pitäytyy omissa google/linkkifiksaatioissaan vaivautumatta muuhun. Kuule! Se todellinen tieto, varsinkin nyt internet aikana, on jossakin muualla kuin netissä.
Kuten aiemmin sanoin, en tapani mukaan hölötä asioista, joista ei alkuaankaan asianomaiset ole halunneet puhua.

Israelista saat kyllä FAKTAT, jos niin oikeasti haluat: Israel sotii jatkuvasti. Jo viisikymmentäluvulla naisilta kiellettiin ns. lähitaistelu, koska he kuolivat. Myös israelilaiset tarvitsivat naisiaan.

Lyhyesti sanottuna: Sinä olet, kuten usein muulloinkin täysin väärässä. Minä nimittäin olen aina saanut fjoosoa, vaikka en olekaan koskaan nyökytellyt päätäni absoluuttisen, mieheen vertautuvan tasa-arvokuvitelman uskonnollisessa naisjuhlassa.

Sovitaan nyt poika niin, että pidä sinä omat pakkomielteesi, niin saat naisesi pysymään rinnallasi. Minä pitäydyn tapani mukaan tosiasioissa.
Äläkä enää jatka turhanaikaista lässytystäsi.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #64

Missähän olen pyytänyt tai vaatinut - tai edes maininnut - jotain googlesta tai linkeistä?

Mielnkiintoinen ajatus sinulta, että naiset ovat jotain omaisuutta, jota tarvitaan. No, niinhän mm. islaam esittää. Sinunkin maailmasi?

Toisaalta: "naisilta kiellettiin ns. lähitaistelu, koska he kuolivat. Myös israelilaiset tarvitsivat naisiaan." Miehiäkin kuolee ns. lähitaistelussa. Heitä ei siis mielestäsi tarvitse kukaan?

Kuten totesin, sinulla ei ole esittää yhtään mitään muuta väitteittesi tueksi kuin - väitteesi.

Lapsekkaat yrityksesi loukata jätän omaan arvoonsa. Ei pure.

Tapio Suhonen Vastaus kommenttiin #65

Hohhoijaa ja halleluja, oletko käynyt Sirola opiston- omaisuus???

Mikä on suhdeluku? Huomaan että matemaatiset kykysi ovat huonot.
Kutka kuolivat, kutka eivät.

Huomaan että että et kuitenkaan ole käynyt armeijaa, korkeintaan tykistön...

Tyhmyys on luonnonvarainen käyttövoima, joillekin.
Tyhmyyteen en kuitenkaan enää vastaa... jääkön tämä tähän.

Enää en vastaa typeryyksisi.

Pidä hauskaa!

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #66

Asiapohjainen ja todistamiisi faktoihin nojautuva argumentointisi lyö ällikällä!

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #67

Tässä sitten vähän tietoa, vaikka vain Wikipediasta:

"Clause 16A of the military service law requires that female combat soldiers serve 3 years of mandatory service, and continue in reserves service up to age 38, even if they become mothers. These are essentially identical to the terms of service for male combat soldiers.[3] Each year, 1,500 female combat soldiers are drafted into the IDF.[6] Women currently make up 3% of the IDF's combat soldiers.[8]

In 2014, the IDF appointed Major Oshrat Bacher as Israel’s first female combat battalion commander.[21]

A combat option for women is the Caracal Battalion, which is a highly operational force that is made up of 70 percent female soldiers.[5] The unit undergoes training like any combat infantry.[6] The IDF commando K9 unit, Oketz, also drafts females as elite combat soldiers.[8]"

Lukija tietänee, mitä tarkoittavat "combat" ja "commando".

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia

Joo sie saivartelet minun mielestä, minusta se oli selkokielistä tekstiä.

Jari Leino

No, onko sinun mielestäsi "Afrikka maanosa, jossa miljoonien naisten sukuelimet silvotaan, lapset pakotetaan sotilaiksi, homot kivitetään hengiltä ja harrastetaan joukkoraiskauksia ja etnistä puhdistusta"?

Mistä tämä sinun mielestäsi johtuu?

Tuleeko sinulle mieleen mitään muuta maanosaa, johon tuo kuvaus sopisi?

(Valitettavasti yhä useammat kohdat sopivat Afrikasta tulevan maahanmuuton myötä myös Eurooppaan...)

Jari Rauhala

Blogi oli joko nato-myyntimiehen puhetta tai sitten kirjoittajan aito käsitys miten asioita on hyvä hoitaa. Edellistä hän tuskin myöntää, jos on totta ja otan kantaa jälkimmäiseen olettaen sen olevan enemmän totta.

Kirjoittaja puhuu faktaa kertausharjoituksista ja luultavasti myös asevelvollisuuden hinnasta. Asia jää täysin puolitiehen jos ei puututa niihin syihin, miksi kenttäarmeijaamme on supistettu 20-vuoden aikana sekä armeijan miehityksen että määrärahojen osalta. Sekä miten edellinen liittyy eu:ssa ja eurossa olemiseen. Joku voi sanoa että eivät ne liity toisiinsa, mutta sen sanojalla on oma lehmä ojassa. Kun on vankka nykykehityksen kannattaja eikä näe sen viitekehyksen ulkopuolelle, niin muita vaihtoehtoja ei ole. Kansallisia juttuja on supistettava "suurempien" hyötyjen tieltä. Mm valtion omaisuus on myytävä, joka tietenkin vähentää mm armeijan määrärahoja. (erittäin lyhyt selitys)

Sitten. On mielenkiintoinen asia nimittää armeijaa palkka-armeijaksi ammatti-armeijan sijaan. Onko se Hägglundilta harkittua vai ei, sitä emme juuri nyt tiedä? Vai liittyykö seuraavaan? Ajoittain usa:n-naton armeija on nimenomaan yksityisarmeija. Siltä vaikuttaa. Se palvelee hyökkäyksillä ylikansallista bisnestä mm öljy-yhtiöitä. Sitä ei poista se, että lupa on hellinnyt YK:lta (Libya). Hägglund nimitti asiaa ja natoa usa:n ulkopolitiikan jatkeeksi. Kovin syvälle ei tarvi mennä, eikä tieto ole mitenkään salattu, että hyökkäykset menevät usein maihin missä on luonnonvaroja tai niistä on portti sellaislle alueille. Usein öljyä, mutta korporaatioille myös muuta hyödyllistä. Tässä kohtaa voi viitata stubbin sanomaan: "valta instituutioille valtioiden sijaan, se on tulevaisuus." Usa:n hallinnossa ja sen lähellä olevat piirit näyttävät kietoutuvan yhteen ylikansallisen bisneksen kanssa. Voi vain kysyä ulkopolitiikan vai bisneksen jatke? Ammatti- vai yksityisarmeija?

Ilmavoimat: Ilmavoimien ratkaiseva kyky kyseenalaistuu, kun miettii kolmea viimeistä usa-nato kohdetta. Afganistan, Irak ja Libya. Jos ilmavoimat on se ratkaisevin, niin miksi äskettäin usa:n merijalkaväki ja suurlähetystö pakeni Libyasta? Miksi juuri tällä hetkellä talebanit ovat heittämässä nato-joukot ulos Afganistanista? Miksi Irak ei ole rauhallinen? Miksi ylipäättään maita ei ole valloitettu? Siksi koska ilmavoimat ei ole ratkaiseva tekijä. Ei puututa siihen, jos ylikansallinen bisnes ja sen omistajat ovat saaneet haluamansa Libyassa ja Irakissa. Se ilmavoimien ja ohjusten avulla. Afganistanista en tiedä. On oma kysymys, että heittääkö Hägglund asioita sellaisen tiedon pohjalta, mitä meillä ei yksinkertaisesti ole, mutta "pyytää" meitä ajattelemaan?

Kirjoittaja kertoo keskustelleensa monien älykkäiden ja modernien upseerien kanssa. Voin vain levittää käteni, koska en tiedä? Mitä on heidän ajatukset, kokemukset ja näkemykset? Mutta siihen uskallan ottaa kantaa, että näiden modernien ja älykkäiden ulkomaiset virkatoverit -upseerit- ovat olleet Afganistanissa, Irakissa ja Libyassa. Edellä oli kuvattu sen seurauksia. Sen perusteella kannattaa osa moderniudesta pitää ehdottomasti ulkopuolella, jos se vaatii että maamme on valloittamaton. Ja jos tämä modernius ja älykkyys tarkoittaa natoon liittymistä, kansalta salailevassa ja venäjää demonisoivissa merkeissä mitä viime vuodet oikeasti ovat olleet, niin ei hyvä. Silloin Hägglundin kirja ja puheet saavat entistä enemmän painoarvoa.

Joka tapauksessa luin itse kirjan ja vaikutuin siitä. On yhden käden sormilla laskettavissa ne kerrat, viimeisen puolen vuoden ajalta, milloin tulee järkeä ja voimaa keskusteluun -vakauttamaan-. Johtajilta tarvitaan sitä. Se on puuttunut. Tai sitten kansalla ei ole tällä hetkellä sellaisia johtajia? Mahdollista...

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

"Eikä tässä vielä kaikki. Hägglund antaa tuen paroni de Montesquieun (1689-1755) ”ilmastoteorialle”"

Tätähän tutkitaan edelleen

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014063018450631_u...
http://www.psmag.com/navigation/books-and-culture/...

"New research finds that within the U.S., those states with cooler temperatures tend to have populations with higher IQs."

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Niinpä. Hyvä todiste asiasta on USA:n ja Kanadan vertaileminen.

Käyttäjän elinajamsa kuva
Elina Lappalainen

Mielenkiintoinen blogiteksti. Täytynee itsekin lukea tuo kirja. Omituisuuksia se ilmeisesti todellakin tuntuu pitävän sisällään samalla epäloogisuutta - ja epätasa-arvoa. Huoh. Vielä jään kaipaamaan, mitä annettavaa kirjalla on sitten sille puolustuspolitiikalle.. ehkä se selviää lukemalla kirja itse.

Kalervo Palonen

Arno, tunsin isäsi. Olin UudJP:sä 67-68. Loppusodassa olin isäsi taistelulähetti omalla moottoripyörälläni, hieno homma. Hieno mies oli isäsi, jo silloin. Mielipiteitäsi en ymmärrä enkä hyväksy. Tosiasia on, Suomi ei selviä yksin tälläkään kertaa. Meidän on pakko liittoutua länteen, muuten meidät hukka perii. Tällä neutraliteetillä ryssä pyyhkii takalistoaan, usko pois.

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro

Kalervo,

etkö siis hyväksy sitäkään näkemystäni, että puolustusmäärärahoja pitää nostaa ja Suomen tulisi liittyä Naton jäseneksi, jos haluamme että puolustus on tulevaisuudessa uskottava? Nämä ovat olleet koko ajan kaksi ydinteesiäni sen ohella, että enää ei ole tarkoituksenmukaista pyrkiä saamaan koko miesikäluokkaa palvelukseen. Armeijan pitää olla miesmääräisesti pienempi mutta paremmin koulutettu ja varusteltu.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Tässä "strategiasi" oleelliset virheet: Puolustusmäärärahoijen ja NATO-jäsenyyden yhteen sitominen on puhtaasti poliittinen kysymys. Määrärahoja voi toki korottaa ilman jäsenyyttkin, jos niin halutaan. Minä haluan, entä sinä?

Toinen ongelmasi on vähäinen ymmärrys nykyaikaisesta sodankäynnistä ja puolustusstrategiasta: Suomea voidaan puolustaa vain koko maan alueella. Nykyinen Helsinki-keskeinen puolustusajattelu on harhaista. Pääkaupunkiseutua ei yksinkertaisesti voida puolustaa, ei millään keinoilla. Suomea voidaan puolustaa vain ja ainoastaan haja-asutusalueilla, estämällä vastustajan logistiikan toimiminen. Helsinkin pystytään valtaamaan tai tuhoamaan päivässä, ilman että Suomessa edes huomataan, että sota on alkanut. Siihen pystyy jopa vaikka Ruotsi.

Suomi sen sijaan pystytään valtaamaan vain talvella, niin kuin Stalinkin tiesi, ajoittamalla sodan aloittamisen marraskuuhun. Ja puolustamaan sitä pystytään vain aseistamalla koko kansa, tehokkailla käsiaseilla ja olalta ilmaan ammuttavilla it-ohjuksilla sekä nopealiikkeisellä tykistöllä. Muita keinoja ei yksinkertaisesti ole.

Kybersodan uhka on oleellisesti liioiteltu, Suomi ei ole strategisesti niin riippuvainen tietoverkosta, kuin elokuvien perusteella voisi kuvitella. Suurimman osan viestimien häirintätekniikat ovat jo nyt sitä luokkaa ja niin hyvin tunnettuja, että tehokkaimmat sodanjohtokeinot ovat taas suora viestintä ja sähköjohto. Radiot oat käyttökelvottomia todellisissa rintamaoloissa modernin sodankäynnin kyseessä ollessa.

Käyttäjän ojanaho kuva
Toni Ojanaho Vastaus kommenttiin #32

".. ja olalta ilmaan ammuttavilla it-ohjuksilla sekä nopealiikkeisellä tykistöllä. Muita keinoja ei yksinkertaisesti ole."

Näitä olalta ammuttavia ei taida muuten enää olla käytössä. En tiedä, että onko igloja vielä tarjolla johonkin "kakkosketjuun", mutta käsittääkseni ne korvattiin sodan ajan yksiköissä vähän järeämmillä vaihtoehdoilla. Käsitys perustuu siihen, että itsellänikin oli tuollainen jaos merkittynä yksiköksi, mutta jo viime vuosikymmenellä ne vaihtuivat.

Ajatus siitä, miten idästä hyökättäisiin ja miten sitä vastaan kannattaa yrittää puolustautua saattaa olla siis päivittynyt.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #43

Ongelmaksi tulee, että mitä isompi värkki, sitä parempi maali. Igla on edelleen periaatteessa toimiva helikoptereita vastaan. Mikään ei myöskään estä maailman tietotekniikan huipulla lekottelevaa Suomea kehittämään omia keveitä maasta ilmaan it-ohjuksia. Nouhau on, samoin tuotantoteknologia. Mallejakin on jo varastossa.

Jalkaväki on ainoa aselaji, joka voi miehittää ja pitää alueen. Näin on edeleen.

Pasi Harjamäki Vastaus kommenttiin #47

Ja hampaisiin saakka aseistettu jalkaväen sotilas on ainoa Suomen uskottava puolustus. Eivät Hornetit, eivätkä Leopardit.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #57

Lisäksi kannattaa muistaa, että kolmessa viimeisimmässä Suomen käymässä sodassa nimenomaan Venäjä/Neuvostoliitto on ollut armeijamme pääasiallinen ulkopuolinen varustaja, ei nk. "länsi".

Käyttäjän ojanaho kuva
Toni Ojanaho Vastaus kommenttiin #47

Tällainen ajatus minullakin oli aikanaan. Siihen aikaan myös Drakenit lensivät puiden latvoja hipoen. Iglojen kanssa niitä vihulaisen vastaavia ei saanut varsinaisesti torjuttua, mutta pienikin vahinko aiheuttaa nopeasti liian suuria tappioita.

Kuitenkin, lentokoneet rupesivat tiputtamaan pommeja ja ohjuksia korkealta jo Irakin ensimmäisen sodan aikoihin. Jugoslaviassa Igloilla vielä pudotettiin jotain. Kaipa Suomessakin tehtiin tällöin linjanmuutos. Igloilla suojataan maajoukkoja ja niillä taas ei näytä tekevän sodan alussa mitään, kun kaikki pommit tulevat taivaalta.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #60

Jugoslavian sota on monessa suhteessa kuvaava esimerkki nykyisen haitek-sodan tehokkuudesta.

Ensiksikin, NATO:lla oli sodan aikana ilmassa yht'aikaa niin paljon pommikoneita, hävittäjia jne., että ne olivat enemmän vaaraksi toisilleen kuin serbeille.

Toiseksi, NATO:n ilmavoimien sotilaalliset saavutukset olivat melko vaatimattomat: albaanien pakolaiskolonnan pommittaminen on ehkä tunnetuin, toisaalta esim. koko soan aikana serbien panssarivaunuja saatiin tuhottua ilmasta käsin vain kymmenkunta. Serbit sen sijaan saivat pudotettua USA:n hävittäjän, jota ei voinut pudottaa.

Kolmanneksi, ilma-ase osoittautui tehokkaaksi vasta, kun siviilikohteiden pommitus aloitettiin, mm. Belgradin televisiotorni tuhottiin. TV-ohjelmien loppuminen kaatoi Milosevicin hallinnon.

Neljänneksi, kuten olen edellä todennut, vain maajoukot kykenevät valtaamaan ja pitämään maastoa. Tämä oli totta Jugoslaviassa, tämä on totta Afghanistanissa, Irakissa, Syyriassa jne. Tärkeää ei ole pudottaa hävittäjiä ja pommikoneita, vaan miehistönkuljetushelikoptereita.

Käyttäjän ojanaho kuva
Toni Ojanaho Vastaus kommenttiin #61

Juuri näin silloin 20 vuotta sitten ajateltiin. Kävin armeijan muutaman vuoden kyseisen sodan jälkeen.

Jokin on kuitenkin muuttunut, kun kerran meidän taktiikkamme ei enää tukeudu näihin Igloihin tai vastaaviin suhteellisen halpoihin ratkaisuihin. Mun käsitykseni mukaan siihen on vaikuttanut juuri ohjusten laukaiseminen kauempaa. Lentokoneet eivät tulisi Iglojen kantavuusalueelle ja vihollinen aloittaisi maahyökkäyksen muutenkin vasta siinä vaiheessa, kun lopputulos alkaa olla selvä. Jos niiden putkien kanssa jaksaisi odotella siihen saakka, niin sitten niitä helikoptereita varmaan olisi yritettävänä juuri niin kuin kuvasitkin.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #68

Tässä on tyypillinen asekehityksen aiheuttama dilemma: Ohjusalusta on maali ilma-aseelle, olalta ammuttava ei. Ilma-ase on hyödytön ilman maaleja.

Käyttäjän JamesMashiri kuva
James Mashiri

Tässäkin keskustelussa lipsutaan näemmä genetiikan, rotuopin ja kohta varmaan eugeniikan aloille, joten ihonvärini (ja puuttuvan lääkärikoulutukseni) vuoksi en ota näihin asioihin. Ehkäpä moinen "off-topic" keskustelu voisi vaihtaa foorumia?

En myöskään lähde ruotimaan kenraalin kirjoittamaa -- kirja on minulla vielä kesken, mutta suussa on alkaa olla vanhan näkkärin makua.

VTM Arno Kotro tuo hyvin esille muutaman keskeisen asian, josta olisi hyvä keskustelun viritä. Tartun niistä kolmeen ja suositteleen lukemaan ainoat jakamani kaksi hyvin painavaa linkkiä.
---*---*---
1) Kotro: "Sen tosiasian hän onnistuu sivuuttamaan taitavasti, että ajanmukaista aseistusta ei riitä kuin pienelle osalle reserviläisistä, ja nykyajan taistelukentille on turha lähettää puutteellisesti aseistettua ja riittämättömästi koulutettua tykinruokaa."

ks. Sirén: http://www.nykypaiva.fi/article/upseeri-suorasuu/

"Maailmalle menevillä kuvilla, joissa varusmiehet marssivat varusteissaan, annetaan se vaikutelma, että hyvin menee ja uutta tavaraa on. Tämä saattaa olla todellisuudessa kuitenkin harhakuva, Sirén arvioi. Sirénin mukaan kysymysmerkkinä on, pystytäänkö tarvittaessa myös sodan ajan suuret massat varustamaan yhtä hyvin."

ks. myös Lindberg: http://www.bloomberg.com/news/2014-08-18/ukraine-c...

"Calling it a development program is perhaps too optimistic."

Puolustusvoimain komentajan luonnehdinta siitä mikä on puolustusvoimien kehittämisohjelman taso nyt ja lähitulevaisuudessa meni englanninkielisyydessään useimmilta ohi.
---*---*---
2) Kotro: "Asevelvollisuus on kuitenkin vain väline, ja jos aika on ajanut sen ohi, sitä on turha ylläpitää pelkän perinteen vuoksi. Uskottava puolustus sen sijaan on päämäärä itsessään, ja paras perusta sille olisi jäsenyys yhteisessä vahvassa puolustusliitossa."

Suomen puolutuksen uskottavuutta arvioidaan muualla kuin meillä. Karrikoidusti: me arvioimme Venäjän sotapotentiaalin "uskottavuutta" toimintaympäristössämme tulevaisuudessa. Siitä saadaan puolustusvoimien tehtävätarve (tärkein nykyinen: valtakunnan sotilaallinen puolustaminen=sotilaallinen maanpuolustus), joista skenaarioiden avulla voidaan tarkentaa suorituskykyvaatimuksia --- merivoimat, lue: laivastojoukot, ja ilmavoimat eivät sattumalta ole kehittyneet ammattimaisiksi, lähes täysin ammattisotilaista koostuviksi. Maavoimien osalta, asejärjestelmien kehittyessä (lue vuonna 2025+), sama on myös edessä. Kotro on oikeassa siinä, että asevelvollisuus, kuten myös ase, on vain väline, eikä se ansaitse sellaista kritiikitöntä itseisarvoista asemaa kuin nyt. Muista asevelvollisuuteen liittyvistä asioista olen Kotron kanssa täysin tai osin eri mieltä, mutta ne kuuluvat toiseen keskusteltuun.
---*---*---
3) Kotro: "Puolustusvoimilla on nyt todellinen ongelma – liian pienten määrärahojen lisäksi. Olen keskustellut monien älykkäiden ja modernisti ajattelevien upseerien kanssa, ja he joutuvat pysyttelemään hiljaa rivissä samalla kun mediassa temmeltää sammakoita sarjatulella laukova eläkeläiskenraali."

Tästä olen eri mieltä. Nykyinen komentajamme on hyvin suorasanainen. Joskus jopa niin suora ja selkeä, että minuakin alkaa pelottamaan ja vaikenen, sen sijaan että rohkaistuisin kirjoittamaan enemmän ja painavammin. Selkeäsanaisia ovat myös monet muut upseerit, palveluksessa ja eläkkeellä. Puolustusvoimien (ja puolustusministerin) viesti on nykyään selvä: upseereilla on sananvapaus ja vastuu sen käyttämisestä. Moniääniseen keskusteluun kuuluu myös kaikkien kuuleminen ja kuunteleminen, ikäluokasta ja sukupolvesta huolimatta. Kenraali Hägglundin viimeisin avaus on hyvä ja tervetullut lisä tähän keskusteluun. Kirja on ikkuna erään aikakauden ajatteluun, josta moderni sukupolvi on unohtanut liian monta asiaa, todellisuutta ja "lainalaisuutta." Suosittelen kuitenkin paksumpia kirjoja kenraalin lennokkaan kevytproosan rinnalle jäntevöittämään ajatuksen kulkua.

Lopuksi: Tietoisena siitä, että joku pahoittaa tästä mielensä, KIITÄN Arno Kotroa asevelvollisuutta, maanpuolustusta ja turvallisuutta koskevan keskustelun virittämisestä ja sen jatkamisesta ajankohtaisena, analyyttisena ja asiallisena.

Reino Jalas

”Ei se nyt niin hirveän vaikeaa ole kääntää termejä
professional army tai yrkesarme ammattiarmeijaksi.”

Vain suomenkielinen Wikipedia näyttäisi olevan 4-rivisen selityksensä verran täysin selvillä mitä yksikäsitteisesti tarkoitetaan vaikka vaikka Hägglundin käyttämällä "palkka-armeijalla". Muihin kieliin siirryttäessä Wikipediakin alkaa horjua.

UK-kielinen Wikipedia ei oikein tunnista ehdotettua "professional army" muotoista armeijaa. Sellaisen selitetään kuuluvan sisään yleisemmin käytetyn sanaparin standing armysisään. Standing armyn taas voi muodostua sekä palkatusta kantahenkilökunnasta että asevelvollisista.

Suomalaisessa arkikielessä käytettyä, ja myös Hägglundin käyttämä ilmaisu "palkka-armeija" kelpaa toistuvasti myös kotoisille uutisvälineillemme kuten YLE ja HS.
Tosin Hesaria blogisti on ojentanut asiassa jo puolitoista vuotta sitten. Mutta eipä nuo lehtisopulit näytä välittävän tai oppivan.

---
Näissä armeijatermien käännöksissä Googlen tai muiden netin sanakirjojen käännösapu ei ole kovin pitävää ja luotettavaa. Kun kokeilee samoja sanapareja kääntää eri suuntiin, kielestä toiseen.

palkka-armeija (FIN)
-all-volunteer army (UK, Google)
-standing army (UK, Sensagent)
-frivilligorganisation armé (SWE, Google)

Jos noista kokeeksi alkaisi purkamaan auki vaikka Volunteer military (UK) merkitystä, tulee tällaista tekstiä:

"Vapaaehtoinen armeija tai täysin-vapaaehtoinen armeija on
menetelmä joka saa miesvoimansa vapaaehtoisista asevelvollisuuden
tai pakollinen asepalvelun sijaan. Maa voi tarjota houkutteleva
palkkaa ja etuuksia rekrytoinnissa sotilaallisen houkutellakseen
vapaaehtoisia.
Monet vapaaehtoista asepalvelua käyttävät maat varataan oikeuden
uusia asepalvelu hätätilanteessa.
Intian armeija on maailman suurin pysyvä vapaaehtoinen armeija.
Armeijan vahvuus oli 1.129.900 aktiivista ja 960.000 reservin
henkilöä."

Hägglundin äidinkieli on ruotsi. En nyt viitsisi tikun nokkaan nostaa koko kirjaa siitä, jos siinä puhutaan palkka-armeijasta eikä ammattilaisarmeijasta.

Kansainvälisesti nuo sanaparit ja käsitteet eivät ole lainkaan yksiselitteisiä.

Vain suomenkieliselle Wikipedalle asia tuntuu olevan selkeä. Kuka sen 4-rivisen suomalaisen selostuksen sinne sitten onkaan lätkäissyt?
---
"Hägglund esimerkiksi kirjoittaa, että Vietnamissa olisi ollut yli
puoli miljoonaa amerikkalaista sotilasta vuonna 1965"

Tällaisen lähteen mukaan USA:n miehistöjakauma olisi ollut tällainen:
1965 184.300
1966 385.300
1967 485.600
1968 536.100

Tuon mukaan Hägglund tosiaan siis erehtyi, kahdella vuodella. Mutta koko kirjan kannalta, tai varsinkaan Suomen NATO-pohdintojen kannalta, onko tämä 2 v. lopulta kovin merkittävä vuosilukuvirhe?

---
Hägglund on tuonut sekä kirjassaan ja muutenkin omana kantanaan aika selväksi että hän ei tällä hetkellä kannata Suomen NATO-jäsenyyttä. Tässä mielessä hän on samoilla linjoilla kuin 57 prosenttia suomalaista nyt Ukrainan kriisin riehuessakin edelleen vaan on.
Samoin näyttävät ajattelevan Ruotsi ja Itävaltakin.

Hägglund osaa kohtalaisen hyvin perustella miksi nykyisessä(kään) tilanteessa Suomen oman armeijan alasajaminen ei ole hyvä eikä järkevä asia.

Blogisti taas sanoo laistaneensa sekä armeijan että siviilipalveluksen tykkänään. Blogistin keskeisesti vastustamana asiana näyttäisi olevan ainakin varusmiespalvelus ja ehkä siviilipalveluskin.

Tätä kautta on sitten hiukan oudostikin rakentunut mielikuva tänne pohjan perille Yhdysvalloista tulevasta sotilaallisesta turvasta. Amerikkalaisten jalkaväen rivisotilaiden NATO:n kautta tuoma turva. Se olisi kaikissa tapauksissa parasta suojaa Suomelle ja suomalasille.

Ainakaan kovin innokkaita jenkkien jalkaväkimokut eivät ole lähtemään nujertamaan pientä, vain 20.000 miehen vahvuisia ISIS-joukkoja. Ei edes oman tärkeän sotilasliittolaisensa Irakin tutulle maaperällekään.

Hägglundin tämänhetkinen ajatustapa suosii Suomen omassa hallinnassa ja päätösvallassa olevaa, toimintakuntoista ja riittävän uskottavaa sotaväkeä.

Eihän meillä täällä Suomessa tietenkään mitään kultaa tai öljyä tai muita ääririkkauksia ole Putinille haettavaksi. Mutta saattaisi se puolipiruuttaan ja mahtinsa osoitukseksi, koemielessä lähettää divisioonan verran miehiä Itä-Suomeen. Tuollaiset mieliteot kyllä pystytään torjumaan. Ja jo ennalta. Maassa olevan oman sotaväkemme ja taustalla olevan reservin olemassaololla.

Ainakin toistaiseksi löydän noista Hägglundin puheista enemmän logiikkaa ja uskottavuutta, mikäli jonkinlainen paha tilanne tai kummaa väkeä Suomen rajoilla tulisi eteen.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Kotro onkin tässä oiva esimerkki siitä, kuinka huonosti suomalaiset osaavat englantia - kuvitelmistaan huolimatta. Englanti on ehdottomasti vaikein niistä yli 40:stä kielestä, joita olen opiskellut. Englannin "petollisuus" on, että se on niin helppo oppia huonosti: Mii jane, juu tartsan.

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro

Palkka-armeija koostuu palkkasotilaista, eikö totta? Ja palkkasotilailla ei ole Geneven sopimuksen mukaan oikeutta taistelijan tai sotavangin statukseen, vaan heitä kohdellaan tavallisina rikollisina (ks. esim. http://fi.wikipedia.org/wiki/Palkkasotilas)

Risto Siilasmaan kuuluisassa asevelvollisuusraportissa on ongelmansa, mutta siinä sentään käytetään termejä oikein. Emmehän me puhu myöskään palkkaopettajista tai palkkaraitiovaununkuljettajista.

Jos välttämättä haluamme kuitenkin nimittää puolustusratkaisuja sen perusteella, millaisen korvauksen sotilaat saavat, sitten asevelvollisuusarmeijan sijaan pitäisi puhua orja-armeijasta, varusmiehille kun ei makseta palvelusajalta kohtuullista korvausta. Jonkun muistan tätä ehdottaneenkin.

Itse kuitenkin katson, että keskustelu olisi rakentavinta, jos käyttäisimme termejä ammattiarmeija ja asevelvollisuusarmeija, kuten muissakin tuntemissani kielissä.

On totta, että välillä esimerkiksi Yleisradion ja Helsingin Sanomien toimittajat sekoilevat mm. palkka-armeija-termin kanssa. Tämä johtuu lähinnä siitä, että järkevää keskustelua asevelvollisuuden vaihtoehdoista ei ole voitu maassamme käydä. Asevelvollisuus on pyhä. Se on fundamenttien fundamentti, itseisarvojen itseisarvo - ainakin tietyn sukupolven miehille. Lukion opettajana onneksi olen huomannut, että uudet sukupolvet osaavat ajatella vähän avarammin.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Termisekoilua???

"Orja-armeija"?

Kenen orjia yleiseen, yhtäläiseen asevelvollisuuteen perustuvan armeijan sotilaat ovat? "Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle." Ovatko asevelvolliset kansalaiset siis kansan, itsensä, orjia?

Muuten, ovatko Ranskan Muukalaislegioonan palkkasotilaat siis rikollisia?

Kuten totesin, englanti ei ole helppo kieli. Lisäksi kannattaa muistaa, että Wikiedia ei ole auktoriteetti suomen kielen terminologiassa, Nykysuomen sanakirja, tuo lainsäätäjän toimeksiannosta laadittu lainsäädännön perusteos, on.

Vai olisiko kirjalijan syytä rajoittaa puheitaan "termisekoiluista"?

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

" Kun joka vuosi koulutetaan tuhansia varusmiehiä, joille ei tosiasiassa ole sijoitusta sodan ajan joukoissa, kustannustehokkuuden sijaan kyseessä on tuhlaus. Nuorten miesten syrjäyttäminen opinnoista ja työelämästä tulee kansantaloudelle kalliiksi ja ison joukon osalta aivan turhaan."

Israelissa, jonka pinta-ala on alle 10 % Suomen pinta-alasta, reservin vahvuus on n. 445 000 ja aktiivipalveluksessa olevien vahvuus n. 175 000 sotilasta. Tämä kertoo jotkin suuren reservin merkityksestä myös teknologisesti edistyneille asevoimille.

Se, että meillä ei ole ensilinjan varustusta jakaa kaikille, lienee pienempi ongema, kuin se, että meillä ei olisi laittaa laajan maamme joka kolkaan joukkoja. Varustusta, ei uusinta uutta, mutta toimivaa, voidaan saada lyhyelläkin varoitusajalla. Sotilaiden kouluttaminen nollasta kykeneväksi taistelijaksi vie vähintään 6 - 12 kuukautta. Jos asevevollisten ja reserviläisten koulutusorganisaatio ajetaan alas, niin sen uudelleen muodostaminen vie vähintään 2 - 3 vuotta aikaa.

Suomeen kuuluminen Natoon ja yleiseen asevelvollisuuteen sekä suureen reserviin perustuva sodanajan vahvuus eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan toisiaan täydentäviä. Tiukan paikan tullen näitä kaikkia komponentteja tarvitaan. Yksin sekä ilman riittäviä reservejä ja varustusta, emme kestä tiukan paikan tullen kauaa. Sen osoittaa jo historiammekin.

Nato on tällä hetkellä ainoa sotilaallinen organisaatio, joka selväsanaiseen ja konkreettiseen sopimukseen perustuen voi taata Suomelle sotilaallista tukea. Muut vaihtoehdot ovat enemmän tai vähemmän spekulatiivisia pohdintoja, joita näytetään voitto puolisesti tehtävän vain Suomessa. Muut maat eivät näytä osallistuvan tähän kotimaiseen puolustusvaihtoehtoja koskeviin keskusteluihimme kovinkaan aktiivisesti. Liekkö ovat niistä edes tietoisia. No kyllähän Eestin suunnasta on kuitenkin sanottu ystävällisesti ja selkeästi, mikä ratkaisu meidän heidän mielestään tulisi tehdä.

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala

"Suomeen kuuluminen Natoon ja yleiseen asevelvollisuuteen sekä suureen reserviin perustuva sodanajan vahvuus eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan toisiaan täydentäviä"

Sekä asevelvollisuudessa että ammattiarmeijassa voidaan kummassakin muodostaa suuri tai pieni reservi. Asevelvollisuudessa reservin kokoon vaikuttaa ensisijaisesti se millä kriteereillä palvelukseen valikoidaan, ammattiarmeijassa taas se kuinka suurta korvausta palveluksesta maksetaan. Suomessa tällä hetkellä 36% koko ikäluokasta suorittaa asepalveluksen, ja sama määrä olisi mahdollista houkutella palvelukseen myös vapaaehtoismallissa.

Kansantaloudellisessa mielessä palkattomaan palvelukseen pakottaminen ei ole säästö, vaan minkä valtio pakottamalla säästää, sen varusmiehet häviävät. Kansantaloudellista säästöä ei myöskään saataisi jättämällä muiden julkisia palveluja tuottavien työntekijöiden, kuten esim. sairaanhoitajien ja poliisien, palkat maksamatta. Päinvastoin asepalvelukseen pakottaminen tulee kalliiksi, sillä pakottamisen seurauksena palvelukseen eivät hakeudu juuri ne varusmiehet ja -naiset, joiden opiskelu- ja työtilanteeseen palvelus parhaiten sopii. Kansantaloustieteilijät pitävätkin yleisesti asevelvollisuutta vapaaehtoismallia kalliimpana ratkaisuna.

Birchenall vertailee tutkimuksessaan asevelvollisuuden kustannuksia tilanteissa, joissa koko ikäluokasta 0-40% suorittaa asepalveluksen. Tutkimuksessa todetaan että vastoin yleistä käsitystä vapaaehtoismalli tulee kansantaloudelle sitä edullisemmaksi, mitä suurempi osa ikäluokasta (vaihteluvälillä 0-40%) suorittaa palveluksen. Asevelvollisuus tulee kalliiksi, sillä se lyhentää korkeapalkkaisia työuria vapaaehtoismallia enemmän: http://econ.ucsb.edu/~jabirche/Papers/conscription...

Lähes koko miesikäluokkaa koskevan asevelvollisuuden seurauksena Suomi kouluttaa tällä hetkellä noin kaksinkertaisen määrän varusmiehiä siihen nähden paljonko uudistettujen sodan ajan joukkojen 230 000 miehen vahvuus vaatisi.

Liian suuren varusmiesmäärän kouluttaminen johtuu siitä, että asevelvollisuuden seurauksena varusmiesten palvelukseen käyttämä aika ei maksa Puolustusvoimille juuri mitään. Samoin jos kaupasta saisi elintarvikkeita ilmaiseksi, ihmiset hamstraisivat ruokaa yli oman tarpeen. Ilmaiset resurssit johtavat resurssien tuhlailevaan käyttöön, mutta ilmaisista resursseista nauttivan tahon ei kuitenkaan kannata itse yrittää muuttaa resursseja maksullisiksi.

Jos asevelvollisuus lakkautettaisiin, voitaisiin palvelukseen houkutella (päivärahoja nostamalla) nykyistä pienempi määrä vapaaehtoisia ja motivoituneita varusmiehiä ja -naisia, joille pystytään hankkimaan sodanajan varustus, ja joiden taitoja on varaa ylläpitää kertausharjoituksilla.

Tällöin myös Puolustusvoimien koulutusmenot laskisivat, miesten työurat pitenisivät, nykymallin tasa-arvo-ongelmat ratkeaisivat ja vankeusrangaistusta kärsivät totaalikieltäytyjät voitaisiin vapauttaa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Näinhän se tietysti on. Ja kustannukset ovat maanpuolustuksen tärkein aspekti.

Kaikkein kustannustehokkainta olisikin tehdä "nicaraguat", lopettaa omat puolustusvoimat kokojaan ja tehdä Venäjän kanssa sopimus, jonka perusteella tuo maa hoitaa pyydettäessä/tarvittaessa Suomen puolustamisen. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla: kustannukset nollaan ja kuviteltu vihollinen pois mielestä, näkyvistä ja olemasta.

Olen varma, että kannatat tätä vaihtoehtoa. Juuhan?

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala Vastaus kommenttiin #48

En argumentoinut Puolustusvoimien lakkauttamisen puolesta. Totesin vain että asevelvollisuus on reservin koosta riippumatta aina kalliimpi tapaa muodostaa reservi kuin vapaaehtoismalli.

Jos asevelvollisuus tulee aina kalliimmaksi, kannattaa siitä joka tapauksessa luopua. Kysymys on verrannollinen siihen että kannattaisiko sama televisio ostaa kalliimmalla vai halvemmalla hinnalla. Se nyt vain on tyhmää maksaa liikaa, kuten eräs kodinkoneketjukin asian ilmaisee.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #51

Argumentoit halpuuden puolesta. Esittämäni malli on halvin.

Miksi se ei kelpaa?

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala Vastaus kommenttiin #52

Sekoitat budjetissa näkyvät ja kansantaloudelliset kustannukset. Vaikka julkisten palvelujen lakkauttaminen säästää näkyviä kustannuksia, jäävät arvokkaat palvelut näin tuottamatta. Palvelut kannattaa siis tuottaa mikäli niiden arvo on suurempi kuin niiden tuottamisen kustannukset.

Äskeiset argumenttini liittyivät siihen että kun palveluja tuotetaan, niin ne kannattaa tuottaa mielummin kustannustehokkaasti kuin tehottomasti.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #53

Mikä palvelu jäi esittämässäni mallissa tuottamatta?

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala Vastaus kommenttiin #54

Esittämäsi ulkoistaminen ei ole realistinen. Tiettyä tahoa vastaan toteutettua palvelua ei voi ulkoistaa kyseiselle taholle. Esimerkiksi syytetylle ei voida ulkoistaa hänen oikeuskäsittelyään, sillä syytetyllä on kannustin hoitaa oikeuskäsittely itsensä kannalta edullisesti. Samoin jonkun valtion hyökkäyksen varalta järjestettyä maanpuolustusta ei voida ulkoistaa kyseiselle valtiolle.

Maanpuolustus jäisi esittämässäsi mallissa siis tuottamatta.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #56

Tässähän tulikin sitten jo aivan uutta. Onko Suomen puolustus siis järjestetty vain ja ainoastaan Venäjän varalle? Missä asiaa koskevassa laissa noin todetaan? Minä kun luulin, että se on järjestetty mitä tahansa ulkoista tai sisäistä uhkaa varten. No, niin sitä vaan rehtyy, vanha kun on.

Mutta tuo Venäjä -ongelmakin poistuu mallissani. Kuten totesin: "Kaksi kärpästä yhdellä iskulla: kustannukset nollaan ja kuviteltu vihollinen pois mielestä, näkyvistä ja olemasta."

Eihän Venäjä voi enää olla uhka Suomelle, jos se hoitaa Suomen puolustuksen. Silloin se olisi uhka jo itselleenkin. If juu käänt piit tem, tsoin tem, kuten nörtit sanovat.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #56

Tässä onkin sitten tilaisuus analysoia tuota "kustannuslaskelmaasi":

"Suomessa tällä hetkellä 36% koko ikäluokasta suorittaa asepalveluksen, ja sama määrä olisi mahdollista houkutella palvelukseen myös vapaaehtoismallissa."

Mauno Koivist totesi presidenttinä ollessaan tästä mahdollisuudesta, sodan kokeneena, oivasti: "Eikö olisi kaikkein huonoin vaihtoehto, että aseissa on se osa väestöä, joka vapaaehtoisesti haluaa niitä käyttää?"

"... minkä valtio pakottamalla säästää, sen varusmiehet häviävät."

Mikä on tuo "valtio", joka säästää, elleivät juuri kansalaiset, myös ne varusmiehet?

"Päinvastoin asepalvelukseen pakottaminen tulee kalliiksi, sillä pakottamisen seurauksena palvelukseen eivät hakeudu juuri ne varusmiehet ja -naiset, joiden opiskelu- ja työtilanteeseen palvelus parhaiten sopii."

Sama kysymys: Kuka kumma on se "valtio", joka "pakottaa" elleivät juuri kansalaiset, myös ne varusmiehet?

"Kansantaloustieteilijät pitävätkin yleisesti asevelvollisuutta vapaaehtoismallia kalliimpana ratkaisuna."

Ketkä?

"Birchenall vertailee tutkimuksessaan asevelvollisuuden kustannuksia tilanteissa, joissa koko ikäluokasta 0-40% suorittaa asepalveluksen."

Miksi lopettaa 4= %iin, kun pitäisi lopettaa 90 %:iin?

"Tutkimuksessa todetaan että vastoin yleistä käsitystä vapaaehtoismalli tulee kansantaloudelle sitä edullisemmaksi, mitä suurempi osa ikäluokasta (vaihteluvälillä 0-40%) suorittaa palveluksen.

Samoin reunaehdoinko? Miten kustannustehokkuus on laskettu, jos ei käydä sotaa?

"Asevelvollisuus tulee kalliiksi, sillä se lyhentää korkeapalkkaisia työuria vapaaehtoismallia enemmän"

Mikä on korkeapalkkaisten osuus palkansaajista?

"Lähes koko miesikäluokkaa koskevan asevelvollisuuden seurauksena Suomi kouluttaa tällä hetkellä noin kaksinkertaisen määrän varusmiehiä siihen nähden paljonko uudistettujen sodan ajan joukkojen 230 000 miehen vahvuus vaatisi."

Tuo määrä onkin liian pieni, ja se pitäisi nostaa takaisin 700 000 tienoille. Aseitakin olisi, ei ole pitkää aikaa siitä, kun Kiinasta hankittiin 300 000 AK-47:ää.

"Liian suuren varusmiesmäärän kouluttaminen"

"Liian suuri" tarkoittaa, että "ylimääräisistä" on haittaa ja että kaikki "tarvittavat" ovat tarvittaessa käytettävissä.

" Samoin jos kaupasta saisi elintarvikkeita ilmaiseksi, ihmiset hamstraisivat ruokaa yli oman tarpeen."

Miksi? Hamstraamistahan tapahtuu juuri silloin, kun tiedetään/luullaan, että ruokaa ei ole tulevaisuudessa saatavissa.

"Ilmaiset resurssit johtavat resurssien tuhlailevaan käyttöön,"

Raitis ilma on ilmaista. Tuhlaillaanko sitä? Miten? Hengitetäänkö liikaa?

"mutta ilmaisista resursseista nauttivan tahon ei kuitenkaan kannata itse yrittää muuttaa resursseja maksullisiksi."

Juuri siksi ilman saastumista vastaan ei säädetä lakeja, vai miten se oli?

"Jos asevelvollisuus lakkautettaisiin, voitaisiin palvelukseen houkutella (päivärahoja nostamalla) nykyistä pienempi määrä vapaaehtoisia ja motivoituneita varusmiehiä ja -naisia,"

Tässä avain: Kuinka paljon päivärahoja pitäisi nostaa?

"joille pystytään hankkimaan sodanajan varustus,"

Tuo on pystytty hankkimaan jo asevelvollisuusarmeijalle, ja on jäänyt ylikin. Onelma on, että varustusta on Suomessa tietoisesti tuhottu.

"ja joiden taitoja on varaa ylläpitää kertausharjoituksilla."

Varaahan siihen on nytkin. Kyse on halusta.

"Tällöin myös Puolustusvoimien koulutusmenot laskisivat,"

Tähän sitten laskelma.

"miesten työurat pitenisivät,"

???
" nykymallin tasa-arvo-ongelmat ratkeaisivat"

???

"ja vankeusrangaistusta kärsivät totaalikieltäytyjät voitaisiin vapauttaa."

Erilaiset asevelvollisuudesta kieltäytyvät voitaisiin kokonaan vapauttaa yksinkertaisesti säätämällä laki, jolla kieltäytyminen vaihdetaan 5 prosenttiyksikön ylimääräiseksi tuloveroksi. Jokainen saisi sitten itse päättää, myös totaalikieltäytyjät. EI edellytä palkka-armeijaa.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Mielenkiintoista, näinä aikoina kun Suomi, ja näin ollen koko kansakuntamme, on mukana osana EU:n Venäjään kohdistamia taloudellisia pakotteita, asetetaan asevelvollisuus ja kansantalouden kehittäminen vastakkain. Toisaalta valtakunnassa ollaan huolissaan osan nuorisosta jatko-opiskeluun osallistumisesta ja lääkkeeksi on keksitty jatkettu peruskoulun penkillä istuminen käytännön oppimisen sijaan, jotta nämä nuoret eivät jäisi tyhjänpantiksi lorvimaan.

Israelissa on reserviin kuuluminen osattu kääntää eduksi. Useiden reserviläisten ammattiosaamista hyödynnetään Israelin puolustusvoimissa. Näin tulisi lisääntyvässä määrin tehdä myös Suomessa. Tässä suhteessa mm. logistiikan ja tietotekniikan alalla puolustusvoimat voisivat tarjota haasteita alan reserviläisille oman siviiliosaamisen alueilla.

Maamme puolustaminen on mielestäni ja perutulakimmekin mukaan yhteinen asia sukupuoleen katsomatta.

Ote Suomen perustuslaista:

"127 §
Maanpuolustusvelvollisuus

Jokainen Suomen kansalainen on velvollinen osallistumaan isänmaan puolustukseen tai avustamaan sitä sen mukaan kuin laissa säädetään.

Oikeudesta saada vakaumuksen perusteella vapautus osallistumisesta sotilaalliseen maanpuolustukseen säädetään lailla."

Lähde: Finlex :
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1999/19990731?search[type]=pika&search[pika]=perustuslaki#Pidp4758416

Käyttäjän JarmoLaine kuva
Jarmo Laine

Kiitoksia Arno Kotrolle mielipiteestä.

Olen monessa asiassa samaa mieltä kanssasi. Tämä puolustusasia on yksi niistä, joissa en ole.

Käsittelet minusta Natoa ja asevelvollisuutta asiaan perehtymättä ja hyvin lyhytnäköisesti ja pinnallisesti.

Asia ei ole yksinkertainen, kaikkea muuta. Pyydän lukemaan tämän Nato- mielipiteeni blogistani. Tähän vastauskenttään ei perusteltua vastausta oikein viitsi kirjoittaa.

Tässä näkemystä: http://vanhavittuilee.omasivu.fi/23/nato-turvallis...

Terveisin,

Jarmo "Jere" Laine

P.S. Pohdin muuten aihepiiriä myös uudessa kirjassani Sota 2016, tsekkaa, jos kiinnostaa. Voin tilata sinulle kustantajalta kappaleen tarvittaessa...

Käyttäjän vik kuva
Virpi Kauko

Asevelvollisuuden rinnastaminen synnytykseen ja imetykseen, ja vain miehiä koskevan velvollisuuden väittäminen tasa-arvoiseksi, on toki täysin järjetön ajatus vaikka sen ovat esittäneet monet muutkin kuin Hägglund.

Nykymuotoisessa armeijassahan on a) ammattisotilaista koostuva kantahenkilökunta ja b) asevelvollisuuden suorittaneista koostuva reservi.

Asevelvollisuuden ainoa vaihtoehto ei kuitenkaan ole "ammattiarmeija", jos sillä tarkoitetaan pelkästään ammattisotilaista koostuvaa armeijaa. Reservihän voidaan koota myös vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaneista miehistä ja naisista, ja kun asepalveluksesta maksetaan riittävä korvaus, siihen löytyy riittävästi vapaaehtoisia. Reserviläisiä olisi tällöin vähemmän kuin nykyään, mutta he olisivat motivoituneempia, koulutetumpia ja paremmin varustettuja. Reservi olisi siis "ammattitaitoisempi", mutta reserviläiset eivät silti olisi ammattisotilaita vaan heillä olisi siviiliammatit kuten nykyäänkin.

Vihreä miesliike on ehdottanut juuri tällaista armeijamallia: http://www.vihreamiesliike.fi/?p=14

Armeijan päivittäminen tälle vuosituhannelle sekä kansalaisten yhdenvertaisuuden että uskottavan puolustuskyvyn näkökulmasta ei kuitenkaan mitenkään välttämättä edellytä NATO-jäsenyyttä -- olipa Hägglundin mietteistä muuten mitä mieltä tahansa.

"Olen keskustellut monien älykkäiden ja modernisti ajattelevien upseerien kanssa, ja he joutuvat pysyttelemään hiljaa rivissä samalla kun mediassa temmeltää sammakoita sarjatulella laukova eläkeläiskenraali."

:-D

Mitä nämä älykkäät upseerit sitten ovat sinulle kertoneet?

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro

Vihreän miesliikkeen armeijamalli on kaikin puolin kannatettava: sen pohjalta syntyisi uskottava, nykyaikainen ja kansalaisia yhdenvertaisesti kohteleva puolustus. Itse tosin lisäisin malliin vielä Nato-jäsenyyden.

Vastaus Virpin kysymykseen: epävirallisissa keskusteluissa monet korkea-arvoiset upseerit ovat todenneet, että ei ole järkeä yrittää kouluttaa koko miesikäluokkaa, vaan paljon pienempi varusmiesten määrä olisi riittävä, kun ottaa huomioon kuinka monelle oikeasti riittää ajanmukaista aseistusta ja minkä verran kertausharjoituksin pystytään reserviä kouluttamaan. Tai sitten on yksityisesti todettu vain: "Olen lukenut kirjoituksiasi ja olen enimmäkseen samaa mieltä".

Mutta virassa oleva upseeri ei voi julkisesti sanoa vastustavansa asevelvollisuutta.

Sitten on valitettavasti näitä mouhoja, kuten maavoimien tiedotuspäällikkö Sakari Lauriala, joka twiittasi seuraavasti Ohi on -aloitteesta: "Putkinäköisen & sekavan 'isminne' logiikka muistuttaa taistolaisuutta, joka totesi 70-l. sotainvalideille: 'Mitäs menitte sinne.'"

Aina välillä luulee, että keskustelu olisi saavuttanut pohjakosketuksen, mutta sitten aina lyödään uusia ennätyksiä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset