*

ArnoKotro

Ihmeellinen väärinkäsitys

Kuinkahan älykkäältä kuulostaisi seuraava:

– Kumpi on väkiluvultaan isompi kaupunki, Vaasa vai Lahti?

– Vaasa aivan selvästi. Sen väkiluku kasvoi viime vuonna 644 asukkaalla, Lahden vain 390:llä.

Vastaus on tietysti älytön. On toisarvoista, mikä oli väkiluvun kasvu. Kysymys on siitä, paljonko kaupungissa on asukkaita. Vaikea kuvitella, että kukaan oikeasti antaisi näin höhlän vastauksen.

Vaan kuinka ollakaan, heti kun aletaan puhua rikkaista ja köyhistä, logiikka on juuri näin päätöntä. Ministereitä ja isoimpia lehtiä myöten ”rikas” ja ”köyhä” määrittyvät sen mukaan, mitkä ovat tietyn hetken tulot. Siis se muuttovoitto. Kun poliitikko sanoo, että rikkaiden verotusta voi kiristää, rikkaana pidetään ehkä sitä, joka ansaitsee bruttona 5000 kuukaudessa, kenties 7000 ansaitsevaa, mutta yhtä kaikki: tulot kuulemma tekevät ihmisestä rikkaan tai köyhän.

Ei se niin mene. Rikkaus ja köyhyys on tietenkin varallisuuskysymys. Jos vuokralla asuva opintovelkainen pätkätyöläinen ansaitsee väliaikaisesti 5000 euroa bruttona kuussa, on irvokasta pitää häntä rikkaana. Ja vakituisempikin hyväpalkkainen työ lähtee ketterästi alta seuraavissa yt-neuvotteluissa. Vasta omaisuus tuo vakaata taloudellista turvaa ja puskuria.

Vastaavasti on outoa pitää köyhänä sellaista pienipalkkaista, joka asuu velattomassa asunnossa tai jolla on kymmeniä tuhansia sijoitusvarallisuutta tai muuta omaisuutta. 

Koska keskustelu taloudellisesta eriarvoisuudesta jumittaa tuloeroissa, niihin kiinnitetään myös poliittisessa päätöksenteossa jatkuvasti huomiota ja nettotuloerot onkin pidetty kurissa. Sen sijaan varallisuuserot ovat päässeet repeämään tolkuttomiksi. Niiden kasvu on vieläpä ollut nopeaa, ja sitä ovat vauhdittaneet 1990-luvulta lähtien tehdyt veroratkaisut. Tieto tästä vain ei ilmeisesti ole tavoittanut poliitikkoja.

On siis paikallaan tarjota vähän faktaa. Nykyään varakkain viisi prosenttia omistaa melkein  kolmanneksen suomalaisten nettovarallisuudesta. Rikkaamman puolikkaan hallussa on peräti 94 prosenttia kaikesta suomalaisten omaisuudesta. Asian kääntöpuoli on kylmäävä: köyhempi puolikas kansasta omistaa yhteensä vain noin kuusi prosenttia kaikesta varallisuudesta. Vielä parikymmentä vuotta sitten luvut olivat selvästi tolkullisemmat.

Pörssissä prosentit ovat erityisen pysäyttäviä. Rikkain sadasosa suomalaisista omistaa peräti 77 prosenttia yksityissijoittajien osakevarallisuudesta. Monia saattaa yllättää tieto, että osakevarallisuus jakautuu Suomessa epätasaisemmin kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Osakevarat voi vieläpä parilla klikkauksella realisoida pankkitililleen, ne eivät ole mitään teoreettisia pelimerkkejä.

Suomestakin on siis tehty todellinen luokkayhteiskunta. Ja taustalla ovat nimenomaan varallisuuserot, eivät niitä paljon pienemmät tuloerot. Omaisuus sanelee taloudellisen luokka-aseman.

Siispä pieni toive Sinulle, parahin poliitikko, oikealta tai vasemmalta. Kun seuraavan kerran mielesi tekee sanoa, että otetaan lapsilisät pois rikkailta tai rikkaatkin pitää saada mukaan lamatalkoisiin, voisitko please kerrankin määritellä rikkaan ja köyhän varallisuuden mukaan. Tunnen itseni hölmöksi joutuessani kertomaan, että rikas on se, jolla on paljon omaisuutta, köyhä se, jolla ei ole omaisuutta lainkaan. Tämän verran analyyttisyyttä odottaisi myös aihepiiristä kirjoittavilta toimittajilta.

Ja niin, Lahti on paljon suurempi kaupunki kuin Vaasa, vaikka se ei tällä kertaa niin paljon uusia asukkaita saanutkaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

18Suosittele

18 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (42 kommenttia)

Tarja Parkkila

Hyvä kirjoitus.

Lisätään vielä, että Venäjän on meidän oikealla puolella ja Ruotsi vasemmalla.

Tarja Parkkila

Olen aina pitänyt itseni köyhälistöön kuuluvana, vaikka olen saanut säästettyä asunnon ja autokin on, mutta " V-voimasana" kun niilä ei voi maksaa esim, hammaslääkrilaskua, se on se ongelma.

Monia asioita ei ole voinnut tehdä, kuska on maksanut asuntovelkaa, ja nyt kun se maksettu, ei voi edelleenkään. Tässä on joku mysteeri.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Tuo alun vertailu on ihan totta. Tulojen vertailu antaa maan kansalisuuden vauraudesta väärän kuvan. Samoin bkt/asukas tai keskipalkka/asukas antaa liian ruusuisen kuvan suomalaisren varallisuudesta.

Varallisuutemme on kansainvälisesti vertaille länsimaalaisittain absoluuttisesti melko vähäistä ja se on erittäin tasa-arvoisesti jakautunut. Ruotsissa ja USA:ssa 1% omistaa moninkertaisesti enemmän suhteellisesti ja absoluuttisesti, esim Ruotsi 30% ja 6,6m€ ja Suomi 13% ja 1,7m€. Tuossa on mukana asunnot, joka onkin ylivoimaisesti merkittävin suomalaisen jotain omistavan varallisuuserä.

http://samimiettinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1719...

Rahoitusvarallisuutemme onkin pohjoismaalaisittain selvästi matalin.

http://tietotrendit.stat.fi/mag/article/111/

Keskustelet tärkeästä asiasta. Näyttäisi kuitenkin että omaisuuseriä on Suomessa vähän kulutukseen otettavaksi. Kämpät jos vaikka kaikki sosialisoitaisiin ottamalla käyttöön asunto-omistusvero kiinteistöveron rinnalle, niin valtion imevät lisätulot varmaankin romahduttaisivat asuntojen hinnat ja omistuksen.

Osinkoja taas verotetaan nyt omituisen epäneutraalisti. Olisi hienoa totetuttaa neutraali verotus, kuten ehdotimme "Miten Suomi voidaan pelastaa"-kirjassa.

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro

Hei Sami,

kirjoitat että varallisuutemme on "erittäin tasaisesti jakautunut". On totta, että useimmissa maissa varallisuuserot ovat vielä isommat. Se ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että varallisuuserot ovat tolkuttoman suuret kun niitä vertaa paljon enemmän esillä oleviin tuloeroihin. Kun kansan köyhempi puolikas omistaa vain kuutisen prosenttia kaikesta varallisuudesta, ei voitane puhua "erittäin tasaisesta" varallisuudenjaosta?

On myös oletettavaa, että todellisuus on vielä Tilastokeskuksen lukuja karumpi, koska varallisuusveron poistamisen jälkeen omaisuustietoja on ollut vaikea saada.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

11% suomalaisista maksaa 45% Suomen veroista. Köyhin puolikas suomalaisista ei juuri maksa valtion veroja ja saa tietysti suurimman osan tulonsirroista ja veronalennuksista.

http://www.sitra.fi/blogi/talous/ketka-maksavat-su...

Kaipa tämä systeemimme on jotenkuten toiminut siten että köyhimmälle puoliskolle ei ole insentiivejä eikä mahdollisuuksia vaurastua koska mm. varallisuus katsotaan tulonsiirtoja rajoittavaksi asiaksi. Kaikilta kansalalisilta pitkäaikaissijoitaminen on ulkoistettu eläkerahastoihin, joten esim. osakkeita Suomessa omistetaan varsin vähän. Miksi vaivautua luomaan buffereita, valtio hoitaa. Pitkäaikaissijoituksia ei siis kumuloidu kuin kämppiin, varsinkin kun omistuasunnon saa 2 vuoden jälkeen myydä verovapaasti. Jos osakkeille tai mille vaan annettaisiin vastaava veroetu, toki vähinen varallisuus alkaisi kohdistua näihin omaisuusluokkiin.

Mielestäni olisi hyvä jos kaikkia suomalaisia yritettäisiin verokannustomin ja muutenkin vaurastumaan. On kohtuuton kynnys että vain asunto toimii varallisuuden kerryttäjänä. Pieniä osakeomistuksia pitäisi kannustaa, mm. osinkoveroneutraalisuudella ja mahdollisesti niin että myös tulonsiirroissa ihmisä ei rankaistaisi siitä että ovat yrittäneet kerryttää edes pieniä turvabuffereita. Tai pitäisi olla joku omistusluokka joka ei ole yhtä iso hyppy pienituloiselle kuin omistuskämppä. Mikähän se voisi olla?

Mielestäni olemme köyhä kansa ja köyhtymässä myös bkt-tasolla eli tulojen puolella. Velkamme toisaalta kasvaa koko ajan.

Olisi hyvä että kädestä suuhun-kotitalouksista voisi tehdä ainakin pieniä omistajia. Olisko tällä tiellä mielestäsi potentiaalia?

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro Vastaus kommenttiin #5

Hei,

toteat, että 11% suomalaisista maksaa 45% Suomen veroista.

Perusongelma on siinä, että työtä verotetaan ankarasti mutta esimerkiksi omaisuustuloja ja myyntivoittoja siihen verrattuna kevyesti. Jos varaton kansanosa yrittää omalla työllään vaurastua, se on kireän verotuksen takia vaikeaa. Mutta jos vaurastuminen perustuu pörssipelaamiseen, suhdanteiden tuomaan kiinteistöjen arvonnousuun tai vaikka perimiseen, verotus on kevyttä. Tässä vallitsee ilmeinen epäsuhta.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #9

Arno: "Mutta jos vaurastuminen perustuu pörssipelaamiseen, suhdanteiden tuomaan kiinteistöjen arvonnousuun tai vaikka perimiseen, verotus on kevyttä..."

Omalla työllä rikastuminen on melkein mahdotonta, jos ei ole bonus ym. ylimääräisiä johtajantuloja. Taannoin joku "talousviisas" sanoi: "ettei tavallinen palkansaaja voi rikastua ilman osakesijoituksia pörssissä".

Se että muualla maailmassa tuloerot ovat meitäkin huomattavasti suuremmat, eivät ole minusta mikään puolustus, vaan lisäävät vain epäoikeudenmukaista tulonjakoa. Eikä meidän pitäisi ottaa vain huonoja esimerkkejä malliksi maailmalta:)

Osakesijoittaminen pitää minunkin mielestäni kyllä sinänsä hyvin paikkansa ja kuten vuosi vuodelta voi todeta, niin pörssiosakkeista saa parhaat tuotot, myös asuntosijoittamiseen verraten. Olettaen tietysti, ettei kaikkia munia ole pantu samaan koriin.

Tiedän monia palkansaajia, jotka ovat vähistä tuloistaan ryhtyneet osakesäästäjiksi ja vuosien kuluttua kasvattaneet varallisuuttaan huomattavasti enemmän kuin nämä enemmistö kansasta, joka pitää pienetkin rahansa visusti vain pankissa nolla koroilla ja hyödyttävät vain pankkeja.

Verotus on tietysti toinen juttu, joka pitäisi olla enemmän suunnattu tasaveroon kaikista tuloista, kuten Jouko tuolla aikaisemmin mainitsi. Toki tasaveronkin alaraja voisi huidella jossakin kohtuullisella tasolla, jotta rikkaat eivät ihan kohtuuttomasti rikastuisi...ainakin toistaiseksi, kunhan saataisiin tämä Suomi edes jotenkin ensin nousuun.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee Vastaus kommenttiin #5

Meillä sdp huolehtii ettei pienituloiset pääse vaurauttaan kasvattamaan. Heti lähtee tuet viimeistä senttiä myöten jos muutamalla tonnilla omistat pörssiyhtiötä. Köyhät pysyvät köyhinä ja massat ay:n lieassa lypsettävinä ja yhteiskunnallisena kiristysruuvina.

Käyttäjän perttilaine kuva
Pertti Laine Vastaus kommenttiin #11

Hyvää päivää ja kirvesvartta. Mistä näitä sdp kommentteja aina sikiää? Kun esim. soviteltu työttömyyspäiväraha tuli, siis semmoinen, joka tekee työnteon kannattamattomaksi, päätöksen siitä teki sdp oppositiossa... eiku sehän olikin porvarihallitus, jonka pääministeri oli Esko Aho. Ilmeisesti joka puolueella on omat demarinsa, kun sdp puhaltaa hallaa oppositiostakin.
Mutta onhan toinenkin samanlainen meemi, ay-liike, jonka viaksi lasketaan se toinen puoli.

Eikä muuten pörssiosakkeiden omistaminen pudota mitään tukia. Ne ovat tuloihin sidottuja.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee Vastaus kommenttiin #36

Sdp se on joka pääomatulojen veroja vaatii nostettavaksi. Ihminen kuulemma kuulu omistavaan luokkaa ja nylkee työntekijöitä jotka vain ansaitsevat rehellisin keinoin euronsa. Veroprosenttini muutaman pykälän yli 20, mutta 1000-1500 pääomatuloista lähtee kolmasosa. Joku tuossa ajattelussa mättää. Eikös toimeentulotuen saamisen edellytys ole säästöjen käyttö?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #5

Tällaiset virheelliset mielikuvat perustuvat käsitykseen, että raha on jotain konkreettista, jota jaetaan jostain, jota toiset "tuottavat" ja toiset "kuluttavat". Näin ei todellisessa elämässä ole. Raha on lupaus, joka kiertää yhteiskunnassa.

Tosiasia on, että verotuksella maksetuista palveluista ja tulonsiirroista hyötyvät eniten hyvätuloiset. Suurinta osaa hyvätuloisten pienyrityksiä ei olisi edes olemassa ilman tulonsiirroista nauttivia pientuloisia kansalaisia. Tuota rahaa ei olisi myöskään ylipäätään olemassa, johtuen rahan perusluonteesta. Samoin hyvätuloiset hyötyvät selvästi enemmän esim. yhteiskunnan peruspalveluista, koulutuksesta, infrastruktuurista tai vaikkapa terveydenhuollosta: ilman toimivaa infraa ja työterveydenhuoltoa hyvätuloisilla ei olisi niitä terveitä alaisia ja niitä kanavia, joita myöten tuotteet saadaan markkinoille, jotka noiden hyvätuloisten hyvät tulot mahdollistavat.

Tulonsiirrot eivät siis ole keneltäkään pois. Ne nimenomaan luovatt sitä rahaa, johon elintasomme, erityisesti hyvtuloisten elintaso, perustuu.

Siinä osut oikeaan, että olemme köyhä kansa, Unionin toiseksi köyhin varsinainen osavaltio. Sillä ei kuitenkaan ole keinotekoisten mittarien, kuten bkt:n, kanssa suuriakaan tekemistä. Samoin ulkomainen vlekamme on suunnilleen yhtä yhdentekevä asia kuin vaikkapa Kreikan ulkomainen velka, jonka ympärille on luotu keinotekoinen, merkityksetön "kriisi", jolla on vaikutusta vain suurpankkien omistajille. Mutta siitä toiste enemmän.

Tarja Parkkila

Julkisen sektorin työntekijät eivät maksa veroja, he saavat palkkansa verovaroista ja palauttavat osan takaisin, jota osaa sanotaan veroiksi.

Köyhimmän puolikaan osa on sama juttu, he saavat ostovoimansa verovaroista ja palauttavat, pienen osan takaisin, sitä sanotaan veroksi.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Kyllä ne julkisen sektorin työntekijät maksavat veroja siinä kuin muutkin. Ja ihan samoin perustein. Ajatus siitä, että näin ei olisi, perustuu keisarivallan talouteen, jossa virkakunta sai palkkansa hekilökohtaisesti hallitsijalta, ja verottomana.

Siitä on jo aikaa.

Käyttäjän TimoLustig kuva
Timo Lustig

Kymmenen pistettä. Asia on JUURI noin. Ainoa voittaja on pankki, joka kerää palvelumaksun jokaisesta rahansiirrosta, kun rahaa siirretään edestakaisin.

Jos lakattaisiin siirtämästä osaa rahasta edestakaisin ja maksettaisiin ulos vain netto, ehkä Jouko Heynollekin valkenisi, kenen rahalla julkinen sektori pyörii.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Jos lakattaisiin siirtämästä rahaa edes takaisin ja maksettaisiin ulos vain netto, suurimmalla osalla kansasta ei olisi tuloja lainkaan. Systeemimme pyörii verotuksen ja rahan kiertämisen varassa, aivan kuten kaikissa muissakin kehittyneissä maissa. Meillä se vain toimii paremmin kuin keskimäärin, josta syystä meillä on nykyinen keskimääräinen elitasomme, vaikka sille ei pitäisi olla liberaalin taloustieteen pohjalta mitään edellytyksiä.

Jako julkiseen ja yksityiseen sektoriiin on puhtaasti poliittinen eikä sille ole minkäänlaisia kansatalöoustieteellisiä perusteita. Kaikki Suomessa pyörii yhteisellä, sosiaalisestii taallulla, lupauksellamme siitä, että rahalla todennäköisesti joskus saa jotain johonkin hintaan, ehkä.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Tulipa mieleeni toinen poliittissävyinen tokaisu, siis "taas köyhiltä viedään!" Jos yhteiskunnan tarjoama taloudellinen tuki pienenee, ei köyhältä viedä yhtään mitään, koska tyhjästä ei voi nyhjästä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Blogisti osuu napakymppiin: Rikas on se, jolla oikeasti on, ei se, jolla on suuret tulot. Tämä pätee myös kansantlaouksia vertailtaessa: Rikas kansantalous on se, jolla oikeasti on, ei se, jolla on suuret tulot (BKT tms.) Venäjä on maailman rikkain valtio, Suomi Euroopan Unionin toiseksi köyhin varsinainen osavaltio. Esimerkkejä väärinkäsityksistä ja niiden oikaisuista voi esittää pilvin pimein.

Oleelllista on ymmärtää, mistä väärinymmärrys, johon Kotro asiallisesti puuttuu, johtuu ja on saanut alkunsa. On tarkasteltava MITÄ TILASTOIDAAN, kun tilastoidaan. Tuloeroja tilastoitaessa tilastoidaan VEROTETTAVIA tuloja, ei kokonaistuloja. Pois jää mm. omaisuuden arvonnousu, verottomat tulot jne.

Jakautuminen on saanut alkunsa nimenomaan verotuksen epäoikeudenmukaisuudesta: mitä suuremmat tulot, sitä pienempi kokonais-tuloveroprosentti. Jos kehitystä nyt pitää ongelmana (minä pidän, mutta sekin on näkökulmakysymys), voidaan todeta, että ainoa, mitä tilanteen "normalisoimiseksi" on tehtävissä, on kokonaisvaltainen veroremontti: Kaikki tulot verotettavaksi yhtenä tulona, tulonlähteestä riippumatta, ja siihen voimallinen progressio. Kaikki erilaiset vähennykset pis. Ainoa taho, joka remontista todellisuudessa kärsisi, ovat verrojuristit, "verosuunnittelukonsultit". Kaikki mut hyövyisivät, myös suurituloiset.

"Jostain syystä" veroremontti ei kuulu SSS:n hallitusohjelmaan.

Käyttäjän TimoLustig kuva
Timo Lustig

Omaisuus pois varakkailta vai? Kateusveroja lisää? Voi, voi.

En muista kuka filosofi on tämän viisauden takana, mutta siinä piilee oivallinen totuus joka kannattaa palauttaa mieleen, kun puhutaan omaisuudesta ja siitä, kuka sen omistaa ja kenen se ehkä pitäisi omistaa, ja se kuuluu jotenkin näin:

"Ei rikas ole se, jolla on kaikkea, vaan se, jolta ei mitään puutu."

Minulta ei ainakaan mitään puutu, vaikka en juuri mitään omistakaan.

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro

Hei Timo,

pointtini lähinnä se, että JOS halutaan puhua taloudellisesta eriarvoisuudesta, puhuttakoon ennemmin varallisuus- kuin tuloeroista. Mutta tietty aiheen voi ohittaakin. Ja niinhän se on, että sen jälkeen kun tietty peruselintaso on saavutettu, raha ei enää lisää onnellisuutta. Ja eikös se ollut Laotse joka sanoi osuvasti, että se joka tietää itsellään olevan tarpeeksi, on rikas.

Käyttäjän TimoLustig kuva
Timo Lustig

Puhutaan pois taloudellisesta eriarvoisuudesta.

Varallisuus on yleensä (ainakin Suomessa) hankittu ahkeruudella ja kyvykkyydellä, laillisin keinoin. Miksi sen pitäisi olla heikommassa asemassa kuin suurten tulojen, noin fiskaalisesta näkökulmasta katsoen?

Ja mitä se eriarvoisuus tässä lopulta tässä on? Sanan merkityssisältö viittaa ainakin omissa korvissani siihen, että eri ihmiset olisivat erilaisessa asemassa ilman hyväksyttävää perustetta. Jos varallisuus on laillisesti kovalla työllä, tai taitavilla liiketoimilla hankittu, eikö se ole aivan hyväksyttävä peruste?

Minusta eriarvoisuus voi olla myös positiivinen asia. Millä muuten voi lapsille perustella sitä, että kannattaa käydä kouluja, hankkia hyvä ammatti ja ponnistella elämässä eteenpäin, jos siitä ei mitenkään hyödy?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #19

Komppaan kyllä Arnoa, koska hän korostaa, että JOS halutaan puhua eriarvoisuudesta. Nythän ne "suuret tulot" ovat oleellisesti heikommassa asemassa "fiskaalisesti", ei suinkaan omaisuus.

Mutta vaikka näin sanonkin, en kannata omaisuusveroa, sillä se on vielä suorempaa sosialistista ryöstöä kuin tuloverotus. Kyse on kannanotossani nimenomaan rikkauden määritelmästä.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #21

Omaisuusverotus vain lisää maastamuuttoa, samoin pörssiosakkeiden aina vain suurempi verotus.... On nykyään niin helppo vaihtaa maata, joten rikkaitakin pitäisi kohdella vähintään samoin kuin naapurimaissakin, muuten meidät hukka perii:)

Käyttäjän alttisalomaki kuva
Altti Salomäki

Kannattaa huomioida, että varallisuuserot ovat Suomessa ikäluokkien välillä suuria. Omaisuudesta valtaosa on 55-75-vuotiailla, heidän mediaanivarallisuutensa on yli 30 kertaa suurempi kuin alle 35-vuotiailla. Kirjoitat luokkayhteiskunnasta, vaikka kyse on ikäluokkayhteiskunnasta.

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro

Terve Altti,

tuo on hyvä pointti: keskimääräinen varallisuus riippuu tosiaan paljon ikäluokasta (ei tosin ihan niin paljon kuin kirjoitat)aivan kuten keskimääräiset tulotkin. Mutta pitää huomata, että esimerkiksi kahteen vähävaraisimpaan desiiliin kuuluu paljon paitsi nuoria alle 25-vuotiaita myös 65 vuotta täyttäneitä. Myös keski-ikäisten ryhmässä varallisuuserot ovat suuret, selvästi isommat kuin tuloerot.

Käyttäjän VesaPalmu kuva
Vesa Palmu

Osaatko perustella väitettäsi siitä että Suomesta on tehty todellinen luokkayhteiskunta? Onko trendi omaisuuden suhteen todellakin ollut vaikkapa viimeisen sadan vuoden aikana se että omaisuus keskittyy? En lähtenyt etsimään historiasta tilastoja, mutta todella vaikea uskoa että tähän suuntaan olisi menty kun muistaa että melkein kaikki varallisuus Suomessa on kiinni asunnoissa, autossa ja pankkitilillä ( lähde: http://www.stat.fi/til/vtutk/2013/vtutk_2013_2015-... ). Veikaisinkin että omaisuuserojen kasvaminen ja supistuminen seuraa varsin tarkasti asuntojen hintakehitystä.

Jos omaisuutta haluaan verotuksessa tai etuuksissa huomioida on helpointa nostaa kiinteistöveroa, ei miettiä varallisuutta erikseen osana tuloerokeskustelua. Ei se ettei kaikilla ole samanhintaista asuntoa vielä tee maasta luokkayhteiskuntaa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Peukutin tätä blogia vaikka en yleisesti ottaen suosikaan tuollaista populistista "luokkayhteiskunta" -käsitettä Suomen kaltaisen maan kohdalla.

Itseäni on nimittäin myös suuresti ärsyttänyt se yleinen tapa puhua "rikkaista", kun tarkoitetaan keskituloisia palkansaajia, jotka ankaran tuloverotuksen alaisuudessa otsa hiessä laskeskelevat kuukausi toisensa jälkeen viimeisiä roposiaan saadakseen perheensä menot katettua.

Tulojen määrä, eritoten bruttotulojen määrä, ei juurikaan kerro siitä kuinka paljon rahaa jää "ylimääräiseksi". Jokaisella on oma menorakenteensa ja elämän historiansa, omat velvoitteensa j.n.e. Hiukan keskimääräistä suurempaa palkkaa nauttivien nimittäminen rikkaiksi on blogistin luonnehtiman perusnäkemyksen kannalta vähän sama asia kuin jos orjayhteisön keskuudessa suurin kateuden aihe olisi joidenkin orjien hiukan paksumpi leivän kannikka.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Työikäisen suomalaisen keskitulo ("mediaani") on hieman alle 1800/kk, ml. tulosiirrot yms.

En usko, että keskituloista missään erehdytään kutsumaan rikkaaksi.

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala

Hyvä kirjoitus. Itse kannatan varallisuuserojen pienentämistä verottamalla nykyistä enemmän maan ja muiden luonnonvarojen omistusta, joka on myös taloustieteilijöiden laajasti kannattama ajatus, eikä vähennä työnteon kannustimia, kuten työllä kerätystä varallisuudesta perittävät verot.

Osoitteesta: http://www.soininvaara.fi/2010/12/28/verotyoryhman...

"Työryhmä toistaa sen, että suurin osa ekonomisteista pitää maapohjan kiinteistöveroa hyvänä verona, koska se ei vaikuta käyttäytymiseen eikä nosta maanvuokria."

Australiassa on laskettu, että luonnonvarojen yksinoikeuksista voitaisiin periä veroa 23,6% BKT:sta. Suomessa tämä vastaisi n. 40 miljardia euroa, eli enemmän kuin mitä arvonlisävero, tulovero, yhteisövero ja pääomatulovero tuottavat yhteensä: https://www.prosper.org.au/2013/12/03/total-resour...

Alle verotuspotentiaalin verotetut yksinoikeudet maahan ja muihin luonnonvaroihin ovat tulonsiirto yksinoikeuksien haltijoille. Koska yksinoikeudet ovat voimakkaasti keskittyneet varakkaille, olisi yksinoikeuksien verottaminen tehokas keino tasata varallisuuseroja.

Muita kirjoituksia maan ja luonnonvarojen yksinoikeuksien verottamisesta:
http://www.labour.fi/TjaYpdf/ty32012/ty32012Lyytik...
https://en.wikisource.org/wiki/Open_letter_to_Mikh...
https://drive.google.com/file/d/0B-HMj5C-Pt1ENmhRb...

Tarja Parkkila

Keksikää joku keino, miten asunnon voi muuttaa maksuvälineeksi niin että ei tarvitse muuttaa pois.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Pankiin kanssa solmittu nk. negatiivinen asuntolainasopimus.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Hankit siihen kiinnityksen itsellesi. Eli haet pankista lainaa asunto vakuutena. Tietysti voit myös asunnollasi suoraan maksaa jotain ikään kuin vaihtarina ja sopia, että kauppaan sisältyy elinikäinen vuokrasopimus tai asumisoikeus.

Tarja Parkkila

29

Tiedän kyllä tuon, mutta haluasin pitkäaikaisen lyhennyksistä vapaan maksuvälineen, jonka vakuutena asunto olisi.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #30

Ota pitkäaikainen bullet loan, jota ei tarvitse lyhentää ennen eräpäivää lainkaan. Asunto siihen vakuudeksi. Jos voit sopia niin pitkästä laina-ajasta, että kuolet ennen eräpäivää, niin pankki vain lunastaa asuntosi.

Tarja Parkkila Vastaus kommenttiin #33

Kiitos vihjeistä Juha Kuikka, en ole koskaan kuulutkaan bullet loanista, mutta pitää ottaa selvää.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Tuohon ikuiseen jankutukseen siitä, että rikkaat maksavat enemmän veroja sopii kysyä, mitä he ovat teheet rikkautensa eteen?

Jos kaikilla inhimillisillä mittareilla vertailemme esimerkiksi nigerialaistohtorin kokopäiväistä jynssäystyötä pörssiyhtiön johtajan vessoissa, on mahdotonta ajatella, että sen johtajan työ olisi sata, edes kymmenen kertaa arvokkaampaa – ei vaikka hän olisi kouluttautunut, vastuullisessa työssä, ja olisi 24/7 hälytysvalmiudessa. Viisinkertaisen palkan voi vielä jotenkin ymmärtää mutta yli kymmenkertaisen pitäminen kohtuullisena on mahdotonta.

Se ylimääräinen palkan osa ei ole työpalkkaa, vaikka niin luulotellaankin ja kansalle uskotellaan. Se on ylijäämärahaa ja pelivoittoa, jota ei jaeta työnteon mukaan vaan omistajia, hyvätuloisia ja heidän asemaansa suosien. Monet ovatkin muuttaneet osan työpalkasta yli jäävän osuuden pääomatuloksi, jotta verotus olisi alempi. Silti useimmat väittävät että tuokin osuus olisi korvausta tekemästään työstä. Ei ole, vaan se on epäoikeudenmukaisesta tulonjaosta yli jäänyttä varallisuutta, pelivoittoa.

On erikoista että Suomessa keskitytään työn verotukseen, kun verottaa pitäisi etupäässä työn tai tuotannon jalostusarvoa. Järkevä tulontasaus olisi perustuloon siirtyminen, järkevällä tavalla tietenkin, ja työnteon erottaminen välttämättömimmästä perustoimeentulosta. Tämä edellyttää tietenkin tulonjaon uudistamista, vaikka talouseliitti, pelurit ja puliveivarit (jotka tosiasiallisesti johtavat tätä maata) kuinka rimpuilisivat.

Palkkatyötä sen perinteisessä merkityksessä ei tule riittämään koko kansalle, ja koko ajan vähenevässä määrin automatisaation ja robotisoitumisen jne tuloksena. Emme voi jatkaa nykyisellä harhaisella polulla, jossa yhä isompi osa tuotannon tuloista valuu omistajien taskuun ja työntekijöille jää käteen Musta Pekka – joko pienen palkan tai takapuolen kengänkuvan muodossa.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti

Mistä blogauksessa esitetyt luvut ovat tulleet? En näe lähteitä missään.

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen

Tilastokeskuksen sivuilta löytyy ainakin jos jonkinlaisia lukuja.
http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatF... (toivottavasti linkki toimii).

Käyttäjän KajRisberg kuva
Kaj Risberg
Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Kuinka tilastoidaan yrittäjän omaisuus jossa tehdashallia myöten on kiinnitetty velkoihin ja jossa onsin on tienattava korot ja sitten vasta palkka.
Ivar Kreuger on hyvä esimerkki rikkaudesta omaisuuden muodossa.

Käyttäjän raffu kuva
Rafael Rantala

Ongelma ei ole varallisuus vaan varallisuuden vähäisyys. Ja valitettavasti sen kertyminen on tehokkaasti estetty esim. verotuksella. No Sveitsin mallista viisautta ei vaan tänne ilmeisesti saa kantamallakaan.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Varsin osuva kirjoitus.

Varallisuuseroja ovat aiemmin hillinneet varallisuusvero, joka poistettiin 2005, ja perintövero, jota on nyt hyvinkin aktiivisesti vaadittu poistettavaksi kokonaan. Oikeistohallituksen myötä tämä kehityssuunta vaikuttaa todennäköiseltä, varsinkin kun myös sekä KD että RKP ovat ajaneet perintöveron poistoa. Perintöveroa kannattaa selvemmin vain Vasemmistoliitto, Vihreät ja SDP, joista niissäkin on hieman hajaääniä.

Varallisuus on silti myös ongelmallinen kohde verottaa. On selvää, että ilman sijoitusvarallisuutta ei synny yritystoimintaa eikä työpaikkoja, mutta kaikista ei ole sijoittajiksi eikä säästäjiksi. Jos ajatellaan, että verotuksen painopiste kohdistettaisiin vahvasti varallisuuteen, säästäminen ei olisi kovinkaan kannattavaa, sijoittamisesta puhumattakaan. Jos verottaja kävisi kiinni kultaan, voisi tienestit saman tien sijoittaa Lapin kultaan ja juoda pois. Tältä osin talousliberaali argumentaatio on huomionarvoista.

Tulee myös mieleen se, että toisin kuin työttömiltä, kaikkein köyhimmiltä sosiaaliturva louhii myös varallisuutta: toimeentulotukea ei saa penniäkään, jos pankkitilillä on rahaa tai omistaa arvopapereita. Pitää vaan juoda kaikki pois saman tien. Säästeliäisyyteen kannustamista ei siis haluta soveltaa köyhimpiin.

Jonkinlaista optimia pitäisi siis etsiä. Kehityksen valossa voisi ajatella, että viimeisen kahdenkymmenen vuoden varallisuuserojen kasvuun pitäisi ottaa kriittinen näkökulma ja katsoa, miltä osin se aidosti edistää kaikkien hyvinvointia ja miltä osin ei.

Käyttäjän paavonevalainen kuva
Paavo Nevalainen

Jouko Heynon kommentit hienoja! yksi asia, joka libertaristeilta unohtuu, on se, että työn tehostuminen ja globalisoituminen on synnyttänyt omaankin maahamme ylimääräisen, tarpeettoman väestönosan. Meillä saattaa olla n. 2 miljoonaa "turhaa" ihmistä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset