En ymmärrä presidenttiä
Presidentti Sauli Niinistöltä kysyttiin Ylen Ykkösaamussa, olisiko hän valmis suosittelemaan Nato-jäsenyyttä kansalle, jos Ruotsi päättää hakea sotilasliittoon.
Niinistö vastasi, että merkittävissä kansainvälisissä kysymyksissä ei kannata ryhtyä jossittelemaan. "En minä vastaa siihenkään, että jos taivas putoaa niskaan."
Näkemys on kummallinen. Isoissa kansallista turvallisuutta koskevissa kysymyksissä nimenomaan pitää jossitella. On pohdittava erilaisia skenaarioita ja mietittävä etukäteen, miten niihin voi parhaiten varautua. Sitä voisi kutsua myös vastuulliseksi turvallisuuspolitiikaksi.
Viime vuosikymmenellä Suomen poliittinen johto oli unessa ja seurasi sivusta, kun Baltian maat hyödynsivät historiallisen tilaisuuden ja liittyivät Natoon. Mikähän olisi tunnelma noissa maissa nyt, jos tuota ratkaisua ei olisi tehty?
Presidentin puheista päätellen Suomi haluaa olla unessa jatkossakin. Koska Ruotsin Nato-jäsenyydellä ei pidä etukäteen jossitella, aiheesta saa keskustella ilmeisesti vasta sitten, kun Ruotsi on jo Natossa.
Silloin on myöhäistä. Suomen turvallisuuden kannalta olisi karmea tilanne, että kaikki muut Pohjoismaat kuuluisivat yleiseurooppalaiseen puolustusliittooon ja vain Suomi olisi ulkopuolella. Olisimme harmaata vyöhykettä, jonka niin Venäjä kuin Natokin koettaisi ottaa mahdollisimman nopeasti haltuun, jos (!) jännitys alueella kiristyy.
Jos Ruotsi liittyisi Natoon, murenisi myös se Ruotsin ja Suomen sotilaallinen yhteistyö, jonka perään nyt kovasti haikaillaan. Samalla Suomen ulkopoliittinen liikkumavara kaventuisi entisestään. Venäjän silmissä kuuluisimme sen etupiiriin.
Turvallisuuspolitiikasta pitää keskustella. Ja turvallisuuspolitiikka on mahdollisiin tulevaisuuden uhkiin varautumista. Tulevaisuudesta emme tiedä mitään, joten sana "jos" on olennainen osa keskustelua, sanoipa presidentti mitä hyvänsä.
Turvallisuspoliittisia kysymyksiä ei ratkaista keskustelemalla, vaan toimimalla oikeaan aikaan.
Ilmoita asiaton viesti
Mutta eikö viisas toiminta perustu siihen, että aiheesta ensin käydään järkevää ja argumentoivaa keskustelua?
Ilmoita asiaton viesti
Suomessa järkevä keskustelu puolustuspolitiikasta on lähes mahdotonta. Ilmeisesti käskytys on ainoa mahdollinen keskustelumuoto tästä aiheesta Suomessa.
Ilmoita asiaton viesti
Kannattaako tiukkoina aikoina keskustelua käydä julkisuudessa? Voisin kuvitella, että näissä asioissa ei avoin kansalaiskeskustelu ole aina kansakunnan etu.
Ilmoita asiaton viesti
Siis voimme luopua demokratiasta?
Kenestä teemme diktaattorin?
—
Juuri kovat ajat vaativat runsaammin keskustelua.
Ilmoita asiaton viesti
Onko kansa tarpeeksi nopea ja viisas tekemään olemassaoloansa koskevia päätöksiä vaikeina aikoina? Onhan meillä sentään demokraattisesti valitut päättäjät tällä hetkellä.
Ilmoita asiaton viesti
Suomihan on puoluediktatuuri, jossa naamoja voi äänestää neljän vuoden välein.
Ilmoita asiaton viesti
En myöskään hyväksy sellaista näkökantaa, että aseellinen hyökkäys Suomeen olisi verrattavissa taivaan putoamiseen. Toinen ei ole utopiaa?
Mitä tulee Ruotsin Natojäsenyyteen, se on aika todennäköistä lähiaikana. Ruotsin edun mukaista olisi, ettei Suomi liity. Jos Suomikin olisi Natossa, Ruotsille koituisi ikävä 5.artiklan velvoite. Helpompaa heille olisi että Suomi jatkaisi puskurina niin kuin aina ennenkin.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä Matti ainakin kirjoitit sellaista, mihin voi yhtyä; Ehdottomasti puskurivaltiona. Alkuun pakotteet pois, kaupankäynnin voimakas virkistäminen ja pisteeksi i:n päälle oman ”puskurivoiman”, sekä taloudellisesti että sotilaalliseti, palauttaminen 20-vuoden takaiseen tilanteeseen. Sen jälkeen voidaan miettiä mitä muuta hallaa länsiliitoista on syntynyt ja korjata ne.
Ilmoita asiaton viesti
”En myöskään hyväksy sellaista näkökantaa, että aseellinen hyökkäys Suomeen olisi verrattavissa taivaan putoamiseen. Toinen ei ole utopiaa?”
Voitko avata, mitä tällä tarkoitat?
Ilmoita asiaton viesti
Aseellinen hyökkäys Suomeen on utopia 😀
Ilmoita asiaton viesti
Jos Ruotsi ei nopeasti hae jäsenyyttä, sitä uhkaa kalifaatiksi ajautuminen Venäjän pommittaessa ISIS:tä toiveena joukkopako ennen lumentuloa. Venäjällä taitaa olla tynkä vuohenhäntä kainalossa ajatellen pohjoismaista yhtenäisyyttä.
Ilmoita asiaton viesti
Minä ymmärrän asian näin:
Suomalaisille on kerrottu pitkään, etä NATO-jäsenyydestä järjestetään kansanäänestys. Kaikki pääsevät ilmaisemaan oman mielipiteensä ja osallistumaan päätökseen. Ei vain Presidentti ja valtioneuvosto kabinetissaan.
Meille on myös vakuutettu, että Suomi päättää itse oman linjansa. Eivät muut.
Näin on siis annettu ymmärtää. Totuus on hieman toisenlainen:
Jos Ruotsi hakee NATO:n jäsenyyttä, Suomi hakee myös NATO:n jäsenyyttä. Muodollinen päätös tarvittaneen, mutta mitään vaihtoehtoja ei ole.
Suomessa ei asiasta järjestetä kansanäänestystä, eikä edes presidentiltä liiemmin kysytä. Siksi Niinistön oli vaikea vastata kysymykseen.
Eihän presidentti voi myöntää, ettei Suomen NATO-jäsenyyttä päätetä Suomessa vaan Ruotsissa.
Tähän liittyy paljastava kommenttikin, jossa Ruotsin NATO-jäsenyyttä verrataan ”taivaan niskaan putoamiseen”. Ruotsin hakemus olisi siis jokseenkin negatiivinen tapahtuma presidentin kokemana. Minun spontaanireaktioni olisi jokseenkin positiivinen ”Yes! Nyt jumitus päättyy. Juna liikkuu!”
Ehkä Suomelle ja Niinistölle on Kremlin suunnasta luvattu ”taivaan putoaminen niskaan”, jos Suomi hakee NATO-jäsenyyttä. Ruotsi pääsee varmasti helpommalla, jos niin on.
Toisin sanoen: koska Ruotsin päätös hakea NATO:n jäsenyyttä tarkoittaa sitä, että taivas putoaa niskaamme: mekin haemme NATO:n jäsenyyttä, jos Ruotsi niin tekee. Ja Venäjä on ilmeisesti uhannut estääsen ehkä jopa samaan tapaan kuin Georgiassa ja Ukrainassa. Taivas putoaa niskaan. Uskokoon tällaisia uhkailuja ken haluaa. Niillä ei ole merkitystä.
Ruotsi päättää ja Suomi liittyy NATO:on ja toivoo että Venäjä ei tee mitään.
Ilmoita asiaton viesti
Kansanäänestys Nato-jäsenyydestä on hyvin huono ajatus!
Ilmoita asiaton viesti
Niin on kaima!
Vaikka demokratiaan kuuluukin, että kansa pääsee vaikuttamaan mahdollisimman paljon maan asioihin, en näe Nato-kansanäänestyksessä maanpuolustuksemme kannalta mitään järkeä. Että, joka mökin mummo ja musaluurit korvissa kulkeva teini antavat neuvon, mitä puolustusvoimien johto saa tehdä!? Päättävät asiasta, josta hyvin vähän tietävät, tai ei mitään.
Jätetään päätöksenteko niille jotka maamme turvallisuuspolitiikasta vastaavat ja siitä eniten tietävät.
Heidän tehtävänsä on katsoa liitytäänkö Natoon vai ei. Ja koska liitytään, jos se päätös tehdään. Päättää oman tietämyksensä mukaan. Ja pystyä päätös sivuille vilkuilematta tekemään.
http://perttirampanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/186…
Ilmoita asiaton viesti
Kansanäänestystä Naton suhteen on käytettävä, jos eduskunta niin päättää.
Äänestysoikeus myönnettäköön vain niille kansalaisille, joilla on ”ajokortti” k.o. valintaan. Ajokortin suorittanut on osoittanut riittävää asiatietoutta Natoon liittymisen merkityksestä.
Kuulen jo korpien kuiskintaa, ei sovellu perustuslain henkeen.
Ilmoita asiaton viesti
Hannu, jos kaikki kansalaiset saisivat äänestää (neuvoa antavassa äänestyksessä), miten kysymykset äänestyksessä asetettaisiin?
1. Ei Natoon koskaan eikä missää tilanteessa.
2. Natoon, jos tilanne sitä vaatii
3. Hallitus voi tehdä jäsenhakemuksen ja jos hakemus hyväksytään, Eduskunta hyväksyy tai hylkää jäsenyyden.
Onko sinulla muita vaihtoehtoja?
Ilmoita asiaton viesti
Asettaisin kysymykset seuraavasti:
1. Haluatko Suomen liittyvän natoon
Kyllä ____
Ei ____
2. Jos haluat, niin missä aikataulussa
Heti ____
Ruotsin kanssa yhtäjalkaa ____
Sitten, kun lehmät lentää ____
Ilmoita asiaton viesti
Turhaa höpötystä Hannu!
Jos kansanäänestys Natoon liittymisestä suoritetaan, niin totta kai kaikki äänestysikäiset saavat silloin äänestää. Kyse olikin siitä, onko äänestyksessä maanpuolustuksen kannalta mitään järkeä?… Ei ole, ja perustelut esitin!
Jos esimerkiksi äänestyksen tulokseksi tulisi 47% liittymisen puolesta 53% sitä vastaan. Ei kai kukaan kuivittele, että moisella tuloksella voitaisiin haudata se mahdollisuus, että ylipäällikkö ja puolustusvoimien johto eivät voisi muuttuneessakaan maailmanpoliittisessa tilanteessa esittää koskaan Nato-jäsenyyttä? Kanta olisi äänestyksessä lukkoon lyöty ja avaimet heitetty järveen. Ei kai?
Suomen kansako nukkuisi äänestyksen jälkeen rauhassa, onhan se saanut sanoa painavan, mutta monelta osin, ja monen kohdalla olemattoman tiedon varaisen sanansa?
Minä ainakin annan päätösvallan heille, joidenka varassa maanpuolustuksemme tiedollisesti ja organisatoorisesti lepää. Luotan heihin.
Ilmoita asiaton viesti
Niinhän siinä tullee käymään, ettei Suomi liity natoon äänestämällä, eikä ilman äänestystä.
Esittämäni ajokortillinen äänestysuhka olisi vain pieni alkio kyber-tiedoittamiseen.
Nukkukaamme yömme rauhassa.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo on ainoa järkevä vaihtoehto. Noin elintärkeässä kysymyksessä ei voi antaa ”kadun parlamentin” päättää asiasta. Niin kuin sanoit valtaosa väestöstä ei tiedä eikä edes ymmärrä asiasta yhtään mitään.
Ilmoita asiaton viesti
Ei Suomen NATO-jäåsenyyshakemuksesta päätetä kansanäänestyksessä. Ei edes presidentin ja valtioneuvoston kokouksessa.
Suomi ei hae NATO-jäsenyyttä, jos Ruotsi ei hae. Ja vastaavasti: Kun Ruotsi päättää hakea NATO:n jäsenyyttä, Suomi hakee nmyös NATO:n jäsenyyttä ja jos taivas tai venäjä mahdollisesti putoaa sitten niskaamme. Ei voi mitään. Emme saa valita niitä vaihtoehtoja joista valita.
Ja lähes varmaa on että meille jää vain yksi..
Ilmoita asiaton viesti
Vähän sama kuin korkeakoulutetun matun sujahtaminen kielen opittuaan vaikkapa puuhastelemaan tieteen parissa
http://www.liveleak.com/view?i=82b_1445156056
Ilmoita asiaton viesti
Ei kaksi maailmansotaa neutraalina selvittänyt Ruotsi mihinkään Natoon liity.
Media on provosoinut ruotsalaisia julkaisemalla valikoiden rajaloukkauksista.
Dagens Nyheter kertoi viimeviikolla rajaloukkausten tilaston ja sitä johtaa USA 7 kertaa Venäjä 6 kertaa sekä muut Natomaat lukuisia kertoja.
Helsingin Sanomat voisi ehkä valaista vastaavasti Suomen tilannetta.
Pienoissukellusveneiden käynneistä Tukholman saaristossa varmuudella tiedetään USA näin jälkikäteen.
Ilmoita asiaton viesti
Minä taas en ymmärrä natokiimaisia, koska aina he ovat jankuttamassa tuota samaa virttä että ”Natosta ei saa keskustella”.
Miten niin ei saa? Koko ajanhan siitä keskustellaan joka puolella.
Olen ymmärtänyt että natokiimaisten ”saaminen” tarkoittaa sitä, että Natoa vastaan ei saisi enää esittää argumentteja, vaan pelkästään puolesta. Silloin heidän mielestä vasta ”saa” keskustella.
Ilmoita asiaton viesti
Miten olet päätynyt ajattelemaan, ettei natokeskustelussa hyväksytä kuin ”natokiimaisten” kannanottoja. Kyllä ”russokiimaiset ja fintrollit” ovat saaneet äänensä kuuluviin kiitettävästi.
Ei us-puheenvuoron moderaattori ainakaan sensuroi mielipiteitä.
Olisiko sinusta siis viisasta jatkaa edelleen harmaana hyöhykkeenä ja Ruotsin puskurina. Venäjällä turskin on mitään Ruotsin Natojäsynyyttä vastaan koska sinähän Nato ei laajennu Venäjän rajalle kun Suomi on sopivasti puskirivaltio.
Ilmoita asiaton viesti
Taisit käsittää ihan väärin. Naton kannattajajoukoista kuulee nimittäin jatkuvasti marinaa siitä, että Natosta ei muka saisi keskustella. Sitä marinaa en ymmärrä kun aiheesta keskustellaan jatkuvasti kaikkialla.
Olen ymmärtänyt nämä puheet siten että jos joku poliitikko ei kerro suhtautuvansa myönteisesti Suomen Natoon liittämiseen, hänen jollain ihmeellisellä logiikalla tulkitaan yrittävän kieltää koko aiheesta puhumisen.
Viimeiseen kysymykseesi vastaan kyllä. Suomen Natoon liittyminen horjuttaisi vakavasti rauhaamme ja tasapainoista asemaamme ilman itsenäisyytemme luovuttamista mihinkään suuntaan. En ollenkaan ymmärrä niitä jotka haluavat varta vasten kaivaa verta omasta ja varsinkin meidän muiden nenistä.
Ilmoita asiaton viesti
#42
Mark, kovasti kannattaisin liittoutumattomuutta jos saataisiin ”takuudet”, ettei meidän ”nenistä kaivettaisi taas verta”.
Toisaalta sellaisella sopimuksella kuten esim. Budapestin sopimus 1994 ei ole mitään merkitystä, se ei takaa koskemattomuutta silloin kun se on ristiriidassa suurvallan edun kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
Noinhan se menee julkisen keskustelun kanssa!
”Suomen Natoon liittyminen horjuttaisi vakavasti rauhaamme ja tasapainoista asemaamme ilman itsenäisyytemme luovuttamista mihinkään suuntaan. En ollenkaan ymmärrä niitä jotka haluavat varta vasten kaivaa verta omasta ja varsinkin meidän muiden nenistä.”
Terveitä näkemyksiä! Näitä voi testailla ajatusleikillä esim. hyppäämällä ensin Valkoisen talon tai Pentagonin isännän huosuihin ja sen jälkeen Kremlin isännän saappaisiin kunhan on ensin sisäistänyt, mitkä ovat kummankin strategiset intressit maailmanpolitiikassa.
Suomessa (ja Ruotsissa) on kautta historian ollut niitä, jotka ovat halunneet, että suomalaisten nenästä tullaan kaivamaan sitä verta. Monestihan he ovat siinä onnistuneet. Jokohan riittäisi…
Ilmoita asiaton viesti
Petteri Hiienkoski, väitätkö tosissasi että NL hyökkäsi Suomeen v.1939 siksi että täällä oli ”niitä, jotka ovat halunneet, että suomalaisten nenästä tullaan kaivamaan sitä verta.”
Jatketaan sitten vielä ehdottamaasi ajatusleikkiä asettumalla Valkoisen talon ja Kremlin isännän housuihin.
Vaikea edes kuvitella mitkä olisivat Obaman sotilaalliset intressit Suomen suhteen. (kauppapolitiikasta kai ei ollut kysymys?)
Jos USA suunnittelisi hyökkäystä Venäjälle, siinä tapauksessa Suomi voisi olla strategisesti tärkeä alue, jonne USA kokoaisi maahyökkäyksessä tarvittavan hyökkäysmateriaalin. Baltian maathan olisivat joka tapauksessa käytössä. Tämä on ajatusleikkinäkin täysin älytön.
NL:n kaaduttua Venäjä on ”ahdettu” Suomenlahden perukkaan. Kaliningradin huolto rautateitse voidaan kriisitilanteessa helposti katkaista, jolloin meriyhteyden säilyminen korostuu. Baltian maiden Natojäsenyys tekee laivaliikenteestäkin ”kujanjuoksua”. Tällöin Suomen etelärannikko on Kremlin isännän näkökulmasta katsottuna strategisesti ERITTÄIN kiinnostava kohde.
”Monestihan he ovat siinä onnistuneet. (Krim?). Jokohan riittäisi…” Sanos muuta.
Ilmoita asiaton viesti
”NL hyökkäsi Suomeen v.1939 siksi että täällä oli”
1939 oli eri ajatukset jolloin pelkän maan omistaminen oli tärkeä myös Saksalle.
Maan valloittamisessa ei saa kuin pullikoivan kansan ja helpompi ostaa mitä tarvitsee globaalissa maailmassa.
Suomessa ei ole luonnonrikkauksia kuten Irakissa vaan päinvastoin potentiaalinen maksava asiakas öljylle ja kaasulle kuten myös koko europpa köyhälle Venäjälle.
Ilmoita asiaton viesti
Olen blogistin kanssa samaa mieltä tässä asiassa. Presidentti Niinistö ei ole mikään verbaalivirtuoosi ja hänelle tuottaa monesti vaikeuksia löytää sanoja haastattelijoiden vastauksiin. Hän yrittää olla nokkela, mutta usein hänen nokkeluutensa vaikuttaa tökeröltä.
Samassa haastattelussa presidentti Niinistö rinnasti Irakista tulevat maahanmuuttajat viime sotiemme jälkeiseen Karjalan siirtoväkeen, joiden oli lähdettävä rakkailta kotikonnuiltaan muualle Suomeen, kun Neuvostoliitto valloitti ison osan Karjalaa omakseen. Karjalan evakot eivät olleet maahanmuuttajia, he olivat maassa muuttajia, joiden oli pakko lähteä etsimään uutta kotia.
Niinistön vertaus oli tökerö ja jopa loukkaava Karjalan evakkojen jälkeläisiä kohtaan. Niinistö olisi fiksu mies, jos pitäisi suunsa kiinni, sillä useimmiten hänen suustaan tulee vain sammakoita.
Ilmoita asiaton viesti
Rolle, ellei suosikkiheposi voittanut vaaleissa, niin on varmaan kiva potkiskella voittajan palleja aisan alta.
Ilmoita asiaton viesti
Ja Rolle yksi tökeryys lisää Niinistöltä oli kun tämä Aamulehden mukaan totesi maahanmuutosta, että pakolaiset ovat täällä ja heitä tulee lisää riippumatta siitä miten Suomi menettelee…Ei kai nyt asia sentään näin ole?!?
Aivan mieletön ajatus kun sitä oikein ajattelee. Maahamme tunkee passitonta ja paperitonta väkeä ja mitään emme mukamas mahda!?? Jos näin huonosti ovat asiat, on syytä vaihtaa päättäjiä, ja presidentistä alkaen.
Presidentti Niinistöllä on osin pahempi tapa kuin aikanaan Koivistolla pyöritellä sanojaan.
Ilmoita asiaton viesti
Se että presidentti ei jossittele Ykkösaamussa, ei varmasti merkitse nukkumista ulkopoliittisessa johtamisessa. Totta kai toimintamalleja mietitään todennäköisten ja epätodennäköisten tilanteiden varalle. Kaikki ei ole julkista demokratiassakaan.
Jos Ruotsi on tosissaan ryhtymässä strategiseen yhteistyöhön Suomen kanssa, se ei yllättäen karkaa Natoon. Ja jos se päättää valita Naton, niin omahan on valintansa.
Minusta Kreml on myös Neuvostoliiton ja yya:n jälkeisenä aikana pitänyt Suomea strategisena etuvartionaan siksi, että olemme pysyneet Naton ulkopuolella. Juuri sen vuoksi Suomi nykyisellään ei ole Venäjälle ongelma, mikä olikin jo Paasikiven päätavoite. Useinmainitulla itärajallamme jännitys kiristyisi nimenomaan Natoon liittymisellä – kenen etua sellainen tykinputkien tuijotuskilpailu palvelisi?
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä presidenttikin jossittelee, muttei siellä, missä Kotro: julkisuudessa. Sitä varten Niinistöllä on alan asiantuntijoita käytettävissään. Toisaalta, olen antanut itseni ymmärtää, että presidentti Niinistö on ilman muuta NATO-myönteinen, joten ajoituksesta tässä vain peistä taitetaan.
Siispä esimerkki.
JOS EU olisi USA:n kanssa todennut Putinille, että JOS miehität Krimin ja valloitat itäisen Ukrainan tappamalla separatistien kanssa viattomia ihmisiä, NIIN me pistämme pakotteet toimeen. Olisiko se JOS muuttanut historiaa?
Entä vaikuttiko tämä?
”Kun Putin totesi, että ‘Neuvostoliiton hajoaminen oli 1900-luvun suurin geopoliittinen onnettomuus’, hän teki naapureille tiettäväksi, että hänen johtamansa Venäjä ei hyväksy ‘katastrofin’ seurauksia, vaan aikoo palauttaa status quo anten tavalla tai toisella – tai kolmannella.”
http://erkkitoivanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/4242…
Erkki Toivanen huomasi, mutta huomasiko pres. Tarja Halonen, joka on ”Putinin hyvä kaveri”?
Ilmoita asiaton viesti
#11. Sauli Niinistö oli Nato-myönteinen ennen valintaansa presidentiksi. Sen jälkeen hän on kasvanut tehtävänsä edellyttämällä tavalla ja katsoo kysymystä toisesta näkökulmasta. Mielestäni tämä osoittaa, että hän on nykyään Suomi-myönteinen.
Toivottavasti tällaista Suomi-myönteisyyttä löytyisi tästä maasta enemmänkin. Sillä näet on merkitystä maanpuolustuksen kannalta enemmän kuin Natolla.
Ilmoita asiaton viesti
NATO ei ole kohtalonkysymys Suomelle, mutta Ruotsille se on. Maalla ei ole uskottavaa armeijaa ja reserveineen sodan syttyessä Ruotsi saisi jalkeille teoriassa vajaa 52 000 sotilasta. Sillä ei taidettaisi puolustaa kunnolla edes Gotlannin saarta.
Suomi ei ole Venäjälle ongelma mutta siitä tulee heti iso ongelma jos Venäjällä tulisi päähän hyökätä Suomeen. Vastassa olisi silloin länsimaitten suurin sotilaskoulutettu armeija väkiluvun suhteen. Suomi voisi heittää Venäjää vastaan vajaa miljoona sotilaskoulutuksen saanutta miestä. Ja motivaation puutteesta ei ainakaan suomalainen sotilas jäisi venäläisen maahanhyökkääjän suhteen jälkeen.
Venäläisillä ei todellakaan ole halua ja tuskin kykyäkään lähteä uudelleen hippasille suomalaisten kanssa. Niin masokisteja nekään ei sentään ole. Kyllä siellä vielä muistetaan talvi-ja jatkosodan vastustus.
Tuo armeijoiden miesvahvuustilasto on muuten mielenkiintoista luettavaa.
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by…
Ilmoita asiaton viesti
Millä nämä miljoona ruutiukkoa aseistetaan?
Ilmoita asiaton viesti
Eikö Roponen ole käynyt armeijaa? Rynkyillä ja muilla sopivilla aseilla.
Riittävä rynkkyjenmäärähän ei ole millekään maalle se suurin ongelma, vaan sotilaskoulutuksen omaavat joukot. Sellaisia suuria määriä ei polkaise mikään maa edes muutamassa vuodessa pystyyn.
Suomi on onneksi pitänyt yleisen asevelvollisuuden voimassa ja reservistä löytyy.
Muutamathan armeijaa ei ikäpolvesta käy, kuten tämän blogin kirjoittanut Kotro, mutta en minä näkisi ongelmana armeijakoulutuksen saaneetta jääneiden lukumäärää, se kun on niin vähäinen joukko Suomessa lopulta.
Ilmoita asiaton viesti
Rynkkyjä ja muita sopivia aseita sekä taisteluvarustusta ei ylläpidetä vajaalle miljoonalle, vaan sodan ajan joukkojen vahvuudeksi on supistettu 230 000 henkilöä, joista maavoimissa toimii n. 160 000. Pekka Roposen kysymys on siten aivan perusteltu.
Suomen väkiluku oli 3,8 miljoonaa jatkosodassa, johon suomi mobilisoi puolisen miljoonaa sotilasta. Tänä päivänä emme yllä läheskään samaan 5,7 miljoonan väestöllä, sillä poliittisista syistä ei riitä maksuhalukkuutta suuremman kuin edellä mainitun vahvuuden ylläpitoon.
Maksuhalukkuutta sen sijaan kyllä riittää yllin kyllin tupakointiin, ryyppäämiseen ja rahapelien pelaamiseen: yhteensä n. 10 miljardia euroa vuodessa, eli nelinkertaisesti puolustusbudjettiimme nähden. Mutta poliitikkomme tietävät, että vaaleissa äänisaalista ei saa pahoihin päiviin varautumisella.
Ks. http://hannumononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/20169…
Ilmoita asiaton viesti
Hirvikiväärit , luodikot ilman punaoranssia liivejä Simo Häyhän malliin.
Ilmoita asiaton viesti
Ei niitä kaikkia suinkaan aseistetakaan Roponen.
Sodankäynnissä tarvitaan paljon taisteluja tukevaa porukkaa: logistiikkaan, lääkintätehtäviin, taisteluvälinehuoltoon, muonitukseen, viestitehtäviin, tiedotustehtäviin, varastointitehtäviin, kaatuneiden huoltoon, jne…jne…
Osan hoitavat siviilit, mutta jää noista tehtävistä osa ”rintamajoukoillekin”.
Ja asepalveluksesta kieltäytyville.
Ilmoita asiaton viesti
No Natolla niitä aseita on varmaan joutilaana kun ei asevelvollisuuttakaan ole.
Europan asevellisuusikäiset ovat nähneet aseita vain televisiossa Ruotsia myöten – lupaavaa!
Ilmoita asiaton viesti
Käsittelin ja laskeskelin aikoinaan noita sodanajan vahvuuksia omassa blogissani:
http://markkulehto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/133370…
Täydentäisin tuota blogiani seuraavalla näkökulmalla. Pitkäaikaisessa kriisissä, jossa ei käydä täysimittaista sotaa mutta jossa on ylläpidettävä riittävää kohotettua sotilaallista valmiutta, täytyy riviin käskettyjä reserviläisiä kierrättää jotta yhteiskunnan muut toiminnot eivät pysähtyisi kokonaan. Tässä reilulla 500 000 koulutetulla ja palveluskelpoisella reserviläisellä on tässä merkitystä.
Toisaalta voi myös miettiä sitä, miten Nato:n suunnassa nähdään Suomen eurooppalaisittan mittava koulutettu reservi.
Ilmoita asiaton viesti
Presidentti vastasi aivan oikein tähän kysymykseen. Se ei kuitenkaan kerro mitään hänen todellisesta Nato-kannastaan, eikä sitä pidäkään etukäteen revitellä julkisuudessa.
Jos hän olisi vastannut kyllä, Venäjä olisi lisännyt painetta rajalla ja diplomatiassa. Jos hän olisi vastannut ei, Nato-optio olisi ollut kutakuinkin menetetty.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa arvoituksellisuus on usein oikea lähestymistapa – ainakin tässä tilanteessa. Vastukset tulevat sitten, kun on niiden aika.
Ilmoita asiaton viesti
Josko Putin on ilmoittanut Niinistölle, että Venäjä estää Suomen liittymisen, hyvällä, tai pahalla?
Ilmoita asiaton viesti
#15. Uskoisin, että molemmat herrat ymmärtävät tilanteen. Mielestäni Kreml on tehnyt selväksi, etteivät tulisi sallimaan Naton ulottuvan Suomen itärajalle. Vai onko tämä voinut jäädä Niinistölle epäselväksi?
Oletan, että Niinistö on viestittänyt, ettei Suomessa katsota hyvällä Venäjän taholta tulevaa painostusta tai puuttumista Suomen sisäisiin asioihin. Toivon, että tämä viesti on mennyt perille Kremliin.
Mielestäni Putin on myös antanut ymmärtää Kremlin haluavan pitää yllä hyviä suhteita Suomeen, koska se on myös heidän etunsa. Tulkitsen niin että Kreml kunnioittaa Suomen ratkaisuja mutta toivoo että siinä otetaan huomioon Venäjän intressit.
Jos Suomessa nytkähdetään Naton suuntaan, Venäjä epäilemättä reagoi. Itsestäänselvää. Joku kolmas taho, joka tietää tämän, voi sitä käyttää hyväkseen. Se kolmas taho voi tekeytyä Suomen ystäväksi vaikka todellisuudessa sillä onkin oman koiruudet mielessään…
Ilmoita asiaton viesti
Niinistö on luontaisesti varovainen ilmaisussaan. Tässä asiassa hän on ennen kaikkea varovainen suomalaista yleisöä ja mediaa kohtaan – ei niinkään Venäjää.
Ilmoita asiaton viesti
Nato-päätös olisi pitänyt tehdä 1990-luvulla. Tilanne olisi nyt selkeämpi ja stabiilimpi. Kansanäänestyksen järjestäminen nykytilanteessa olisi suuri riski. Venäjän propaganda pyrkisi jakamaan Suomen kansaa kahteen leiriin pelottelemalla ”natokiimaisia” kaupankäynnin ja energian saannin vaikeuksilla. Suomalaisia syyllistettäisiin jännityksen lisäämisestä Itämeren alueella ja Venäjä varmaankin järjestäisi aiempaa näyttävämpiä demonstraatioita ilmavoimiensa ja ohjusjoukkojensa iskukyvystä. Sitähän parhaillaan arvioidaan Syyriassa.
Natoon liittyminen sinänsä voisi tapahtua varsin nopeasti valtioneuvoston hakemuksen jättämisellä ja Eduskunnan päätöksellä. Seuraavien eduskuntavaalien yhteydessä voitaisiin sitten ratkaista vahvistaako seuraava hallitus ja Eduskunta liittymisratifioinnin.
Suomi on vaarassa jäädä harmaalle vyöhykkeelle. Saksassa ehkä pohditaan, onko eurooppalainen etu tehdä Itämerestä Naton sisämeri ja jättää Venäjä mottiin Königsbergiin ja Kronstadtiin. Putinin Venäjä kun on palannut kylmän sodan ajan geopoliittisiin katastrofinäkemyksiin. Jotta taivas ei putoaisi Suomen niskaan, pitää Nato-kysymystä käsitellä yhdessä ja yhtä aikaa Ruotsin kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
Onko kukaan vielä esittänyt kysymystä, miksi Nato olisi maamme pelastus? Kierretään kuin koira kakkapaikkaansa!
Eihän Suomi ole nytkään itsenäinen, EU:n talutusnuorassa joutuu toimimaan.
Ilmoita asiaton viesti
”… miksi Nato olisi maamme pelastus?”
– Niinpä. Minun mielestäni Suomessa ei tätä nykyä ole muuta (isompaa) pelastettavaa kuin luisussa oleva kansantalous, ja siinä operaatiossa ei Nato auta.
Erimielisiäkin on. Osa uskoo, että olemme seuraava Krim, ja siltä kauhukuvalta Nato voisi sinänsä loogisesti meidät suojata.
Mainitsemasi EU-jäsenyys ankkuroi Suomea länteen samoin kuin teknisluonteinen yhteistyö Naton kanssa. Impivaara-tyyppinen itsenäisyyshaikailu on yhtä epärealistista kuin romanttistakin.
Ilmoita asiaton viesti
Suomiko voisi olla seuraava Krim? Taitavat sellaista pelkäävät unohtaa, että Krimin asukkaista suurin osa on venäläisiä. Ei se täällä yhtä helppoa olisi. Sitä paitsi Suomi on paljon suurempi kuin Krim. Hankoniemi tai Ahvenanmaa voisi olla realistinen tavoite, mutta niissäkin puuttuu paikallisväestön tuki.
Ilmoita asiaton viesti
Suomessa ei ole Sevastopolia.
Jos olisi niin Venäjä olisi jo täällä.
Ilmoita asiaton viesti
Mikäli olen ymmärtänyt, Ruotsi ei ole lähiaikoina liittymässä Natoon. Nykyhallitus on kertonut, että jäsenyys ei kuulu sen ohjelmaan. Nato-jäsenyyttä on vaadittu yhden pienen oppositiopuolueen suunnalta.
Ilmeisesti nykyinen status quo on tyydyttävä kompromissi kaikkien kannalta: Jos Ruotsi ei ole Natossa – muutoin kuin ”epävirallisesti” – Suomeenkaan ei suuntaudu Venäjän taholta ylivoimaisia paineita. Tämä on siis nykytilanne.
Sen sijaan kyllä ihmettelen, että suomalaiset menivät niin ”kipsiin” ja sokkiin etteivät osanneet ajatella järkevästi takavuosina, kun Jeltsin suorastaan tarjosi Suomelle jopa Karjalaa takaisin.
Suomi ei myöskään katsonut ”arvolleen sopivaksi” liittyä Natoon yhdessä entisten neuvostotasavaltojen ja satelliittimaiden kanssa. Silloin olisi ollut momentum, joka meni ohi.
Tasavallan presidentin on tietysti hieman hankala keskustella kaikesta tästä. Hänen jokainen sanansa nostetaan heti tikun nokkaan. Me kansalaiset sen sijaan voimme keskustella. Nauttikaamme siitä.
Ilmoita asiaton viesti
#22. Olen samaa mieltä ettei Ruotsi ole liittymässä Natoon. Tietääkseni Suomen nykyhallitus ei kuitenkaan ole ilmoittanut, ettei se hakisi Nato-jäsenyyttä. Se oli edelliset hallitukset, jotka ilmoittivat, etteivät hae Nato-jäsenyyttä.
Ymmärtääkseni nykyhallituksen ohjelmaan kuuluu tai ainakin mahtuu Nato-jäsenyyden valmistelu. Tämä aiheuttaa epävakautta, minkä uskon vaikuttavan vielä myös Venäjä-suhteisiin, ellei hallitus anna perusteita muuhun.
Suomen kannalta on onnellista, ettei Nato-jäsenyyttä ole haettu. Tällä hetkellä tilanne voisi olla hyvin vaikea ja epävarma.
Karlajan kysymyksen kohdalla saattaa olla että oli jonkinlainen momentum. Palautuksen pitäisi joka tapauksessa tapahtua sillä tavalla, ettei Venäjän puolella rajaa tule erimielisyyttä siitä missä rajan pitää kulkea. Muuten saamme elää alituisessa epävarmuudessa.
Ilmoita asiaton viesti
Presidentin lausunnossa ei ole mitään ihmeellistä. Suomi tekee turvallisuuspoliittiset ratkaisunsa itsenäisesti omista tarpeistään käsin.
Suomen vertaaminen Baltian maihin osoittaa, ettei ymmärretä näiden historiallista, poliittista, kulttuurista ja maantieteellistä eroa Suomeen nähden. Niillä ei ollut käytännössä muuta mahdollisuutta. En kadehtisi niiden asemaa.
Vaikka Ruotsi jossain vaiheessa päättäisikin hakea Naton jäsenyyttä (mitä pidän hyvin epätodennäköisenä), ei Suomi sen takia suinkaan siirtyisi mihinkään ”harmaaseen vyöhykkeeseen” vaan pysyisi ihan siinä samassa ”vyöhykkeessä” missä se nytkin on. Ruotsin Nato-jäsenyys saattasi itse asiassa olla Suomelle sotilasliittoon kuulumattomana valtioina varsin hyvä asia.
Suomalaisessa Nato-keskustelussa vaietaan sujuvasti molemmilla kotimaisilla tykkänään liittoutumisen seurauksista ikään kuin se olisi jokin patenttiratkaisu, jossa Suomi olisi vain saamapuolella. Ei se nyt ihan niin kuitenkaan ole.
Ilmoita asiaton viesti
Juha Kuikka: Olen kanssasi samaa mieltä. Vaikka TP Sauli Niinistö ei tuonut omaa kantaansa esille, se on mielestänitässä tilanteessa viisautta. Uskon, että taustalla käydään keskusteluja ja huomiodaan myös Venäjän tilannene. Ei Putin ikuisesti ole vallankahvassa.79 v.
Ilmoita asiaton viesti
Virallisen tiedon mukaan Vladimir Putin syntyi 7. lokakuuta 1952 ja on siis 63 vuotta vanha. Jotenkin meni Putinin syntymäpäivän vietto täysi ohi.
Ilmoita asiaton viesti
Luuletko tosiaan, että kysymys on Putinista? Vaan eipä taida olla.
Ilmoita asiaton viesti
Sinänsä ihan asiallinen kommentti vaikkakin aavistuksen lapsellinen; nato-juna meni jo ja olemme pudonneet vankasti Venäjän etupiiriin. Nato-keskustelut – jos sellaisia edes viitsitään käydä – ovat jatkossa vain teatteria ja huulten heiluttelua.
Valitettavasti Suomessa tuo itsenäisyyden käsite ei oikein ole päässyt koskaan viriämään eikä siis päättäjienkään isänmaalisuus ole kovin vahvoissa kantimissa.
Ilmoita asiaton viesti
Hys hys hys, ei näistä asioista saa puhua, joku voi suuttua
Ilmoita asiaton viesti
Nato on ja on ollut ollut houkutteleva vaihtoehto valtioille, jotka ovat laiminlyöneet omaa puolustustaan. Baltian maat ovat sattuneesta syystä aikoinaan jääneet Varsovan liiton puolustuksen varaan, Puolalla ei ole ollut uskottavaa puolustusta 1700- luvun alun jälkeen ja Ruotsi on viittä vaille lakkauttanut puolustusvoimansa.
Suomen osalta mikään sopimus ei riitä mihinkään. Puolustukseen tarvitaan jotain ihan muuta kuin takataskussa oleva paperi, jonka sisältö Naton artikloissa on pyöreästi se, että osapuolet auttavat toisiaan mikäli maiden parlamentit sattuvat niin päättämään. Sopimukseen ei sisälly minkäänlaisia velvoitteita, vielä vähemmän minkäänlaisia sanktioita velvoitteiden rikkomisesta. Tuollaisella paperilla ei tee kriisin aikana yhtään mitään, koska se ei sido ketään mihinkään.
Ilmoita asiaton viesti
Mutta kysymys kuuluu, kummassa tilanteessa Suomi saa apua todennäköisemmin: Naton jäsenenä vai ilman jäsenyyttä. Vastaus on aika ilmeinen.
Ilmoita asiaton viesti
Mihin sitä apua tarvitaan? Pyyhkimään nenää vai?
Ilmoita asiaton viesti
Petteri Hiienkoski kirjoitti: ”Mihin sitä apua tarvitaan? Pyyhkimään nenää vai?”
Petteri,
apua tarvitaan siihen, että sitä nenänpyyhkimistarvetta ei ikinä tulisi.
22 eurooppalaista demokratiaa on jo oivaltanut, että halvin ja tehokkain keino saada hyökkääjälle riittävän korkea ehkäisevä kynnys on olla jäsenenä niin vahvassa puolustusorganisaatiossa, että aggressiota hautova luopuu jo ajatuksestakin.
Ei liittoutumisen primäärinen idea ole voittaa sota, vaan välttää sota.
Nato-skeptikkojen yleinen väite on, etteivät he usko Naton kuitenkaan auttavan pieniä aggression kohteeksi joutuvia jäsenmaitaan. Ei heidän tarvitsekaan sitä uskoa. Riittää hyvin, että Venäjä uskoo. On uskonut jo vuodesta 1949. Eurooppalaisten Nato-jäsenten ei ole tarvinnut lähes seitsemään vuosikymmeneen tarttua aseisiin puolustaakseen suvereniteettiaan. Noin tehokas rauhanturvaorganisaatio on oikeastaan ansainnut Nobelin rauhanpalkinnon.
Toinen käsittämätön väite on, että nyt on jo myöhäistä liittyä, koska ”natojuna meni jo”. Naton korkeimmalta taholta on kuitenkin koko Ukrainan selkkauksen ajan yritetty rautalangasta vääntää Pohjoismaiden perheen kahdelle hidasjärkisimmälle, että Naton ovet ovat olleet ja ovat edelleen auki sekä Ruotsille että Suomelle, mutta itsehän päätätte.
Niinpä, itse sen päätämme. Vai annetaanko jonkun muun päättää?
Ilmoita asiaton viesti
#41. Ainoita vähänkään realistisia kommentteja tässä ketjussa!
Nato ei todellakaan tarjoa edes Baltian maille turvaa. Sen sen tietävät itsetkin. Venäjä voi halutessaan iskeä sinne eikä Nato:n nopean toiminnan joukot ehtisi juuri muuta kuin laittaa housut jalkaan jos sitäkään.
Aloittaisiko USA tai länsivallat ydinsodan (eli käytännössä maailmanlopun) Baltian takia? Epäilen, mutta uskotelkoon kukin itselleen jos niin haluaa.
Suomen suunnalta Venäjällä ei ole minkäänlaista turvallisuusuhkaa niin kauan kuin Suomi ei hae Naton jäsenyyttä, eikä täällä ole Naton joukkoja. Siitä hetkestä lähtien, kun joku neropatti Suomessa päättäisi yrittää liittää maatamme Pentagonin tukialueeksi, alkaa itärajan takana valmistelut. Yksikään venäläiskenraali ei voi olla niin tyhmä, että jäisi odottelemaan, milloin jenkit ovat keittiön ovella.
Suomen turvallisuutta rakennetaan muulla tavoin kuin lyöttäytymällä omia hegemonisia intressejään ajavan supervallan eteentyönnetyksi tukialueeksi. Sitä hoidetaan taitavalla diplomatialla ja uskottavalla maanpuolustuksella, joka itsessään ei uhkaa ketään, mutta jota vastaan käyminen muodostaa suuremman turvallisuusriskin kuin sen väistäminen.
Ilmoita asiaton viesti
Sampo, venäläiset ovat eri mieltä Natosta. Jos se olisi vain sopimuspaperi toimimattomine turvatakuineen, miksi venäläiset ovat tehneen Naton laajentumisesta niin suuren numeron? Tässä on mielestäni jotakin ristiriitaa.
Ilmoita asiaton viesti
Putin ei ole antanut Suomen poliittiselle nukkejohdolle lupaa spekuloida julkisesti Nato-jäsenyydellä. Putin lopulta päättää kaikesta tärkeästä Suomen puolustus- ja energiapolitiikassa, kuten Fennovoiman reaktorin rakentamisesta.
Ilmoita asiaton viesti
”Näkemys on kummallinen. Isoissa kansallista turvallisuutta koskevissa kysymyksissä nimenomaan pitää jossitella. On pohdittava erilaisia skenaarioita ja mietittävä etukäteen, miten niihin voi parhaiten varautua. Sitä voisi kutsua myös vastuulliseksi turvallisuuspolitiikaksi.”
Niinistö ymmärtää olevansa Suomen presidentin vastuullisessa virassa, jossa ei jossitella joutavia medialle. Omassa päässään varmasti jossittelee ja pohtii erilaisia vaihtoehtoja moneenkin asiaan. Ja varmasti moni muukin johtopiiriin kuuluva.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä turvallisuuspoliittisen johdon pitää olla mukana julkisessa turpokeskustelussa. Niinistöllä olisi ollut oiva tilaisuus todeta, että sellaista tilannetta ei saa päästää syntymään, jossa Ruotsi kuuluu Natoon mutta Suomi ei.
Kyse ei ole joutavilla asioilla jossittelusta, kuten kirjoitat, vaan kansallisen turvallisuuden kannalta aivan olennaisesta asiasta.
Ilmoita asiaton viesti
Uskon että yhteistyö ja tiedotus Ruotsin kanssa pelaa, ja Niinistö on perillä mitä tapahtuu, mutta ei siitä huutele. Ketjussa joku kommentoi ettei Ruotsin Natojäsenyys juurikaan muuta nykyistä kiristynyttä tilannetta Suomen osalta, koska Ruotsilla ei ole maarajaa Venäjän kanssa. Toisaalta EU-asioissa Ruotsi veti välistä ja se oli Suomelle pahempi kuin tämä Nato-kysymys. Siinä Suomi joutui väärään koriin.
Norja on Natossa ja on lyhyt maarajakin, mutta ovat pärjänneet Venäjän kanssa kohtuullisen hyvin.
Ilmoita asiaton viesti
Kyse on pelisilmästä oikean ajankohdan valinnassa.
Tasavallan presidentin ja Puolustusvoimien ylipäällikön asemassa on käytettävissä olevaa tietoa aiheelle relevanteista asioista sekä määrällisesti että laadullisesti huomattavasti korkeammalla ja ajankohtaisemmalla tasolla kuin meillä rivikansalaisilla. Ellei näin olisi, merkittävä osa valtiokoneistoa ei hoitaisi tehtäväänsä kunnolla.
Puhumattakaan suomalaisen virkakoneiston ja asiantuntijoiden lisäksi henkilökohtaisista kontakteista ja keskusteluista suoraan Vladimir Putinin kanssa.
Presidentti Sauli Niinistö ilmeisesti arvioi, että ottamalla julkista kantaa suuntaan tai toiseen juuri nyt hän samalla kaventaisi omaa liikkumavaraansa, jolle voi olla vielä myöhemmin tarvetta, sekä antaisi käyttövoimaa Venäjän toiminnalle asiassa. Kortteja ei vielä ole syytä näyttää, vaan pitää pokerinaama. Tilannehan elää koko ajan, mutta hoppuilemalla ei nyt voittaisi mitään. Suomella riittää taloutensa ja maahanmuuttonsa hoitamisessa tekemistä pitkäksi aikaa aivan riittämiin ilman, että uusia kohtalonkysymyksiä tarvitsee avata näiden rinnalle vain siksi, mitä Ruotsin Keskustapuolue on äskettäin päättänyt.
Kyllä me NATO-jäsenyydestä keskustelemaan vielä pääsemme, siitä ei ole vähintäkään epäilystä. Viimeistään Sipilän hallituksen lupaaman NATO-selonteon yhteydessä.
Ilmoita asiaton viesti
Suomessa presidenttiehdokkaat ovat aina rohkeampia ulkopoliittisia johtajia, verrattuna presidentinvirkaisiin. Ahtisaari ehkä poikkeuksena, saikin sitten lähteä.
Ilmoita asiaton viesti
Kotro kirjoittaa mm ”Viime vuosikymmenellä Suomen poliittinen johto oli unessa ja seurasi sivusta, kun Baltian maat hyödynsivät historiallisen tilaisuuden ja liittyivät Natoon. Mikähän olisi tunnelma noissa maissa nyt, jos tuota ratkaisua ei olisi tehty?” Tämä oli Baltian maiden ratkaisu ja Suomi tuki selvästi näiden maiden oikeutta valita oma turvallisuuspoliittinen ratkaisunsa. Mutta miksi aina itsenäisyytensä ja vapautensa säilyttäneen Suomen olisi pitänyt kiirehtiä ilmoittautumaan samaan itöeurooppalaiseen viiteryhmään kuin nämä itsenäsyytensä menettäneet maat? En lähde spekuloimaan sillä mikä niiden tilanne olisi jos eivät olisi liittyneet. Suomen osalta en sitä myöskään tee, mutta totean vain että meidän rajojamme ei ole uhattu eikä rajavartijoita kaapattu toiselle puolelle
Ilmoita asiaton viesti
Suomen olisi pitänyt pyrkiä natoon samaan aikaan kun se liittyi Eu:iin. Lähes kaikki EU:n jäsenmaat ovat Naton jäseniä. Suomi on kummajainen?
Ilmoita asiaton viesti
#50. Mielestäni Baltian mailla ei ollut juuri muuta vaihtoehtoa järjestää puolustustaan kuin liittymällä Natoon. He saavat tai joutuvat elämään sen ratkaisunsa kanssa. Suomi ei kuulu samaan viiteryhmään niiden entisten itäblokin maiden kanssa vaikka moni niin haluaisi.
Mielestäni turvallisuusratkaisut pitää Suomessakin tehdä omista lähtökodista ja tarpeista käsin sulkematta silti silmiä ympärillä olevalta todellisuudelta.
Ilmoita asiaton viesti
Onhan se totta, että Suomen asema Neuvostoliiton romahtamisen jälkeisessä tilanteessa oli erilainen kuin Balttian mailla. Se ei kuitenkaan poista niitä selkeitä ennusmerkkejä, joita Putinin hallinto on näyttänyt muulle Euroopalle.
Näitä ennusmerkkejän ovat mm. Venäjän silloisen asevoimien komentajan, kenraali Makarovin, puhe Helsingissä 5.6.2012, jossa hän selkeästi toi esiin Balttian maiden ja Pohjoismaiden alueiden merkityksen Venäjän ohustorjunnalle ( lännestä itään ja toisin päin lentävien ballististen ohjusten lentoradat kun kulkevat mm. Suomen, Ruotsin ja Norjan alueiden ylitse ) ja näyttipä vielä kuvankin mikä alue kuuluisi Venäjän ohjustorjuntavyöhykkeeseen.
Toinen huomion arvoinen asia oli edellisen eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan vierailu sen puheenjohtajan, Timo Soinin, johdolla Venäjän Duumassa keväällä 2013. Vierailun aiheena oli mm. turvallisuuspoliittiset asiat. Mikä tästä matkasta tekee merkittävän on se syvä hiljaisuus matkan jälkeen. Yleensähän vierailuista annetaan edes jonkunlainen kommunikea. No muussa yhteydessähän Soin noin vuotta myöhemmin totesi, että kun kaikesta ei voi puhua. Liekkö tarkoittanut kyseistä vierailua Venäjän duumassa ja mitä siellä suomalaisille oli viestitetty. Ehkä sitä ei voi kansalle kertoa.
Omat ennusmerkkinsä ovat sitten Krimin , Itä-Ukrainan ja nyt Syyrian operaatiot sekä Putinin pitämät puheet Krimin valtaamisen jälkeen Duumassa sekä Valdaissa.
Ihmettelen, että jos näiden selkeiden merkkien perusteella ei osata tehdä johtopäätöksiä Venäjän tavoitteista. Itse maallikkona, mutta asioita seuranneena ja YYA -ajan historian kirjoituksia lukeneena olen tullut siihen johtopäätökseen, että Putin tavoittelee entisen Neuvostoliiton poliittista ja sotilaallista asemaa Venäjälle. Jokainen voi miettiä, mikä Suomen asema 1 300 km yhteisen rajan takana on Venäjän pitkän tähtäimen suunnitelmissa ja näkökulmissa. Siihen varmasti vaikuttaa sekin seikka, että onko Suomi jatkossa Natossa vai ei.
Ilmoita asiaton viesti
Erkki Tuomioja, ei Nato ole ”itäeurooppalainen” viiteryhmä. Entiset, ”karkuun päässeet” itäblokin maat ilmoittautuivat heti kun tuli tilaisuus ”läntiseen viiteryhmään”.
Ilmoita asiaton viesti
Itsenäisyys ja vapaus YYA -ajan Suomessa lienee ollut suhteellinen käsite.
Maata ei ollut sotilaallisesti miehitetty, eikä osaa kansasta lähtetty Siperiaan tai tapettu, kuten Balttian maissa.
Mutta kyllä se itsenäisyys ja vapaus oli melko venyvä käsite sodanjälkeisessä Suomessa. Se, että presidentti piti valita poikkeuslailla jatkoon kertoo omaa karua kieltään asiasta. Puhumattakaan Suomen hallitusten nimittämisen tuskista, kun ministereiksi piti saada Kremlille sopivia henkilöitä. Oma makunsa siitä suomalaisesta YYA -ajan itsenäisyydestä ja vapaudesta jäi myös kauppa-, ulko-, koulutus-, turvallisuus-, puolustus- ja kulttuuripolitiikasta, joissa kaikissa piti ottaa huomioon Kremlin kellojen soitto. Siihen ei Suomella voi olla enää paluuta.
Ilmoita asiaton viesti
Hei,
kiitos kommentista! Olen usein kuullut sen argumentin, että Suomelle olisi ollut imagotappio, jos olisimme hakeneet Nato-jäsenyyttä samoihin aikoihin sellaisten maiden kanssa, jotka joko olivat osa Neuvostoliittoa tai muuten kuuluivat sosialistiseen itäblokkiin.
Mutta nähdäkseni tuollaista pientä mielikuvahaittaa isompi ongelma on se, että nyt olemme Natoon kuulumattomina Venäjän naapurimaina samassa porukassa Valko-Venäjän, Georgian ja Ukrainan kanssa. Imagotappio sekin?
Ilmoita asiaton viesti
Tulkitsen asian niin, että valtiomiesmäisyys edellyttää luopumista jyrkistä kannoista, jotta voi edustaa koko kansaa. Nato-kysymys puolestaan on syytä jättää rauhaan mikäli mielii vielä katsoa Putinia silmiin ilman että löysät turahtaa housuun.
Ilmoita asiaton viesti
Itse presidentin puheita olen seurannut, niin ole tullut seuraaviin johtopäätöksiin:
Presidentti ei lähde ajamaan Suomea Natoon, ennen kuin Suomen kansan enemmistö on Natoon liittymisen kannalla ja ymmärtää Nato merkityksen maamme turvallisuudelle. Presidenttihän on koko kansan presidentti.
Niinistö on korostanut EU:n yhteisen puolustuskyvyn luomista. Toisaalta Niinistö ei ole sulkenut pois sitä vaihtoehtoa, että EU:n yhteinen puolustus liitettäisiin osaksi Natoa.
On myöskin ymmärrettävää, että ennen kuin ollaan varmoja jostakin asiasta, niin presidentin ei kannata lähteä huutelemaan julkisesti asioista, joiden toteutuminen on epävarmaa.
Ilmoita asiaton viesti
Ongelma on siinä, että kansa ei ymmärrä Naton merkitystä maan turvallisuudelle jos turvallisuuspoliittinen johto ei uskalla sanoa sitä ääneen.
Ilmoita asiaton viesti
Enemmistö ei aina ole oikeassa.
Ilmoita asiaton viesti
Lainaus Wikistä
”Perustuslain mukaan ”presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa”. Tilanteessa, jossa valtioneuvosto ja presidentti ovat eri mieltä ulkopoliittisesta päätöksestä, asia viedään eduskunnan äänestykseen, jonka kanta ratkaisee toimintatavan. Hän päättää Suomen ulkopoliittisesta toimintalinjasta ja esimerkiksi nimittää diplomaatit sekä tapaa ulkomaiden valtionpäämiehiä näiden virallisilla vierailuilla Suomeen.”
Meillä on tässä demokraattisessa maassa neljä suurta puoluetta. Mitä olette niiden kuulleet ottavan kantaa ympäristömme turvallisuuspoliittiseen kehitykseen ja Nato -asiaan ?
No tokihan on jo vuosia puhuttu ns. pohjoismaisesta puolustusyhteistyöstä sekä Suomen ja Ruotsin välisestä puolustusyhteistyöstä. Ikään kuin varaventtiilinä tosiaisioille perustuvalle turvallisuus- ja puolustuspoliittiselle keskustelulle. Mitä konkreettista turvallisuuspoliittista lisäarvoa nuo puolustusyhteistyötä koskeneet keskustelut ovat tuoneet ? Tässä yhteydessä tulee mieleen se Islannin lento-operaatio ja siihen liittynyt poliittinen veivaaminen, vaikka peruskysymykset olivat ja ovat edelleen ratkaisematta. Onko Horneteissa ohjuksia siivissä vai ei ?
Presidentiltä on riistuttu merkittävästi valtaa ja siirretty sitä valtioneuvostolle ja eduskunnalle. Menevätkö nyt valtaa saaneet puolueet, valtioneuvostot ja eduskunnat vallattoman presidentin selän taakse ?
Kyllä sitä vapaata keskustelua ja pohdintaa voi muutkin harrastaa kuin presidentti yksinään. No siinä tietysti puolueilla tulee äkkiä vastaan äänestäjäkunnan asenteet ja tietämys, jotka tuntuvat monesti laahavan reilut kaksikymmentä vuotta vanhoissa, suomalaisille hävityn sodan jälkeen iskostetuissa, malleissa ja peloissa sekä mielikuvissa ja idealismeissa.
Ilmoita asiaton viesti
Jotta asia kävisi yhä vaikeammaksi, esteradalle on tuotu yhdeksi ohjelmanumeroksi myös neuvoa-antava kansanäänestys. Se lupaamisella on tietenkin aikoinaan keräilty poliittisia irtopisteitä, mutta kansakunnan kohtalon hetkillä vastuu kuuluu oikeasti niille korkeinta valtiollista päätösvaltaa käyttäville, joilla on ajankohtaisin ja paras tieto hallussaan.
http://hannumononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/18836…
Toinen asia on sitten, että sekä jäsenyyden hakeminen että käytännön integroituminen puolustusliittoon ovat pitkiä prosesseja, jotka eivät tapahdu heittämällä, vaikka äänestystulos kannattaisikin jäsenyyttä.
Keskeinen ongelma on, että Suomessa ei ole olemassa mitään faktatietoa Natosta tarjoavaa tahoa, jonka tiedotuksella äänestäjien tiedon taso saataisiin tyydyttäväksi edes perusasioissa. Uskomuksista ja propagandasta taas ei ole pulaa.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, on ikävää, ettei edes Suomen Ulkoministeriön julkaisemaa sivustoa Natosta pidetä luetettavana. Siellä Naton tehtävä määritellään seuraavasti: ”Pohjois-Atlantin Liitto (North Atlantic Treaty Organisation, NATO) perustettiin vuonna 1949. Se on kollektiivinen puolustusliitto, jonka tarkoituksena on turvata jäsenmaidensa vapaus ja turvallisuus poliittisin ja sotilaallisin keinoin Pohjois-Atlantin sopimukseen sekä YK:n peruskirjaan nojautuen.” (http://www.finlandnato.org/public/default.aspx?con…).
Kun nyt ”informaatiosota” on käynnissä, tälläkin palstalla monet uskovat enemmän Venäjän antamaa tietoa, siitä ettei Nato ole puolustusliitto vaan hyökkäysliitto, jonka tehtävänä on alistaa Venäjä.
Pahinta tässä informaatiosodassa on Venäjän propaganda, jossa ei suoraan sanota, vaan vihjaillaan ja annetaan uskoa. Tästä seuraa se, että meillä ”Venäjän asiantuntijat” tietävät tarkkaan mitä Suomen Natojäsenyydestä seuraisi.
Tilanne muistuttaa paljolti Suomen kekkoskautta. Poliittiset vastustajat vaimennettiin pelkästään sanomalla, ettei Tamminiemessä pidetä tästä tai vaikkapa vain ”yleisest syyt” riittivät perusteluksi. Monesti ei edes Urkki ollut tietoinen mistä asiasta milloinkin Tamminiemessä ei pidetty.
Venäjä ei suoraan sano (ja miksi sanoisikaan, vrt. Niinistön lausunto) mitä siitä seuraisi, jos Suomi liittyisi Natoon. Tuskin se kuitenkaan tarkoittaisi sitä, että he lähtisivät kaivamaan ”verta meidän nenistä” niin kuin täällä on uhottu. Sen verran sieltä on sanottu, että Suomi tekee suvereenina valtiona omat ratkaisunsa, mutta…. (annetaan ymmärtää jotakin – mitä?)
Suomi on Naton rauhankumppani ja teknisesti täysjäsenyydelle ei ole suuriakaan esteitä. Olemme siis ”ulkojäsen” joka on mukana ilman päätösvaltaa ja jäsenetuja.
Jos ajatellaan tilannetta Kremlin näkökulmasta, Venäjälle on aina helpompaa, kun vastapeluri (poliittinen, taloudellinen, sotilaallinen) on vaikutusvallaltaan heikko (divide et impera, ”montako divisioonaa paavilla on?” ).
Suomen liittyessä EEC:hen, tilanne oli samankaltainen. https://fi.wikipedia.org/wiki/EEC-vetoomus. Silloin, monet vieläkin politiikassa mukana olevat henkilöt pelkäsivät, että verta tullaan kaivamaan meidän nenistä, ei tultu.
Mielestäni Nato-keskustelu pitäisi jakaa kahteen koriin:
1) pelkästään Naton-liittolaisuuden sotilaallinen merkitys Suomen Puolustusvoimille (edut ja haitat)
2) jäsenyyden ulkopoliittiset seuraamukset sekä idässä että lännessä (edust ja haitat).
Varmaankin monet sanovat, ettei näitä kysymyksiä voi erottaa, mutta mielestäni kyllä voi.
Ilmoita asiaton viesti
”Suomen turvallisuuden kannalta olisi karmea tilanne, että kaikki muut Pohjoismaat kuuluisivat yleiseurooppalaiseen puolustusliittooon ja vain Suomi olisi ulkopuolella.”
Itse asiassa Suomen kannalta pahin tilanne olisi se, jos Suomi liittyisi NATO-jäseneksi ja Ruotsi jäisi ulkopuolelle.
Tällöin Suomi joutuisi vastaamaan koko Baltian alueen puolustuksesta ilman voimakasta paikallista liittolaista, sillä konfliktitilanteessa muiden NATO-maiden voimat olisivat aluksi hajaantuneet jonnekin muualle. Ruotsin liittyminen ei olisi enää sen jälkeen mikään varma asia; heidänhän ei olisi enää mitään tarvetta liittyä, koska Suomen NATO-jäsenyyden jälkeen Ruotsia ympäröisi joka puolelta muutenkin vahva länsiliittoutuneiden valtioiden muuri, ja he voisivat huoletta jatkaa puolueettomina. Kansankoti olisi taas kerran mukavasti herran kukkarossa.
Siinähän taas ei olisi mitään ongelmaa, jos Ruotsi tekisi päätöksen hakea NATO-jäsenyyttä. Suomen ei tarvitsisi muuta kuin tehdä samoin. Yllämainituista syistä NATO ottaisi Suomen enemmän kuin mielellään jäsenekseen, ja Itämeren turvallisuus olisi viimeistä silausta myöten kunnossa. Helppo homma.
Niinistö on käsittääkseni presidenttinä tehnyt Ruotsin kanssa kulissien takaisen herrasmiessopimuksen siitä, että jos jäsenyyttä haetaan, sitä haetaan kimpassa. Eihän tästä varmaa tietoa ole, mielestäni sen voi päätellä esimerkiksi länsinaapurin ulkoministerin kannanotoista. Julkisestihan tätä ei voi eikä pidä ilmoittaa, koska korttien paljastaminen itänaapurille olisi typerää.
Ilmoita asiaton viesti
”Suomi joutuisi vastaamaan koko Baltian alueen puolustuksesta ilman voimakasta paikallista liittolaista, sillä konfliktitilanteessa muiden NATO-maiden voimat olisivat aluksi hajaantuneet jonnekin muualle.”
Mielestäni tämä on liian yksioikoinen johtopäätös, sillä vaihtoehtoja on monia. Jo nyt Baltiassa on NATO:n yksikköjä antamassa pontta Artikla 5:n lupaukselle, ja NATO kehittää lisäksi Walesin huippukokouksessa 2014 päätettyä Very High Readiness Joint Task Force (VJTF) -palokuntaa nopeaksi vahvistukseksi.
Krimin valtaus käynnisti NATO:ssa uuden ryhdistäytymisen, jonka lopputuloksena puolustusliitolla on Venäjän kannalta hankalampi suorituskyky.
Suomen mahdollisesti liittyessä NATO:on, Baltian puolustukselle on paljon olennaisempaa ne tukeutumismahdollisuudet, joita Suomen alue tarjoaa, kuin omien joukkojemme lähettäminen taistelemaan muualle. Ilmiselvästi Viro, Latvia ja Liettua tarvitsevat merkittäviä määriä ilmatukea ym. nopeasti liikkuvia vahvistuksia, joita Suomella ei ole liikaa omiinkaan tarpeisiin. Nämä ovat toki sekä sotilasammatillisia että poliittisia neuvottelukysymyksiä mikäli liittymisprosessi joskus käynnistyy. Sen sijaan on kovin ennenaikaista väittää, että Suomi muitta mutkitta ”joutuisi” tähän tai tuohon asemaan liittyessään Natoon.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä presidntin kommentit ovat liian ympäripyöreitä. Kunnon kannan ottoa ei saa millään. Onhan selvää jokaiselle, että Suomen paikka on Natossa. Tästä tuskin kukaan on eri mieltä. Kun ruotsi hakee jäsenyyttä, Suomi yllätetään taas housut kintuissa. Suomi on yksin ja yksin jää. Se on kauhea skenaario ja täysin munattoman valtiojohdon syytä.
Ilmoita asiaton viesti
”Onhan selvää jokaiselle, että Suomen paikka on Natossa.”
Olen toista mieltä kuten valtaosa suomalaisista.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä ”valtaosa” -argumentti on aika heikko. Mielipiteet yhteiskunnallisiin asioihin vaihtelevat ajankohdasta toiseen, kuten vaikkapa Ruotsin Keskustapuolueen muuttunut Nato-kanta osoitti. Keskiajalla ihmiskunnan ylivoimainen valtaosa uskoi vankasti, että Maa on pannukakun muotoinen.
Mielipiteen vapautta sopii kunnioittaa, mutta siitä ei ole turvallisuuspolitiikan ohjenuoraksi jos mielipide perustuu pelkkiin tunteisiin vailla kosketusta todellisuuteen. Meillä kaikilla voi olla mielipide vaikkapa Putinin poliittisista tavoitteista lähivuosina, mutta ilman riittävää taustatietoa luotettavista lähteistä sen osuvuus voi olla sattumanvaraista.
Miksi kaikki Natoon kuuluvat EU-maat olisivat niin väärässä, ja vain Suomi, Ruotsi, Itävalta ja Irlanti ovat oikeassa? Moniko Natoon liittynyt maa on tullut katumapäälle ja eronnut puolustusliitosta (mikä on täysin mahdollista sen sääntöjen mukaan)?
Ne suomalaiset, joitten kannanmuodostus perustuu sotilaallisten ja sotilaspoliittisten kysymysten ammatilliseen ymmärtämiseen, kannattavat Suomen Nato-jäsenyyttä, kuten Upseeriliiton jäsenistön keskuudessa tehty kysely osoittaa.
Ilmoita asiaton viesti
Tämähän tassä yleisessä keskustelussa on ongelmana, että tavallisille kansalaisille ei haluta kertoa tosiasioita, vaan annetaan mielikuvia ja syötetään fraseologioita. Siksi keskustelu on usein aivan väärillä sivuraiteilla. Puhutaan nippeleistä tai utopioista.
Esimerkkinä tämä ns. Suomen ja Ruotsin välinen puolustusyhteistyö tai uskottava itsenäinen puolustus. Puhumattakaan Paasikivi – Kekkonen linjasta. Paasikivihän totesi Suomen hallitukselle Talvisodan jälkeen Moskovan rauhanneuvotteluiden aikana, Neuvostoliiton painostaessa rajusti mm. Petsamon nikkelikaivoiksen omistusasiassa, että jos Suomi haluaa laittaa neuvotteluissa tiukasti hanttiin, niin silloin selkänojaksi ei riitä pelkästään Suomen vähäiset puolustusvoimat. Siinä oli paasikiviläistä realismia. Se, että Paasikivi joutui sodan jälkeen taipumaan Kremlin tahtoon, johtui yksinkertaisesti siitä syystä, että Suomi oli tappion kärsineenä maana yksin Neuvostoliiton naapurissa.
Toki sekä Paasikivi, että Kekkonen, onnistuivat pitämään oven raollaan lännen suuntaan. Ja sen oven presidentti Koivisto avasi ja astui toiselle puolelle välittömästi, kun Neuvostoliiton romahdus oli varma.
Nyt on oltava tarkkana, että Suomi ei enää joudu takaisin lähtöruutuun YYA -aikakaudelle. EU:hun kuuluminen on osa tätä, mutta se ei riitä. Tarvitaan myös sotilaallinen kuuluminen länteen. Nato:han ei tietääkseni ole suunnittelemassa vihreiden miehien lähtettämistä Venäjän puolelle eikä muutakaan operaatiota Venäjän suuntaan.
Länsimaisten Nato -maiden etuhan olisi palauttaa tilanne kymmenen vuoden takaiselle rauhalliselle taloudellisen vuoravaikutuksen tasolle, jossa Venäjä ja länsi voisivat käydä kauppaa keskenään. Tässä olisi todellinen win-win -tilanne. Tätä Putinin hallinto ei vaan halua ymmärtää, vaan se haikailee entisen Neuvostoliiton suurvalta-asemaa, jonka se saavutti toisen maailman sodan aikana länsiliittoutuneiden, lähinnä USA:n, mittavalla materiaalisella tuella.
Toisaalta Venäjähän on edelleen, ei väestöltään, vaan pinta-alaltaan maailman suurin valtio ja Siperia on käytännössä tyhjä. Miksi Venäjä ei suuntaa resursseja Siperian infran kehittämiseen , sen asuttamiseen ja sen luonnonvarojen hyödyntämiseen ? Tässä länsi voisi auttaa, jos Venäjä lopettaisi uhoamisensa.
Ilmoita asiaton viesti