*

ArnoKotro

Oi Suomi, merkillisen matematiikan maa!

Ensin varoitus: ei matematiikassa mitään vikaa ole. Mutta se paljastaa yhteiskunnastamme jotain kummallista.

Otetaanpa kaksi suomalaista, Jussi ja Johanna. Jussia ei lukeminen ja opiskelu oikein innosta, eikä siinä mitään. Tärkeää ja tarpeellista työtä on rutkasti ilman valkolakkiakin. Jussi käy peruskoulun jälkeen ammattikoulun ja toimii sitten kaivinkoneenkuljettajana.

Johanna on enemmän lukijatyyppiä. Hän menee lukioon ja haluaa opiskelemaan psykologiaa. Pääsykoe on tiukka, mutta kun Johanna rauhoittaa keväisin muutaman kuukauden lukemiseen, yliopiston ovet avautuvat kolmannella yrityksellä.

Jussi on ansainnut 19-vuotiaasta asti noin 2700 euroa kuukaudessa miinus verot, käteen jää pari tonnia. Johannan tulot koostuvat opintorahasta ja asumistuesta, yhteensä noin 500 euroa. Lisäksi Johanna käy viikonloppuisin töissä ja ansaitsee nettona 400 euroa kuussa. Tämän päälle pitää ottaa opintolainaa.

Johannalla menee hyvin. Hän valmistuu maisteriksi kohtuuajassa ja saa jo alle 30-vuotiaana yksityiseltä sektorilta vakityön, josta maksetaan hyvää palkkaa, 3800 euroa brutto. Progressiivinen tulovero tosin puree: käteen jää noin 2500 euroa.

Nyt päästään siihen matematiikkaan. 27-vuotiaaksi asti Jussi on tienannut kuukaudessa reilut tuhat euroa Johannaa enemmän. Tästä Jussille tulee reippaasti yli sadan tonnin etumatka. Johannalla on myös opintolainaa maksettavana yli kymppitonni.

Alle kolmekymppisenä kuvio sitten kääntyy. Johannalle jää joka kuukausi 500 euroa enemmän kuussa käteen. Niinpä hän saa Jussin kiinni elämän aikana kertyneissä nettoansioissa parissakymmenessä vuodessa. Jussi ja Johanna ovat silloin viisikymppisiä.

Loppu on kiinni siitä, säilyykö työpaikka. Yli viisikymppisillä hyväpalkkainenkin duuni lähtee herkästi yt-neuvotteluissa alta, ja ikääntyneiden työllistyminen on nihkeää.

Entä jos Johanna olisi juristi, tulot viisi tuhatta kuussa? Tilanne muuttuu mutta ei radikaalisti: viidestä tonnista jää käteen 3200 euroa. Ero 2700 bruttona tienaavaan on vain reilu tuhat euroa kuussa. Jos taas Johanna olisi maisterikoulutettu päiväkodinjohtaja tai sosiaalityöntekijä, palkka jäisi niin pieneksi, että opiskelusta johtuvaa tulonmenetystä ei pystyisi paikkaamaan koskaan.

 

          Suomalainen erikoisuus: ankara palkkavero, keveät omaisuusverot

 

Eihän tässä välttämättä mitään ongelmaa ole. On mahdollista ajatella, että ammatista ja koulutuksesta riippumatta kaikkien kuuluu ansaita elämänsä aikana suunnilleen saman verran. Tasa-arvoa on se, että jokaisella on aineellista vaurautta yhtä paljon.

En kannata tällaista sosialismia, mutta se on sivuseikka. Ongelma on siinä, että nettotulojen tehokkaasta tasaamisesta huolimatta vauraus jakautuu Suomessa(kin) erittäin epätasaisesti. Tilastot ovat ällistyttäviä: rikkain kymmenen prosenttia omistaa melkein puolet suomalaisten nettovarallisuudesta. Vähävaraisimman 50 prosentin osuus kaikesta omaisuudesta on vaivaiset kuusi prosenttia, rikkaammalle väestöpuolikkaalle jää 94 prosenttia.

Tuloerot ovat pienet, varallisuuserot valtavat. Ja mitä tomerammin työtuloja tasoitetaan, sitä enemmän omaisuuserot perustuvat johonkin muuhun kuin omaan työhön, kuten perintöihin.

Pala palalta olemme rakentaneet kieroutuneen veromallin. Pelin henki on se, että omalla työllä vaurastuminen ei käy laatuun, mutta kun raha perustuu sopivaan perhetaustaan ja suotuisiin suhdanteisiin, rikastuminen sallitaan: pörssikeinottelun, osinkojen, myyntivoittojen ja perintöjen verotus on keveää.

Suomesta on tullut Euroopan kummajainen. Euroopan maiden keskiarvoon verrattuna Suomi verottaa työtuloja poikkeuksellisen ankarasti ja omaisuustuloja vähän.

Tolkuton tilanne on vasemmiston ja oikeiston yhteinen aikaansaannos. Vasemmistopoliitikot suhtautuvat omalla työllä ansaittuun vähänkin parempaan palkkaan kuin rikoshyötyyn, joka pitää takavarikoida valtiolle. Logiikka on yksioikoinen: mitä kovempi progressio, sen parempi. Kun vasemmistovaikuttajan suusta tulee sana ”hyvätuloinen”, ilme on se sama jolla sanotaan ”George double-u Bush” – aivan kuin hyvätuloisuudessa olisi lähtökohtaisesti jotain paheksuttavaa.

Korkeiden ansiotulojen takana on yleensä pitkä ja vaativa koulutus ja vastuullinen työ, ja palkaton ylityökin on tavallista. En tunne hyvätuloisia kohtaan annoskateutta; hienoa että jaksavat ja ponnistelevat eteenpäin, siitä hyötyy koko yhteiskunta.

Älyttömyyden toisesta laidasta huolehtii oikeisto. Se haluaa vimmaisesti pitää huolta siitä, että sellaista tuloa, jonka saamiseksi ei tarvitse tehdä työtä, verotetaan mahdollisimman vähän. Oikeiston märkä uni on se, että varallisuus kasautuu vapaasti ja verotta. Oikeistolainen politiikka suosii sukupolvesta toiseen periytyviä huimia varallisuuseroja ja ylläpitää työ- ja pääomaverotuksen välistä kuilua.

Kokoomus puhuu mielellään mahdollisuuksien tasa-arvosta ja hyvä niin, mutta samalla se haaveilee perintöveron poistamisesta, joka nimenomaan heikentäisi mahdollisuuksien tasa-arvoa. Ei käy järkeen.

 

          Työnteko kannattavaksi!

 

Se, että työnteko ei ole riittävän kannattavaa, koskee niin pieni- kuin suurituloisiakin – tosin eri tavoin. Alimmissa tuloluokissa sosiaalietuudet ja verotus eivät pelaa yhteen, joten ansaitusta eurosta ei välttämättä jää juuri mitään käteen. Tulohaitarin toisessa päässä lisätyö taas ei lyö leiville ankaran progression ja kovan marginaaliveron vuoksi, joka voi olla lähes 60 prosenttia. Se on melkein maailmanennätys.

Mutta rutina sikseen ja ratkaisut kehiin.

Ihan ensiksi pitäisi ottaa perustulo käyttöön, jotta myös pienipalkkainen ja lyhytaikainen työ kannattaa aina. On irvokasta, että juridisella saivartelulla halutaan torpata järkevä uudistus. Jos perustuslain yhdenvertaisuuspykälä ei estä vaikkapa sukupuolen perusteella lankeavaa asevelvollisuutta, miksi ihmeessä sen annettaisiin estää perustulokokeilut, joissa on kyse tilapäisestä ja lähinnä kosmeettisesta kansalaisten eriarvoisuudesta? Kokeilujen tarkoitus on sentään luoda yhdenvertainen systeemi.

Työn verotusta pitää keventää kaikissa tuloluokissa ja progressiota loiventaa jonkin verran, jotta pitkän koulutuksen hankkiminen ja vaativan työn tekeminen kannattaisivat paremmin.

Palkkaveron keventäminen vähentää valtion tuloja, mutta vajetta voi paikata kiristämällä omistamisen verotusta. Jos omaisuusverot nostettaisiin keskimääräiselle eurooppalaiselle tasolle, valtion kirstuun virtaisi melkein kuusi miljardia euroa lisää – valtava raha siis. Ensi alkuun voisi palauttaa varallisuusveron ja soveltaa pääomatuloihin samaa taulukkoa kuin palkkoihin.

Tänä vuonna työn verotus on kiristynyt jo kolmatta vuotta peräkkäin, mikä on siksikin vahingollista, että näin ankara verotus johtaa herkästi aivovuotoon ulkomaille. Viisaampaa olisi kerätä enemmän veroeuroja esimerkiksi kiinteistöverolla ja ulottaa se metsämaahan, joka ei karkaa minnekään. Samoin voisi tehdä sellaisia veronkorotuksia, jotka eivät halvaannuta vaan päinvastoin tervehdyttävät yhteiskuntaa: viina-, tupakka- ja ympäristöveroja voi korottaa.

Myös perintöverossa on selvästi nostovaraa. Miksi kummassa juuri sellainen tulo on kevyimmin verotettua, jonka saa ilman omaa työtä ja riskinottoa? On päätöntä, että sairaanhoitaja maksaa palkastaan isomman siivun veroina kuin maksetaan miljoonaperinnöistä.

Ja vaikka miten hoettaisiin, perinnöstä ei makseta veroja kahteen kertaan. Mantra on järjetön. Ensinnäkin perinnön jättäjä ja saaja ovat kaksi eri ihmistä. Toiseksi veroa on harvoin maksettu siirtyvästä omaisuudesta missään vaiheessa: valtaosa perintöjen arvosta tulee siitä, että asuntojen ja kiinteistöjen arvo on noussut ihan itsekseen. Oman asunnon myyntivoitostakaan ei tarvitse veroja maksella.

Luonnollisesti on pidettävä huolta siitä, ettei perintövero aiheuta lapsille ja leskille kohtuuttomia tilanteita. Veron pitää tulla maksettavaksi vasta sitten, kun perinnön oikeasti saa. Samoin pitää tuntuvin kevennyksin huolehtia siitä, ettei perintövero ole esteenä yritysten sukupolvenvaihdoksille.

Verotus ei tietenkään ole päämäärä sinänsä, itseisarvo. Mutta kun yhteiskunnan pyörittämiseen kerran rahaa tarvitaan, kerättäköön varoja nykyistä enemmän sieltä, missä on varallisuutta ja veronmaksukykyä ja pidettäköön samalla huolta siitä, että veromalli kannustaa opiskeluun ja työntekoon. Työhön ja yrittämiseen kun yhteiskunnan toiminta kuitenkin perustuu, ei pörssikeinotteluun, omistamiseen, erilaisiin osto- ja myyntileikkeihin, perimiseen ja nettipokeriin, joista on jostain syystä haluttu tehdä työntekoa kannattavampaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (31 kommenttia)

Niko Sillanpää

Havaintosi ansiotuloverotuksen ongelmista on oikea, mutta pääomien ym. omaisuuserien moninkertainen tai progressiivinen verottaminen ei ole millään tavalla perusteltua. Taasen on totta, myyntivoittojen verotus on tietyissä tilanteissa hyvin kepeää. Perintövero taas on huonosti perusteltu, koska kuolema ei vertaudu vapaaehtoiseen taloudessa tapahtuvaan transaktioon.

Verotuksen suurin ongelma on kuitenkin veroparatiisit ja muu kansainvälinen verokilpailu.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

"Tuloerot ovat pienet, varallisuuserot valtavat. "

Tämähän ei ole totta, Suomessa myös varallisuuserot ovat pienet ja varallisuus absoluuttisesti matalalla tasolla, pohjoimaiden pienin. Meillä on vain hiukan kärjistäen vain kämppiä. Ruotsissa esim. rikkailla on yli kolme kertaa absoluuttista omistusta ja 1% omistaa siellä 30% (Suomessa erittäin matala 13%).

http://samimiettinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1719...

Suomi siis aktiivisesti on onnistunut pitämään koko kansan, erityisesti vauraat, länsimaalaisittain köyhinä (hyvä asia? huono asia?). Erityisesti rahoitusvaroja ei ole kertynyt ja pääomaisuuden, asuntojen, arvo on ainakin syrjäseuduilla vaarassa.

http://tietotrendit.stat.fi/mag/article/111/

Yksityisistä kansalaisista ei siis pääomia löydy yritystoimintaan, pitäisi toivoa ulkomaista pääomaa mutta eipä näytä juuri ketään kiinnostavan suomalaiset investoinnit. Itse toivoisin että kautta linjan kansankapitalismi nostaisi edes hiukan päätään, mutta verojärjestelmämme on omituinen mm. listattujen arvopapereiden osinkovero nousee erittäin kummallisesti.

Tämä voitaisiin korjata, esim. veroneutraalisti näin:

http://www.libera.fi/raportti/miten-suomi-voidaan-...

Raportissa on tulevaisuuden Johannan kannalta ikävä suositus: hänen akateeminen tutkintonsa on yhteiskunnan kannalta epäreilua henkisen pääoman tukemista, joka pitäisi progressiivisen verotuksen lisäksi ainakin osittain maksaa takaisin Austraalian mallin mukaisella tulosidonnaisella opintolainan takaisinmaksulla. Mahdollisuuksien tasa-arvo ja progressiivinen verotus ei siis takaa reilua lopputulosta ainakaan hyvätuloisten kouluttamattomien näkökulmasta katsottuna. He maksavat kovat verot ilman yhteiskunnan koulutussubventiohyötyä. Siksi Austraalia on valinnut tuon mallin.

Muuten pidin blogaustasi hyvänä. Elinkaaren nettokassavirrat ovat hyvä tapa miettiä reiluutta. Eilisen keski-ikäinen hyvätuloinen voi olla huomisen hirmuvelallinen pitkäaikaistyötön, jonka ainoat säästöt ja varallisuus ovat syrjäseudun asunnossa.

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro

Terve Sami,

kyllä se vain pitää ihan paikkansa, että nettotuloerot ovat pienet ja varallisuuserot valtavat. Se että monessa muussa maassa varallisuuserot ovat vielä isommat ei muuta asiaa.

Suomessa varakkain kymmenen prosenttia omistaa melkein puolet kaikesta varallisuudesta. Köyhempi puolikas omistaa vain kuutisen prosenttia. Kyllähän silloin voidaan puhua huimista varallisuuseroista, vaikka muualla maailmassa meno olisi vielä karumpaa?

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Morjensta vaan,

Puolikas sitä, puolikas tätä kuulostaa dramaattiselta mutta ei ole sitä. Maksaahan verotkin esim. Suomessa pieni vähemmistö.

Suomessa on maailmanlaajuisesti jopa äärimmäisen lättänä omistusrakenne. Johtuisiko siitä että Suomessa ei kannata omistaa mitään, varsinkaan jos olet toisinaan tulonsiirroista nauttiva osapuoli. Silloin vähästä turvabufferista on vain haittaa, parempi elää kädestä suuhun, vaikka monet toki elävät näin pakosta mm. kalliiden elinkustannusten vuoksi.

Myös absoluuttisesti yksityistä varallisuutta on vähän. Pitkäaikaisia rahoitusvaroja eli sijoituksia on vähän. Osittain tämä johtuu kollektiivisesta eläkkeestä, joka on kohtalaisella tasolla. Ei tarvitse osata tai yrittää säästää, yhteiskunnalle lykätty eläkekollektiivi hoitaa sen puolestasi. Hyvässä ja pahassa.

Inevstoinneista ei eläkekollektiivi vastaa, pikemminkin riskienhajoitusmielessä järkevästi tuetaan ulkomaisia investointeja ulkomaisilla sijoituksilla. Suomalainen sijoittaja laittaisi ns. home bias-ilmiön myötä enemmän kotimaahan, jos siis omistaisi rahoitusvaroja!

Annat sellaisen vaarallisen kuvan että Suomen ongelmat voitaisiin ratkaista edes pieneltä osin siirtämällä maailmanlaajuisesti pieni varallisuus joka koostuu lähes yksinomaan osittain omistetuista asunnoista vieläkin tasa-arvoisemmin. Käytännössä pitäisi lisätä asuntojen omistamisen ja perimisen verorasitusta vieläkin enemmän.

Suhteessa vaikkapa sosiaalisiirtoihin (noin 35 miljardia) ja ansiotuloihin (noin 120 miljardia) tai bruttokansantuotteeseen (noin 200 miljardia) kaikenlaiset pääoman tuotot ja verot ovat hyvin pieniä, varsinkin se osa joka tulee suomalaisille. Kiinteistövero esim. on 1,5 miljardia ja perintövero 0,5 miljardia, johtuen hyvin pienestä pääomakannasta, ei pienestä veroasteesta.

http://www.eva.fi/wp-content/uploads/2015/08/EVA_F...

https://www.vero.fi/fi-FI/Verotulojen_kehitys_vuon...

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Miksi asettaa matalapalkkainen epävarmaa työtä tekevä kaivinkone mies jussi vastakohdaksi? Pitäisikö jussi ja muiden vastaavien olla vielä köyhempiä? Jussin ansioita syö todennäköisesti lukuisat työttömyysjaksot ja lähestyessää 71v tavoiteläkeikäänsä 50v päästä on epätodennäköistä, että hän pysyy siihen asti työelämässä. Eläke siis leikkautuu vahvasti.

Verrattuna jussin työuraa esim julkiseen työuraan pituutta tulee merkittävästi enemmän. Jos siis töitä riittää.

http://teknologiateollisuus.fi/sites/default/files...

Tämän mukaan jussin työaika 2015 on 1716h. Julkiset sopimukset ovat usein 1590h paikkeilla. Tästä tulee eroa pelkästään 124h vuodessa. Todennäköisesti enemmän. Jos siis talous lähtee kasvuun. Tunteja kiirevuosina kun saattaa olla huomattavasti enemmän. Mutta 52v työuran aikana tulee työtunteja 6448h enemmän kuin julkisen puolen kanssa eläjillään. Täytyy korjata, että helposti vielä enemmän. Tuo kotron kirjoituksen verrokki lähti työelämään 10v myöhemmin. Eli jussin työura on aivan mieletön. Jussi saa siis tehdä samana aikanakin viiden vuoden työtunnit enemmän

Myös melko heteronormatiivinen valinta. Olishan vastakohdaksi voinut ottaa, vaikkapa lähihoitajan, jonka keskimääräiset tulot ovat samaa luokkaa. Tosin lähihoitaja saa huomattavasti enemmän myötätuntoa, kuin karvaperseduunari jussi.

Muutoin olen kyllä samaa mieltä monestakin asiasta mistä tuossa puhutaan. verotusta pitäisi keventää kautta linjan. Mutta, se tietäisi sitten melkoisia leikkauksia julkiselle puolelle.

Marginaaliveroaste tuossa 36000 kohdalla on 2015 46,6%. Joten lisäansiota saa kertyä paljon, että huomattavaa lisäystä todellisiin tuloihin tulee. Tämä tekee myös kääntäen lisätyön tarjoamisen tai palkan kalliiksi työnantajalle. Jos siis on tarkoitus, että työntekijä siitä oikeasti hyötyisi.

Käyttäjän luomu65 kuva
Eero Mattila

Hyvin kapea-alaista ajttelua filosofilta. Koitappa laittaa mielessäsi Johanna kaivurinpuikkoihin ja Jussi psykolokiksi. Veikkaan, ett Johanna tekisi enemmän vahinkoa uudessa ammatissaan.
- Sosialistinen ajattelu on aika ilmi selvää. Työstä pitäisi maksaa työn arvon mukaan, mutta kaikesta paistaa läpi että kirjoittajan mielestä korkeakoulutettu on arvokkaampi. Näinhän se oli Orwellin Eläinten Vallankumouksessa "Toiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset."

- Perinnön verottaminen on inhimillistä ainoastaan silloin kun se myydään eli muutetaan rahaksi. Jos otetaan esimerkiksi vaikka peltisepänliike, jonka omistaja kuolee ja poika jatkaa. Miksi pojan pitää maksaa perintövero omaisuudesta, josta isä on jo verot maksanut? Millä opilla se on oikeudenmunmukaista?
- Yhtä oikeudenmukaista olisi, että vastavalmistunut opettaja, lääkäri tai psykologi joutuisi ostamaan oman työpaikkansa ja siihen kuuluvat työvälineet. Miksi ne ovat ns. ilmaisia?

Käyttäjän PekkaKeskinen kuva
Pekka Keskinen

Hyvä kirjoitus ja olen kanssasi samaa mieltä, mitä tulee progressiiviseen verotukseen ja opiskelun ja työn tekemisen kannattavuuteen.

Sitten taas kirjoituksessa on muutama kohta mikä mietityttää. Olit sitä mieltä, että pääomatulot tulisi verottaa progressiivisesti. Pääomatuloan saajat, saavat keskimäärin pääomatuloa n. 5000e/vuosi. Jos tähän lyötäisi progressio, niin suurin osa ei maksaisi sitä 30 %, mitä nykyään tai sitten progressio olisi todella jyrkkä, eikä suurimalle osalle omistamisesta olisi mitään hyötyä. Eli pääomatuloverokertymä romahtaa tai on todella ankara. Varsinkin jos 10:n miljardin pääomista pitäisi löytyä 6 miljardia uutta verotettavaa.

Mutta esittämäsi huoli ylipäätään on aiheellinen. Verotus ei kannata työn tekoon tai ooiskeluun, mikä on ongelma. Minä lähestyisin asiaa siten, että poistaisin tuloluokat, eli ei olisi ansio-, pääoma- tai perintötuloa, olisi vain tuloa, jota kaikkea verotettaisiin loivalla progressiolla, joka vastaisi n. EU:n keskiverotusta. Voi olla, että veropohja rapautuisi, mutta osaltaan kertyvien tulojen johdosta voitaisiin vastuuta siirtää enemmän kansalaisille ja toisaalta hyväksyä, että julkisen hallinnon ei tule ängetä jokaiselle elämän osa-alueelle.

Helena Makinen

On aivan järjetöntä verottaa työn tekemistä. Se on perua ajalta jolloin köyhillä ei ollut mitään omaisuutta, ja omistava luokka halusi köyhät mukaan maksamaan kehittyvää yhteiskuntaa.

Ehdottomasti paras ja oikeudenmukaisin ratkaisu olisi poistaa kaikki tuloverot, niin työtulon kuin pääomatulonkin verotus ja siirtää valtionverotus tuoteryhmäkohtaiseen PROGRESSIIVISEEN arvonlisäveron tapaiseen kulutusveroon. Tämä pitäisi köyhemmänkin ja työtä tekevän väen ostovoimaisena, ja kukin saisi itse päättää mistä maksaa veroja. Esimerkiksi lapsen maito voisi olla lähes verotonta, mutta jos tekee mieli kallista skumppaa, ja on varaa siihen, niin sitten on myös varaa maksaa korkea veroprosentti juomastaan. Vastaavasti jos tarvitset autoa, niin halvemman saat pienemmällä veroprosentilla, kun taas Rollerista maksat veroa korkealla prosentilla.

Toinen osa valtion tuloista muodostuisi normaaliin tapaan lupa- tms maksuista.

Kunnat saisivat verotulonsa kiinteistöveroista. Niitä kiinteistöjä kun ei voi piilottaa veroparatiiseihin.

Tietenkään mitään tällaista ei pääse tapahtumaan niin kauan kuin kepu, kokoomu ja RKP ovat hallituksesa.

Lopputuloksena olisi, että työn tekeminen ja teettäminen kannnattaisi, ja maan talous saataisiin nousu-uralle.

Käyttäjän TomiRimpinen kuva
Tomi Rimpinen

Jospa ne julkisen puolen menot ovat vaan yksinkertaisesti niin suuret että tämä pohdiskelu verotuksen painopisteen suuntaamisesta ei johda lopulta mihinkään.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth

Merkillistä matematiikkaa kyllä Kotrokin käyttää.

Eikö riskinotolla todellakaan ole mitään merkitystä? Työtuloissa on sellainen puoli, että ne eivät missään tilanteessa mene miinukselle. Huonosti tehdystäkin työstä saa aina palkkaa (ainakin siihen asti kun tulee irtisanotuksi, minkä jälkeen saa edelleen rahaa melkein yhtä paljon työttömyyskorvauksina).

Pääomaa sijoittaessaan taas aina ottaa riskin, että sen sijoitetun pääoman voi menettää kokonaisuudessaan. Sen arviointi, minkälaisiin asioihin kannattaa sijoittaa, on aivan yhtä konkreettista työtä kuin vaikkapa sihteerin tai kirjanpitäjän työ, sillä erotuksella, että riski on valtava. Jo nyt riskinotosta rankaistaan piensijoittajia, jotka maksavat pääomatuloistaan samansuuruisia ansiotuloja kovempia veroja. Pitäisikö tilannetta todellakin vielä pahentaa entisestään?

Juhani Kahela

Pääomaverotuksen matematiikkaan tulisi ottaa mukaan riskinjako. Jokainen haluaa säilyttää omaisuutensa. Pääoman omistajalle se tarkoittaa sijoitusten hajautusta. Ei kaikkia rahoja yhteen yritykseen, ei yhteen maahan, ei vain EU:hun jne. Suomen verojärjestelmä ei toimi tehokkaasti. Suomalainen sijoittaja sijoittaa Suomen ulkopuolelle riskin hajauttamiseksi. Ulkolaiselle sijoittajalle Suomi ei ole vaihtoehto hajautuksessaan. Tämän jaon realistinen toteuma on, että olemme pääoma köyhä maa. Yritystoiminta tarvitsee pääomia. Niistä on Suomessa huutava pula eikä niitä onnistuta ainakaan houkuttelemaan korkealla verotuksella. Työnteon ja pääoman verottaminen ovat eri asia. Työntekijä joutuu keräämään kimpsunsa ja kampsunsa muuttaakseen verotusystävälliseen maahan. Pääoma siirtyy Suomesta kirjoittamalla päätteelle ulkolaisen pankkitilinumeron ja simsalabim. Pääomat ovat ulkomailla keveämmin verottavassa maassa.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

"Jo nyt riskinotosta rankaistaan piensijoittajia, jotka maksavat pääomatuloistaan samansuuruisia ansiotuloja kovempia veroja. Pitäisikö tilannetta todellakin vielä pahentaa entisestään?"

Tuotanoin, ottaen huomioon että Kotro avauksessaan esittää että pääomatuloihin pitäisi soveltaa samaa asteikkoa kuin ansiotuloihin, en oikein ymmärrä millä matematiikalla tilanne "pahenisi entisestään" piensijoittajien osalta.

Ainakin minun matematiikallani pääomatuloja pitäisi olla tuloveroasteikon mukaan verotettuna muutama kymppi vuodessa, ennen kuin verotus kiristyisi nykyisestä.*

Noh, saattaa toki olla että "piensijoittaja" on vain hiukan huonosti määritelty käsite.

*Edit. riippuen toki ansiotulojen määrästä.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth

Ongelmaksi muodostuu tuohon kytketty varallisuusveron palauttaminen, jolloin tuottamatontakin omaisuutta verotetaan, mikä sijoittajan on otettava huomioon reaalisia voittoja pienentävänä muuttujana. Ei taitaisi kovin moni varakas enää uskaltaa jäädä Suomeen asumaan, ja huonosti määritellyn piensijoittajankin kannattaisi harkita maastamuuttoa jo ennen kuin verottaja alkaa arpoa arvoja omistuksille.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala

En jaksanut lukea kokonaan tätä, mutta kuitenkin sanottava, että työnteko ei ole itsetarkoitus. Taloudellisesti kestävä ja kannattava työ on ainoastaan kannattavaa.

Oleellista olisi yhteiskuntatason päättäjien tietää miten raha yhteiskuntaan oikeasti syntyy, eikä vastaus silloin ole yhteiskunnan rahoilla työllistäminen.

Suomalaisten arvomaailma pitäisi siirty aineellisesta ja fiktiivisestä arvomaailmasta kohti korkeampaa henkisyyden tasoa arvoihin jotka kestävät ikuisesti.

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro

Hei Kimmo,

aivan samaa mieltä olen: aineellista vaurautta ja tyhjäpäistä kulutuskulttuuria tärkeämpiä ovat ei-aineelliset arvot - mutta sepä onkin sitten jo toisen keskustelun ja kulttuurikriittisen debatin paikka.

Antti Jokela

Tässä ei huomioida verojen dynaamisia vaikutuksia. Oikeudenmukaisuus on tietysti yksi tärkeä näkökulma, mutta päättäjän on huomioitava myös verokertymä, vaihtoehtoiskustannus (opportunity cost) ja kansantalouden kokonaisetu. Osa veroistahan on päättäjälle helppoja: ne eivät helposti karkaa käsistä, vaikka verotusta kiristetään. Tällainen on erityisesti kiinteistöverö, koska maita ja tontteja ei niin vain hinata rajan yli.

Pääomaverot taas ovat päättäjälle hankalia, koska "pääomalla ei ole kotimaata", kuten sanotaan. Veronkorotukset ja painopisteiden muutokset vaikuttavat suoraan yritysten päätöksiin siitä, mihin investoidaan, mitä kautta ja missä tuloutus tapahtuu. Kun pääomaverotus uudistettiin vuonna 1993, kasvoivat osingot räjähdysmäisesti - ja pääomaverot myös. Pienempi veroaste johti suurempaan kertymään.

Suomella on selviä kilpailuetuja, kuten koulutettu työvoima ja toimiva yhteiskunta. Suomen heikkouksiin taas kuuluu pääomien puute, mikä on erityisen ikävää nyt, kun maa tarvitsee investointeja. Heikkouksiin kuuluu myös veropolitiikan poukkoilevuus ja tämä on asia, johon poiittiset päättäjät voivat vaikuttaa. Olisiko tässä yhteiskuntasopimuksen paikka? Voisivatko suurimmat puolueet linjata veropolitiikan seuraavaksi 15 vuodeksi, jotta yritysten ja pääoman olisi helpompi ja turvallisempi tehdä investointilaskelmansa?

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos
    «Kokoomus puhuu mielellään mahdollisuuksien tasa-arvosta ja hyvä niin, mutta samalla se haaveilee perintöveron poistamisesta, joka nimenomaan heikentäisi mahdollisuuksien tasa-arvoa. Ei käy järkeen.»

Itsekin olen nähnyt, että juuri tämä ristiriita on oikeistolaisessa ideologiassa keskeinen ja paljastava. Sanotaan, että jokainen olkoon oman onnensa seppä, mutta ei hiiskuta mitään sepän lapsista. Asenne perintöveroon osoittaa, että ideaali koskee vain toisia. Oikeasti ideologia on, että kaikki-mulle.

Toki nyt palkka-tasa-arvo nyt jollain lailla vaikuttaa tasa-arvoon varallisuudessa, mutta todellakin on absurdia, kuinka vähän Suomessa kiinnitetään huomiota omaisuuden verotukseen.

Sinällään sijoittaminen tuottaa työpaikkoja ja sijoitusvarallisuuden kasvattaminen on tärkeää, eikä välttämättä ole mieltä koskea varallisuuteen niin kauan kuin se pysyy sijoitettuna. Tässäkin on epätasa-arvoa: piensijoittajat joutuvat maksamaan osingoista ja voitoista verot ennen uudelleensijoittamista, kun taas suursijoittajat voivat paremmin käyttää holding-yhtiöitä ja muita keinoja verosuunnitteluun.

Verotus kannattaakin kohdistaa siihen vaiheeseen, kun sijoitukset realisoidaan, sekä itse varallisuuteen ja sen kasautumiseen.

Juuri perintövero on "oikeistolaisen oikeudenmukaisuuden" kannalta paras kohde, joskin on myös tosiasia, että huonosti toteutettuna se myös hankaloittaa yritysten sukupolvenvaihdoksia. Se on kuitenkin enemmänkin tekninen ongelma, johon on ratkaisuja.

Käyttäjän JoukoVainioranta kuva
Jouko Vainioranta

Oppineilla ei tule mieleen niin yksinkertainen asia kuin ylisuureksi paisuneet valtion menot. Jospa vähän päällimäisiä vuosien mittaa kertyneitä "turhia" kuluja karsittaisiin, niin saataisiin melkoiset säästöt jolloin verotusta ei tarvitsisi kiristää vaan voisi hieman löysätä.

Käyttäjän luomu65 kuva
Eero Mattila

Jännä juttu, että sosialismi on nykysuomessa tällaisten hyväosaisten ja hyväpalkkaisten dosenttien lifestyleä - tyyliin Jungner.
- Kotron kaivuri-Jussi ja psykologi-Johanna esimerkkiin vielä palatakseni siitä puuttuu kokonaan koulutuksen hintarasitus yhteiskunnalle. Kotro itse opettaa mutta ei silti ymmärrä, mitä koulutus maksaa.
- Jussi on nettoveronmaksaja 18-vuotiaasta saakka. Yhteiskunnan varoja ei ole käytetty Jussin koulutukseen välttämättä peruskoulua lukuunottamatta ollenkaan. Johannan korkeakoulutus on kestänyt 10 vuotta ja maksanut vähintään 100 000 euroa eikä hän tuona aikana ole kerryttänyt veroa kansakunnan kassaan.
- Käytännössä Jussi on kaivanut talonpohjaa ja tietä sillä aikaa kun Johanna on käynyt koulua ja samalla maksanut veroillaan Johannan koulutuksen ja sen ohessa omat terveydenhoitokulunsa.

- Esimerkistä nähdään, että tästä huolimatta blokisti pitää Johannan elämänuraa jotenkin arvokkaampana.

- Mikäli Jussi on yrittäjä hän maksaa myös kaikki lomarahansa ja sosiaalikulunsa itse. Jos hän perii isältään kaivinkoneen, blokistin mielestä Jussin pitää maksaa siitä perintövero.

- Tällä hetkellä korkeakouluista valmistuu tuhansia ihmisiä, joille Suomesta ei löydy edes töitä. Koulutustappio ulkomaille on tuhansia henkilöitä joka vuosi. Eli Suomi kouluttaa ulkomaille ihmisiä ja ottaa tilalle kouluttamattomia siirtolaisia, joilla on muutenkin vaikeuksia integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan.

- Mikäli Jussi on perinteinen työmies hän ei kauaa eläkkeestä nauti. Kun Jussin isä jäi eläkkeelle, hän osti asuntoauton Suomea kiertääkseen ja lomamatka katkeaa ensimmäisen viikonlopun levähdyspaikalle sydänkohtaukseen. Jussi joutuu taas maksamaan asuntoautosta perintöverot, koska se on Kotron mielestä oikein.

- Johanna käytännössä alkaa maksamaan veroa vasta kolmikymppisenä ja nettomaksaja hänestä tulee ehkä nelikymppisenä. Tästäkin huolimatta blokisti pitää korkeakoulua itseisarvona ja korkeakoulutettuja tavallista työmiestä arvokkaampana. Tosiasiassa asia on juuri päinvastoin yhteiskunnan kannalta. Kaivuri-Jussi on nettoveronmaksaja lähes koko ikänsä ja arvokas yhteiskunnalle. Psykologi Johannan koulutus maksaa niin paljon, että hyvässä lykyssä Johannan veroista kertyy vain suurin piirtein se summa, jonka hänen koulutuksensa maksaa. Korkeakoulutus ei siis missään nimessä saisi olla itseisarvo. Osaaminen on itseisarvo.

- Sosialismi on kumma sairaus - se vääristää sairastuneiden todellisuudentajun - voiko siitä parantua? Voiko tällainen henkilö toimia opettajana?

Käyttäjän JussiKoskinen kuva
Jussi Koskinen

Pörssiyrityksen omistuksen kokonaisverotus (yhteisövero + pääomavero) yksityishenkilölle on noin 47 % nimellistuotosta ja noin 55 % reaalituotosta.

Neutraali omistamisen verotus, jossa kaikkien omaisuuslajien, kohteiden ja omistajien kokonaisvero on sama, siirtäisi suomalaisten pääomia yrityksiin tuottamaan enemmän vaurautta heikommin tuottavista kiinteistö- ja korkosijoituksista.

Vaurautta luodaan työllä ja omistamisella.

Korkean elintason eli suomalaisen elintason ylläpitäminen edellyttää runsaasti 1) korkean lisäarvon työtä ja 2) taitavaa, yritysriskiä ottavaa pääomaa ja sen omistamistyötä.

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström

"Pörssiyrityksen omistuksen kokonaisverotus (yhteisövero + pääomavero) yksityishenkilölle on noin 47 % nimellistuotosta ja noin 55 % reaalituotosta."
Eihän yritys ja osakkeenomistajat ole sama asia. Yritys on itsenäisesti oikeustoimikelpoinen ja omistaja samoin, vain perheyrittäjät voidaan ajatella esimerkkisi mukaan.

Käyttäjän JussiKoskinen kuva
Jussi Koskinen

Lasketaanhan kuntavero ja valtionvero yhteen ja saadaan palkkatulojen kokonaisveroprosentti.

Ei ole väliä peritäänkö verot rinnakkain (valtionvero + kuntavero) vai peräkkäin (yhteisövero + pääomavero), lopputulos ratkaisee. Perheyrittäjillä ja isomman osakeyhtiön osakkeenomistajilla ei ole mitään eroa, joka oikeuttaisi erilaisen verotuskohtelun.

Toisaalta voitaisiin ajatella, että jos yritys maksaa, niin omistajan ei pitäisi maksaa ja jos omistaja maksaa, niin yrityksen ei pitäisi maksaa.

Kansantaloudellinen näkökulma on että pääomien pitäisi kohdentua parhaiten tuottavaan omaisuuslajiin eli yrityksien omistamiseen ja sitä oikeastaan pitäisi jopa lievästi kannustaa matalammalla kokonaisverolla kuin kiinteistö- ja korkosijoituksissa.

Maailma ei ole nollasummatoimintaa. Voimme itse vaikuttaa haluammeko Suomen vaurastuvan korkealla pääoman tuottavuudella eli pääoman kohdentumisella yrityksiin ja korkealla työn tuottavuudella.

On myös niin että jos suomalainen pääoma kohdentuu yrityksiin ja tuottaa hyvin, niin sen seurauksena saamme pitkän ajan kuluessa korkean lisäarvon palkkatöitä. Ne kun ovat merkittävässä määrin seurausta yritysomaisuuden ja pääkonttoreiden määrästä. Joihin puolestaan vaikutetaan kilpailukykyisellä omistamisen verotuksella...

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström Vastaus kommenttiin #24

Mielipide kysymys, kuitenkin yritys maksaa verot toimintansa tuloksesta ja omistajat vain siitä mitä omistukset tuottavat. Ei nyt ihan sama kun tulovero ja kuntavero, jotka kuitenkin peritään yhdessä, minun mielestäni.

Seppo Hildén

Tässä vaihtari blogistille:

Ensin varoitus: ei maanpuolustuksessa mitään vikaa ole. Mutta se paljastaa yhteiskunnastamme jotain kummallista.

Otetaanpa kaksi suomalaista, Arno ja Jussi. Arnoa, armeijan välttänyttä, ei maanpuolustus oikein innosta, mutta kuitenkin hän kirjoittaa siitäkin tulenpalavia blogikirjoituksia.

Heh.

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro

Terve Seppo,

ikäluokasta noin kolmannes suorittaa asepalveluksen. Kyllä sillä kahdella kolmasosallakin saa olla mielipiteitä turvallisuuspolitiikasta. Tai lähempää varsinaista aihetta: vaikkei poliitikko saisikaan osinkotuloja, hänellä on kyllä sananvapaus osinkoverotukseen liittyvissä asioissa. Sanoisin sitä paitsi, että armeijasta vapautetut ovat erityisen hyvin perillä nykysysteemin päättömyyksistä. Mutta tämä on sitten jo kokonaan toinen keskustelu.

Käyttäjän paiviruippo kuva
Päivi Ruippo

Veroja maksetaan siksi, että niillä yhteiskunta hoitaa julkiset velvoitteensa kunnolla (terveydenhoito, koulutus, ympäristö, sosiaalipalvelut, turvallisuus, liikenne, oikeuslaitos, kirjastot, asuminen, muu infrastruktuuri, jne.).

Emme maksa veroja siksi, että valtaeliitit jakavat niitä tulonsiirtoina jo entisestään vauraille ihmisille, yrityksille ja muille ökytahoille.

Kotitalouksien suurituloisin osa maksaa tuloistaan välillisiä veroja vain noin 8 %. Keskituloisilla osuus on 13 % ja pienituloisin osa 17 %, eli kaksinkertaisesti suurituloisiin verrattuna. Tämä yhtenä esimerkkinä “oikeudenmukaisesta” verotuksesta.

Oikeudenmukaisuuden tunteminen on yhteydessä ihmisten jaksamiseen ja selviytymiseen elämässä.

------------------------

Valtionvelka on siirrettyä verotusta.

Valtionvelka on veronsiirtoa eli on annettu varakkaille, ökyille ja firmoille verohelpotuksia ja myöhemmin nämä verohelpotukset laitetaan kansalaisten maksettavaksi monenmoisina leikkauksina ja sellaisten verojen korottamisina, jotka koskevat tavis-kansaa. Tätä samaa kuviota toistetaan vuosikymmenestä toiseen.

Kerätyt verot ja valtion = kansan omaisuus on tarkoitettu jokaisen suomalaisen hyvinvointiin, ei raha- ja valtaeliittien luksuselämien ylläpidon maksimointiin.

Suomen nettovelka on maailman 7. pienin ja negatiivinen.

Käyttäjän raimoilaskivi kuva
Raimo Ilaskivi

"Suomen nettovelka on maailman 7. pienin ja negatiivinen". Näyttääpä pahin tilastomanipulointi jonka aikoihin olen havainnut, menneen kritiikittä perille. Kuinka tähän on päästy? Yksinkertaisesti siten, että yhdellä kynänvedolla on sosialisoitu yksityisten eläkelaitosten hallinnoimat ja eläkkeensaajille kuuluvat rahastot siirtämällä ne vastapainona valtionvelkaa muka pienentäväksi tekijäksi.
Varokaa, kansalaiset. Seuraava askel voisi tietenkin olla perustuslain muutos, jolla temppu tehdään mahdolliseksi. Ja mitä sitten?

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala

Pari pointtia:

- Perustuloa yritetään tällä hetkellä kokeilla korottamalla työn verotusta. Kun marginaaliveroja korotetaan, työssäkäymisen kannustimet laskevat. Taloustieteilijät taas kannattavat perustulon rahoittamista maanomistuksen ja muiden luonnonvarojen verotusta nostamalla: http://www.progress.org/article/finlands-basic-income

- Perintövero on huono vero, sen tuotto on mitätön ja sitä on helppo kiertää. Perintöjen verottaminen laskee vanhempien työmotivaatiota tilanteessa, jossa he eivät enää ehdi itse kuluttaa omaisuuttaan. Lisäksi perinnön arvonmääritys on hankalaa ja byrokraattista.

- Myös työn tulosta olevan omaisuuden pääomavero on huono vero, sillä sen seurauksena omistus pakenee ulkomaille. Pääomien omistus ei haittaa ketään silloin kun pääoma on työn tulosta. Vain maan ja luonnonvarojen yksityisomistus haittaa muita, joten vain niitä kannattaisi verottaa, ei muuta pääomaa.

- Pörssikeinottelu on erittäin hyödyllistä työtä. Ilman keinottelijoita osakemarkkinat eivät olisi likvidit, ja osakkeiden osto ja myynti olisi hankalaa ja hidasta.

Teemu Terava

Voisiko ajatella niinkin, että olemme itse halunneet tätä. Olemme itse äänestäneet niitä puolueita, jotka enemmistöhallituksissa ovat tämän verotusjärjestelmän rakentaneet.
Toinen vaihtoehto on, että puolueet ovat ylittäneet valtuutensa ja rakentaneet pikkuhiljaa järjettömän verotusjärjestelmän, emmekä me ole huomanneet mitään. Tällöin kai meitä pitää muistuttaa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.
Verotuksen "kehittäjien" tarkoitus on ilmeisesti ollut hyvä, mutta kuten sanotaan: Tie kadotukseen on päällystetty hyvillä tarkoituksilla.

Käyttäjän paulisumanen kuva
Pauli Sumanen

Niiinpä. Jussi ei sitten käynyt inttiä, vaikka yli 80 % miehistä tekee niin tai joutuu siviilipalvelukseen tai vankilaan. Ja Johanna opiskeli ilman mitään kustannuksia yhteiskunnalle 8 vuotta yliopistossa. Kaivinkoneen kuljettaja tekee noin 1800 tuntia vuodessa ja spykologi vähän yli 1500 tuntia. Tasa-arvon nimissä (EU-parlamentin päätöslauselma 2008/2012(INI)) palkkavertailu tulee tehdä tehtyä vuosityötuntia kohden. Lisäksi Johanna saa samoilla eläkepidätysprosenteilla yli 8 % enemmän eläkettä kuin Jussi.

Jospa laskettaisiin ihan uudestaan reaalimaailmasta otetuilla lähtöarvoilla. Mikä silloin lienee lopputulos?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Integroitu yritysverotus on Suomessa OECD-maiden seitsemänneksi korkein. Tähän päälle vielä sotu-verot ovat esimerkiksi kilpailijamaahan Saksaan nähden noin 2,5-kertaiset. Aivan varmasti verotuksessa on viilattavaa ja kuten ylempänäkin huomautettiin, verojen kierto ja muu kikkailu aiheuttaa ongelmia, mutta koko keskustelu pitäisi käydä laajemmin kuin katsoen yhtä verolajia. Kokonaisuus ratkaisee.

Omaisuuden kasaantumista selittävät myös kulutustottumukset. Mitä alemmas tuloluokissa mennään, sitä enemmän esimerkiksi erittäin kalliit tupakka ja alkoholi tulevat mukaan kuvioihin. Toki lailla voitaisiin pakottaa ihmiset säästämään.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset