ArnoKotro

Tekstiviesti, joka jäi mieleen

  • Tekstiviesti, joka jäi mieleen

Se oli pysäyttävä tekstiviesti. Varmaan siksikin, että se tuli kansanedustajalta. En yleensä saa niin henkilökohtaisia viestejä poliitikoilta. Mutta kyllä se jäi mieleen muista syistä:

Se mitä näen ympärilläni, tekee minut sairaaksi. Sättimistä, selkäänpuukottamista, naljailua. Mutta mitä me kaikki loppujen lopuksi halutaan? Sitä että joku edes vähän kuuntelisi, ymmärtäisi ja välittäisi, prkle.”

En tiedä missä olit, kun tuon kirjoitit. Täysistunnossa, valiokunnassa, ehkä eduskunnan kahvilassa? Minä olin opettajainhuoneessa, kun sen sain. Seuraava tunti oli elämänkatsomustietoa, ja suunnitelmat menivät uusiksi. Viritin keskustelun surullisesta ristiriidasta, josta kirjoitit.

Vuosi alkaa olla lopuillaan, tämä ihmeellinen vuosi. Julkinen sanailu kärjistyi sen mittaan niin, että moni lehti poisti kommenttipalstat kokonaan.

Ulkomailla asuneelle tuttavalle kävi kuin kosmonautille. Aikoinaan Neuvostoliitto laukaisi miehiä avaruuteen niin pitkäksi aikaa, että koko maa ehti sillä välin kadota kartalta. Kosmonautit ihmettelivät, kun olivat lähteneet Neuvostoliitosta mutta palasivat Venäjälle.

Tuttavani hämmästys oli yhtä suuri. Mitä täällä oikein on tapahtunut? Tämä ei ole se Suomi, josta hän lähti.

On jo ehditty pelätä, että luisumme kohti polttopulloyhteiskuntaa, kristalliyötä. Kansalaiskeskusteluun on juurtunut pidäkkeetön viha. Kolumneja ja blogeja rustaavana tiedän, että palaute voi olla hämmentävän hyökkäävää, uhkailevaakin.

Mutta raivomeilejä kiinnostavampaa on se, mitä tapahtuu, kun niihin vastaa ystävällisesti. Tai asiallisesti. Tai nyt ylipäätään vastaa.

Lähes poikkeuksetta pian tulee uusi meili. Se on sovitteleva ja usein anteeksipyytelevä. Niin, miten se tekstari menikään: ”että joku kuuntelisi...”

Jossain on ihan liikaa ulkopuolisuuden tunnetta, turhautumista, yksinäisyyttä.

Enkä pyhimys ole minäkään, kaukana siitä. Tiedän hyvin, mitä ovat kostonhalu ja aamuyön mustat mietteet. Olen kirjoittanut henkilöönkäyviä kolumneja. Koneeltani on kirvonnut päättäjille turhan tiukkaa sähköpostia, tänäkin vuonna.

Entä kun joku on vastannut? Sama juttu. Oma meili on melkein nolottanut, ja seuraavaksi näppäimistöstä singahtaa sovittelevia sanoja.

Pitäisi muistaa, että tuskin yksikään poliitikko nyt ihan vasiten punoo juonia Suomen päänmenoksi. Nekin päätöksentekijät, joiden aivoituksia on vaikea ymmärtää, varmasti pyrkivät hyvään, omista ihanteistaan ja arvoistaan käsin.

Älämölön äärellä sopii miettiä, onko mitään älyllisesti veltompaa puuhaa kuin joukkosieluinen kivittäminen. Siihen ei tarvita kuin laumavaistoa ja alhaisia tunteita. Kun jossain tuoksahtaa veri, meistä tulee hyeenalauma, joka kilpailee siitä, kuka raatelee haaskaa roisimmin.

Netin kenttäoikeus jakaa tuomioita nopeasti ja tunteella, vailla valituslupaa. Netti-inttäjäisistä ei ensimmäisenä tule mieleen paljon puhuttu joukkoäly, ennemmin virtuaalinen sisällissota. Sosiaalinen media heimoutuu getoiksi ja kupliksi, joissa samanmieliset maalaavat karikatyyrisiä viholliskuvia ja tankkaavat vertaistukea ja vahvistusta omalle itseriittoiselle oikeassaololle.

Verkko kuplii.

On murheellista, kuinka viehtyneitä olemme kitkerään lauma-ajatteluun, joka saa voimansa vastakkainasettelusta ja niin henkisistä kuin fyysisistä muureista ja piikkilangoista, hiekkalaatikkotunteista. Muistamme erot, unohdamme yhtäläisyydet.

Loppujen lopuksi ihmisten toiveet ja pelot ovat kaikkialla hyvin samanlaisia. Pelkäämme että läheisille sattuu jotain, pelkäämme sairauksia, työttömyyttä, yksinäisyyttä, kenties kuolemaakin; toivomme, että perusasiat olisivat kunnossa, olisi töitä, ruokaa ja katto pään päällä – ja niin, että joku edes vähän kuuntelisi, välittäisi ja rakastaisi.

Naiivi ja pateettinen ajatus? Mahdollisesti. Ajatus, joka olisi syytä aina pitää mielessä? Ehdottomasti.

Me tarvitsemme terävää poliittista debattia, kirpeitä väittelyitä, kyseenalaistavaa ja valpasta journalismia ja kansalaiskeskustelua. Mutta epäargumentatiivinen tölvintä ei vie mitään hyvää eteenpäin. Sen soisi olevan yhtä passé kuin takavuosien Heikoin lenkki -ohjelma ja Mattiesko Hytösen kolumnit.

Lähteekö teksteistä terä, jos ilkeily ja provoilu jää vähemmälle? Ei, päinvastoin. Kannattaa muistaa Dalai-laman viisas ajatus: kun muut kiivailevat, silloin myötätunto on radikaalia.

Toivon kaikille rauhallista joulua, hyvää tahtoa ja pitkää pinnaa tämän merkillisen vuoden lopuksi ja malttia vuodelle 2016.

Yritetään nyt olla ihmisiksi – kun kerran sellaisiksi on synnytty.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (26 kommenttia)

Käyttäjän MarkoKallionp kuva
Marko Kallionpää

Hieno, älykäs ja lämminhenkinen teksti, joka istuu vuoden lyhimpään päivään. Kiitos tästä.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

"Tämä ei ole se Suomi josta hän lähti" Samaa totesi miniämme, kun loppukesästä palasivat poikamme kahden vuoden Kiinan työrupeaman jälkeen takaisin Suomeen, ilmapiirin synkkyys jopa aistavissa oleva vihan ilmapiiri hämmästytti.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Tekstiviestin sisältö viittaa siihen, että se on kirjoitettu jonkin eduskuntapuolueen suljetun ryhmäkokouksen aikana, jolloin kyseinen kansanedustaja on pakotettu jatkossa äänestämään salin puolella sekä mielipiteensä että omatuntonsa vastaisesti.

Käyttäjän ilmari kuva
Ilmari Schepel

"Älämölön äärellä sopii miettiä, onko mitään älyllisesti veltompaa puuhaa kuin joukkosieluinen kivittäminen. Siihen ei tarvita kuin laumavaistoa ja alhaisia tunteita. Kun jossain tuoksahtaa veri, meistä tulee hyeenalauma, joka kilpailee siitä, kuka raatelee haaskaa roisimmin.

Tätä on tosiaan nähty, kahteen suuntaan: joko joukolla haukutaan "suvakiksi" tai "mukasuvaitsevaisiksi" tai vuorostaan "rasistiksi" tai jopa "natsiksi".

Vastenmielistä touhua ja luulen, että suurin osa Suomen kansasta on ollut ihmeissään, sivustakatsojina (toisaalta samanlainen kehitys näyttää olevan menossa Keski-Euroopassa ja jopa Ruotsissa; siinä mielessä kyse ei ole pelkästään suomalaisilmiöstä).

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Aivan suurin osa meistä suomen kansalaisista ei kuulu Arno Kotro "me" hyenalaumaan.

Käyttäjän ilmari kuva
Ilmari Schepel

Siksi kirjoitinkin: "luulen, että suurin osa Suomen kansasta on ollut ihmeissään, sivustakatsojina".

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #16

Niin, siihen juuri viittasin ja näin on myös galluppien mukaan.

Reijo Tossavainen

”että joku kuuntelisi...”

Juuri siinä on ongelma. Media ja muu suvaitsevaisto suvaitsee vain omaa näkemystä tukevat mielipiteet. Muut torjutaan ja usein sanoja leimataan perusteettomasti rasistiksi ja fasistiksi.

Seuraa turhautuminen. Asenteet ja mielipiteet kovenevat. Huudetaan, että joku kuuntelisi.

Siis kuunnelkaa ja yrittäkää ymmärtää. Eri mieltä silti voi olla.

Käyttäjän jussikangasluoma kuva
Jussi Kangasluoma

Ilmeisesti Reijo on joulun tullen muuttunut mukasuvaitsevaksi kun estää asiallisen kommentoinnin omassa blogissaan niiltä, jotka ovat eri mieltä. Aikamoista hurskastelua sitten kysellä täällä kuuntelun ja ymmärryksen perään.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Tossavainen on suvainnut kommenttini vaikka usein olen eri mieltä.

Käyttäjän jussikangasluoma kuva
Jussi Kangasluoma Vastaus kommenttiin #14

Minut on bannannut kokonaan vaikkei ole koskaan sanonut asiattomaksi(sitä en koskaan ole täällä ollutkaan) eikä viestejäni ole poistanut. Kriittinen olen kyllä ollut.

Ei se sinänsä ole yllätys mutta ei nyt oikein sovi hänen profiiliinsa, jossa puolustetaan sananvapautta ja kritisoidaan sensuuria. Sanoisin jopa, että se on häneltä erinomaisen tekopyhää.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #18

Tossavaisella varmaan on bannaamisen ennätys.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #19

Tässä kommenttiketjussa kommentoiva " Reijo Tossavainen " lienee joku identiteetti-varas.

Niin oudoilta vaikuttavat tämän Tossavaisen mielipiteet niihin aitoihin alkuperäisiin verrattuna.

Seppo Korva

Jos Persut nyt kerrankin jättäisivät tuon paskanlevittämisen vain omalle tontilleen, se sallittakoon, vaikka haju leviäisi naapuriinkin...

Käyttäjän niklasherlin kuva
Niklas Herlin

On se outoa. Jo teini-ikäisestä olen pitänyt itseäni suvaitsevana. Nut olenkin saamieni viesien perusteella suvakki, muknasuvatsrvainen tai suovaitsevaiston edustaja, jopa provokraattori negatiivisessa mielessä.

Käyttäjän rover kuva
Veikko Virta

Reijo Tossavainen kirjoittelee muka sananvapauden puolesta. Olisiko mahdollista tutkia onko Tossavainen henkilö, joka on bannannut eniten ermieltä olevien kirjoituksia Suomessa? Väitän, että Tossavaisella on Suomen sananvapauden rajoittamisen ennätys?

Käyttäjän villejalovaara kuva
Ville Jalovaara

Kiitos hyvästä kirjoituksesta! Tänä vuonna joulurauhan julitus tulee todellakin erityiseen tarpeeseen tälle maalle.

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro

Kiitos kommenteista; Suomenmaassa on paljon hyvää henkeä jonka ei saa antaa nujertua aggression alle.

Käyttäjän milkoaikio kuva
Milko Aikio

Jos saa murrettua ennakkoluulojen jään, vastapuolen kanssa voi käydä hyviä keskusteluja, netissäkin. Ei kannata provosoitua heti ensimmäisestä persurasisti tai vihermädättäjä -syytöksestä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Minusta on hyvä ajatus vastata solvausviesteihin. Yleensä kehoitetaan olemaan välittämättä niistä. Luulen että omakin ahdistus vähenee vastaamalla asiallisesti tunneilmaisuun.
Joihinkin viesteihin voi kuitenkin olla vaikeata vastata.
Tässä juuri mietin: onko laillista jos selvän uhkauksen sijaan esittää sen toiveen muodossa?

Käyttäjän KalervoNiementaus kuva
Kalervo Niementaus

A.K;" Sosiaalinen media heimoutuu virtuaaligetoiksi ja kupliksi, joissa samanmieliset maalaavat karikatyyrisiä viholliskuvia ja tankkaavat vertaistukea ja vahvistusta omalle itseriittoiselle oikeassaololle."

Kuulostaa oikein tutulta..tämäkin blogi taitaa olla esimerkki juuri tuollaisesta.

PS ettekö ihan oikeasti aikuiset "miehet" viitsisi lopettaa tuota ainaista itkemistä jostain Tossavaisen "banneista". Jos joku ei komnmenttejanne kaipaa, niin eiköhän ne uppoa jonnekin muualle.

Käyttäjän jussikangasluoma kuva
Jussi Kangasluoma

Ei täällä miehiä rintamalinjan taakse jääneet kommenttikentät itketä. Ihmetystä herättää vain tämän yhden mukasananvapaustaistelija-Tossavaisen villit kertomukset omista uroteoista ja myötätunnosta taiston tiimellyksessä. Ne ovat ilmeisesti kovin liioiteltuja.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Kiitos tästä tekstistä ja toivotuksista. Rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta Arno Kotrolle sekä kaikille tämän blogin lukijoille!

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Kiitos hyvistä ajatuksista. Nettiin on liian helppo kirjoittaa tunnekuohun vallassa mitä sylki suuhun tuo. Kuunteleminen ei ole korkeassa kursissa tänä päivänä. Ensi vuonna meillä on uusi mahdollisuus parantaa tapamme.

Hyvää Joulua ja Uutta Vuotta kaikille!

Käyttäjän TimothyKestrel kuva
Timo Koivusalo

Vihaajat vihaavat tapahtui mitä tapahtui. On helppoa mennä pienen mutta äänekkään porukan mukana koska pelko yksin jäämisestä on voimakas vaikutin. On vaikeampaa ajatella omilla aivoilla ja toimia ns. omantunnon mukaan. Siinä piilee epävarmuustekijä, koska jos onkin "väärässä" erottuu porukasta ja voi jäädä yksin.

Asiat eivät läheskään aina ole sitä miltä ne näyttävät. Epiktetos totesi ainoinaan, että meitä ei häiritse itse tapahtumat vaan se mitä niistä ajattelemme.

Merja Salo

Kiitos, Arno, hyvästä kirjoituksesta. Aloitan sillä lukukauden.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset