Tyrmistyttävä opintotukileikkaus
Vaikuttaa pahasti siltä, että korkeakouluopiskelijoiden opintoraha laskisi 250 euroon. Päätös olisi häpeällinen.
Omilta opiskeluajoiltani muistan, että vuonna 1992 opintoraha oli 1570 markkaa. Päälle sai vajaan tonnin asumistukea.
Oli oikein käytävä rahanarvolaskurilla.
Tuo 1570 markkaa on nykyrahassa 377 euroa. Jos opintoraha leikattaisiin 250 euroon, nykyopiskelijan opintorahan ostovoima olisi siis noin kolmanneksen kehnompi kuin meidän, jotka opiskelimme ennätyslaman aikana. Opintorahaa sai vieläpä nostaa 70 kuukautta, nyt aika halutaan rajata 45 kuukauteen.
Johdonmukaisuudesta tietty plussaa: tuen pituudestakin lähtisi samainen kolmasosa.
Mieleen muistuu muutakin. 1990-luvulla yksiön pystyi vuokraamaan Helsingistä parilla tonnilla kuussa, nykyrahassa siis vajaalla viidellä huntilla. Eipä löydy nykyään sen hintaisia vuokrakämppiä.
Takavuosien yritykset sitoa opintoraha indeksiin on ollut huono vitsi. Helpompi on ratsastajan pysyä rodeohärän selässä kuin opintotuen indeksissä.
Pienen maan menestys voi perustua vain siihen, että saadaan koko jengin osaaminen käyttöön. Nyt Suomesta halutaan tehdä askel kerrallaan luokkayhteiskunta, jossa vähävaraisten perheiden lasten mahdollisuudet korkeaan koulutukseen ovat selvästi heikommat kuin muilla.
Siihen meillä ei ole varaa.
Koska tässä vaiheessa yleensä kysytään, mistä sitten ottaisit säästöt tai fyrkat, niin paiskataanpa ehdotus. Nostetaan kiinteistö- ja perintöveroa ja palautetaan varallisuusvero, ja annetaan nuorison opiskella taustasta riippumatta. Jopa sellaisia aloja, jotka eivät takaa hyvää liksaa opintolainan takaisinmaksuun.
Ammattikoulut ovat ilmaisia. Työmarkkinoilla on pulaa suorittavasta portaasta.
”Koska tässä vaiheessa yleensä kysytään, mistä sitten ottaisit säästöt tai fyrkat, niin paiskataanpa ehdotus. Nostetaan kiinteistö- ja perintöveroa ja palautetaan varallisuusvero”
Ei muuten paiskata. Se veisi loputkin työnantajat Viroon ja pois Suomesta. Kannattaa keskittyä siihen mitä opettaa.
Ilmoita asiaton viesti
Pitää ammattikoulua käyvänkin elää. Toistaiseksi korkeakoulut ja yliopistotkin ovat ilmaisia.
Ilmoita asiaton viesti
Suomi on täynnä lahjattomia akateemisia, joita ei voi ottaa edes lamppuja vaihtamaan.
Suomi tarvitsee duunareita, jotka osaavat hommansa. Palkka on kaikille sama verojen jälkeen.
Ilmoita asiaton viesti
Ei siitä niin hirmu kauan ole (koskapa minäkin muistan)kuin opiskeltiin ihan vaan niillä rahoilla mitä sattui kiinni saamaan. Valtio tosin takasi lainan joka oli maksettava muistaakseni viidessä vuodessa opiskelun jälkeen pois. Asuttiin alivuokralaisina kolme poikaa samassa huoneessa jne. Joskus tuntuu että millähän sitä elettiin. Hiukan nauratti kun joku opiskelija televisiossa valitti ettei ole rahaa ”käydä missään iltaisin”. Opiskellahan sitä pitäisi iltaisin eikä juuri käydä muualla kuin vessassa.
Ilmoita asiaton viesti
Erkki Martikainen
Juuri näin. Kun mikään ei oikein riitä, niin kohtuudessa pysymistä ei hahmoteta.
Eilen oli Hesarissa otsikko: ”Koululaiset vaativat lisää rahaa kouluruokaan Espoossa”.
Espoolaiset koululaiset vaativat parempaa laatua.
Samalla aukeamalla oli otsikko Vantaalta. ”Vantaa tutki: Roskikseen viikossa neljä tonnia ruokaa – vuodessa jätteisiin miljoona euroa”
Vantaan kouluissa ja päiväkodeissa heitetään viikoittain roskiin 4063 kiloa ruokaa. Tämä selvisi, kun kouluihin ja päiväkoteihin ruokaa tarjoava Vantti seurasi viikon ajan toimipisteidensä ruokahävikkiä.
En nyt viitsi sanoa, mitä asiasta ajattelen.
Ilmoita asiaton viesti
Omilta opiskeluajoiltani muistan, että opintoraha oli 0 markkaa, eikä asumistukea ollut. Lainaa sai pankista.
Ilmoita asiaton viesti
Aarno Kotro
Olet kai huomannut kuinka epäisänmaalliset elementit tuhoavat Suomen tulevaisuuden kaikilla tasoilla?
Ei pelkästään opiskelijoita syrjien vaan kaikki prekariaattiryhmien edellytyksiä tuhotaan: pienyrittäjät heikentämällä kansalaisten ostovoimaa, eläkeläiset ajetaan nurkkaan ja moni jo nyt joutuu valitsemaan lääkkeiden ja ruuan välillä. Kaikkialla ei ole leipäjonoja missä jonottaa ja missä on, on eläkeläisten osuus 40%.
Työttömiä orjuutetaan 9€:n päiväkorvauksiin, vähävaraiset kantavat papereitaan sossuun yhä suuremmin joukoin ja näin byrokratiaa kasvatetaan.
Kaikista niistä jotka tarvitsevat asumistukea on tehty lappujen, anomusten täyttäjiä, kun anotaan kiinteistöomistajille rahaa (sinnehän ne asumistuet menevät).
Mitään edellytyksiä sille, että kansalaiset voisivat edes yrittää ottaa tulevaisuuden omiin käsiinsä ei kehitetä. Kaikki on lokeroitu omiin karsinoihinsa ja omaehtoista toimintaa jopa sabotoidaan (lähinnä projektibroilereiden toimesta). Työttömät eivät saa opiskella, tehdä vapaaehtoistyötä jne.
Toivon, että opiskelijat taistelevat oikeuksiensa puolesta.
Henry
Ilmoita asiaton viesti
Pelkästään sosiaaliturvaleikkauksena opintotuen leikkausta on vaikea hahmottaa. Opiskelijat ovat tilastojen valossa jo ne suomalaisten köyhimmät, ja toisaalta leikkaaminen esimerkiksi eläkkeistä tai toimeentulotuesta olisi tuonut merkittävästi suuremmat säästöt paljon kivuttomammin.
Ehkä tällä haetaan ohjausvaikutusta, jota ei välttämättä ole tuotu riittävän hyvin selville.
Positiivista tässä on kuitenkin se, että opiskelijan kokonaistuki/lainamäärä kuitenkin nousee ja keskittyminen pelkästään opintoihin tulee entistä helpommaksi. Opintolaina sinänsä on täysin riskitön, sillä vaikka joutuisi toimeentulotuelle valmistumisen jälkeen, pystyy helposti maksamaan opintolainan pois ja elämään vielä opiskelijaa korkeammalla elintasolla.
Mitkä sitten lopulta ovat uudistuksen kokonaisvaikutukset? Jos pienituloisimmat jättävät hakeutumatta opintoihin, uudistus on epäonnistunut surkeasti. Toisaalta jos kaikki menisi kuin strömssöössä, opiskeluajat nopeutuisivat ja opiskelijat pystyisivät opiskelemaan myös ilman työntekoa tai vanhempien tukea.
Tosiasia kuitenkin on että kaikki kansainväliset talousakronyymit haukkuvat suomea siitä että ihmiset tulevat ulos koulusta työelämään aivan liian myöhään. Ehkä se on ongelma johon tällä pyritään vaikuttamaan.
Ilmoita asiaton viesti
#7
Herraksi pitää ponnistella ja opiskella kiilto silmissä päämäärää kohden. Miten opiskelija voisi olla rikas suhteessa valtaväestöön?
Ilmoita asiaton viesti
Kyse on siitä mihin systeemi kannustaa. Jos työttömyydestä maksetaan paremmin kuin opiskelusta, väistämättä osa porukasta valitsee mieluummin työttömyyden kuin opiskelun. Opiskelusta todennäköisesti on kuitenkin pitkällä tähtäimellä hyötyä myös yhteiskunnalle ja muille suomalaisille korkeamman tuottavuuden, tulotason ja veropotin muodossa.
Uudistus voi johtaa hyvään tai huonoon lopputulokseen.
Ilmoita asiaton viesti
Jos rahan puute on tuo vaikutin noihin leikkauksiin, niin eikö olisi viisaampaa pitää tukien määrä ennallaan/nostaa niitä ja vähentää yliopistojen aloituspaikkoja. Nythän akateemisista tietyillä on ylitarjontaa ongelmajätteeksi asti. Eihän koulutuksen määrä voi olla mikään merkittävin mittari. Kuten olen aikaisemmin sanonut, niin en ymmärrä mitä lisäarvoa maisterintutkinto tuo jos tarjolla on ainoastaan trukkikuskin hommia?
Turvistulvan alettua, meillähän on suoraan huudettu, että monissa työpaikoissa on merkittävää ylikoulutusta vaatimuksiin nähden, jos se, että noita vaatimuksia voidaan alentaa pitää paikkaansa muidenkin kuin turvisten kohdalla. 50000 akateemista työtöntä ei näy vielä riittävän, vaan nuo leikkaukset tehdään niin, että määrä pysyy ja laatu laskee.
Oma lukunsa on sitten kannattaako perseaukisen maan joka ei kykene omiaankaan kouluttamaan, kustantaa ilmainen koulutus 20000 ulkomaalaiselle korkeakouluopiskelijalle.
Nyt opintotuista säästettävä 70 miljoonaa muuten tarkoittaisi 3500 vuosimaksua ulkomaalaisille opiskelijoille. Opiskelijat eivät ole kuitenkaan nähtävästi tätä huomanneet, koska ovat varttuneet aikana jolloin taikaseinä on ollut ehtymätön, eikä mikään ole ollut toiselta pois.
Ilmoita asiaton viesti
Todella harva valitsee työttömyyden.
Ilmoita asiaton viesti
Kutsutko aina mm. sairaanhoitajia herroiksi?
Ilmoita asiaton viesti
#20
Sairaanhoitajat eivät käy yliopistoa.
Ilmoita asiaton viesti
Eivät niin, vaan ammattikorkean, jossa opintotuki ja -laina toimivat ihan tismalleen samalla tavalla kuin yliopistossakin.
Ilmoita asiaton viesti
#9
Suomen verotus ei kannusta oikeastaan mihinkään. Oleilu ja pysähtyneisyys on vallannut Suomen.
Opiskelu on vain yksi osa tässä palapelissä. Pitää odotella NEP -aikaa. Kyllä se joskus tulee Suomeenkin, jos omat voimat eivät riitä.
Ilmoita asiaton viesti
Näin on! ”Oleilu ja pysähtyneisyys on vallannut Suomen”. Jouten olemalla hankki paremmin nyky Suomessa kuin monessa ammatissa.
Ilmoita asiaton viesti
Siinä tapauksessa monessa ammatissa pitäisi maksaa parempaa palkkaa.
Ilmoita asiaton viesti
#24
Lisää palkkaa? Sehän menee nouseviin veroihin ja kaikki etuudet leikataan. Sama jää aina käteen.
Viimeksi, kun sain palkankorotuksen, niin käteen jäi vähemmän ja kieltäydyin korotuksesta.
Ilmoita asiaton viesti
Mitkä etuudet?
Ilmoita asiaton viesti
#32
Minä en ole koskaan ollut duunari, enkä saanut muita etuuksia kuin lapsilisät ja nekin meni vaimolle.
Kerro mitä etuuksia sait, kun olit töissä.
Ilmoita asiaton viesti
Lapsilisät eivät ole palkasta riippuvaisia.
Sain kilometrikorvausta oman auton käytöstä.
Ilmoita asiaton viesti
Se on silla lailla, että vaikka olisi kuinka ison talon poika tahansa, mutta kun ei ole rahhaa, niin ei ole rahhaa. Ja, jos ei ole rahhaa, niin pittää sitten lainata.
Periaatteessa, vaikka opintotukea leikattaisiinkin, on opiskelu Suomessa ilmaista verrattuna useimpiin muihin maihin.
Ilmoita asiaton viesti
Ei mitään uusia veroja, vaan leikkaukset sinne, missä ne eivät jarruta pahamaineista talouskasvua eli yhteiskunnan aineellista ja henkistä kehittymistä. Hyviä leikkauskohteita olisi opintotuen sijaan vaikka millä mitalla. Työttömyysturvasta voi huoletta kahmaista vaikka kolmasosan ja siirtää sen opintotukeen. Saisipahan vihdoin kontulalainen työtön ammattitutkinnon ja Jakomäessä asuva yksinhuoltaja voisi ilman lainan ja toimeentulon niukkuuden pelkoa sivistää itseään kykyjään vastaavassa opinahjossa, sen sijaan, että joustamaton sosiaaliturva pakottaa ihailemaan kerrostaloasunnon seiniä päivästä toiseen.
Ilmoita asiaton viesti
Eikös työttömän opiskelumahdollisuudet olet jo melkoisen hyvät?
Ilmoita asiaton viesti
Karenssia siitä tulee – kättelykurssit erikseen.
Henry
Ilmoita asiaton viesti
Ei ole.
Ilmoita asiaton viesti
Opintotuen leikkaaminen on tulevaisuuden hyväosaisilta leikkaamista ja sinänsä oikeutettua. Kun opiskelu rahoitetaan lainalla, opiskelijat maksavat lainansa takaisin päästyään työelämään. Ei ole reilua että köyhät maksavat hyvätuloisten lääkärien ja juristien ilmaisen koulutuksen.
Lainamuotoisuus ei myöskään estä köyhien perheiden lapsia kouluttautumasta. Päinvastoin lainamuotoisessa mallissa Suomella on varaa kouluttaa entistä useampi, sillä valtio saa rahaa lainojen takaisinmaksusta.
Täällä on kumottu monta maksuttoman koulutuksen myyttiä: http://www.libera.fi/blogi/seitseman-sitkeaa-myytt…
”Julkisuudessa yleensä esitetyt väitteet maksuttoman järjestelmän paremmuudesta ovat siis myyttejä. Mikään järkevä argumentti ei puolla nykyistä täysin maksutonta järjestelmää.”
Ilmoita asiaton viesti
”Opintotuen leikkaaminen on tulevaisuuden hyväosaisilta leikkaamista ja sinänsä oikeutettua.”
Vain joissain tapauksissa. On joitain korkeakoulutettuja aloja, joiden keskimääräinenkin palkkataso jää reilusti alle kansallisen mediaanipalkan. Tuon lisäksi on tietysti vielä opintonsa keskeyttäneet, työttömäksi valmistuneet ja valmistumisen jälkeen duunaritason töihin palanneet. Opintotuen leikkaaminen on siis joissain tapauksissa ihan yhtä lailla vähäosaisilta leikkaamista. Minkä tahansa tuen leikkaaminen tai minkä tahansa veron korottaminen on osan tapauksissa tulevaisuuden hyväosaisilta leikkaamista.
Jos halutaan leikata hyväosaisilta niin leikataan hyväosaisilta suoraan. Kotron ehdottamat perintö- ja lahjaveron kiristykset, sekä omaisuusveron uudelleenlanseeraus ovat erinomaisia ehdotuksia siihen tarkoitukseen. Lisäksi voitaisiin vielä yhdistää pääoma- ja ansiotulot samaan verokiilaan.
Ilmoita asiaton viesti
”Omilta opiskeluajoiltani muistan, että vuonna 1992 opintoraha oli 1570 markkaa. Päälle sai vajaan tonnin asumistukea.”
Olipas tarkoitushakuisesti valittu ”muistelmavuosi”. Opintorahauudistus kun tehtiin juuri vuonna 1992, jolloin opintoraha nousi yli kaksinkertaiseksi (107,64e->264,06e).
http://www.kela.fi/documents/10180/1169455/optuhis…
Ilmoita asiaton viesti
Mihin ne opintonsa suorittaneet menee töihin, kun kaikki firmat muuttaa Viroon, jossa verotus on edullisempaa, jos fyrkat pysyy firmassa? Viroon??
Ilmoita asiaton viesti
”1990-luvulla yksiön pystyi vuokraamaan Helsingistä parilla tonnilla kuussa, nykyrahassa siis vajaalla viidellä huntilla.”
Jos blogistilla on näin pahasti matematiikkapää hukassa niin miten sitten voi ottaa uskottavasti mitään muutakaan. Kahden tuhannen markan kämppä kun sattuu nyt euroaikana vaan olemaan runsas kolme sataa, eli tarkalleen ottaen 333 euroa. Pikkasen matkaa 500 euroon, joka tarkoittaa kolmen tonnin vuokraa.
itse asiaan. Suomessa on peruskoulutus ilmaista. Korkeakoulutuksen opetus eli yliopistot ovat myös ilmaisia. Jos panostaa omaan jatkokoulutukseensa, pitää itseensä panostuksesta olla valmis myös jotain maksamaan. Minun opiskeluaikanani ei ollut mitään noin ruhtinaallisia ilmaisia opintorahoja tarjolla, vaan kaikki joutuivat opiskelemaan pääsääntöisesti valtion takaamalla lainarahalla. Tämä siis vielä 1980-luvun korkeiden korkojen aikaan, jolloin korot (jotka siis piti maksaa kaksi kertaa vuodessa pankkiin, pyörivät yli seitsemässä prosentissa). Minä jouduin ottamaan kaiken kaikkiaan 88 000 markkaa opintolainaa, josta korkomaksut olivat opintojen loppuvaiheessa puolivuosittain yli 6000 markkaa kerrralla. Ei ollut mahdollisuutta opiskella yhteiskunnan ilmaisella rahalla, mutta se ymmärrettiin ja hyväksyttiin koska siinä panostettiin itseensä. Ja tasa-arvo toteutui sillä, että kaikki saivat säätyyn katsomatta valtion takaaman opntolainan kuten nykyäänkin. Nykyopiskelijat vaan eivät haluaisi ottaa sitä lainarahaa, vaan vaativat kaikkien kulujen tulevan yhteiskunnalta maksettavaksi.
Yhteiskunnalle riittää kun se tarjoaa ilmaisen korkeakouluopetuksen. Keskimäärin 15 000 euroa per pää/per vuosi maksaa valtiolle annettava korkeakoulopetus. Tämän siis kaikki opiskelijat saavat ilmaiseksi joka vuosi. Tutkinnon kestävät keskimimäärin 6 vuotta, eli valtio antaa noin 90 000 euron edestä jokaiselle opiskelijalle ilmaista opiskelua.
Minä olisin kiitollinen enkä valittaisi. Maailmalla harva maa antaa ilmaiseksi korkeakouluopetusta.
Ilmoita asiaton viesti
Seppo hyvä, pitää ottaa inflaatio huomioon.
Suomen Pankin rahanarvolaskurin mukaan 2000 markkaa vuonna 1992 vastaa nykyrahassa 480 euroa, eli lähes viittä hunttia, kuten kirjoitin.
Ilmoita asiaton viesti
Josko Kotro lukisit mm ao linkin ajatukset. Ei tarvitse kommentoida.
http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/212879-re…
Ilmoita asiaton viesti