Sanni Grahn-Laasonen tekemässä valtavan virheen
Lukioissa otetaan ensi syksynä käyttöön uusi tuntijako, joka pyrkii turvaamaan laajan yleissivistyksen. Se ei opetusministerille kelpaa.
Sanni Grahn-Laasosella on toisenlainen tavoite. Hän haluaa reaaliaineet vapaavalintaisiksi. Enää ei lukiossa tarvitsisi vaivata päätään vaikkapa historialla, yhteiskuntaopilla, psykologialla, biologialla tai maantieteellä, jos ei huvita.
Valinnaisuus halutaan aluksi ulottaa 50 kokeilulukioon. Lukioilla on aikaa ilmoittautua kokeiluun ensi viikon perjantaihin asti.
Valinnanvapaus kuulostaa kivalta, mutta Grahn-Laasosen umpimielisesti ajamassa mallissa ei ole järkeä.
Kokoomuksen suunnasta kuulemme usein ”pitää muistaa kolme pointtia” -retoriikkaa, joten mennään nyt samalla sapluunalla. Paitsi että kolme pointtia ei riitä, kun mietitään, kuinka päättömästä ideasta on kyse.
Ensimmäinen nurinkurisuus on se, että valinnanvapauden lisääminen tosiasiassa vähentää valinnanvapautta. Niin käy ainakin pienissä lukiossa. Monet kurssit eivät nimittäin toteudu, koska osallistujia on liian vähän. Tämä ajaa opiskelijat epävarmuuteen, kun koskaan ei tiedä, syntyykö jokin kurssi vai ei. Tilannetta voi yrittää paikata erilaisilla etä- ja verkko-opinnoilla, mutta ne eivät koskaan voi korvata lähiopetusta. Opettaminen on kontaktilaji.
Toinen ongelma seuraa edellisestä. Isojen kaupunkien suurissa lukioissa kurssit toteutuvat varmemmin kuin pienissä lukiossa, joten alueiden välinen eriarvoisuus kasvaa.
Kolmanneksi opintojen kapeutuminen sotii koko lukion ideaa vastaan. Lukion tehtävä on antaa monipuolista yleissivistystä. Sen sanoo jo lukiolaki, ja opintojen varhainen urautuminen on jotain aivan muuta kuin lain henki. On erikoista, että samalla kun puhutaan innokkaasti ilmiöpohjaisesta opiskelusta, oppiainerajojen ylittämisestä ja laajan ymmärryksen tärkeydestä, opintoja halutaan kaventaa ja yksipuolistaa.
Neljänneksi vapaavalintaisuus johtaa yhä sukupuolittuneempaan opiskeluun. Opinnot eriytyvät aiempaa selvemmin ja varhemmin tyttöjen ja poikien valinnoiksi. Tämä on vastoin kaikkia pyrkimyksiä oikaista ammattien sukupuolijakaumaa tasapainoisemmaksi. On hyvä, että kaikki tytöt lukevat lukiossa fysiikkaa ja kemiaa ja pojat psykologiaa. Rohkeana uudistuksena markkinoitu malli tarkoittaa itse asiassa paluuta menneen mailman matikka- vai kielilinja -henkiseen lokeroitumiseen.
Viides ongelma liittyy äskeiseen. Emme toivottavasti myöskään halua karikatyyrisiä insinöörejä, joille humanistiset aineet ovat vieraita, emmekä liioin humanisteja, jotka ovat pihalla luonnontieteistä. Tulevaisuuden työelämä vaatii monialaista sivistystä ja ymmärrystä. Kuppikuntia ja kuplia on muutenkin riittävästi, heimoutumista ei pidä ruokkia yhtään enempää.
Kuudenneksi: yhteisöllisyys vähenee, jos opiskelijat menevät omia polkujaan. Se on iso inhimillinen vahinko, sillä omaksi koettu porukka ja hyvä ryhmähenki ovat tärkeitä nuorten hyvinvoinnille.
Seitsemäs ongelma syntyy psykologiasta ja filosofiasta, joita ei opiskella peruskoulussa lainkaan. Jos ne olisivat vapaaehtoisia, niitä valittaisiin – tai lähinnä jätettäisiin valitsematta – puhtaasti mielikuvien pohjalta. Niitä riittää: ”filosofia on jotain kummallista ja vaikeaa”, ”psykologia sopii tytöille, jotka haluavat pohtia omia mielenoikkujaan…”. Mikään opinto-ohjaus ei pysty avaamaan esimerkiksi filosofian luonnetta; sitä pitää opiskella ymmärtääkseen, mistä on kysymys. Valinnaismalli johtaisikin käytännössä siihen, että filosofia kuihtuisi lukioista.
Kahdeksas vahinko juontaa edellisestä. Opetusministerin omin sanoin ”yleissivistykseen kuuluu kyky ajatella monipuolisesti, hahmottaa kokonaisuuksia ja havaita asioiden yhteyksiä”. Juuri tähän filosofia valmentaa. Uusissa opetussuunnitelmissa filosofian ykköskurssissa painottuvat argumentointi- ja ajattelutaidot. Kun katsoo nettikeskusteluja ja yhteiskunnallista ilmapiiriä yleisemminkin, juuri tällaisesta kurssista olisi kaikille korvaamatonta hyötyä. Kova menetys on sekin, että opetusministerin malli näivettää arvo- ja moraalipohdinnat lukioista.
Yhdeksänneksi: psykologian peruskurssilla tarkastellaan muun muassa opiskelutaitoja ja omaa oppimista. Tämä kurssi olisikin kaikkien syytä käydä lukion aluksi. Vapaavalintaisessa mallissa se menee monelta ohi – ehkä juuri niiltä, jotka sitä eniten tarvitsisivat.
Kymmenenneksi: julkisesta keskustelusta saa helposti kuvan, että nykylukio olisi pakkopullaa vailla valinnaisuutta. Tosiasiassa jo nyt noin kolmannes lukion oppimäärästä koostuu vapaavalintaisista kursseista, mikä on hyväksi havaittu määrä.
Nyt loppuivat sormet, mutta mennään eteenpäin.
Yhdenneksitoista: jos reaaliaineet ovat valinnaisia, opintielle syntyy umpikujia ”väärien” valintojen vuoksi. Tutkitusti ani harva 16-vuotias tietää, mille alalle aikoo myöhemmin hakeutua, ja lukioaikaiset valinnat voivat sulkea katalasti ovia jatko-opinnoilta. Jokainen voi muistella omien lukioaikojensa alkua: kuinka selvät mahtoivat tulevaisuudensuunnitelmat olla?
Kahdenneksitoista: vapaaehtoismallissa käytännön koulunpito menee hankalaksi, kun ei etukäteen tiedetä, minkä aineen opettajia tarvitaan milloinkin ja kuinka paljon, ja miten lukujärjestykset pitäisi laatia. Äärimmäinen valinnanvapaus johtaa myös epäterveeseen kilpailuun opettajien kesken opiskelijoiden suosiosta.
Kolmanneksitoista: vaikka Grahn-Laasonen vannoo mahdollisimman suuren valinnanvapauden nimiin, vapaus koskee epäjohdonmukaisesti vain reaaliaineita. Miksei saman tien säädetä vapaaehtoisiksi myös matematiikkaa ja englantia? Miksi juuri reaaliaineet pannaan tappelemaan keskenään? Sitä paitsi kaikki reaaliaineetkaan eivät ole kokeilussa vapaaehtoisia, kaksi kun jää pakollisiksi: uskonto ja terveystieto. Toisin sanoen Grahn-Laasosen mallissa kenenkään ei tarvitse opiskella historiaa tai yhteiskuntaoppia, mutta uskontoa pitää. Asetelma on absurdi.
Neljänneksitoista: edellä sanotun valossa ei olekaan ihme, että niin lukiolaiset itse kuin opettajatkin vastustavat valinnaisuuden lisäämistä. Kun asiasta äskettäin äänestettiin Järvenpään lukiossa, opiskelijoista 254 äänesti Grahn-Laasosen mallia vastaan, vain 53 puolesta. Ja kun tuntijaon vapaaehtoismalli oli esillä edellisen hallituksen aikana, lausunnonantajien selvä enemmistö vastusti sitä.
Viidestoista pointti olkoon se, että kokeilun ajankohta on mahdollisimman väärä. Nyt on juuri saatu pitkän väännön jälkeen aikaiseksi uudet hyvät opetussuunnitelmat ja tuntijako, jotka tulevat kohta käyttöön. Olisi viisasta kokeilla niitä ennen kuin syöksytään uusiin kokeiluihin.
Mutta eikö kuitenkin voi ajatella, että kokeillaan nyt sitä valinnaisuutta niin sittenpähän näkee, toimiiko se vai ei?
Valitettavasti tälläkään ei voi kokeilua perustella. Kokeilulukioissa nimittäin opiskelijat voivat valita, opiskelevatko he vahvistetun yleissivistävän opetussuunnitelman mukaan vai osallistuvatko kokeiluun. Niinpä kokeilu ei anna kelvollista tietoa siitä, kuinka pahasti valinnanvapaus näivettää eri aineita.
Miksi ihmeessä sitten jotain noin pöhköä mallia ajetaan kuin käärmettä pyssyyn, sille kun ei löydy järkiperusteita eivätkä sen kannattajat pysty vastaamaan kritiikkiin?
Siitä yksinkertaisesta syystä, että kokoomuksen grahnlaasoset haluavat lukioista lähinnä valmennuskeskuksia yliopistojen pääsykokeisiin; resursseja ei haluta tuhlata laaja-alaiseen yleissivistykseen – jota muuten huvittavasti kutsutaan ”sirpaleisuudeksi”.
Taustalla on, jälleen kerran, lyhyen kantaman taloudellinen hyötyajattelu. Yleissivistyksellä ei ole juuri sijaa, vaikka tämä aika huutaa sitä, että meillä on ymmärrystä historiasta ja yhteiskunnasta ja pystymme erottamaan perustellut väitteet huuhaasta ja mielipiteen tiedosta, osaamme pohtia oikeaa ja väärää ja argumentoida ja ajatella kriittisesti. Lukion tehtävä on kasvattaa maailmankatsomuksellista vastustuskykyä ääri-ilmiötä kohtaan ja tukea nuorten maailmankuvan tasapainoista muotoutumista.
Vetoan Suomen lukioihin. Älkää lähtekö Grahn-Laasosen hölmöilyyn mukaan.
”Sanni Grahn-Laasonen tekemässä valtavan virheen”
Opettajien kannalta kyllä ja oppilaiden kannalta ei.
Ilmoita asiaton viesti
Moi Pekka,
enemmistö lukiolaisista vastustaa Grahn-Laasosen mallia.
Ilmoita asiaton viesti
Olen kanssasi täysin samaa mieltä kuin kirjoitit. Kysyn kuitenkin onko filosofian kursseissa, opetuksessa tai niiden vetäjissä jotain vialla jos filosofian opinnot jätetään ”mielummin” väliin tai korjataan muilla opinnoilla? Eikö filosofiaa enää arvosteta vaan onko päättäjillämme jotain taka ajatuksia tämän poisjättämisen seurauksista?
Ilmoita asiaton viesti
Itse toki kysyn sinulta että eikö filosofia ole ajattelua ja suurimmat filosofit olivat filosofeja ilman opetusta. Kun filosofiaa opiskellaan luetaan ja tutkitaan muiden filosofien tuotoksia eli jokainen uusi sukupolvi ei olekkaan filosofeja vaan tuottaa ajatusta muiden ajatusten pohjalta?
Ilmoita asiaton viesti
Omista lukioajoista on jo aikaa, mutta muistelisin että silloin aikoinaan minulla ei ollut hajuakaan mitä filosofia on. Ei ollut vielä ensimmäisen kurssinkaan jälkeen. En tiedä onko vieläkään.
Ilmoita asiaton viesti
Totuuden etsintä ei ole trendikästä. Nykyään. Seuraako tästä myös kvarttaalihistoriaan siirtyminen ?
Ilmoita asiaton viesti
Onko tähän jotain lähdettä? Kyselytutkimus tms.?
Ilmoita asiaton viesti
Heh, aika hauskaa että Arno lyttää verkko ja etäopetuksen Internet palstalla 🙂
Kuuluuko filosofian opettajan yleissivistykseen Internetin historia? Jos ei, niin googlaamalla HAM-radio voi aloittaa… Eli Internetin alkuna pidetään juurikin HAM-radio pohjaista etäopetusta. Opetus ei tänäpäivänä eikä varsinkaan jatkossa todellakaan ole ”kontaktilaji” -ainakaan peruskoulun jälkeen.
…
Toinen kysymys kuuluu filosofian opettajalle, että millä mittarilla X-sukupolvi, jonka lukioaikana ei opetusohjelmassa _käytännössä_ ollut sen enempää psykologiaa kuin filosofiaakaan, on pärjännyt huonommin kuin nuoremmat ikäpolvet, joilla tuo mahdollisuus on ollut? Yliopistojen ja työelämän mittarit kertovat ihan toista. Ensinmainituista hyvä esimerkki on fuksien tukitarve, joka on monissa aineissa johtanut siihen, että ensimmäinen lukukausi kuluu lähinnä niitä taitoja opetellessa, jotka olivat vielä viimevuosituhannen lopussa itsestään selvyyksiä ylioppilaille. Jälkimmäisestä saamme lukea kerran viikossa, miten Y-sukupolvi jää digitalisaatiossakin edellisen jalkoihin, vaikka ovat syntyneet diginatiiveiksi.
…
Aikanaan 80-luvulla ”pitkän matikan” ja c-saksan lukijana lukiopäivät olivat jo valmiiksi kahdeksantuntisia, mutta aikaa jäi silti lueskella niin ”filosofiaa” kuin psykkaakin -kirjastossa. Siihen aikaan tosin luonnontieteilijätkin valmistuivat filosofian kandeiksi tai maistereiksi. Tosin Esa Saarisen professuurin ja Himasen väikkäriskandaalin jälkeen ”pesäero” taisi olla molemminpuolinen intressi 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Esa mitä tarkoitat sillä, että X-sukupolvella ei ollut mahdollisuutta valita psykaa tai filosofiaa? Suhteellisen pienen lukion kasvattina minulla oli matikkalinjasta huolimatta keskipitkä saksa ja mainittu psyka. Toki päivät olivat pitkiä, siinä olet oikeassa. Mutta sittenpähän teknillinen opisto ja sen perään teknillinen korkeakoulu menivät sitäkin vauhdikkaammin kun oli tottunut työntekoon myös opiskelumaailmassa.
Ehkäpä joitakin oppiaineita voitaisiin jatkossa opettaa aiempaa enemmän verkkokursseilla. Olen kuitenkin Arnon kanssa samaa mieltä siitä, että opetus yleensä on kontaktilaji ja varsinkin sellaisissa oppiaineissa, joissa opetukseen halutaan yhdistää toiminnallisia osioita ja siten varmistaa käytännössä asioiden ymmärrys. Nuorisollamme on nimittäin nykyäänkin jo lähes täydellisen sumea luottamus internetin ihmeelliseen kykyyn neuvoa joka asiassa sitten jos ja kun jotakin tietoa satuttaisiin tarvitsemaan… mutta voidaanko tuota enää mitenkään kutsua yleissivistykseksi? Minusta ei. Omasta ammatistani huolimatta tai ehkpä jopa johtuen siitä olen hyvin tyytyväinen myös siihen, että minut on tutustutettu asiantuntevan opettajan johdolla Pavlovin koiriin ja Maslowin tarvehierarkiaan.
Ilmoita asiaton viesti
Ykä: Lukio-opetusta rukattiin 80-90-luvulla vähän väliä, sitä mukaan kuin ensimmäiset ”peruskouluikäluokat” kirjoittivat ylioppilaiksi ja tasoromahdus oppikoulunkäyneisiin alkoi näkyä. Koska Peruskoulu-uudistus eteni pohjoisesta etelään, märällisesti pahin romahdus koettiin vasta 80-luvun loppupuolella kun stadilaiset jne. tulivat peruskouluohjelmasta lukioon. Itse kuuluin muistaakseni toiseen ikäluokkaan, joka lukiossamme kävi ”uutta lukiota”. Silloinen tuntikehys tuli täyteen jo pitkästä matikasta ja luonnontieteistä sekä C-saksasta. Muistaakseni suorittamani ATK-kurssikin täytyi kirjata eri vuodelle, koska sinä vuonna kun sen suoritin, se ei olisi mahtunut tuntikehykseen.
Netistä muuten sen verran että Netn käyttö lähteenä on toki aivan eri asia kuin sen hyödyntäminen fasilitoivana oppimisympäristönä vrt. elle olevassa kommentissani vertaamat kielten opetusympäristöt. Itse olen töissä lähes 100 000 henkilön monikansallisessa konsernissa, jossa ”kontaktiopetus” on mahdollista vain suorittavaa työtä tekeville perustuottajille. Kaikkien aivotyötätekevien perusedellytys on kyvykkyys käyttää sähköisiä oppimis ja kommunikaatiovälineitä ja osata boolean algebraa ainakin sen verran että pystyy käyttämään nettiä myös lähteenä 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Esa, opetus on kontaktilaji eli olet väärässä. Etäopetusta ollaan väkisin tunkemassa joka paikkaan, koska se on muun muassa halvempaa ja nopeampaa kuin lähiopetus. Mutta se ei tarkoita sitä, että opetus sujuisi paremmin tietokoneiden välityksellä.
Miltä sinusta tuntuisi kieltenopiskelu etäopiskeluna? Ei varmaan fiksulta. Lähiopetuksessa on puolensa, jota ei nettiopetus voi korvata. Verkko- ja etäopetus ovat useimmiten vain kehnoja korvikkeita lähiopetukselle.
Enkä ymmärrä, mihin viittaat Internetin historialla. Netti tuntuu monesti olevan suorastaan haittatekijä opetuksesa, koska oppilailla ei ole kykyä arvioida nettitiedon luotettavuutta.
Ilmoita asiaton viesti
Kuten edellä neuvoin: googlaa HAM radio tai aloita vaikka tuolta: http://www.ampr.org/
Internetin esiaste, joka on siis vanhempi kuin sen sotilaallinen edeltäjä (Darpa Net) syntyi nimenomaan etäopetuksen ympärille kun USA:n haja-asutusalueilla koulumatkat olisivat muodostuneet (jopa suomalaisittain) liian pitkiksi.
Internetin hyödyntämisen etäopetuksessa on tietenkin monitahoinen juttu ja joo, vieraiden kielten opiskelu lienee sen suosituimpia sovellutuksia. Kun vertaan uusia oppimisympäristöjä 80-luvun kielistudiotunteihin tms. niin ei voi kuin nauraa opettajan roolille 🙂
Valitettavasti(?) kieltenopetusohjelmat ovat jo huomattavasti taitavampia kuin opettajat (ehkä kallista yksityisopetusta lukuunottamatta) huomioimaan oppilaan yksilöllisen kehityksen ja säätämään henkilökohtaista ohjausta sen mukaan – noin nanosekunnissa. Miten ihminen edes teoriassa kykenisi puhumaan kaikille oppilaille yksilöllisesti ja yhtä aikaa?
Toki opettajalla on roolinsa kasvatuksessa, sosiaalisten taitojen sekä luovien ja yhteistyötä vaativien asioiden fasilitoinnissa, mutta mitä pidemmälle opinnoissa mennään ja mitä valmiimpia oppilaat ovat kasvatuksellisesta ja oppimisosaamisen näkökulmasta, niin sen pienempi on opettajan rooli. Näinhän se itseasiassa on ollut jo kirjastojen keksimisen jälkeen.
Anekdoottina tähän voisi todeta, että meillä oli 90-luvun alussa H:gin Yliopistossa CP-vammainen apulaisprofessori, jonka oli luennointipakosta johtuen pakko pitää luentoja ”in situ”, vaikka ne olivat kaikkea merkitystä vailla. Tietokoneen käyttöliittymän kautta verkossa hän sen sijaan oli oman alansa huippuja ja maailman laajuisesti seurattu opettaja – eräänlainen perähikiän ”Stephen Hawking” siis…
Ennustan että tulevaisuudessa meillä on kasvatajia ja oppimisympäristöjen tai sisältöjen julkaisijoita, mutta tuskin kovin paljon opettajia. ”Publish or perish” lienee jokaisen opettajan kohtalo…
Ilmoita asiaton viesti
Internetin alku on puhtaasti sotilaallinen.
Ilmoita asiaton viesti
Oletko ikinä kuullut käsitteestä muutosvastarinta? Se paistaa omassa blogissasi ja vaikuttaa varmaan myös lukiolaistenkin keskuudessa. Lukiolaisten ajatusmaailmaa voi myös kirvoittaa ajatus, ettei muutos ehdi millään heidän lukioajalleen. Onhan se ikävää, jos seuraavat ikäluokat saavat enemmän vapautta valita.
Jos enemmistö lukiolaisista vastustaisi mallia, malli ei toisi mitään muutosta. Kaikkihan valitsisivat juuri ne aineet, mitä tähän asti tarjotaan pakkopullana.
Ilmoita asiaton viesti
Ei kaikkea pidäkään saada valita itse.
Lukioon menevät ovat 16-vuotiaita, jotka harvoin tietävät, mitä aikovat tehdä aikuisina. Valintoja tehdään usein fiilispohjalta ja tylsät jutut jätetään helposti pois. Valintoja tehdään myös sillä perusteella, että en jaksa mennä kahdeksalta kouluun, joten jätän aamulla alkavat kurssit pois.
On epäuskottavaa, että lukiolaiset harmittelisivat sitä, että heitä seuraaville opiskelijoille tarjoutuu enemmän valinnanvapautta kuin mistä itse on saanut nauttia. Enpä usko, että lukioilaiset ovat lähtökohtaisesti niin kateellisia kuin väität.
Monia valintoja tehdään sen pohjalta, miten on helpointa päästä läpi ja saada suorituksia. Ja vaikka kuinka tietäisi, mitä aikoo ruveta työkseen tekemään isona, pitää muistaa, että lukion tehtävä on olla yleissivistävä oppilaitos, joten siellä pitää opiskella myös niitä juttuja, jotka nyt eivät jaksa itseä kaikkein eniten kiinnostaa.
Ilmoita asiaton viesti
Näinpä.
Maailmalla huippuyliopistoissa asia ymmärretään, ja siksi minkäänlaista pääainetta ei valita ensimmäiseen vuoteen tai pariin. Ensimmäisenä vuonna voi opiskella kaikkea mahdollista psykologiasta elektroniikkaan ja sitten parin vuoden päästä kun oma polku alkaa hahmottumaan, keskittyä johonkin, johon motivaatio ja kyvyt riittävät.
Suomessa jo korkeakouluvalinta on surkea kun pääainevalinta täytyy tehdä jo hakuvaiheessa, vaikka siinä vaiheessa ei todellakaan ole mitään ymmärrystä alan opiskelusta, saati sitten työelämästä. Ja nuoret vielä pakotetaan hakemaan joka vuosi ”nuorisotakuun” nojalla. Virheistä sitten rokotetaan mahdollisimman rankasti rajoittamalla opintotukikuukausia ja esittelemällä ensisijaisuuskiintiöitä. Tilanne on kuin jostain huonosta korttipelistä; yritä löytää korttipakasta kuningas sokeana, ja ellet onnistu, kärsi rangaistus.
Nyt tuo hulluus yritetään vielä viedä yleissivistäviin lukioihinkin.
Ilmoita asiaton viesti
#2
Lukiolaiset ovat täysin opettajiensa infon varassa. Ei nuorilla ole yhteiskunnasta vielä kokonaiskuvaa.
Minä olisin karsinut monia turhakkeita kovemmalla kädellä.
Ilmoita asiaton viesti
Iiskonmäki on tapansa mukaan analysoinut asiaa laajemminkin. Eivät ne tuotantolinjan koneenjatkeet mitään turhakkeita kaipaa. MV-lehti, 7-päivää ja realitysarjat tarjoavat ihan riittävän yleissivistyksen.
Dwayne Elizondo Mountain Dew Herbert Camacho, porn star and five-time ultimate smackdown wrestling champion presidentiksi jo 2025!
Ilmoita asiaton viesti
#5
Tomi on inhorealisti. Ei yhdeksän vuotta peruskoulua tee tyhmästä älykästä. Suorittavasta portaasta on Suomessa pula.
Akateemisia on työttöminä kymmeniätuhansia. Opettajan ammatti työllistää heitä. Ikäluokat pienenee ja siten opettajien tarve vähenee.
Suomessa on suunnaton pula työnantajista, mutta hätä tai tarve ei ole realisoitunut toimenpiteiksi.
Työntekijöitä pienessä maassa on vähän. Suomella ei ole samoja ongelmia kuin esim. Intialla. Siksi työhaluisen väestön työllistäminen on vain tahtokysymys.
Ilmoita asiaton viesti
Pitääkö Iiskonmäen kommentti ymmärtää siten, että kansa tulisi Iiskonmäen mielestä pitää vailla sivistystä, jotta suorittavalle portaalle riittäisi tekijöitä?
Ilmoita asiaton viesti
Sitä kokonaiskuvaa ei kyllä paranna yleissivistävien aineiden jättäminen syrjään.
Ilmoita asiaton viesti
Seuraava vaihe lukioissa on siirtyminen yliopisto ja AMK-malliin, jossa jokainen opiskelee netin kautta kotonaan haluamiaan aineita ja kirjoittelee niistä esseitä. Koulussa käydään ainoastaan tenttimässä.
Opettajista tulee enempi konsultteja kuin opettajia.
Maahanmuuttajien elämäkin helpottuu, kun ei tarvitse opiskella kuin koraania selvitäkseen koulusta läpi.
Opintosysteemimme muuttuu huonoksi kopioksi Yhdysvaltain vastaavasta.
Ne, joilla on varaa, hankkivat itselleen huippukoulutuksen.
Muista tulee enempi tai vähempi sivistymättömiä tolloja.
Ilmoita asiaton viesti
Onko psykologia nykyään pakollinen aine lukiossa?
Ilmoita asiaton viesti
Oli sitä pakollisena muistaakseni yksi tai kaksi kurssia kun itse kävin lukion.
Ilmoita asiaton viesti
Peruskurssi on pakollinen kaikille. Se on hyvä systeemi kun kaikki saavat jonkin kuvan psykologiasta tieteenä ja osaavat samalla pohtia, haluavatko opiskella sitä lisää. Psykologia valmentaa mm. oppimisen taitoihin, auttaa tunnistamaan ajattelun vääristymiä ja opettaa kriittisyyttä erilaisia psykologisia arkiuskomuksia kohtaan.
Ilmoita asiaton viesti
Itse sitä lukiossa kyllä luin mutta silloin se ei ollut pakollinen.
Se, että onko lukion psykologian peruskurssista käytännön hyötyä vähän kyllä askarruttaa. Eli onko sitä pakko opiskella sillä perusteella, että jos siitä saisi ”kipinän” lisäopiskeluun?
Ilmoita asiaton viesti
Lukiossa on myös pakollisena kemian ja fysiikan peruskurssit, eikä niistäkään ole sellaisenaan käytännön hyötyä.
Ilmoita asiaton viesti
Noin voisi väittää kaikista lukion aineista. Jos lukion tehtävä on yleissivistävä ja tietty määrä aineita on pakollisia niin itse kyllä katson, että myös kemia ja fysiikka kuuluu olla pakollisia.
Ilmoita asiaton viesti
Etkös sinä todennut itse ensin, ettei parista kurssista psykologiaa ole hyötyä?
Kyllä kemiaa ja fysiikkaa on hyvä käydä ainakin se yksi kurssi, niin tietää onko se oma juttu vai ei.Sama koskee myös psykologiaa.
Ilmoita asiaton viesti
En todennut.
Ja muuten olen sitä mieltä, että lähtökohtaisesti mitään ei pitäisi opiskella ainoastaan sen takia jotta huomaisi onko se oma juttu vai ei.
Ilmoita asiaton viesti
Lukioon mennään paljon sen takia,ettei tiedetä mitä haluaa opiskella. Siksi siellä kannattaa olla pakollisena historiaa, psykologiaa, kieliä, matematiikkaa, biologiaa, kemiaa jne.
Minkä ihmeen takia ei pitäisi opiskella asioita jotka itseään kiinnostavat? Lukiolaiset eivät vielä tiedä mitä tarvitsevat tai mitä tulevat opiskelemaan. En minä ole tarvinnut psykologiaa, kemiaa tai fysiiikkaa, mutta ei niiden opiskelusta ole haittaakaan ollut.
Ilmoita asiaton viesti
”Minkä ihmeen takia ei pitäisi opiskella asioita jotka itseään kiinnostavat?”
No juuri niitä pitäisikin opiskella mistä on kiinnostunut.
Ja oikeassa kyllä olet, että lukiolaiset harvoin tietävät mitä jatkossa haluavat opiskella.
Minä kyllä olen olen tarvinnut niin psykologiaa, kemiaa kuin fysiikkaakin lähes päivittäin. Tosin lukioaikaiset opit niistä olen jo aikaa sitten autuaasti unohtanut.
Ilmoita asiaton viesti
Itse opiskelin lukiossa aikana, jolloin linjan valinta, matikkalinja, sulki automaattisesti pois psykan ja mm. kuvataiteen. Itse olisin hyötynyt valtavasti kuvataideopinnoista, jos olisin matikkalinjalaisena saanut vapauden opiskella sitä, mutta kun en saanut. Psykologiaa sensijaan pidin varsin epäilyttävänä aineena, josta itselläni oli lukiokurssia paremmat perustiedot oman harrastuneisuuteni ansiosta. Parasta matikkalinjalla oli, että sai opiskella luonnontieteellisiä aineita matematiikan ohella, mutta pahinta, että kuvis oli poissuljettu (ainakin omassa lukiossani).
Tajusin kuviksen merkityksen kuitenkin vasta jälkeenpäin, en silloin, kun tein päätöstä 15 – 16 -vuotiaana, menenkö matikka- vai kielilinjalle.
Mielestäni ei ole muutosvastarintaa se, että vastustaa valinnanvapautta kaventavaa, reaaliaineet vapaavalintaiseksi tekevää opetussuunnitelmaa.
Itse kutsun vastustusta järjen ääneksi.
Ilmoita asiaton viesti
Filosofian opettajalla on enemmän sormia eikun pointtia kuin kokoomuksen Eurooppa-tohtorilla ja valitsemallaansa sisäpiirillä. Hämmentävää…
Ilmoita asiaton viesti
Jo pelkästään historian vapaaehtoistaminen on täysin ajattelematon teko. Ihmisen toimitamallit ovat kautta aikakausien osittain yhteneviä, vaikka ympärillä oleva miljöö muuttuu. Myös yhteiskuntamme ongelmat ovat tietyn kehityskyvyn tulosta. Syy- ja seuraussuhteiden ymmärtäminen on tärkeää, jotta oikeanlaisia malleja voitaisiin kehittää tilanteen parantamiseksi yksittäisessä valtiossa tai globaalisti. Historian oppiminen olisi tärkeää, jopa niin tärkeää, että sen oppimiseen pitäisi velvoittaa.
Ilmoita asiaton viesti
Ainakin pakollisen ruotsin kielen poistaisin vapaaehtoiseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Kaikesta edellisestä huolimatta luulisi filosofin silti näkevän siinä jotain outoa , että valtio tulee sivistää kansalaisia kehdosta hautaan. Eikö tämä voisi olla enemmän jokaisen oma asia intressiensä puitteissa ja valtion tulsi pikemminkin tähdätä, juu itsekkäästi, siihen ammattiin, työhön ja veroeuroihin?
Lukion ja edes yliopiston tarjoama sivistys on ennemminkin ponnahduslauta tutkia asioita enemmän itse. Ja tämänhän on nettiaikana huomattavan helpompaa kuin ennen.
Ilmoita asiaton viesti
Ei valtio sivistä kansalaista kehdosta hautaan. Sitä ei tee lukio eikä edes yliopisto. Mutta lukion kyllä kuuluu ohjata sen polun alkuun, jota kulkemalla kansalainen sen sivistyksensä pystyy hankkimaan.
Ja mitä tulee sivistyksen ja ammatin ynnä veroeurojen suhteeseen, niin eivät ne ole toistensa vastapooleja vaan toisiaan tukevia asioita.
Ilmoita asiaton viesti
Sehän se ongelma tässä on että tietyillä poliittisilla intressiryhmillä on halua olla se porukka joka päättää miten kansaa sivistetään. Kuitenkin tietty joukko ihan universaaleja aineita nyt kuitenkin ehkä voidaan erottaa osaksi sellaista sivistystä, jota ilman on vähän hankala tulla maailmassa ylipäätään toimeen. Pistetään siihen alkuun nyt vaikka juuri ajattelun perusteet filosofiasta, riittävästi matematiikkaa ja luonnontieteen perusteet.
Historian voi erityisesti liittää jonkinlaiseen yhteiskuntaoppiin etteivät kansan taimet ole liian kärkkäästi äänestämässä natseja taas valtaan.
Ilmoita asiaton viesti
Varsin hyvät perustelut. Lukio lienee edelleen tarkoitettu yleissivistäväksi kouluksi, ainakin niin tulisi olla. Siitä, mitkä aineet muodostavat sen yleissivistyksen ytimen, josta ei sovi tinkiä, voidaan keskustella ja on hyvä keskustella.
Mieleni tekee nostaa esille pari kohtaa. Ensimmäinen on historian opiskelun tärkeys. Yhteiskunnan kehityksen ymmärtäminen, yhteiskunnallisten päätösten ja niiden vaikutusten ymmärtäminen pohjaa historian ymmärtämiseen. Se, joka ei tunne historiaa, on virran mukana ajelehtiva ajopuu.
Toinen on hyvän ajattelun oppimisen tärkeys. Tässä tulevat vastaan filosofian lisäksi matematiikka ja etenkin fysiikka. Fysikka on siinä suhteessa lahjomaton, että se osoittaa, että todellisia kausaalisuhteita ei voida ohittaa retoorisilla tempuilla, kuten Grahn-Laasonen tekee.
Muuten, otsikossa taisi olla kirjoitusvirhe. Sana ”taas” oli tippunut pois.
Ilmoita asiaton viesti
Kuten edellä koulu antaa sysäyksen. Kausaliteetteja jos ei eskarissa niin aletaan viimeistään ala-asteella ihmettelemään. Siitä sitten innostuu tai ei. Ja missä tieteen muodossa sitten kukin. Kuten historiasta. Kyllä se Carl Grimbergin metrinen kasa täytyy ihan omatoimisesta jostain raahata jos haluaa edes alkuun päästä. Ja se taas ei paljoa vaikka koodaamisessa auta.
Jonkinlainen peruspaketti ’sivistäviin’ aineisiin tulee olla mutta kai sitä supistaa voi ainakin lukion tasolla niiltä jotka haluavat suuntautua vaikka luonnontieteisiin. Fakki-idiootti ei ole mikään uusi juttu ja vaikka kuinka pakottaa jonkun istumaan kaksi kurssia lisää aiheesta joka ei nappaa on se täyttä ajanhaaskuuta hänen kannaltaan.
Ilmoita asiaton viesti
Eiköhän psykologian ja filosofian opetuksen ja oppimisen ongelma ole sama – miten se tapahtuu. Nykyisen opetusministerin valinnat eivät ole virheitä vaan valintoja.
Ilmoita asiaton viesti
Itse olen stoalainen filosofi sen alkuperäisessä merkityksessä ja minusta reaaliaineet ml. filosofia pitäisi olla vapaavalintaisia. Perusteeksi riittää se, että filosofia ei kiinnosta ketään, koska se on vääristetty pelkäksi akateemiseksi jaaritteluksi.
Siitä olen samaa mieltä, että myös uskonto pitäisi olla vapaaehtoinen aine. Samasta syystä ev.lut.kirkon nauttima erityiskohtelu mm. kouluissa ja sen verotusoikeus pitää purkaa. Uskonnon ja tiettyjen oppiaineiden pakkotuputtaminen ei tuota muuta kuin sekopäisiä mukuloita.
Ilmoita asiaton viesti
On vähän huolestuttavaa huomata, että pelkät sanat ruudulla voivat vaikuttaa.
Olin varovaisen optimistinen ja kannatin lukiouudistuksen kokeilua. Tämän tekstin jälkeen oli pakko tutustua siihen kokonaisuudessaan vielä kerran tarkemmin ja pohtia asiaa Kotron esittämien argumenttien pohjalta.
Vaihdoin mielipidettäni. Se on epämiellyttävä tunne, kun joutuu myöntämään, että omat ajatukset jostain asiasta eivät vaan yksinkertaisesti toimineetkaan. Joten kiitos tästä blogistille.
Ilmoita asiaton viesti
Olen Arno Kotron kanssa samaa mieltä kokoomuslaisen koulutuspolitiikan tuhoisuudesta.
Näin korjataan kattoa purkamalla kivijalkaa.
Reaaliaineiden aseman heikentäminen on selvästikin tietoista, ja sillä tähdättäneen siihen, että ylioppilaat hakeutuisivat lähinnä rahatieteiden piiriin, joiden valintakokeissa on aina kysytty lähinnä matematiikan ja kielten osaamista.
Filosofian status todennäköisesti kärsisi Grahn-Laasosen politikoinnista.
Linkkaan tähän huvin ja harrastuksen vuoksi tasan kymmenen vuotta vanhan artikkelini, jossa peräsin filosofian toimintaehtojen parantamista sekä lukioissa että muissakin oppilaitoksissa:
http://netn.fi/sites/www.netn.fi/files/netn061-15.pdf
Terveisin,
Jukka Hankamäki
Filosofi
Helsinki
Ilmoita asiaton viesti
Kotrohan sanoi:
”– tämä aika huutaa sitä, että meillä on ymmärrystä historiasta ja yhteiskunnasta ja pystymme erottamaan perustellut väitteet huuhaasta ja mielipiteen tiedosta, osaamme pohtia oikeaa ja väärää ja argumentoida ja ajatella kriittisesti. Lukion tehtävä on kasvattaa maailmankatsomuksellista vastustuskykyä ääri-ilmiötä kohtaan ja tukea nuorten maailmankuvan tasapainoista muotoutumista.”
Kuitenkin filosofi Hankamäki on ollut Kotron näkemyksen vastaisesti kasvattamassa ääri-ilmiötä maailmankatsomuksellista vastustuskykyä vastaan. Hankamäen blogeissa hän syöttää pelkotiloja välillä jopa tieteellisen näköiseen kaapuun verhottuna. Olen miettinyt, onko irrationaalisten pelkotilojen syöttäminen Hankamäen mielestä filosofian tarkoitus vai pelkästään filosofian hyötykäyttöä.
Ilmoita asiaton viesti
Arno Kotro, tämä on vähän sama tilanne kuin se, jossa osasta pääkaupunkia menee sähköt ja katuvalojen sammuminen saa ihmiset soittamaan hätäkeskukseen (tapahtunut tosielämässä,siis) . Toisten hätätilanne on normaaliarkea toisille (esimerkiksi maalla asuville).
Huolesi lukiouudistuksesta on siis verrattavissa siihen, koska täällä maalla kurssit eivät edes peruskoulun valinnaisien suhteen toteudu todellakaan kaikki.
Joten kerrohan jotain uutta, vaihteeksi, olisi virkistävääkin miettiä joskus jotain mikä ei jo ole.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä on filosofian opettajalta painava puheenvuoro, toki siinä vähän filosofia korostuu. Vaan ovatpa perustelut senkin osalta kunnossa: ”Uusissa opetussuunnitelmissa filosofian ykköskurssissa painottuvat argumentointi- ja ajattelutaidot. Kun katsoo nettikeskusteluja ja yhteiskunnallista ilmapiiriä yleisemminkin, juuri tällaisesta kurssista olisi kaikille korvaamatonta hyötyä.”
Bloggaajan kuudes kohta on itseäni mietityttänyt pari kertaa aiemminkin jo nykysysteemissä: ”Yhteisöllisyys vähenee, jos opiskelijat menevät omia polkujaan. Se on iso inhimillinen vahinko, sillä omaksi koettu porukka ja hyvä ryhmähenki ovat tärkeitä nuorten hyvinvoinnille.”
Itse olen käynyt vanhanmallisen luokallisen lukion 1970-1980-lukujen taitteessa. Olisi voinut hyvinkin jäädä loppuun asti tekemättä, jos olisi ollut jo silloin kurssimuotoinen versio. Luokan tahdissa kulkeminen oli kaltaiselleni vähemmän kouluun keskittyneelle jäbälle ehkä juuri se välttämätön tapa keikkua mukana.
Entinen opetusministeri Maija Rask on muun muassa asiaa joskus pohtinut: http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/opetus…
Ilmoita asiaton viesti
”Uusissa opetussuunnitelmissa filosofian ykköskurssissa painottuvat argumentointi- ja ajattelutaidot. Kun katsoo nettikeskusteluja ja yhteiskunnallista ilmapiiriä yleisemminkin, juuri tällaisesta kurssista olisi kaikille korvaamatonta hyötyä.”
Juuri jotain tämmöistä olen itsekin aina kaivannut eräitä opetussuunnitelman sisältöä koskevia keskusteluja käydessäni. Mutta eihän tuollaista saa koulussa opettaa, tulisi vielä kriittiseen ajatteluun kykeneviä kansalaisia…
Ilmoita asiaton viesti
Ehdottoman hyvä kolumni. Itse olen juuri viikonloppuna ystävien kanssa keskustellut siitä, että mikään lukiossa opiskeltu ei loppujen lopuksi ole ollut turhaa. Vaikka väitin, että pitkän matikan laskuista ei ollut mitään käytännön hyötyä, kertoi ystäväni, että itse asiassa hänelle on merillä ollut paljonkin hyötyä, vaikka ei sitä lukioaikoina kaveri tiennytkään. Itse luulin alkavani englannin opettajaksi, mutta historia sittenkin kiinnosti enemmän. Nyt teen työtä liike-elämässä, eikä täällä laajasta yleissivistyksestä koskaan haittaa ole ollut.
Minä kävin luokkamuotoisen lukion ja monet samalla luokalla olleet ovat edelleen hyviä ystäviä. En opiskellut uskontoa, mutta elämänkatsomustieto oli erittäin kiinnostavaa. Lukion tehtävä on opettaa opiskelemaan. Todelliset uravalinnat tehdään paljon myöhemmin. Valinnaisuus kuulostaa kovin mukavalta, mutta 16-vuotias poika on kyllä aivan liian pöljä valitsemaan itselleen tärkeimmät aineet. Moni valitsisi helpoimmat tai sellaiset, joissa on kiva opettaja ja jonne kaverit menevät. Eivät ole parhaat mahdolliset perusteet.
Ilmoita asiaton viesti
Irvokkaintahan tässä on se, että vaikka jopa reaaliaineista yleensä voidaan siis tehdä yleissivistyksestä huolimatta vapaaehtoisia, niin se yksi tietty aine — joka nimenomaan ei oikein liity mihinkään — on niin pyhä että sen valinnaisuudesta ei voi edes keskustella järkevästi, koska se yleissivistys. Ja sitä sitten kehdataan vielä verrata vaikkapa matematiikkaan, mikä vain kertoo että moisen väitteen esitttäjä ei tiedä yhtään mistä matematiikassa on kysymys.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä että lukion sisällöstä lienee ihan mahdotonta keskustella. Se sisältö pitää vaan ottaa uskonasiana niiltä jotka tietävät paremmin.
Ilmoita asiaton viesti
Todella asiallinen, monipuolinen ja monipuolisesti perustellen avattu kirjoitus erittäin tärkeästä asiasta.
Kiitos, Arno Kotro.
t. lukiossa muinoin yleissivistystä hankkinut tämän päivän lukiolaisen äiti ja varhaiskasvattaja
Ilmoita asiaton viesti
Hallitus ja Grahn-Laasonen tekevät arvokasta ja hyvää työtä pistäessään Suomea kuntoon! Kyllästyttää lukea näitä kirjoituksia, joissa leikkaukset eivät saisi kohdistua omaan elämään. Opetukseen kaivataan rohkeita uusia avauksia. Lisää valinnanvapauksia. Jos jotku aineet jäävät opiskelematta, niin sitten jäävät. Eivät jenkitkään ole maailmaa valloittaneet maantiedettä tai filosofiaa lukemalla.
Ilmoita asiaton viesti
”Eivät jenkitkään ole maailmaa valloittaneet maantiedettä tai filosofiaa lukemalla.”
Eivätkä varsinkaan leikkaamalla.
Ilmoita asiaton viesti
Risto Wahlroos: ”Eivät jenkitkään ole maailmaa valloittaneet maantiedettä tai filosofiaa lukemalla.” — Ovatko maailmaa valloittaneet muuten kuin sotimalla ja häikäilemättömällä bisneksellä?
Em. amerkikkalaisittain tehtyä maailman valloitusta tärkeämpää on ajatella ihmisen sivistystä, ihmisyyttä ja sen ymmärtämistä – samalla opetella ymmärtämään myös itseään – ja alkaa siirtyä kehityksessä jo seuraavaan vaiheeseen … mikä tulee varmasti johtamaan myös maailman valloitukseen, koska se tuo myös tilaan uudenlaiselle luovuudelle.
Suomesta ei tule Amerikka, vaikka kuinka siihen pyrimme. Tarpeeksi kauas tulevaisuuteen kun mennään, tuskin meitä edes on olemassa. Sulaudumme Eurooppaan. Toivottavasti se Eurooppa on vieläkin humaanimpi ja sivistyneempi kuin nykyinen.
Ilmoita asiaton viesti
Ei näköjään ole paljoa syntynyt keskustelua tylsästä kestävyysvajeesta, pidemmistä työurista jos tavoite voisi toteutua, kauhistuttava ajatus jo valmistautua jatko-opintoihin lukioissa voisi onnistua ja täten nopeuttaa valmistumista ja täten päästä aiemmin työuralle. Tämä ei ole todellakaan lyhyen tähtäimen ajattelua. Mutta mene ja tiedä ehkä se amislainen tietää paremmin tekemisensä, on kypsempi, kun taas lukiossa saa sitten yhä hengeilla yhä kolme vuotta nykysysteemillä.
se pähkinä ja tavoite :
”Opiskelijoille se merkitsee aivan uusia mahdollisuuksia syventyä opinnoissa ja rakentaa polkuja jatko-opintoihin jo lukion aikana, toteaa opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen.
Grahn-Laasosen mukaan lukion tehtävät ovat jatkossakin luoda yleissivistystä, antaa valmiuksia jatko-opintoihin ja auttaa jokaista opiskelijaa löytämään oma opintopolkunsa.”
http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2016/02/lukio….
Ilmoita asiaton viesti
Lukio on nykyään jatkettu peruskoulu, johon menee (liian?) suuri osa ikäluokkaa. Siksi lukioissa järjestetään tukiopetusta ja paine helpottaa opiskelua & tutkintovaatimuksia on suuri. Opetussuunnitelman on oltava sellainen., ettei kukaan vaan putoa kärryiltä.
Ilmoita asiaton viesti
Kotrolta asiallinen, monipuolinen ja perusteltu kirjoitus erittäin tärkeästä ja ajankohtaisesta asiasta!
Ministereillä on nykyisin liikaa valtaa ja vaikuttaa siltä, että he, etenkin nuoremmat, niukan elämänkokemuksen ja hataran kokonaisuuksien hahmotuskyvyn ja ymmärryksen omaavat, pyrkivät kovalla kiireellä ajamaan läpi puolueensa agendaa välittämättä yleisestä mielipiteestä.
Outo asetelema demokratiaksi kutsutussa yhteiskunnassa ja päätöksenteossa.
Vaikka koulutus ja sivistys eivät aina kuljekaan käsi kädessä, on yleissivistyksellä tärkeä merkitys syiden ja seurausten hahmottamisessa, asioiden kriittisen tarkastelun oppimisessa ja itsenäisen näkemyksen ja mielipiteen muodostamisessa.
Ilmoita asiaton viesti
Kuudennen argumentin yhteydessä haluaisin ehdottaa seuraavaa: siirrytään takaisin luokalliseen lukioon. Mitä hyvää luokattomasta lukiosta on oikeastaan tullut?
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä kirjoitus ja hyviä kommentteja. Minusta on jotenkin käsittämätöntä, että jokainen ministeri haluaa sorkkia tähän opetustoimeen aina oman kädenjälkensä. Tästä surkuhupaisin esimerkki lähimenneisyydestä on ministeri Jukka G:n uudistus ruotsinkielen opetukseen: Tehtävä siirrettiin käytännössä yläasteen koulutetuilta kieltenopettajilta ala-asteen opettajille, jotka epäilemättä ovat päteviä opetustoimessa, mutta itse ruotsinkielen suhteen monilla on vain parikymmentä vuotta vanha lukiopohja. Sillä en lähtisi rakentamaan tulevan yliopisto-opiskelijan virkamiesruotsia.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä itse olisin toivottanut Sannin mallin lukioaikana tervetulleeksi, vaan en enää uuden opetussuunnitelman myötä. Pitää nyt kuitenkin muistaa, että niitä opintoviikkojako pitää olla se tietty määrä, vähintään 75. Vaikka kuinka itsekin otin kaikki pitkän matematiikan ja fysiikan kurssit niin silti tuli otettua filosofia ja psykologia, ihan vain siksi että sai ne vaaditut 75 opintoviikkoa täyteen, koska kävin vain pitkän englannin ja vain pakolliset ruotsit enkä muita kieliä.
Noita vähemmänkin kiinnostavia kursseja on silti pakko ottaa, jotta saa tarpeeksi opintoviikkoja. Lukiolaisten halut jakautuvat todennäköisesti sen verran laajalti että kyllä kaikille kursseille tulee väkisinkin tarpeeksi opiskelijoita. Jos mahdollisia kursseja olisi suurempi valikoima, tilanne olisi varmasti eri.
En siis usko että 1, 2, 3, 4, 5, 7, 8, 9 ongelmat toteutuvat käytännössä, koska kursseja itsessään ei ole niin paljon valittavana, joten niitä vähemmänkin mielenkiintoisia on lähes pakko vain ottaa, ja moni varmaan sen helpoimman peruskurssin filosofiasta ja psykologiasta ottaakin jotta saa helpot opintoviikot koottua.
6 ongelmasta toteisin sen verran, että yhteisöllisyys tapahtuu niille, joille on luontaista yhteisöllistyä. Kaikkia se ei vain kiinnosta, vaan haluaa opiskella itsenäisesti.
Ongelma 11 tuskin myöskään realisoituu, koska ihmiset opiskelevat joka tapauksessa sitä mikä kiinnostaa. Olisihan se nyt hyvin nurinkurista opiskella sitä mikä kiinnostaa ja kirjoittaa siitä hyvät paperit ja sitten hakea johonkin täysin eri jatkokoulutukseen. Kyllä se henkilö todennäköisesti haluaa sellaiseen jatkokoulutukseen joka vastaa lukioaineiden mielenkiintoa. Lukiossa voi myös opiskella ylimääräistäkin jos mieli vaihtuu.
Ongelma 12 on omasta mielestäni kuitenkin oikea ongelma, koska kurssit kyllä todennäköisesti toteutuvat, mutta joudutaanko joku kurssi jakamaan moneen eri ryhmään koska osallistujia olisi paljon ennakoitua enemmän, vai venyykö sitten joidenkin opiskelu, jos eivät millään pääse haluamalleen kurssille koska sinne on hirveä tynky.
Kohta 13 olen myös samaa mieltä, mutta vain uskonnon osalta. Englantia ja matematiikkaa tarvitaan lähes kaikkialla nykyään. Terveystieto tärkeä myös. Yhteiskuntaopin ottaisin myös lisäksi pakolliseksi, jotta ihmiset ymmärtäisivät jatkossakin miten esimerkiksi yhteiskunta, kunnat ja valtiot toimivat, jotta ihmisillä olisi edes jokin käsitys kun käyvät äänestämässä.
Uskon kohdan 14 olleen masinoitu opettajien puolesta. Muutosvastarinta on aina voimakasta kaikissa uudistuksissa, jolloin tarvittaisiin hyvää jatkuvaa keskustelua.
Mielestäni silti on hyvä että lukio toimisi parempana ponnahduslautana yliopistoon ja tukee sinne pääsyä paremmin, jotta ei erikseen tarvitsisi lukea hirveästi erillisiä pääsykoekirjoja ja opiskella hirveästi lyhyessä ajassa koetta varten. Vain isot lukiot pystyvät tarjoamaan laajemmin soveltavia kursseja, joiden avulla yliopistoihin on helpompi päästä. Tämä eriarvoistaa opiskelijoiden lähtötilannetta, jolloin pienemmistä lukioista, joissa on vähemmän soveltavia kursseja on vaikeampi päästä yliopistoihin, koska opetustarjonta on pienempi.
En usko että uhkakuvat suunnitelmista ovat noin rajuja kuin tässä maalaillaan, mutta olen kuitenkin samaan hyömyyn sitä mieltä, että ei tällä uudistuksella hirveästi myöskään saavuteta. Hyöty jää pieneksi, koska vaikka on kuinka vapaavalintaista, on silti pakko valita niitäkin joita ei haluaisi. Vastavalmistunut opetussuunnitelma on hyvä, enkä näe syytä lähteä tällaiseen muutokseen, koska hyödyt jäävät mitättömiksi ja näennäisiksi ja ongelma 12 aiheuttaa varmasti ikävää päänvaivaa.
Ilmoita asiaton viesti
Arno Kotron artikkelin kriittinen arviointi – http://mikaeltorppa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/21448…
Ilmoita asiaton viesti
Tämä kommenttini käsittelee uutta oppimisen arviointisysteemiä perusopetuksessa luokilla 1-7. Täällä Kotkan lehdessä on ollut juttua , että siirryttäisiin kokonaan sanalliseen arviointiin ja että todistuskin tulisi kerran lukuvuodessa, keväällä. Miten koululainen pystyy tämän perusteella arvioimaan omaa oppimistaan. Kyllä numerot kertovat sen täsmällisemmin. Myös koululaiset oudoksuvat tätä, heiltä sitä kysyttäessä. En todellakaan ymmärrä, miksi kaikkea aletaan sorkkia vaan sorrkkimisen vuoksi. Ruotsissa menty ns. metsään tekemällä näin , erään äidin arvioinnin mukaan. Onko kaikki malli otettava Ruotsista, eikö oma järkemme enää riitä mihinkään. Nyt jo peruskoulun käyneillä suuria aukkoja, jopa lukutaito jäänyt kehittymättä monilla, puhumattakaan kirjoitustaidosta. Kyllä se todistus numeroineen kertoo paremmin, missä mennään ja missä on parannettavaa kuin sanat,
Oppistulokset ovat alentuneet ja alentuvat jatkossakin, se on varmaaa! Kohta ei tarvi miettiä lukion ongelmiakaan, kun sinne ei kykene juuri kukaan. Ei tässä tarvi katsoa kun ”haluatko miljonääriksi” ohjelmaa, missä koululaisiamme opettavat ”kansan kynttilät” nolaavat itsensä ja kolleegansa huonolla yleistiedollaan.
Kyllä monessa ja myös tässä asiassa ne vanhat konstit ovat parempia kuin säkillinen uusia. Numeroarviointia ei saa poistaa, muuten ei hyvä seuraa.
Ilmoita asiaton viesti
Jos lukiolainen itse saa valita kurssinsa ja se menee pieleen, niin eiköhän valinnat ole korjattavissa myöhemmin. Ja mitä sitä itsestään oppii, kun huomaa ettei ihan kaikkia asioita ole osannutkaan ennakoida ja että asiat muuttuvat matkan varrella.
Opiskella voi ja saa koko elämänsä, lukiovalinnat eivät ole kiveen kirjoitettuja.
Opiskelu on varmasti kontaktilaji mutta pedagoginen dialogi ei ole pelkästään opettajan ja oppilaan välinen vaan se voi myös olla välineen kautta ryhmään tai ihan ryhmässä tai monella muulla tapaa. Myös oppimista tapahtuu sekä tutkintoja suorittaneille että suorittamattomille. Yhdessä tai erikseen.
Peruskoulua ja lukiota on uudistettava ja oppiminen julistettava vapaaksi seinistä ja ihmisistä. Siihen minä uskon.
Ilmoita asiaton viesti
Itse olen sitä mieltä, että nykyinen elämänmuotomme perustuu pakkoihin ja velvoitteisiin niin koulussa kuin työelämässä, ja tiettyyn ikään saakka yleissivistävän koulun on perustuttava pakkoon, jotta kulttuuriperintö voitaisiin siirtää uusille sukupolville. Kulttuurin vallankumous merkitsee yleensä sekasortoisia aikoja, ei sellaista uutta luovaa yhdistelykykyä, joka on kulttuurin hedelmällisen kehityksen perusta.
Koulujärjestelmä sinänsä perustuu pakkoon ja oppivelvollisuus päättyy iässä, jolloin valintojen teko on vaikeinta, 15 – 16 vuoden iässä.
Ilman varsinaista kulttuurin paradigmanmuutosta tietyt perusasiat on vain opittava, jotta selviytyisi työmarkkinoilla. Jos taas Grahn-Laasosen ideologia on paradigmanmuutoksen ensiairut, niin elämme mielenkiintoisia aikoja. Sillä jonkinhan ON perustavanluontoisesti muututtava, jotta nykyinen poliittinen edustuksellinen demokratiamme kykenisi toimimaan.
Diktatuuria emme halua, mutta nykyjärjestelmän on toimittava, osittain aiempien sukupolvien ”hartioilla”, sillä kulttuuri osajärjestelmineen on kumuloituva ja tieteen sekä taiteen saavutuksiin nojautuva, osittain itseohjautuva systeemi, jonka saavutukset näennäinen valinnanvapaus koulun lukio-opetuksessa voi hämärtää ja jopa tehdä merkityksettömiksi, minkä seurauksena voi olla, korostan VOI olla, vielä pahempi arvotyhjiö kuin Neuvostoliiton romahtamisen seurauksena, kun enää ei ollut sitä pahaa, mitä vastustaa.
Tosin Putin seuraa aika etevästi edeltäjiensä, neuvostoajan valtionjohtajien suurvalta-ajattelua, mutta hän perustaa toimensa lähes samoihin uskomuksiin ja kulttuuriseen perintöön kuin länsimaat. Hän EI ole radikaali uudistaja, joten edes ymmärtääksemme suurta itänaapuriamme, meidän on opittava, mikä systeemi kulttuurissamme, so. tieteessä ja suuressa osassa taidetta ja opetusta vallitsee, koska sama vallitsee naapurimaissammekin.
Ilmoita asiaton viesti
Joku rehtori surkutteli muutama viikko sitten lukioihin kohdistuvia säästöleikkauksia valinnaisuuden vähenemisen vuoksi.
Olen itse pohtinut jo pitkään, itse asiassa vuosia, miksi lukio on hajonnut yleissivistävästä opinahjosta mieltymyksien mukaisia menuja tarjoavaksi itsepalveluravintolaksi. Olen koettanut tutkailla, mitä yleissivistyksellä nykyisin tarkoitetaan. Mitä kansalainen tarvitsee maailman (ja vaikka sen kaikkeudenkin) ymmärtämiseen ja tietojensa syventämiseen. Mitä opiskelija tarvitsee oman elämänpolkunsa löytämiseen ja sen hallitsemiseen. Mihin lukion tulisi valmentaa. Pohdintaa ja sivistyksen perustan määrittelyä tulisi pitää jatkuvasti yllä, kun maailmamme on niin muuttuvainen.
Minun mielestäni juuri valinnaisuudesta voisi leikata. Rajatut suuntautumisvaihtoehdot eivät kuulu kyseiselle koulutusasteelle. Lukion pitäisi palata perustehtäväänsä, korkeampiin ja syventäviin opintoihin valmentavaksi yleissivistäväksi kouluksi. Tietenkin myös kansalaisen uteliaisuuden lisääjäksi ja impulssien antajaksi. Lukion pitäisi antaa pohja, jolta ponnistaa. Lukion pitäisi innostaa. Ei valmistaa. Kapea suuntautuminen ei kuulu kehitys- ja koulutusvaiheeseen, jossa pitäisi saada laajat ja monipuoliset impulssit tiedonhalun lisääntymiselle ja omien syventävien polkujen löytämiselle.
Valinnaisuudeksi pitäisi riittää suuremmat linjaukset, kuten aikaisemmin. Oli eri laajuiset matemaattiset tai reaaliopinnot, siinä valinnaisuutta kylliksi. Koko tiedon kirjoon piti kuitenkin tutustua. Oli sallittua, että lyhyen matematiikan valinnut vaihtoikin pidempää ja päin vastoin. Tutustumisen tavat olivat tietysti erilaiset kuin nyt. Ennen syötettiin ja opeteltiin ulkoa, nyt ’härnätään’ ja innostetaan, interaktivoidaan. Oikein. Vain laajuus voisi olla valinnaista, ei pudota ja nouki mieltymyksesi mukaan, kuten nykyisin.
Tästä Kotrokin ymmärtääkseni kirjoittaa, joskin vastustaa vanhaa matemaattiseen ja reaalilinjaan jakamista.
On totta, että oma luokka, tiivis yhteisö on tärkeä sosiaalinen kasvutekijä. Valinnaisuuden vuoksi pysyvän ryhmän menettäminen saattaa ruokkia irrallisuutta ja jopa syrjäytymistä.
”Yleissivistyksen tulisi olla laaja-alaista ja monipuolista.”
Mitä laaja-alaisuudella tarkoitetaan, on kysymys, johon jokaisella on näkemyksensä. Se pitäisi kyetä määrittelemään lukion opetusta ja sisältöä järjestettäessä. Mahdoton tehtävä?
Tutkimista, pohtimista ja järjestämistä riittää.
Ilmoita asiaton viesti
Lukio – sanovat sitä sivistykseksi. Kiitos sanoistasi Arno!
Ilmoita asiaton viesti
Tässä jatkojuttua Kotron esiin nostamaan asiaan: http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/185775-opetusminis…
OAJ: ”Tässä tapauksessa, nyt kun on tämä kokeilu, siinä ei ole mitään tällaista laajapohjaista poliittista käsittelyä, vaan sen voi Lukiolaisten liiton entinen varapuheenjohtaja Sanni Grahn-Laasonen opetusministerin statuksella antaa ihan yksinään. Hänen ei tarvitse hakea siihen hallituskumppaneiden tai sivistyspoliittisen ministerityöryhmän tukea.”
Ilmoita asiaton viesti
Oikeasti alkaa vaikuttaa siltä, että tämä ”nuori lupaus” Gran Laasonen joutaisi jatkoluokille tai sitten vaikka vankilaan, jottei enempää vahinkoa Suomen kansalle tekisi.
Ilmoita asiaton viesti
”Not essential? I think you misunderstand the meaning of the word. I teach history and literature, since when it’s not essential?” Chaim Nowak, Schindlerin lista.
Ilmoita asiaton viesti
MonialIsen oppimisen kaventamisella tavoiteltanee oppilaalle mahdollisuuksia nopeampaan yhden alan huipulle etenemiseen, huippulukiokehitykseen (?) ja lopulta tuotannollisiin huippuyksiköihin.
Harmi vaan, että näillä tavoitteilla ei ole kansalaisten hyväksyntää ja keinot näyttävät kääntyvän näitäkin tarkoituksia vastaan. Suomalaisen koulutuksen kansainväliset huippusaavutukset on saatu monialaisella ja yhteisellä peruskoulutuspohjalla, ei ”erikoislapsilla erikoiskouluissa erikoislinjoilla”. Ylöspäin eriyttäminen on koulutuksessa jo keksitty, yrityskasvatus samoin. Vahvistetaan monialaisen sivistyksen rinnalla mahdollisuuksia näihinkin.
Ilmoita asiaton viesti
Suomen oppivelvollisuuslaki määrää, että koululaiset on pakotettu lain nojalla käymään koulua 16 – 17 vuoden ikään. Sen jälkeen lukio-opiskelijat pakotetaan tekemään valinnat koko tulevaisuuttaan ajatellen.
Kun vielä ensimmäisten vuosien yliopisto-opiskelijat ovat epätietoisia siitä, mikä heidän omin alansa on, nykyiset Suomen lait ovat äärimmäisen epäoikeudenmukaisia ja epämielekkäitä yksilön kannalta.
Maailman huippuyliopistot ovat siksi huippuja, että niissä ei pakoteta opiskelijoita muottiin, vaan he saavat vapaasti luoda tiensä ja uransa niiden kykyjen ja taitojen mukaan, joissa he ovat parhaimmillaan.
Ilmoita asiaton viesti
Hieno kirjoitus Arno Kontrolta.
Taustalta kuulen samalla J. W. Snellmannin huokauksen.
Mitähän hän, tämä kansakunnan opettaja, sanoikaan (yleis)sivistyksen merkityksestä pienen kansan olemassaololle.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt vasta täällä herätään, tämä annettiin toteutua jo ammatillisella puolella. Mut sillähän vissiin ei oo mitään väliä?
Ilmoita asiaton viesti
Ihminen joka ei tunne historiaa eikä omaa alkeistietoja biologiasta on tuuliajolla. Kykenemätön toimimaan rationaalisesti. Ei ymmärrä mitä ympärillä tapahtuu. Miten on mahdollista, että ihminen, joka on päässyt opetusministeriksi, voi suostua tällaiseen?
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä tämmöinen ”tuubisysteemi” tuottaa vain fakki-idiootteja yhdellä alueella ja tavallisia idiootteja kaikilla muilla alueilla.
Ilmoita asiaton viesti
Arno Kotro näkee tässä uudistuksessa vain uhkakuvia, miksiköhän? Oma poikani käy tamperelaista lukiota, jossa tätä uudistusta kokeillaan jo. Kokemukset ovat olleet vain positiivisia. Hän on voinut valita opintokokonaisuuden, joka sopii juuri hänelle, olematta liian kapea-alainen tai vahvistamatta joitain stereotypioita ( tyttöjen, poikien linja).
Ilmoita asiaton viesti