Nyt nimi listaan!

 

Kaikki viime aikojen uutiset eivät ole huonoja.

Oli hienoa huomata, että käyntiin on polkaistu kansalaisaloite eutanasian sallimiseksi Suomessa. Eipä ollut vaikea valinta: kannatan.

Olen ollut eutanasian kannalla niin pitkään kuin muistan, ja pari kuolemaa lähipiirissä viimeistelivät näkemyksen.

Ensin kuoli isoisä, melkein satavuotias mies, jonka elämä oli loppuajat pelkkää kärsimystä. Hän halusi vain kuolla. Parantumattomasti sairas vanhus ei saanut kuolinapua, joten hän piilotti unilääkkeitä, otti ne sitten kerralla ja toivoi pääsevänsä tuskista lopullisesti.

Lääkkeitä ei ollut tarpeeksi. Vanhus elvytettiin ja vedettiin takaisin maanpäälliseen helvettiin.

Mitä järkeä? Ei mitään.

Toinen tapaus oli yhtä kaamea. Seurasin läheisen ihmisen ennenaikaista kuolemaa sairauteen, johon ei ole hoitoa ja loppu tulee tukehtumalla.

Ei siitä enempää.

Jokainen voi miettiä moraalifilosofi Heta Gyllingin esittämää ajatuskoetta. Kuvitellaan, että tervejärkinen ihminen pannaan hirvittävän valinnan eteen: hän saa valita joko kaksi viikkoa jatkuvaa kidutusta, jonka perään tulee varma kuolema, tai kuoleman heti.

Emmekö kaikki valitsisi jälkimmäisen? Miksi tätä ei sallita sellaiselle, joka oikeasti on siinä tilanteessa?

Ei myöskään pidä kauhistella ”aktiivista” eutanasiaa, jos sallimme ”passiivisen”. Passiivista eutanasiaa on intuitiivisesti helppo kannattaa, siinähän vain lopetetaan hoito. Aktiivinen tuntuu julmalta, koska se tarkoittaa ”aktiivista surmaamista”.

Mutta onko näissä merkittävää eroa? Oletetaan, että sairaalavuoteessa makaa kuolemansairas vanhus. Lääkärit ovat yksimielisiä siitä, että hoitokeinot on loppuun käytetty, kivunlievitys ei enää toimi, kärsimys on hirvittävä ja vanhus haluaa kuolla.

Seinässä on kaksi painiketta. Toinen niistä pysäyttää hengityskoneen, toista nappia painamalla verenkiertoon menee tappava annos morfiinia.

Kun teon tarkoitus ja lopputulos on kumpaakin nappia painamalla sama, on vaikea nähdä, miksi toisen napin painaja olisi hyväntekijä, toisen tappaja.

Ei eutanasia tietenkään ongelmaton ole, kaukana siitä. Ehtojen on oltava hyvin tiukat, aivan kuten kansalaisaloite edellyttää.

Kun säännöt ovat selvät, on turha pelotella kalteva pinta -argumenteilla, että seuraavaksi sitten tapetaan nuoria kehitysvammaisia.

Ei tapeta.

Eikä kansalaisaloite muutenkaan ole pakottamassa ketään mihinkään. Jos joku on sitä mieltä, että hänen elämäänsä pitää jatkaa kaikissa tilanteissa, sietämättömästä tuskasta ja kärsimyksestä huolimatta, siitä vaan. Aloite vain haluaa tarjota meille mahdollisuuden oman maailmankatsomuksen mukaiseen hyvään kuolemaan.

Miksi ihmeessä emme sallisi sitä?

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2212

ArnoKotro
Helsinki

Lukion opettaja, kolumnisti.

Opetusalan eettisen neuvottelukunnan pj.

Näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä edusta työnantajieni kantaa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu