*

ArnoKotro

Tuiki tärkeitä raapaisuja

Torstaina läikkyivät taas ne kuuluisat aamukahvit rinnuksille, Helsingin Sanomissa kun kehuttiin aukeaman verran lukion tuntijakokeilua. Kokeilussa reaaliaineet ovat vapaaehtoisia – uskontoa ja terveystietoa lukuun ottamatta.

Jutussa muun muassa rehtori Aki Holopainen pitää kokeilua hyvänä, koska sen ansiosta lukio ei jää ”pintaraapaisuksi”, kun nuori pystyy syventymään joihinkin aineisiin ja jättämään muita aineita pois.

Mutta otanpa esimerkin läheltä, filosofian. Sitä ei peruskoulussa ole ja niinpä sitä ei osattaisi juuri valita, jos se olisi lukiossa vapaaehtoinen. Sellaista opinto-ohjausta ei ole olemassakaan, joka pystyisi valottamaan ysiluokkalaiselle filosofian luonteen ilman että hän opiskelee sitä lainkaan.

Nyt filosofiaa on lukiossa kaksi pakollista kurssia. Ensimmäinen kurssi käsittelee muun muassa sitä, miten erottaa perustellut väitteet perustelemattomista, kuinka tunnistaa huuhaan ja kehnon argumentoinnin ja millaista on kriittinen ja itsenäinen ajattelu. Kakkoskurssilla pohdimme etiikkaa, arvoja ja hyvän elämän rakennuspuita.

Kun miettii, millaisten nettikeskustelujen, hömppäuskomusten, poliittisten ääri-ilmiöiden ja eettisten ongelmien keskellä elämme, tuo tuntuu kyllä kovin tarpeellista raapaisulta kaikille.

Ei siis ihme, että valtaosa lukiolaisista kannattaa nyt syksyllä käyttöön otettua uutta opetussuunnitelmaa. Siinä kaikki opiskelevat historiaa, yhteiskuntaoppia, maantiedettä, filosofiaa ja muita yleissivistäviä aineita. Valinnaisuuttakin on paljon: yli kolmasosa lukion oppimäärästä koostuu vapaavalintaisista kursseista.

Kun lukiota kehitetään, toivottavasti tavallisia lukiolaisia kuullaan riittävästi – ei pelkästään rehtoreita ja Lukiolaisten liiton nokkamiehiä ja -naisia.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Vapaaehtoisuus tarkoittaa yleensä sitä, että vain harvat osallistuvat ja loput laiskottelevat.

Vaillinnainen tarkoittaa sitä, että valitaan se, mistä selvitään vähimmällä työllä.

Monet sodat jäisivät sotimatta, jos armeijat kautta maailman olisivat vapaaehtoisia.

Sen sijaan moni ammatti jää nuorilta haaveeksi, kun valitaan vääriä oppiaineita lukiossa, eli niitä helppoja aineita, jotka eivät vaadi juurikaan mitään.

Mistä tulevaisuuden lääkärit ja tieteentekijät, jos lukiolaiset menevät siitä, missä aita on matalin?

Yliopistoilla, ammattikorkeakouluissa ja kohta lukioissakin läsnäolo on enenevissä määrin vapaaehtoista ja osa aineista vaillinnaisia. Kuka opettaja jatkossa viitsii luennoida tyhjille saleille tai saapua tunnille, jolla ei ole muita osallistujia? Nettiinkö kaikki siirretään?

Opiskelusta on nykyisin tehty itseopiskelua. Ken oppii, se oppii. Muut jäävät jälkeen. PISA-Suomi kallistuu yhä pahemmin ja pudokkaiden määrä lisääntyy dramaattisesti.

Nämä pudokkaat ovat juuri niitä syrjäytyviä nuoria, joilta ei ole koskaan vaadittu mitään, eikä heillä itsellään ole valmiuksia selviytyä nimenomaisesti siitä syystä, että he ovat selvinneet nuoruudestaan kuin koira verajästä.

Aikuisuus lyökin sitten molemmille poskille ja lujaa.

Minna Hänninen

Opettaako filosofia siis yleisesti hyväksytyn uskomuksen tunnistamista? Toisaalta tuo kriittisen ja itsenäisen ajattelun opiskelu ehkä auttaa tunnistamaan nuo uskomukset.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Ei ole, siinä nimenomaan pyritään erottamaan uskomukset tiedosta.

Käyttäjän hankamaki kuva
J. Sakari Hankamäki

Hesarin jutussa reaaliaineiden karsimista perusteltiin kahdella tavalla: seiskan keskiarvon itäisissä lukioissa se alentaa rimaa sopivasti heikoille oppilaille ja laatulukioissa puolestaan auttaa neropatteja keskittymään tärkeinä pitämiinsä opintoihin.

Omasta mielestäni heikosti suoriutuvat tarvitsevat lisävaatimuksia ja paremmin pärjääviltä voidaan edellyttää useampien aineiden opiskelua, koska ovat muutenkin niin eteviä!

Koulun tehtäviä ei pitäisi arvioida sillä perusteella, miten opinnoista suoriutuminen olisi mahdollisimman helppoa, vaan sillä, kuinka oppilaille tarpeelliset opetustulokset saavutetaan.

Koulumaailma kaiken kaikkiaankin on kärsinyt jo useista helpotuksista, ja sen merkiksi tulosten taso laskee.

Reaaliaineiden karsiminen on vaarassa tehdä isänmaamme toivoista yleistiedoiltaan aivan onnettomia idiootteja, jotka eivät enää tiedä tavanomaisia jokaisen kansalaisen hallintaan kuuluvia perusasioita.

Filosofia kuuluu kaiken rationaalisen ajattelun ydinaineksena kaikille. Jos jotakin pitää karsia, voisi karsia vaikka uskonnonopetusta.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Nämä olivat todella hyviä ja tärkeitä raapaisuja. Kuvauksesi lukion filosofian sisällöstä olivat hienoja: Nyt filosofiaa on lukiossa kaksi pakollista kurssia. Ensimmäinen kurssi käsittelee muun muassa sitä, miten erottaa perustellut väitteet perustelemattomista, kuinka tunnistaa huuhaan ja kehnon argumentoinnin ja millaista on kriittinen ja itsenäinen ajattelu. Kakkoskurssilla pohdimme etiikkaa, arvoja ja hyvän elämän rakennuspuita."

En voi juuri kuvitella mitään tärkeämpää opetettavaa tässä ajassa, josta puhutaan jo totuuden jälkeisenä aikana. Moni pitää filosofiaa jonain maailmaa syleilevänä pohdiskeluna ymmärtämättä sen sisältävän tällaisia suorastaan välttämättömiä oppeja kriittiseen ajatteluun.

Seuraava blogi ja kommenttiketju on esimerkki siitä kuinka perustelemattomia väitteitä koitin rakentavasti kyseenalaistaa. Tosin blogin kirjoittaja ei enää osallistunut,kun vastaväitteitä perusteluineen ilmaantui. On turhauttavaa, kun eniten todennäköisesti luetaan blogia ja sivuutetaan se, ettei se kestä kriittistä tarkastelua.

http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/227923-...

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Nähdäkseni lukiolla on kaksi perustehtävää, opettaa loogisen ajattelun perusteet ja antaa ajattelun raaka-aineeksi kohtuulliset perustiedot. Edellistä tavoitetta palvelevat lähinnä matematiikka, filosofia ja osittain myös fysiikka. Jälkimmäistä
taas reaaliaineet. Ymmärtääkseni koulun suunnittelua pitäisi ohjata se, että toimitaan niin, että nämä tavoitteet mahdollisimman hyvin saavutetaan ja tuloksia mitataan niin, että nähdään kuinka hyvin ne on saavutettu. Valinnaisuus on kyllä hyvä asia, mutta samalla on huolehdittava siitä, että valinnanvapaus ei haittaa lukion perustehtävän toteutumista.

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi

Kun lukion uudistamisesta puhutaan niin se voi lähes yksin omaan lähteä siitä miten yo-kirjoitukset tai niiden merkitys tulevaan opintopaikaan uudistetaan.

"Ei siis ihme, että valtaosa lukiolaisista kannattaa nyt syksyllä käyttöön otettua uutta opetussuunnitelmaa."

En usko että olen kovinkaan väärässä jos väitän että nyt syksyllä aloittaneista suurin osa ei edes tiedä tästä tuntikokeilusta yhtään mitään varsinkaan ne joiden lukiossa tätä kokeilua ei edes ole. Itse opetussuunnitelmahan on sama oli tuossa tuntikokeilussa mukana tai ei.

Eniten tätä tuntikokeilua vastustavat lukioiden opettajat ja syy siihen on niinkin yksinkertainen että on suuri huoli omista tunneista, toissijaisena tulevat muut syyt. Eipä siltin kurssitarjotin on paljon helpompi rakentaa silloin kun valinnaisuutta on vähemmän ja budjetti pysyy myös raameissa.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

En opetuksen uusista tuulista tiedä, mutta minä ainakin jouduin opiskelemaan jopa suomenkielen kansakoulun jäljiltä lähes uudestaan, kun opetuksen taso oli niin kelvotonta, ettei sen pohjalta voinut päätellä, mikä oli vaikkapa esseen ja pakinan ero. Kielioppikin opetettiin muka helpoimman kautta suomeksi. Ei ollut verbejä vaan teonsanoja, ei adjektiiveja vaan laatusanoja jne.

Sama koski matematiikkaa. Sitä ei opetettu lainkaan. Oli vain laskentoa, jonka korkeimpana tasona olivat murtoluvut. Ei sen puoleen. Olen pärjännyt ilman yhtälöitä ja aritmetiikkaa ja tarvittaessa olen opetellut niidenkin perusteita.

Olen J. Sakari Hankamäen kanssas asamaa mieltä: "Koulun tehtäviä ei pitäisi arvioida sillä perusteella, miten opinnoista suoriutuminen olisi mahdollisimman helppoa, vaan sillä, kuinka oppilaille tarpeelliset opetustulokset saavutetaan."

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen

Mikä perustelu tekee nimenomaan uskonnosta pakollisen, mutta saat samaan aikaan mennä toisen asteen läpi ilman esimerkiksi historiaa?

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Uskonnolla on takanaan sitä lobbaava instituutio, historialla ei.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Säälittävää kehitystä, joka olisi jo korkea aika muuttaa järkevämpään suuntaan. Uskonnon ei missään tapauksessa pitäisi olla pakollinen aine.

Filosofian taas pitäisi olla pakollinen aine koko lukion ajan, jotta saisimme juuri tuota kriittisesti ja itsenäisesti ajattelevaa nuorisoa.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos
    «Kokeilussa reaaliaineet ovat vapaaehtoisia – uskontoa ja terveystietoa lukuun ottamatta.»

Terveystiedon ymmärrän, ilman perustietoja terveydestä elämässä menee helposti hyvin huonosti.

Uskonnon erityisasema menee kyllä tässäkin vähintään oudoksi. Nykyiselläänkin uskonnolla on suurempi painoarvo kuin historialla ja yhteiskuntaopilla, puhumattakaan sitten filosofiasta.

Uskonto voitaisiin aivan hienosti korvata historian, yhteiskuntaopin ja filosofian oppiaineilla. Sikäli, kun elämänkatsomustieto näitä kaikkia jollain tapaa käsittelee, ehkä sitten silläkin. Sinällään kansantarustoa käsitellään myös äidinkielessä ja taideaineissa niiden ilmaisua.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset