*

ArnoKotro

Termit pielessä – ja sen myötä ajatuskin

Kummallista on keskustelu verotuksesta ja taloudellisesta eriarvoisuudesta, vuodesta toiseen.

Äskettäin Helsingin Sanomista pomppasi silmille otsikko, jonka mukaan ensi vuonna ”rikkaiden verotus voi kevetä”. Heti perään Yle kertoi, että ”osa varakkaista voi päästä eroon solidaarisuusverosta”.

Puurot ja vellit menivät siis sekaisin. Olisi tietysti pitänyt puhua hyvätuloisista, ei rikkaista ja varakkaista. Siinä on nimittäin melkoinen ero.

 

                Hyvätuloinen ei välttämättä ole varakas...

 

Ylen mukaan jo 72 300 vuodessa bruttona ansaitseva on varakas. Onko todella? Hyvätuloinen kyllä, mutta varakkuudesta emme tiedä mitään.

Noin kuuden tonnin bruttotuloista jää käteen pyöreästi 3600 euroa kuussa. Tällaista palkkaa saava saattaa olla pätkätyössä vaikka mainosalalla tai muussa määräaikaisessa projektissa. Hän kenties pulittaa reilun tonnin vuokraa ja opintolainoja takaisin. Mahdollisesti pitää maksaa elatusmaksuja tai lyhennellä velkoja. Puoliso voi olla opiskelija, työtön tai vanhempainvapaalla, jolloin perheen nettotulot vastaavat lähihoitaja-varastomies-pariskunnan tuloja.

Mistään varakkuudesta ei välttämättä ole kyse.

Silti kärkipoliitikot entistä valtiovarainministeri Antti Rinnettä myöten menevät vipuun. Nyt Rinne arvosteli hallitusta ”rikkaita” suosivasta verotuksesta ja vaati myös heitä verotalkoisiin – ja taas puhuttiin palkoista. Jos rikkaiden (eli varakkaiden ja vauraiden) verotusta halutaan kiristää, silloin pitää palauttaa varallisuusvero ja korottaa isojen perintöjen ja lahjojen verotusta ja kohdella pääomatuloja samalla kaavalla kuin ansiotuloja.

Sellaiseen ei tunnu olevan kellään haluja. Sdp:n johdolla varallisuusveron poistettiin taannoin kokonaan (mistä seurasi myös se, että taloudellisen eriarvoisuuden kasvamisesta ei saada edes kunnollista tietoa), ja Sipilän hallitus huojensi erityisesti miljoonalahjojen verotusta. Varallisuuserot saavat rehottaa ja revetä vapaasti samalla kun keskustelu on juuttunut selvästi toissijaisempiin tuloeroihin – jotka ovat huomattavasti omaisuuseroja pienemmät.

Omaisuus tuo myös paljon pysyvämpää taloudellista turvaa kuin mahdollisesti seuraavassa yt-pudotuspelissä alta lähtevä ansiotyö.

 

                 ...eikä pienituloinen köyhä

 

Masentavan epäanalyyttista on tulohaitarin toistakin päätä koskeva keskustelu ja tutkimus. Helsingin Eirassa 150 neliön jugend-kodissa asuva leski on virallisesti köyhä, jos hänen eläkkeensä jää alle 60 prosenttiin mediaanitulosta. Viis siitä, että vaihtamalla sataan neliöön hän saisi sellaiset massit, että niillä hän eläisi kroisoksena loppuikänsä.

Niin, Suomessa voi päätyä köyhyystilastoihin, vaikka pankissa olisi Eurojackpotillinen miljoonia. Ja arvovaltaisten viestimien retoriikassa varakkaaksi pääsee omistamatta mitään – kunhan vain bruttotulot ovat jonkin aikaa korkeat.

Hyvätuloiset ovat toki monesti varakkaita ja pienituloiset varattomia, mutta tästä on niin valtavasti poikkeuksia, että se nyt vain on holtitonta journalismia ja pöhköä poliittista retoriikkaa, jos tuloista ja varakkuudesta tehdään synonyymejä.

Eikä kyse ole mistään harmittomasta holtittomuudesta – sekaannus kun näyttää ohjaavan koko veropolitiikkaa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

12Suosittele

12 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (29 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tällä kertaa olen täysin samaa mieltä kanssasi. Olen juuri tuota asiaa monasti ajatellut ja tuot sen hyvin esille.

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro

Terve Juha,

mainiota että saimme tämän päivän nähdä - olemme samaa mieltä :-)

Käyttäjän bisi59 kuva
Dennis Holm

Terve,

Minua "kyrsii", kun ihmiset (esim. toimittajat) käyttävät ristiin termejä, kuten siirtolainen-pakolainen-maahanmuttaja-turvapaikanhakija. ym.

Mista elävästi joitan 10vuosia sitten, kun Länsiväylässä oli juttu voimajohdon tippumisesta Suomenojalla: "johdossa oli 25 000 kilovoltin virta" ?!?!?

Taikka, kun sanotaan "kaksi kertaa halvempi". Mitä se itseasiassa tarkoitaa? Puolet halvempi? i.e. 50%? Taikka jos lukee niinkuin on niin se tarkoitaa että, jos tuote maksaa 100, niin 2xhalvempi tarkoittaa 200, joten kun otat tuotteen, niin saat vielä 100 itsellesi. ;)

-Rauhaa ja Rakkautta

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Naisten lehdissä mainitaan joskus, että ateria voi sisältää tuhat kaloria. Olen joskus ihmetellyt, että mikä se sellainen ateria on, kun yhdessä juustovoileivässä jo voi olla kaksisataatuhatta kaloria.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Puhekieltä. "Kalori" = kilokalori. Samaan tyyliin kuin "kilo" = kilogramma.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #10

Mutta onko puhekielessä gramma sama kuin kilogramma.

Käyttäjän JuhaniVehmaskangas kuva
Juhani Vehmaskangas

Hyvä kirjoitus Arno!
Ja hyvä kommentti Dennis!

Itseäni kyrsii tuo sama asia; "kaksi kertaa halvempi", mutta myös tapamme puhua luvuista tyyliin 1-4 (yksi viiva neljä)

vrt. ett till fyra, tai; one to four.

Toki esim. säätiedotuksissa näkee parempaa tyyliä, kuten: 1...4 astetta (yhdestä neljään).

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri

Sain aikaan kevyen aasinsillan ja tuon ihmettelynaiheeni nyt tähän.

Ja todellakin! Jos on joskus saanut tai nostanut hyvää palkkaa, tilanne saattaa muuttua hyvinkin radikaalisti. Työura saattaa äkisti katketa syystä tai toisesta ja jäädä eläkekertymän kannalta liian lyhyeksi.

Tänä päivänä maristaan naisten itsekkydestä ja mukavuudenhalusta, kun he eivät halua jäädä kotiin vanhoilliseen tyyliin hoitamaan lapsia. Hallituksen ja työnanatajienkin taholta, luvataan jopa lapsibonuksia syntyvistä lapsista ilman, että perhevapaita samalla tehokkasti tasataan.

Sitten esimerkkinä vaihtoehtobonukseta. Jos se lapsi sitten joskus suunnittelee vaikkapa virtuaalitodellisuuslaitteita yritykselle, niin eikö tämän suunnittelijan kuuluisi paremminkin saada äitibonus annettavksi äidille lapsibonuksen sijaan. Nämä äidit kun ovat niitä, jotka meidän järjestelmämme unohtaa ja halveksii heidän panostaan eläkkeen yms leikkauksilla.

http://www.is.fi/kotimaa/art-2000000258591.html

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

lainaus:
ei rikkaista ja varakkaista. Siinä on nimittäin melkoinen ero.

-Jos Ahon hallitus pisti edm.veron verovapaaksi -93 -12 ajan 90 000e/v
Eikö siitä syntynyt mukava pesämuna+korot?

Enpä usko että keskituloisellakaan palkansaajalla oli mitään asiaa tuohon.Ahon/Viinasen leikkaukset vei kaikilta muilta,mutta ei rikkailta eikä maatilayrittäjiltä.
Ei viety nytkään-
Solidaarisuusvero Urpilainen pudotti 60 000e/v-12
Sipilä nosti heti-15 sen 75 000e/v
Nyt kaavaillaan nosto-18 takaisin 90 000e/v

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Kaverini nauroi aikanaan, että tässä sitä kuulutaan iltapäivälehden mukaan Suomen rikkaimpaan kymmenykseen, vaikka nettovarallisuus on negatiivinen. Ei ihme että Suomen sanotaan olevan pääomaköyhä maa...

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Jos vilkaisee EU-maiden BKT/velka suhdetta meillä 63% raja EU määrittelemä on 60%

Niin ei mitään hätää .Joillain on pitkälti yli 100%

http://www.hs.fi/nyt/art-2000002810269.html

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

"Talous kasvaa kaikkilla mittareilla huikeaa 3% tahtia hallituksen määrätietoisten toimien takia." Pitääkö edes avata? Pakko se on pohjalta 8v syöksyn jälkeen välillä noustakin ja hallituksen toimista huolimatta, maailmantalouden trendien perässä.

Hyvnätuloisuus riippuu paljon asuinpaikasta ja rikkaudet peritään, joskus harvoin miljoonansa voi saada vuosikymmenten työllä jos yrittäjäksi uskaltaa.

Toimareiden boonuksista taas Harkimo sanoi oleellisen kun taas Herlin tuossa puhuu roskaa, se hänen osaamisensakin on aika vaatimatonta ja keskittyy nillittämiseen ...

http://blogit.iltalehti.fi/hjallis-harkimo/2017/08...

"Silti on hyvä kysymys, miksi pörssiyhtiöiden johtajille maksetaan näin suuria summia. Väitetään, että jos palkat olisivat pienempiä, johtajat karkaisivat ulkomaille. Se on pötyä. Kuinka monta isoa suomalaista toimitusjohtajaa muka nyt on ulkomailla? En tiedä yhtään."

Käyttäjän HeikkiRinnemaa kuva
Heikki Rinnemaa

:)

Ehkä parit termit on pielessä.
Rahan arvon käsitys palkkojen osalta.
Palkoista puhutaa aika kepposesti nykyaikana, käytetään termejä pienpalkka, keskipalkka, hyvätuloinen, prosenttikorotus, jne.
Pieni laskelma.
Jo 1000€ palkkaero kuukaudessa tekee vuodessa 12000€uroa ja 25 vuodessa 300000€. Jos sinulla on 1500e sijasta 2500€ palkka saat maksettua 25 vuoden asuntolainaa aika reippaasti.
Ottaen huomioon palkankorotusmekanismimme niin pienpalkka-alojen pitäisi aina vaatia suuria korotuksia jotta pysyisi menossa mukana seuraavat 25 vuotta.

Ja progressiivisen verotuksen termistö.
Progressiivisen verotuksen keksiminen lähes sata vuotta sitten oli suurin virhe mitä verotuksessa on voitu keksiä.
Progressiivistä verotusta on käytetty vuosikymmeniä argumenttina suurten tulojen perusteluille ja samalla se nostaa tuotantokustannuksia sekä hämärtää tuotteen tai palvelun hintarakennetta.
Toinen moka mikä on tapahtunut on ollut laittaa eri tulomuodot eriarvoiseen asemaan verotuksessa, palkkatulot ja pääomatulot.

Voiko virheellisiä päätöksiä mitenkään korjata lyhyellä aikavälillä tai pitkälläkään? Hmm,,
Progressiivisen tuloveron poistaminen onnistuisi pienentämällä samalla vastaavasti bruttopalkkaa ennen veroja.
- Se tosin tekee sitten verokarhun kassaan vajausta?
+ Toisaalta halventaa tuotetta ja palvelua.
Entä palkkatulojen ja pääomatulojen laittaminen samalle viivalle. Se nyt on teknisesti mahdollista.
- Riski että päämatulojen tuottoprosentin on noustava jotta se kompensoi verotuksen aiheuttaman tappion, miten se hoituu?
+ Toisaalta silloin ihmiset on tasa-arvoisia tulojen suhteen.

Ja verotus yksinkertaistuisi;
+ paljon etuja,,sangen paljon

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala

"Jos rikkaiden (eli varakkaiden ja vauraiden) verotusta halutaan kiristää, silloin pitää palauttaa varallisuusvero ja korottaa isojen perintöjen ja lahjojen verotusta ja kohdella pääomatuloja samalla kaavalla kuin ansiotuloja."

Varallisuusvero ja perintövero vaativat byrokraattista omaisuuden arviointia, jossa on mahdollisuus tehdä virheitä. Esimerkiksi talon arvo on hyvin vaikea arvioida, sillä hometalo näyttää päällepäin samalta kuin hyväkuntoinen talo. Lisäksi kummatkin verot luovat negatiivisen kannustimen kerryttää varallisuutta. Myös korkea pääomatuloverotus vähentää kannustimia sijoittaa tuottavasti, ja kannustaa siirtämään pääomat veroparatiisiin.

Parempi tapa vähentää varallisuuseroja on nostaa maapohjan kiinteistöveroa ja muiden luonnonvarojen käytön verotusta. Maasta ja luonnonvaroista perittävät verot riittävät kumoamaan kaiken epäreilun eriarvoistumisen, jos ne peritään täysimääräisinä, eikä niillä ole haitallisia kannustinvaikutuksia. Kaiken työllä tehdyn omaisuuden arvo laskee nopeaa vauhtia, esim. 10 vuotta vanha tietokone on lähes arvoton, joten muuta varallisuutta kuin maata ja luonnonvaroja ei ole syytä verottaa, sillä sen arvo laskee muutenkin nopeasti.

Australialainen ajatushautomo Prosper on laskenut, että maata ja luonnonvaroja verottamalla voitaisiin kerätä n. 23,6% bruttokansantuotteesta. Suomessa tämä vastaisi n. 40 miljardia, eli huomattavasti enemmän kuin varallisuusveron, perintöveron ja pääomaveron tuotto: https://www.prosper.org.au/2013/12/03/total-resour...

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Hyvä kirjoitus - en tiedä onko termien sotkeminen tietoista vai ei, mutta ainakin se on yleistä.

Myöskin köyhyydestä puhuttaessa sotketaan sekä absoluuttista että suhteellista köyhyyttä.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Suhteellisen köyhyyden käsitettä moni ei ymmärrä ollenkaan. Jos saat mediaanipalkkaa, muutut köyhäksi samana päivänä kun jäät eläkkeelle vaikka kasassa olisi täysi työeläke. Eikä silloin ole edes mietitty vielä koko termin järjettömyyttä. On sitten makuasia pitääkö tätä suurena vääryytenä.

Kyllä termien sotkeminen on usein täysin tietoista. Loistavasta esimerkistä käy vaikkapa Kimmo Kiljunen. Logiikan puute ja epärehellinen termeillä kikkailu ei hänellä toki rajoitu pelkästään köyhyyden käsitteeseen.

http://kiljunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241165-no...

Käyttäjän JuhaniVehmaskangas kuva
Juhani Vehmaskangas

"Kyllä termien sotkeminen on usein täysin tietoista."

Tuota en allekirjoita.

Varmasti tietoistakin sotkemista on, mikä osaltaan lisää tiedostamatonta termien sekoittamista (lue:sotkemista) kun juttuja kirjoittavat henkilöt eivät ole lainkaan (lue:alkuunkaan) perillä siitä mistä kirjoittavat.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

lainaus:
Jos saat mediaanipalkkaa, muutut köyhäksi samana päivänä kun jäät eläkkeelle vaikka kasassa olisi täysi työeläke.

Riippuu miten verotetaan .
Riippuu saako kaikki etuudet Kelasta eläkkeen päälle.
Onko sijoitettu palkoista pääomatuloihin josta saa verottoman hyödyn eläkkeellä ollessa.
Esim. 100 saa leskeneläkettä 7 500e/kk (eikö takuueläke n.780e/kk riitä?)
keskivert.550e/kk
pienin 120e/kk
Pientä työeläkettä saavalla vähentää takuueläkettä:asumistuki,leskeneläke,toimeentulotuki.
Jos noita ei tarvitse saa Täyden takuueläkkeen eikä pääomatulot eikä omaisuus vähennä takuueläkettä.
(mihin muuten nuo tarvitsee verovaroista eläkkeen,turvaamaan elantoa eläkeiässä ?)

Nämä on päätetty tietoisesti eduskunnassa. Pitää osata lukea mitä kaikkia kuuluu sosiaaliturvaan eläkkeen lisäksi,mistä muodostuu vanhuudenturva eläkeläisenä.

Kiljunen sen kai paremmin tietää kuin "nykynuoriso" tai jotkut hyvinvointikuplassa elävät proffat.

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro

Tänään tuli näköjään Ylen sivuille taas uusi budjettijuttu, ja väliotsikko kertoi, että "osalla varakkaista verot kevenemässä". Näillä "varakkailla" tarkoitettiin taas sitä porukkaa, jonka palkkatulot ovat noin 3600-4000 euroa käteen kuussa.

On hassua että tonnin tai puolentoista ero palkassa keskiansioon verrattuna tekee jostakusta varakkaan varallisuustilanteesta riippumatta.

On tämä melkoista tuulimyllyjä vastaan taistelemista...

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Mielikuvathan ne kansalaisten (siis äänekkäimpien) mielipiteitä ja -aloja ohjailevat. Termien sekoittaminen on harvoin kansankielessä tietoista mutta päättäjien kohdalla asia saattaa olla toisinkin.

Kaikkein katalin harhautus liittyy siihen, että"rikkaiksi" nimitetään ansiotuloverotuksen piirissä enemmän ansaitsevat ja jätetään pääomatuloverotuksella puliveivailu huomiotta.

Ylipäänsä olen sitä mieltä että työpalkan verotuksen pitäisi olla lievempää kuin ilman työtä saadun tienistin – joihin lasketaan myös tabuaihe perintö ja myös (mitä harvoin edes huomioidaan) ylisuuren palkan se osuus, joka ei vastaa omaa työpanosta vaan on pelivoittoa.

Hölötys, että perinnöstä on jo verot kertaalleen maksettu, kuuluu myös tuon harhautuksen piiriin. Perintö, kuten mikä tahansa muu omaisuuden siirto omistajalta toiselle verotetaan vaikka satakertaisesti – se juuri on kaiken verotuksen idea kaikkialla maailmassa.

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro

Terve Mark,

samoilla linjoilla.

Verotuksen logiikkahan on tällä hetkellä se, että jos raha ansaitaan omalla työllä, vero on korkea, jos jotenkin muuten - myyntivoittona, perintönä, osinkoina jne - vero on kevyt.

Ja sitkeä hokema "perinnöstä on verot jo kertaalleen maksettu" on tosiaan älytön.

Ensinnäkin perinnön jättäjä ja sen saaja ovat kaksi eri ihmistä. Suomessa verotetaan ihmisiä, ei rahaa.

Toiseksi merkittävä osa perinnöistä koostuu asuntovarallisuudesta, jonka arvo on noussut itsekseen ilman että kukaan on maksanut veroa arvonnoususta killinkiäkään.

Kolmanneksi on ylisummaan ihmeellinen ajatus, että olisi olemassa jokin maanpäälle pälähtänyt "puhdas raha" jota saa verottaa yhden kerran. Rahahan kiertää taloudessa monin tavoin ja veroja kannetaan eri yhteyksissä.

Perintöveron nosto ei edes uhkaisi työllisyyttä ja kulutuskysyntää samalla tavoin kuin monen muun veron korottaminen.

Käyttäjän MarcusWestermark kuva
Marcus Westermark

Tulisiko varallisuus, mukaan lukien perheyritys, sitten aina verottaa pisteeseen, jossa varallisuus on myytävä verojen maksua varten?

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson Vastaus kommenttiin #22

Järjen käyttö on sallittua päättäjillekin, jotka tosin harvoin tuota oikeuttaan käyttävät.

Toimiva yritys ja asunto ovat perintöä, joiden verotus on käsiteltävä muusta omaisuudesta erillään.

Pääsäännön pitää kuitenkin olla se, että myös perintö on itse ansaitsematonta tuloa. Siis ankarammin verotettua kuin palkka työnteosta. Suuri osa perinnöistä on verrattavissa pelivoittoihin. Eikä esim Veikkauksen pelivoittojen verovapaus ole todellista, sillä voittopotti on "verotettu" ennen jakoa. Osingot, sijoitusvoitot ja vastaavat ovat puhdasta pelivoittoa, samoin osa ylisuurista työpalkoista, ei siis pelkkä pääomatulo.

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro Vastaus kommenttiin #22

Vastaus: ei. Perintöveron pitää olla pienempi kun kyseessä on perheyrityksen aito sukupolvenvaihdos. Verot eivät saa tappaa toimivia yrityksiä. Mutta veron tasosta voi aina keskustella.

Pekka Taipale

Tässä Kotron kirjoituksessa on oikein hyviä pointteja retoriikasta ja käsitteistä joita todellakin sotketaan. Sitten toisaalta tässä on retoriikkaa: "Varallisuuserot saavat rehottaa ja revetä vapaasti..."

Varallisuuserot eivät erityisesti "rehota" Suomessa, vaan ovat pienemmästä päästä Euroopassa, puhumattakaan koko maailmasta. Suomea pienemmät varallisuuserot löytyy Kreikasta, sekä mittarista riippuen (gini-kerroin vai rikkaimman 1%/5%/10% osuus) Slovakiasta, Italiasta, Irlannista ja Espanjasta (eli jollain tavalla kukin näistä on Suomea tasa-arvoisempi, mutta ei kaikilla). Esimerkiksi Ruotsin varallisuuserot ovat selvästi Suomea suuremmat.

Eivätkä varallisuuserot ole myöskään erityisen paljon kasvaneet viime vuosina.

Tuntuu siis, että retoriikan suhteen mentiin ojasta allikkoon.

https://stats.oecd.org/Index.aspx?DataSetCode=WEALTH
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by...
http://www.independent.co.uk/news/business/news/th...

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Varallisuuserot ovat Suomessa kasvaneet reippaasti 1990-luvun puolivälin jälkeen ja jatkavat kasvuaan. Viimeisin tutkimus on vuodelta 2013. Siitä tehtyihin johtopäätöksiin ja tutkimusten merkittäviin haasteisiin voi tutustua täällä:

http://tilastokeskus.fi/til/tjt/2015/04/tjt_2015_0...

Tuloerojen ginikertoimessa taas on mielenkiintoinen ominaisuus, että se ei ota ollenkaan huomioon myyntivoittoja. Tämä aiheuttaa melkoista vääristymää.

Kansainvälistä vertailua tärkeämpää on trendi ja se mitä päätöksillä suositaan. Viimeisen hallituksen päätökset todennäköisesti tukevat eron suurenemista.

Pekka Taipale

Niko Kaistakorpi: linkkaamallasi sivulla ei käsitellä ollenkaan varallisuuseroja, vaan tuloeroja. Oliko siis tarkoitus antaa käytännön esimerkki siitä miten näitä asioita sotketaan?

Kyllä, tuloerot kasvoivat 1993-2000. Sen jälkeen ne ovat hieman vaihdelleet ja ovat nyt olleet hiukan vuoden 2000 tasoa alempana.

Tuloerot olivat pienimmillään vuonna 1993. Me jotka olimme silloin töissä, muistamme kuinka kivaa se oli...

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #27
Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro

Terve Pekka,

on totta että varallisuuserot ovat monessa maassa vielä isommat kuin Suomessa, mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että ne ovat paljon suuremmat kuin tuloerot ja selvästi merkittävämpi taloudellisen eriarvoisuuden perusta. Kyllä varallisuuserot voivat rehottaa vaikka jossain muualla olisi vielä huonommin.

Ja on tilastollinen fakta, että varallisuuserot ovat olleet selvässä kasvussa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset