Tärkein unohtui
A-studiossa keskusteltiin eilen veroista. Puhetta piisasi, mutta pääpointti jäi sanomatta.
Viime päivien verovääntö sai alkunsa, kun Akavan Sture Fjäder kysyi, onko työuralla eteneminen enää taloudellisesti kannustavaa. Jos palkkatyöläisen bruttopalkka on neljä tonnia ja hän ottaa vastaan vaativamman työn josta maksetaan tonni enemmän, lisätulosta jää vain puolet käteen.
Tällainen pohdinta ei käy laatuun. Somen pikaoikeus kokoontui: hyväosaisten ahneuttahan tämä, kopeaa elitismiä. Lisätonnista jää sentään viisisataa hanskaan, missä ongelma? Suomessa on valtava joukko niitä, jotka kituuttavat toimeentulon rajoilla eivätkä edes unelmoi tuollaisista summista.
On kyllä. Mutta rinnan voi olla kaksi ongelmaa, jotka molemmat vaativat hoitoa: minimietuuksien riittämätön taso ja liian jyrkkä ansiotulon progressio – joka muuten puraisee yllättävän ankarasti ihan tavallista keskiluokkaa. Ei tässä rikkaita paapota; heihin voi tutustua niiltä listoilta, jonne on kirjattu isojen pääomatulojen saajat.
Työtä verotetaan Suomessa kansainvälisesti katsoen ankarasti, ja marginaalivero on yksi maailman kireimmistä. Ongelma ei luuraa siinä, ettei hyvätuloinen pärjäisi. Ongelma on siinä, onko työnteko riittävän kannustavaa.
Pointti joka A-studion keskustelijoilta unohtui, on tämä: Verotusta on katsottava kokonaisuutena, ja työn verotusta pitää verrata muuhun verotukseen. Ei käy järkeen, että verokarhu käy armottomimmin kiinni juuri omalla työllä ansaittuihin euroihin samalla kun muuta tuloa verotetaan selvästi kevyemmällä kädellä. Suomessa omaisuustulojen verotus suhteessa ansiotulon verotukseen on poikkeuksellisen kepeää.
Veromallin viesti ei ole terve. Jos haluat vaurastua, pelaa pörssissä. Naksuttele osakkeita nettipankissa, osta ja myy. Tai osta pelkästään ja nauti alhaisesta osinkoverotuksesta. Pelaa nettipokeria. Lähde maasta muualle töihin. Hanki asunto, asu pari vuotta ja myy voitolla: vero nolla. Muuta työtulo pääomatuloksi, jos suinkin pystyt. Ja olethan pitänyt huolta siitä, että synnyit sopivaan perheeseen ja saat perintöä: isojakin perintötuloja verotetaan paljon kevyemmin kuin pientä palkkatuloa.
Ja muistathan aina suojata itsesi turhalta työnteolta.
Verokarhun, vai pitäisikö se nimetä uudestaan verokarjuksi, kannalta tilanne ei näytä noin dramaattiselta pääomatulojen ja ansiotulojen välillä. Ansiotulona saadusta rahasta ei nimittäin ole maksettu yhteisön tuloveroa, kun taas osinkoja voi maksaa vasta tuloveron jälkeen kassaan jäävästä rahasta.
Puhutaan integroidusta yritysverotuksesta. Siinä huomioidaan sekä yhteisön tulovero että pääomatulovero. Yhteensä nämä muodostavat noin 40-50% verokannan.
Toki Suomessa on erikoisia poikkeuksia. Erityisesti listaamattoman yhtiön veronkevennys tiettyyn rajaan asti. Olisi ihan luonnollista olla verottamatta inflaation suuruista tuottoa, mutta Suomessa se huojennus on merkittävästi suurempi kuin inflaatio.
Ilmoita asiaton viesti
Integroitu yritysverotus on pääomasijoittajapiirien hieno keksintö, joka sekoittaa ansiokkaasti ja tarkoitushakuisesti verotuksen kohteen.
Yhteisöverotuksessa verotuksen kohde on yritys ja pääomatulojen kohdalla omistaja. Kun sijoitat yritykseen, niin sijoitat kohteeseen, jolla on kustannuksia toiminnastaan mukaan lukien verot. Yritys maksaa niitä veroja ja verorahoilla kustannetaan myös yrityksen tarvitsemia palveluita vai eivätkö yritykset tarvitsekaan toimiakseen vaikkapa tiestöä tai muuta valtion tarjoamaa infraa. Tai eikö yritys tarvitsekaan koskaan poliisin palveluita, joilla turvataan toimintaympäristön turvallisuus?
Yhteisövero kerätään yrityksiltä ja pääomatuloverot omistajilta. Tässä integrointi on teennäinen tapa pyrkiä oikeuttamaan alempi verokanta.
Ilmoita asiaton viesti
Höpötystä. Pointti oli se että paljonko verokarhu saa mistäkin tulolajista kokonaisuutena rahaa. Myös kansainväliset tutkimuslaitokset käyttävät vertailuissaan nimenomaisesti integroitua yritysverotusta. Se antaa huomattavasti paremman kuvan kuin vain yhden verolajin huomioiminen.
Ilmoita asiaton viesti
Laitappa googleen käyttämäsi termi integroitu yritysverotus, niin näet kuinka laajalti käytetty se on. Löydät kyllä jotain missä puhutaan yritysveroista ja myös jotain jossa samalla integroidaan jotain, mutta termiä integroitu yritysverotus ei löydy ollenkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä minä olen aiheesta jonkin verran lukenutkin. Englannin kielellä Google tarjoaa runsaasti luettavaa.
Ilmoita asiaton viesti
Minusta yritysverotuksen luonetta ei Suomessa ymmärretä. Yritysverotus pitää lopettaa kokonaan. Eivät yritykset veroja maksa. Ne ovat verojen ja maksujen kerääjiä. Lopullinen maksaja on aina asikas, joka tuotteen tai palvelun ostaa. Kaikki tuotteen valmistukseen tai palvelun tuottamiseen tarvittavat kulut, myös verot ja maksut yritys siirtää tuotteen hintaan. Se on käytännön pakko. Jos yritys ei ota kaikkia kulujaan toiminnassaan huomioon, on yritys pikavauhti entinen yritys.
Parempi malli on, että yritykset keräävät edelleenkin arvonlisä-ja valmisteverot. Ne ovat siinä hyviä. Samoin yrityksille kuuluu huolehtia vakuutuksistaan, mutta tämän jälkeen yritystä ei pidä verottaa ollenkaan.
Verotuksen rakenne pitää muuttaa sellaiseksi, että jokaisen yksilön kaikki tulot tulolähteestä riippumatta lasketaan ensin yhteen ja progressiivinen verotus kohdennetaan tuohon kokonassummaan.
Verottoman tulon alaraja voisi olla sillä tasolla, minkä tulottomat saavat nykyään toimeentulo-ja asumistukina. Sen jälkeen verotus nousisi asteettain niin, että kokonaisverotus riittäisi yhteiskunnan menoihin. Tämä olisi yksinkertainen ja oikeudenmukainen järjestelmä.
Ilmoita asiaton viesti
”Yritysverotus pitää lopettaa kokonaan.”
Raikkaan yllättävä esitys demarilta.
”Eivät yritykset veroja maksa. Ne ovat verojen ja maksujen kerääjiä.”
Tuo on tietyssä mielessä tautologista semantiikkaa. Ainahan ihmiset maksavat verot aivan kaikkien verojen kohdalla. Ei kauppakaan ALV:ta maksa, vaan ne keräävät sen. Yhteisövero puolestaan on yksi yrityksen voittoon sidottu menoerä eikä sitä voida kohdentaa mihinkään tiettyyn tuotteeseen. Sen maksavat yrityksen osakkaat eikä sitä varsinaisesti hinnoitella tuotekohtaisesti, vaan yritys pyrkii kannattavaan voitolliseen toimintaan ottaen huomioon kokonaistulonsa ja kustannuksensa.
”…jokaisen yksilön kaikki tulot tulolähteestä riippumatta lasketaan ensin yhteen ja progressiivinen verotus kohdennetaan tuohon kokonassummaan.”
Tuo sisältää ongelmia, sillä pääoman tuotto on se tavoite, joka ylläpitää investointeja, työllisyyttä sekä kansantalouden kasvua. Kireässä progressiossa ei tuossa mallissa pääomalla olisi tuottoa juuri lainkaan. Ja tässä joudutaan kilpailemaan kansainvälisellä areenalla.
”Verottoman tulon alaraja voisi olla sillä tasolla, minkä tulottomat saavat nykyään toimeentulo-ja asumistukina. Sen jälkeen verotus nousisi asteettain niin, että kokonaisverotus riittäisi yhteiskunnan menoihin.”
Noinhan se on nyt muiden kuin pääomatulojen osalta, mutta tulee muistaa, että ansiotulovero on vain pieni osuus valtion tuloista ja verokertymästä, joten progressiolla ei ole kovin suurta merkitystä kokonaisuuteen. ALV on paljon tehokkaampi rahasampo valtiolle.
Miksei Viron malli kelpaa?
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoitan nyt tännekin sen oleellisen ongelman..paljonko yhteiskunnan pitää maksaa yrityksen kuluja ilman oikeutta verottaa.
Ilmoita asiaton viesti
”Työtä verotetaan Suomessa kansainvälisesti katsoen ankarasti, ja marginaalivero on yksi maailman kireimmistä.” Monissa asioissa on hyvä olla maailman huippua, ehkä ei kuitenkaan verotuksen kireydessä vaikka telkkarin toimittajat usein tuovat esiin iloisia veronmaksajia, esimerkiksi eilen johtajatason ihminen iltauutisten jälkeisessä studiossa olisi ollut valmis kohdallaan maksamaan enemmän veroja. Toki hänkään ei varmasti olisi toivonut lisäverojensa kuluvan tehottomuuteen hallinnossa.
Eli työn tekemisestä kertyy valtiolle enemmän rahaa kuin yleensä maailmalla, näin ollen hyvinvointivaltiona olemisen ei pitäisi olla ongelma. Jos kuitenkin on, niinkuin paljon väitetään, on vika että muu verotus lienee sitten keveämpää kuin muualla, työttömiä on liikaa tai julkishallito on tehotonta.
Ilmoita asiaton viesti
Kun yrityksten on käytännössä pakko sisällyttää kaikki tuotanto- ja toimintakulunsa mukaan luettuna pääomakulut, verot ja maksut valmistamansa tuotteen tai palvelun hintaan, on lopullinen maksaja aina kuluttaja, joka tuotteen tai palvelun ostaa. Yksityiset kansalaiset maksavat nytkin kaikki verot joka suoraan palkkaveroina tai tuotteiden ja palveluiden hinnoissa.
Tuota siis ihmettelen, miksi pidetään niin suurta porua palkkaverotuksesta. Keskutelua pitäisi käydä kokonaisverotuksesta, joka viime kädessä pelkistyy yksityisen ja julkisen palvelutuotannon suhteeseen. Esimerkiksi: pitäisikö koulutuksen olla yksityistä vai yhteiskunnan tuottamaa palvelua. Valmisteveroilla voidaan jonkin verran ohjata kulutuskäyttäytymistä, mutta vain siltä osin kuin vaikkapa sokeria, tupakaa ja alkoholia kulutetaan.
Minä en tupakoi, en käytä sokeria ja alkoholiakin hyvin vähän eli osaltani valmisteverojen tuotto on olematonta, mutta samalla en myöskään kuulu vaikeasti hoidettavien riskiryhmään, joten taidan siltä osin olla hyödyllinen kansalainen.
Ilmoita asiaton viesti
Kuten ylempänä yritin ajatustani muotoilla, ei yrityksen maksamaa voitosta perittävää yhteisöveroa voida pitää varsinaisesti kuluttajan maksamana verona, vaan se on osakkaiden maksama vero, joka riippuu yrityksen kunkin vuoden tuloksesta. Sitä ei hinnoitella suoraan tuotteisiin, vaan tuotteita voidaan myydä samalla hinnalla riippumatta siitä kuinka paljon voittoa yritys minäkin vuonna tuottaa. Siihen vaikuttaa tuotteiden kokonaismenekki maailmalla, kustannuskehitys j.n.e.
Ilmoita asiaton viesti
Jep. Ja sitten vielä ihan taloustieteellinen näkökulma: verot jakautuvat ostajan ja myyjän välille sillä perusteella kuinka kauppahinta käyttäytyy verojen muutosten kohdalla. Mikäli tiettyä veroa esimerkiksi alennetaan sadalla yksiköllä ja tuotteen hinta laskee 25 yksikön verran (25% alkuperäisen veron määrästä), katsotaan että kyseinen vero kohdistuu 75%:sesti myyjään ja 25%:sesti ostajaan.
Eli jos koko veronkevennyksen määrä siirtyisi hintoihin, vero kohdistuisi puhtaasti ostajaan.
Ilmoita asiaton viesti
Yhteisövero voidaan poistaa käytöstä. Sehän on osakkaiden maksama vero, joka riippuu yrityksen kunkin vuoden tuloksesta. Tuo tulo, josta nykyään peritään yhteisöveroa, on osakkaiden tuloa. Se pitää sisällyttää omana eränään henkilön saamaan kokoaistuloon, jota esitykseni mukaan verotetaan progressiivisesti. Jokaisen henkilön kaikkien tulojen on verotuksessa oltava samalla viivalla.
Ilmoita asiaton viesti
Jos henkilön palkka maksetaan verovaroista, niin voidaanko kyseisen henkilön kohdalla puhua veronmaksajasta ?
Ilmoita asiaton viesti
Itse asiassa valtin virkamiehiltä voisi poistaa valtion tuloveron kokonaan ja kunnan viranhaltijoilta kuntaveron kokonaan. Heidän palkkaansa alennettaisiin vastaavasti.
Ilmoita asiaton viesti
Ainakin sosiaalietuuksien verottaminen on typerää. Julkisen sektorin työntekijät sentään tekevät tuottavaa työtä, vaikka sen arvoa eivät ”talousviisaatkaan” osaa laskea.
Ilmoita asiaton viesti
”Suomessa omaisuustulojen verotus suhteessa ansiotulon verotukseen on poikkeuksellisen kepeää.”
Pitää paikkansa, eikö tämä erittely tullut vielä sdp:n Lipposen hallituksen toimesta. Näistä ei haluta puhua koska joka puolue on hillopurkilla.
Ilmoita asiaton viesti
Varsin matalilla tuloilla tuo sama näytti tapatuvan. Rajavero taitaa napata puolet jo alle kolmessa tonnissa kuussa. Joten onko itku perusteltu pelkästään yli neljätonnisten kohdalla?
https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Laskurit/palkan…
Ilmoita asiaton viesti
###Veromallin viesti ei ole terve. Jos haluat vaurastua, pelaa pörssissä. Naksuttele osakkeita nettipankissa, osta ja myy. Tai osta pelkästään ja nauti alhaisesta osinkoverotuksesta. Pelaa nettipokeria. Lähde maasta muualle töihin. Hanki asunto, asu pari vuotta ja myy voitolla: vero nolla. Muuta työtulo pääomatuloksi, jos suinkin pystyt. Ja oletanhan pitänyt huolta siitä, että synnyit sopivaan perheeseen ja saat perintöä: isojakin perintötuloja verotetaan paljon kevyemmin kuin pientä palkkatuloa####
Rahanteko vaikuttaa olevan helppoa kuin heinänteko.. Kai tuolla nettipokerissa joku häviääkin..
Ymmärrän Arno Kotron päähänpinttymää johonkin rajaan asti. Esimerkiksi oman asunnon luovutusvoitto voidaan kyseenalaistaa , toki asun itsekin omistusasunnossa. Perintöveroissa voisi olla kiristämisen varaa.
Suomessa on ollut aina tiettyä vihaa omistavaa luokkaa kohtaan. Ikävä piirre on nykyisin se että vihan kohteeksi joutuvat jo tavallisetkin säästeliäät ihmiset jotka ovat kerryttäneet varallisuuttaan työn teon kautta.
Pääomaverotuksen kiristäminen kohdistuisi ennen kaikkea tavallisiin säästeliäisiin kotitalouksiin ja pienyrittäjiin. Suuret finanssipääomat kyllä aina löytävät keinot puolstaakseen itseänsä.
Ilmoita asiaton viesti
Juhani,
en vihaa omistavaa luokkaa. Haluan vain, että työnteko olisi kannattavampaa ja myös työtä tekemällä ja ahkeruudella voi vaurastua, ei pelkästään suotuisilla suhdanteilla, onnistuneilla kaupoilla, hyvällä tuurilla ja sopivalla syntyperällä.
Ilmoita asiaton viesti
Minä en maksa valtiolle tuloveroa. Kuntaveroa kylläkin. Ja tietysti välillisiä veroja kulutukseni mukaan eri lähteistä. Eläketulo 1890e/kk brutto.
Käteen jää ennkkopidätyksen jälkeen 1480e/kk. Yksin asujana asumiseeni menee n.600e/kk. Ei asumistukea. Millähän keinoin esim. maan hallitus voisi kohentaa ostovoimaani? Vai tarvinneeko sitä? Jospa olen sen verran hyvätuloinen ettei?
Ilmoita asiaton viesti
”Jos palkkatyöläisen bruttopalkka on neljä tonnia ja hän ottaa vastaan vaativamman työn josta maksetaan tonni enemmän, lisätulosta jää vain puolet käteen.”
Täsmälleen sama tapahtuu toisinkin päin ja sen tulevat huomaamaan helpommin varsinkin koulutetuimmat. Eli tunteja voidaan vähentää, kun marginaalivero on niin suuri, että nettovaikutus ei ole montaa sataa. Valtiollehan downshiftaus on sitä pahinta myrkkyä verotulojen alentumisen takia.
Vasta-argumentti tuolle on yleensä ollut, että ongelma ratkeaa, kun firma palkkaa lisää väkeä. Argumentti ei toimi, koska verotulot kahdelta 3000€/kk ansaitsevalta on paljon pienemmät kuin yhdeltä 6000€/kk ansaitsevalta. Toiseksi koulutetuilla aloilla on muutenkin pulaa tekijöistä ja kolmanneksi kaksi downshiftaavaa korkeasti koulutettua maksaa koulutuksellisestikin enemmän.
” Suomessa omaisuustulojen verotus suhteessa ansiotulon verotukseen on poikkeuksellisen kepeää.”
Olisitko valmis kannattamaan pienempää pääomaveroa, jos se toisi valtiolle enemmän verotuloja vai onko pääomaverojen tapissa pitäminen sinulle aatteellista? Kysyn siksi, että väitän kevyemmän pääomatuloveron tuovan enemmän verotuloja. Logiikka tuon väitteen takana on hyvin yksinkertainen. Mitä enemmän suomalaisilla yksityisillä henkilöillä on varallisuutta, sitä enemmän on varaa verottaa. Varallisuuden määrää voidaan nostaa laskemalla pääomaveroja, koska pääomista tulevat ylimääräinen varallisuus hyvin suurella todennäköisyydellä sijoitetaan uudelleen. Pääomatuloveron nostolla taas on päinvastainen vaikutus.
http://deneidez.puheenvuoro.uusisuomi.fi/202190-pa…
Jos tuo idea meni vielä ohi, niin se voidaan yksinkertaistaa henkilökohtaiseen kysymykseen ”Ottaisitko ennemmin 10 000€ heti käteen vai 50€ joka päivä kymmenen vuoden ajan?” (10 000€ vs 182 500€)
Ilmoita asiaton viesti
Olen muuten vakuuttunut siitä, että noin puolet suomalaisista ottaisi auliisti vastaan heti tuon 10.000€ mieluummin kuin 50€ per päivä, jollei heille rautalangasta väännettäisi laskelmaa.
Ilmoita asiaton viesti
EU julkaisee erilaisia tilastoja ja usein verotuksen kokonaisravioinnit tulevat hankaluutensa vuoksi pitkällä viiveellä. Tässä olisi viimeisimmästä laajasta tutkimuksesta eri maiden verotuksesta artikkeli,jotain sekin kertoo verotuksen kohdentamisesta Suomessa.
”Pääomaverojen osuus on Suomessa EU-keskiarvoa pienempi”
”Suomessa kulutukseen ja työhön kohdistuvien verojen osuus kaikista veroista ja pakollisista maksuista on suurempi kuin EU-maissa keskimäärin. Vuonna 2012 työhön kohdistuvien verojen osuus oli Suomessa 53,2 prosenttia ja EU-maissa keskimäärin 51 prosenttia. Kulutusverojen osuus oli Suomessa 32,4 prosenttia ja kaikissa EU-maissa 28,5 prosenttia.”
”Näiden vastapainona erilaisten pääomaan kohdistuvien verojen osuus oli Suomessa 14,3 prosenttia ja kaikissa EU-maissa 20,8 prosenttia (Annex A: taulukko C.3_T). Euroissa laskettuna ero oli 5,5 miljardia euroa. Jos siis Suomen verorakenne olisi sama kuin EU-maissa keskimäärin, olisi pääomaan kohdistuvia veroja pitänyt periä 5,5 miljardia euroa enemmän ja vastaavasti työhön ja kulutukseen kohdistuvia veroja 5,5 miljardia euroa vähemmän.”
http://tietotrenditblogi.stat.fi/paaomaverojen-osu…
Pääomaan kohdistuviin veroihin muuten tässä lasketaan mm yhteisövero pääomaverojen lisäksi.
Ilmoita asiaton viesti
Hetkinen, miten tuo on relevantti tarkastelukulma, ellei huomioida pääoman tai vähintäänkin verotettavan tuoton määrää? Eihän tuo jakauma kerro välttämättä muusta kuin kansallislalussammekin todetusta totuudesta: ”On maamme köyhä, siksi jää”.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, en nyt valitettavasti itse kerkiä tekemään tutkimusta jossa mainitsemasi relevantit näkökulmat on otettu huomioon. Kritiikkisi on oikeutettua eikä tilasto todellakaan kerro kaikkea asiaan liittyvää ja on siten vain yksi näkökulma asiaan.
Se ei ei kerro välttämättä koko totuutta, veikkaan ettei se kerro myöskään koko totuutta mainitsemastasi kulmasta eli tilaston löydösten johtumisesta vain maamme köyhyydestä. Jotenkin itse en koe, että Euroopan tasolla maita vertailtaessa olisimme köyhimpien joukossa. Voin toki olla väärässäkin. Lienee molempia asioita mutta ei suoralta kädeltä varmaan voi selittää koko tilastoa myöskään tuolta kulmalta.
Toivottavasti joku muu kaivaa jotain relevantimpaa dataa ja tutkimusta keskusteluun, jottei se ole vain ylimalkaisia heittoja. Itse en enää jaksa, halua enkä viitsi – niin sanotusti pitäkää tunkkinne. Kirjoitettuani juuri kilometrin pituisen perustelun omaan blogiini esitettyihin pääosin perstuntumalta heitettyihin väitteisiin loppui huumori tältä päivältä – sammutan hihat ja ryhdyn tekemään jotain hyödyllistä kuten lukemaan Eric Riesin kirjaa The Lean Startup, josko siinä olisi jotain tolkkua liittyen ihan muihin asioihin..
Jatkakaa te hyvät herrat ja naiset!
Ilmoita asiaton viesti
En edes yrittänyt väittää, että asia selittyisi pelkästään sillä että Suomi on pääomaköyhä. Kunhan totesin että se tuntuu varsin todennäköiseltä selittävältä tekijältä, ja sitä ollessaan jättää näkökulmalle käytännössöä pelkän kuriositeettiarvon. Tuon huomioiden teit viisaan päätöksen, kun et lähtenyt kaivamaan dataa. Miksi ponnistella selvittääkseen asiaa,jolla voisi ehkä osittain puolustella näkökulmaa, jonka selitysvoima on lähtökohtaisesti heikko tai mitätön? On erittäin epätodennäköistä, että palkkatulojen suhde pääomaan olisi Euroopan maissa homogeeninen. Mitä vikaa on pääomaan kohdistuvan kokonaisveroasteen vertailussa?
Ilmoita asiaton viesti
Mitä jos sä vaihtelun vuoksi kaivat näkemystäsi tukevan datan? Olisiko se kohtuullista? Nyt vihjailet vain mutulla joka on toki helppoa ja vaivatonta.
Jos nyt haluat kokonaisveroasteesta vertailua, niin ohessa:
https://www.taloustaito.fi/Sijoitukset/Osakkeet/VA…
”Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) mukaan Suomi on pörssiosakkeiden osinkojen verotuksessa kansainvälistä keskitasoa tai jopa sen kevyemmällä puolella.”
”Voitonjaon kokonaisveroasteen vertailussa Suomen verotus oli kolmanneksi kevein. Voitonjaon kokonaisveroasteessa tarkasteltiin sekä yhtiön että omistajan veroja.”
Tutkimuksessa artikelin mukaan mukana Suomen lisäksi Pohjoismaat, EU:n suurimmat jäsenmaat sekä kolme suurta OECD:n jäsentä USA, Japani ja Kanada.
Mitenhän Suomi mahtaa sijoittua kansaivälisessä vertailussa ansiotulojen verotuksen suhteen? Onko samoilla sijoilla? Ja jos ei niin millä ero perustellaan?
Kokonaisveroaste on kiistelty asia ja vastasin jo Pylkköselle aiheesta vaikkakin hän käytti outoa termia integroitu yritysvero.
Ilmoita asiaton viesti
En vihjaile mitään. Esitin vain, ettei esittämäsi kerro juurikaan verotuksen tasosta.
Pidätkö työn arvon ja pääoman suhteen homogenisuutta niin todennäköisenä, että sen todistamiseksi kannattaisi ponnistella? Minä olen siinä mielessä epätieteellinen pragmaatikko, ettei puolestani epäuskottavia hypoteeseja tarvitse todistaa vääriksi niiden hylkäämiseksi. Mielestäni kannattaa keskittyä hypoteeseihin, joilla edes uskoo olevan selitysvoimaa. Lisäksi sinä toit tuon datan keskusteluun, mutta et ole kuitenkaan edes itse sanonut uskovasi suhdeluvun olevan homogeninen, vaan päin vastoin esitit sen todennäköisesti eriävän merkittävästi.
En nyt ymmärrä mitä minun tässä pitäisi muutenkaan datalla perustella? Esitit miten verotuksen taakka jakautuu työhön ja pääomaan kohdistettuna eri maissa eri suhteessa. Huomautin, että tuolla on relevanssia veroasteen kannalta vain mikäli työn ja pääoman suhde on homogeninen. Sitä se ei tietenkään ole. Miksi tuota pitäisi edes lähteä mielestäsi kaivelemaan. Minkä todennäköisyyden annat sille että suhde on homogeninen, millään järjellisellä toleranssilla? Koska olen hyvällä tuulella annan todennäköisyydeksi 1%, mutta alle 10% en aio asian todistamiseksi laittaa tikkua ristiin. En ainakaan ilman että itse kerrot miksi tuo jakauma olisi jotenkin relevantti mittari verotusastetta tarkasteltaessa.
Voiko mielestäsi esittämästäsi datasta vetää johtopäätöstä eri maiden työn tai pääoman verotuksen tasosta?
p.s. Lienet projisoinut minuun jonkin kannan verotusasteita koskien, mutta en tunnista sitä omakseni. Mielestäni työtä verotetaan Suomessa liian raskaasti. Omassa mallissani olisi perustulo ja tasavero, joka siis johtaisi toki progressioon, mutta kohtuulliseen marginaaliveroon.
Ilmoita asiaton viesti
Kun sen datan yhdistää jälkimmäiseen eli tietoon kokonaisveroasteesta kolmanneksi keveimpänä vertailussa, niin kyllä viimeistään nyt luulisi yhteyksiä löytyvän asioille. Paitsi ellei niitä halua halua nähdä.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä se osuus tuo lisää tuohon kolmanneksi alhaisimpaan veroasteeseen? Jos nyt haluaa oikein miettiä asiaa, niin todennäköisesti suuri selittävä tekijä on, että Suomessa harvinaisen suuri osa kokonaispääomasta on sidottuna omiin asuntoihin. Noin kolmannes pääomasta on siis pääomaverotuksen ulottumattomissa. En kertakaikkiaan ymmärrä tuon suhdeluvun arvoa tälle keskustelulle. Mitä ehdottamasi yhdistely omasta mielestäsi kertoo?
Ilmoita asiaton viesti
On kansallinen häpeä ettei verotuksella pystytä kattamaan valtion menoja vaan ne katetaan velanotolla. Veroja pitäisi aina kerätä tavalla tai toisella yhtä paljon kuin mitä valtiolla on menoja, tai menoja pitäisi vähentää.
Toinen näkökohta on sitten siinä miten verotuksella tasataan tuloja eri väestöryhmien välillä. Aivan selvä asia on että niiden jotka käyvät töissä pitää maksaa veroja sekä niiden elantoon jotka eivät töihin pääse tai töihin kykene, sekä muihin valtion menoihin. Veroja tulee maksaa niin paljon että menot tulevat katetuiksi. Paremmin ansaitsevat voivat maksaa veroja isomman osan palkastaan kuin vähemmän ansaitsevat ja heille jää vielä tämän tasauksen jälkeen enemmän rahaa käyttöönsä kuin pienipalkkaisille.
Kolmas näkökohta on sitten tämä yritysverotus. Yritys on sitä hyödyllisempi yhteiskunnalle mitä enemmän se työllistää, koska työntekijät ovat poissa työttömistä, eli yhteiskunnan elätettävistä, eli valtiontalouden menopuolelta ja lisäksi he kartuttavat valtion kassaa maksamalla veroja.
Yrityskin maksaa veroja voitoistaan, mutta mitä enemmän yhteiskunta yritystä verottaa, sitä vähemmän sille jää yritystuottoja ja sitä vähemmän yrityksen kannattaa työllistää. Yritysverotus kannattaisi siis mielestäni poistaa, ainakin sellaisilta yrityksiltä jotka käyttää ihmistyövoimaa. Ihmistyövoimaa korvaavaa robottityövoimaa käyttäville yrityksille pitäisi sen sijaan kehittää jonkinlainen robottivero.
Jos yritystä ei enää verotettaisi yrityksen tuloksesta, vaan korkeintaan osakkaille jaettavista osingoista, se parantaisi yrityksen kannattavuutta ja se kannustaisi yritystä laajentamaan toimintaansa ja palkkaamaan lisää veroja maksavia työntekijöitä tai hankkimaan lisää robotteja, joiden toiminta olisi myös verotuksen piirissä.
Ilmoita asiaton viesti
”Aivan selvä asia on että niiden jotka käyvät töissä pitää maksaa veroja sekä niiden elantoon jotka eivät töihin pääse tai töihin kykene, sekä muihin valtion menoihin.”
Aiemmassa maailmassa kyseiset työssä käymättömät elelivät suoraan tulollisen huomassa. Kotirouvia, aikuisia peräkammarin lapsia, mäkitupalaisia j.n.e. Kun sosiaaliturva oli vähäinen, myös ihmisten lähimmäisapu oli suurempaa. Aivan kaiken tulon- tai ravinnon saannin ulkopuolelle jääviä varten oli kunnan köyhäin apu, mistä nykyinen sossu periytyy.
”Yritys on sitä hyödyllisempi yhteiskunnalle mitä enemmän se työllistää,”
Näin ei pidä yksioikoisesti väittää. Yritysten tarkoitus on ennen kaikkea tuottaa niitä hyödykkeitä ja palveluja, joita kansalaiset tarvitsevat. Työllistäminen siinä sivussa on ihan OK juttu kansantaloudellisesti ajatellen.
”Ihmistyövoimaa korvaavaa robottityövoimaa käyttäville yrityksille pitäisi sen sijaan kehittää jonkinlainen robottivero.”
Ei pitäisi, sillä sellainen vero myös vähentäisi investointeja, joiden ansiosta yritys voisi suoltaa vientimarkkinoille tavaraa, joka generoisi Suomen kansantaloudelle valuuttatuloja. Kehitystä ei pidä näivettää, vaan rohkaista. Työn ja työpaikkojen luonne muuttuu ajan myötä.
Ilmoita asiaton viesti
Robottiveroa perustelen sillä että koska työntekijä maksaa veroja, niin työntekijän kilpailukyky robotille pienenee jos robottiin ei kohdistu vastaava valtiota hyödyttävä rasite kuin työntekijään.
Ilmoita asiaton viesti
Olen edelleen eri mieltä.
Ensinnäkin mikä on robotti?
Kaikki koneet ovat robotteja, ellei sitten ajatella, että robotilla pitää olla lamppusilmät ja metallikämmenet.
Tuo olisi siis konevero, eli kehitysvero. Tuotantoa on syytä kehittää ja tehostaa, kustannuksia kannattaa aina karsia. Siitä hyötyvät lopulta kaikki. Ennen oli nälkävuosia, kun tuhannet ihmiset leikkasivat sirpillä viljaa. Nyt yksi leikkuupuimuri hoitaa tuhannen ihmisen työt ja ruokaa riittää ylituotantoon asti.
Paljon parempi, että valtio kerää varansa kulutusveroina ja niidenkin olisi syytä olla niin kohtuulliset kuin mahdollista.
Ilmoita asiaton viesti
”Paljon parempi, että valtio kerää varansa kulutusveroina ja niidenkin olisi syytä olla niin kohtuulliset kuin mahdollista.”
Työtön robotti ei kuluta mitään, kun taas työtön ihminen kuluttaa, mutta hänen kulutuksensa tulee suoraan valtion kassasta, vaikka osa sinne takaisin kulutusverona palautuukin.
Sen takia kannattaa pitää robotti työttömänä mieluimmin kuin robotti, mutta kyllähän robotin pitäisi ihmiselle työntekijänä parjätä vaikka maksaisi robottiveronsakin. Robotti voi tehdä työtä vuorotta, toisin kuin ihminen, ei tarvitse myöskään kesälömia, lomaltapaluurahoja, eikä sairasajan palkkaa. Robotit ei myöskään liittoudu ammattiliittoihin, eivät lakkoile eivätkä röttelöi, eivät tarvitse ruokatuntia, ei tupakkataukoja, eikä paskallalaan tarvitse juosta, eivät tarvitse sosiaalista kanssakäymistä kahvitauoilla.
Ilmoita asiaton viesti
”Sen takia kannattaa pitää robotti työttömänä mieluimmin kuin robotti”
Tuossa lienee jokin fiba?
Pitäisikö työttömyyttä hoitaa esimerkiksi siten, että leikkuupuimurit pidettäisiin talleissa ja työttömät komennettaisiin pelloille sirppiensä kanssa?
Kehitys kehittyy ja työ muuttuu. Nyt on työllistymisaste korkeampi kuin 60-luvulla vaikka koneellistuminen on vienyt mm. pääosan metsurien työstä. Robotteja ne monitoimikoneetkin ovat, mutta näin jälkeenpäin voi hyvin todeta, ettei niiden ylöeistymistä olisi ollut syytä käydä jarruttelemaan.
Prosentuaalinen työttömyys on nykyään korkeampaa kuin vuosikymmeniä sitten lähinnä siksi, että suurempi osa väestöstä lasketaan mukaan työvimaan kuuluvaksi. Eivät kotiäidit ennen saaneet mistään muuta rahaa kuin omilta aviopuolisoiltaan. Ja silti pulla tuoksui lauantaisin keittiössä.
Ilmoita asiaton viesti
”Sen takia kannattaa pitää robotti työttömänä mieluimmin kuin robotti”
Tuossa lienee jokin fiba?
Ymmärsit oikein, kyse on fibasta ja tiedät varmaan mikä se fiba on. 🙂
”Pitäisikö työttömyyttä hoitaa esimerkiksi siten, että leikkuupuimurit pidettäisiin talleissa ja työttömät komennettaisiin pelloille sirppiensä kanssa?”
Jos leikkuupuimurit pannaan verolle, eivät sirppimiehet niitä silti pellolta syrjäyttäisi, mutta sillä leikkuupuimuriverolla voitaisiin pitää ne sirppimiehet hengissä, kunnes ne löytää jotain muuta työtä.
Sitten kun sirppimiehet on uudelleenkoulutettu, vaikkapa lähihoitajiksi, niin leikkuupumuriverolla voidaan sitten tukea vanhusten hoitotyötä ja maksaa lähihoitajiksi muuttuneille sirppimiehille jotain palkkaa.
Ilmoita asiaton viesti
Eikös tuo leikkuupuimurivero olisi helpointa toteuttaa vähentämällä maataloustukea leikkuupuimurin omaavilta tiloilta? (Eli kaikilta viljatiloilta).
Karjatiloilta puolestaan alettaisiin periä lypsykoneveroa alentamalla maatalouatukea niiden kohdalla.
Närpiön kasviviljelmistä en tiedä. Pitäisikö kenties harkita mamuveroa, kun siellä päin on tapana suosia ahkeria maahanmuuttajia työntekijöinä laiskojen suomalaisten sijasta?
Ilmoita asiaton viesti
Mamuverohan on jo. Jos mamu on rekisteröirynyt mamu, eikä mikään harmaan talouden mamu.
Mitä maatalouatukiin tulee, niin ilman niitä maatalouselinkeino Suomessa kuihtuu.
Ei minulla mitään ulkomaalaista ruokaa vastaan ole, halvemmaksihan se tulee, mutta se on pelottavaa jos Suomessa ei ole yhtään omaa elintarviketuotantoa.
Ilmoita asiaton viesti
”Mitä maatalouatukiin tulee, niin ilman niitä maatalouselinkeino Suomessa kuihtuu.”
Mutta leikkuupuimureille ja lypsykoneille mätkäistävä robottivero kuitenkin?
Ristiriitaista viestintää. Ei sovi oikein tyyliisi.
Ilmoita asiaton viesti
”Ristiriitaista viestintää. Ei sovi oikein tyyliisi”
Minä puhuin alunpitäen roboteista ja tarkoitin teollista tuotantoa, sinä toit keskusteluun maatalousryökalut.
Näitä pitää kuitenkin käsitellä erikseen, koska maataloistuotanto ei kuulu globaalin kilpailutalouden piiriin.
Ilmoita asiaton viesti
Toinpa hyvinkin, mutta kommentissasi No.: 35 selvästikin kannatit leikkuupuimuriveroa.
Etkä robottiveronkaan kohdalla maininnut mitään globaalista kilpailutaloudesta. Jos sellainen ulottuvuus kaiken kukkuraksi otetaan huomioon, niin tuo ehdottamasi robottivero olisi vieläkin haitallisempi asia Suomen teollisuudelle.
Ilmoita asiaton viesti
”Toinpa hyvinkin, mutta kommentissasi No.: 35 selvästikin kannatit leikkuupuimuriveroa”
Halusin vain soveltaa sinun antamaasi esimerkkiin, toivoen ettet lähtisi saivartelemaan. Mielessä kyllä kävi että tästä pääsee savartelemaan, mutta en sitten viitsinyt siihen varautua. 🙂
Kaikki verot on taloudelle haitallisia, mutta jotenkin ne varat pitää vain kerätä julkiselle sektorille, sosialitoimeen ja kaikille yhteisiin hankkeisiin.
Ilmoita asiaton viesti
”Jos yritystä ei enää verotettaisi yrityksen tuloksesta…”
Ulkomaalaiset omistajat ja tietyt ehdot täyttävät omistajat suomalaisfirmoissa eivät välttämättä joudu maksamaan ollenkaan pääomaveroa(esim. osingoista) Suomeen. Eli nykyisillä säännöillä verotulot häviäisivät noissa tapauksissa ulkomaille.
Ilmoita asiaton viesti
Verotuksessakin tarvitaan kansainvälisiä sääntöjä. Talous on jo globaalia, lainsäädäntökin on pakko yhtenäistää.
Osinkotuoton verotus pitäisi olla siinä maassa missä osinko tuotetaan, riippumatta sijoittajan kansallisuudesta.
Josnäin ei ole, pitää laittaa mepit korjaamaan asia.
Ilmoita asiaton viesti
Ei siihen meppejä tarvita, sen kun palataan lähdeveroon. Muistaakseni tuosta luovuttiin ulkomaisen pääoman houkuttelemiseksi.
Ilmoita asiaton viesti
”Se toinen puoli tästä asiasta on se vaikein ja joka on syy sille miksi tilanne on tämä.
Mitä palveluja tai tukia leikataan, jotta voitaisiin verotusta helpottaa? Tai mitä veroja sitten vaihtoehtoisesti kiristetään? Juuri näiden kysymysten kohdalla syntyy se pattitilanne, jolloin vallitsevat olosuhteet säilyvät ennallaan.”
Näin se nyt on, mutta kyllä tällekin asialle voidaan ratkaisu kehittää.
Ensinnäkin pitäisi säätää laki, jonka mukaan valtion velanotolle asetetaan rajat joita ei ylitetä.
Toiseksi, eri osapuolet, siis veronmaksajat ja valtion tukien saajat, sekä julkisen talouden työntekijät ja muut valtiolle menoja aiheuttavien systeemien käyttäjät, kuten tieverkon käyttäjät, velvoitettaisiin sopimaan siitä miten valtion menot joko katetaan verotuksella, tai menoja vähennetään, niin että tulot riittää.
Jos näissä neuvotteluissa ei päästä tulokseen, eli valtion talouden tasapainotukseen, seuraavaksi asia annetaan jollekin komitealle, tai elimelle, joka päättää asiasta. Komitean päätöksen perusteella valtiovalta, ministerit virkamiesten avustuksella, laativat lait jolla valtion biudjetti tasapainotetaan.
Jos eduskunta sitten kieltäytyy hyväksymästä lakeja joilla valtiontalous tasapainotetaan, eduskunta pitää voida ohittaa tavalla tai toisella. Presidentti voisi esimerkiksi hyväksyä lait ohittaen eduskunnan.
Ilmoita asiaton viesti
Demareilla on käytännön asiaa veronkierron vastustamiseksi:
https://drive.google.com/file/d/0BxBp0W-Fr0AWb2xHb…
Ilmoita asiaton viesti
Se on ihan oikein että työtä verotetaan kaikista eniten. Kapitalistin pitää voida rikastua, muuten kapitalistinen järjestelmä lakkaa toimimasta. Vertailukohdaksi sosialistinen Pohjois-Korea, jossa työtä ei veroteta ollenkaan, mutta veroaste on 11% http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001869407.html
Ilmoita asiaton viesti
tupla
Ilmoita asiaton viesti
Ei osinkoverotus nyt niin kovin kevyttä ole. Osakeyhtiö voi maksaa osinkoa vain voitoistaan, ja niistä sen on ensin maksettava yhteisövero 20%. Sitten, kun osinko siirtyy yrityksen tililtä osakkeenomistajan tilille, tulee maksuun osinkovero, joka on yli 30 000 euron osingoista 28,9%.
Yhteensä osinkona maksettavasta 30 000 eur summasta on siis verotettu 43%. Verohallinnon veroprosenttilaskurin mukaan vuosittaisten palkkatulojen pitäisi olla noin 300 000 euroa, jotta palkkaveroksi tulisi 43%.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo ei kuulosta näppituntumalta uskottavalta. Väittäisin tuon 43% olevan odotettavissa oleva verotaso 100 000 € vuosituloilla. Veronmaksajien laskuri on kanssani samaa mieltä. 300 000 € antaa prosentiksi 53%.
https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Laskurit/palkan…
Itse väitteestä, että pääomaan kohdistettu kokonaisveroaste ei ole läheskään niin pieni kuin annetaan ymmärtää. Jos tuloksesta maksetaan osinkiona vain osa, tilanne synkistyy entisestään. Toki työhön kohdistettua veroastettta tarkasteltaessa pitää suorien verijen lisäksi mukaan laskea vielä veroluonteiset sivukulut.
Ilmoita asiaton viesti
Ahaa, Veronmaksajien sivulta löytyy selitys eroavaisuudelle:
”Verohallinnon ennakonpidätysprosentti ei sisällä työnantajan suoraan palkasta perimiä veronluonteisia maksuja, eli palkansaajan työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksua.”
Noita ei tässä vertailussa (osinkoverotus vs. palkkaverotus) luultavasti tarvitse huomioida koska onhan yrityksilläkin paljon lakisääteisiä eli veroluonteisia kuluja, joita yksinkertaistettu osinkoverolaskelmani ei huomioi.
Ilmoita asiaton viesti
Ymmärrän argumentin, mutta vierastan periaatetta. Jos tarkastellaan kokonaisveroastetta on mielestäni vaarallista lähteä mielivaltaisesti valitsemaan mitkä sisällytetään mitkä jätetään pois. Ennemminkin pitäisi lisätä kaikki…
Ilmoita asiaton viesti
No joo, totta, hieman ylimalkaisesti lähestyin kysymystä. En tiedä viitsinkö ikinä laskea, paljonko yritys yhteensä veroja maksaa ennen kuin osinko on osakkeenomistajan taskussa (voisi masentaa liikaa), mutta pääpointti lienee selvä: Tavanomaisiin palkkatuloihin verrattuna osinkojen verotus ei ole mitenkään erityisen kevyttä.
Ilmoita asiaton viesti
Larry Summers ja David Leonhardt selittävät, miksi julkisen sektorin täytyy kasvaa ja veroja pitää korottaa. Tämä koskee koko pohjoista pallonpuoliskoa, vaikka kirjoittajat ovat amerikkalaisia:
http://larrysummers.com/2017/09/12/leading-with-ta…
https://www.nytimes.com/2017/09/07/opinion/trump-t…?
Ilmoita asiaton viesti
Käyneekö arvio suomeen? Mehän ollaan jo liki huippua julkisen koossa.
Väki toki vanhenee täälläkin. Mutta hauskaa noissa on painotus vahvasta puolustuksesta.
Mahtaisiko vanhustenhoito, koulutus jne.. enää oleellisesti parantua vain veroja ja julkista kasvattamalla? Vai pitäisikö toimintatapoja tarkastella. Siihen kai sote uudistus pyrkii. Tuskin onnistuu. Siltä näyttää.
Puolustushan on suhteellisen pieni menorä. Kai ne aina jonkin miljardin helposti imaisevat.
Ilmoita asiaton viesti
Arnon kynä on terävä. Suomessa pitää sisäistää tosiasia: ei Suomi kannata työikäiselle ihmiselle / työssä ololle. Iloitsen päätöksestäni asua Amsterdamissa, voida hyvin; ja metro kulkee. Lisäksi minulla on varaa arkeeni. Hyvin.
Isänmaani harvalukuistuu, lähes tyhjin asuttavissa oleva maa maapallolla, koettaa pakolaisilla sivistää vajettaan. Kotron lukeminen ilahduttaa aivo arkeani monesti.
Ilmoita asiaton viesti
14# Noinhan se on. Minkään yhteiskunnan toiminnon / palkan maksun ei pitäisi olla verotettua; se ON veroa jo saatuna. Yhteiskunnan palvelut ovat osa, johon emme itse kykene. Siksipä yhteiskunta on kehitetty avittamaan kaikkien arkea. Jos yhteiskunnan toiminnot voivat kiriä voitolle, eivät ne ehkä kuulu julkiselle sektorille enään. Infrastruktuuri kuitenkin pitää hollata kotoa. Carunan ja TV vois pian ostaa takaisin. Se kyllä kannattaisi.
Ilmoita asiaton viesti
Ainoa sektori, josta voi kohta enää supistaa on sosiaaliturva. Se on haukannut 2015 45% veroeuroista ja kasvoi noin prosenttiyksikön vuodesta 2014. Sitä en tiedä mistä siellä voi supistaa.
https://www.veronmaksajat.fi/globalassets/tilastot…
https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Julkis…
Ilmoita asiaton viesti
Kymppi sille heikoimmalle ja tonni sille jolla jo on riittävästi ja se tonnin saaja valittaa kun puolet menee veroihin siitä tonnista?
Tuloerot kasvavat edelleen.
Ilmoita asiaton viesti
Hieno kirjoutus Arno. Kiitos!
Olemme kerrankin jostain asiasta samaa mieltä.
Ilmoita asiaton viesti
Onko sellaisia tosiaan olemassa, jotka kieltäytyisivät 500 euron (netto) palkankototuksesta? Miten heitä muka innostaisi 530 euron korotus enemmän? Tällainen huoli ei voi olla päällimmäisenä nollakorotusaikana, joka jää valtaosalle pysyväksi.
Ilmoita asiaton viesti