*

ArnoKotro

Tuntematon sotilas on vaarallinen elokuva

Kävinpä katsomassa minäkin Tuntemattoman sotilaan, ja hyvä että kävin: kosketti ja vakuutti, taiten oli tehty. Ekstrana saimme kuulla kenraali Jari Kallion tarinointia Jalkaväkirykmentti 8:n todellisista vaiheista ja elokuvanteon taustoista. Kiitos.

Mutta on asialla keljumpikin puoli. Saatamme nimittäin maksaa Tuntemattomasta turhan kovaa hintaa – enkä nyt puhu siitä vajaasta kymmenestä miljoonasta, jonka elokuvan tekeminen maksoi. Isompi lasku lankeaa siitä, että leffa heikentää mahdollisuuksia uskottavaan maanpuolustukseen.

Järkivetoinen argumentointi puolustusasioista tunnemöyhkäämisen sijaan on ihan tarpeeksi vaikeaa muutenkin, mutta kun käymme vielä ottamassa isolta kankaalta kunnon maistiaiset viime sotien taisteluhaudoista, rationaalisen maanpuolustuskeskustelun voi lopullisesti unohtaa.

Tuntematon sotilas moukaroi kollektiiviseen tajuntaan perinteisen sotakuvaston: on rintama, on taisteluhaudat, on vuosikausien sota ja yksittäiset sankarisotilaat. Siinä sivussa leffa virittää katsojassa sen eetoksen, että jokapojan velvollisuus on käydä armeija; perinteet velvoittavat, isoisoisien veri vaatii. Jos kerran sotasukupolven nuorukaiset komennettiin etulinjan sanoinkuvaamattomiin kauhuihin, ei voi olla liikaa vaadittu, herran tähden, että rauhanajan pullamössöt menevät äidin helmoista edes nyt siksi puoleksi vuodeksi palvelukseen, oppivatpa samalla petaamaan sänkynsäkin. Sen olemme veteraaneille velkaa.

Vaan kun emme ole. Olemme velkaa sotasukupolvelle sen, että me omasta puolestamme järjestämme puolustuksen järkevästi. Ja yleisestä asevelvollisuudesta on järkevyys kaukana.

Sodankuva on yksinkertaisesti muuttunut. Vuosia kestävän ja miesmääräisesti valtavin massa-armeijoin käytävän rintamasodan sijaan uhkana ovat nopeat strategiset iskut yhteiskunnan avainkohteisiin ja arvaamattomat kyberhyökkäykset. Olennaista on laatu, ei määrä: ei teknistyneen ja ammatillistuneen sodankäynnin maailmassa ole käyttöä isoilla mutta kehnosti varustetuilla ja huonosti koulutetuilla reserviläislaumoilla.

Euroopassa onkin Suomea lukuunottamatta käytännössä luovuttu asevelvollisuudesta. Saamme toki toistuvasti lukea kotoisesta mediasta, miten muualla muka katsotaan kadehtien Suomen puolustusratkaisua ja haikaillaan asevelvollisuuden perään.

Se on puppua. Jos muut Euroopan maat haluavat Suomen mallin käyttöön, mikseivät ne sitten ota?

Siksi, että eivät halua. Eivät halua, koska Suomen malli on susi.

Ja nyt en puhu sotamies Sudesta.

Entä se järkiratkaisu sitten? Lakkautetaan asevelvollisuus vanhentuneena ja syrjivänä systeeminä, määrätään kaikki kutsuntoihin ja rekrytoidaan sopivat ja motivoituneet, vapaaehtoispohjalta. Käytetään säästyneet rahat modernin kaluston hankintaan ja pienemmän mutta ajantasaisesti varustetun reservin kouluttamiseen. (Nythän kertausharjoituksia riittää niin harvalle, että reservi on taistelukelpoista vain paperilla.) Liitytään yleiseurooppalaiseen puolustusliittoon (Nato). Näin oma puolustus vahvistuisi ja liittoutuminen takaisi huoltovarmuuden myös kriisioloissa – ja ennen muuta nostaisi kynnyksen kohdistaa Suomeen sotilaallista iskua jokseenkin oven korkuiseksi.

Ei tuo nyt ihan rakettitiedettä ole, mutta niin kauan kuin imemme puolustusdoktriinit Tuntemattomasta sotilaasta ja kelkasta pudonneiden poliitikkojen horinoista, siis näiden Jussi ja Sauli Niinistöjen ja kumppanien, paha siinä on puhua asevelvollisuuden vaihtoehdoista. Erityisen ironista on, jos veteraaneja kohtaan tuntemamme kunnioitus sitoo meidät menneen maailman puolustusratkaisuun ja estää rakentamasta nykyuhkiin vastaavaa maanpuolustusta.

Se tuskin on perintö, jonka viime sodissa maamme Stalinin terrorilta ja kansanmurhilta pelastaneet miehet halusivat jättää.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (125 kommenttia)

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

"Sodankuva on yksinkertaisesti muuttunut. Vuosia kestävän ja miesmääräisesti valtavin massa-armeijoin käytävän rintamasodan sijaan uhkana ovat nopeat strategiset iskut yhteiskunnan avainkohteisiin ja arvaamattomat kyberhyökkäykset."

Olikos näille väitteille tällä(kään) kertaa minkäänlaisia faktaperusteita? Missäs on tähän mennessä selvitty kyberhyökkäyksillä ja nopeilla strategisilla iskuilla?

Miksi ihmeessä maailman suurin sotilasmahtikin edelleen jahnaa ympäri palloa perusmosurien käymissä pitkittyneissä konflikteissa?

Mikseivät vain ole pistäneet strategisilla kyperiskuilla kriisipesäkkeitä kondikseen?

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

"Missäs on tähän mennessä selvitty kyberhyökkäyksillä ja nopeilla strategisilla iskuilla?" No, Yhdysvaltain presidentinvaaleissa. Voihan joku väittää, että maailmassa on viimeisen vuoden aikana tapahtunut jotakin merkittävämpääkin, mutta väittäjä olisi vähän tyhmä.

Jatkuva sodankäynti teollisuutena taas on taloustiedettä eikä puolustuspolitiikkaa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kyllä Itä-Ukrainassa ainakin on edelleen panssarrintamat tuimasti nokatusten toisiaan vasten ja harva se ilta näemme uutisissa rynnäkkökiväärein aseistettuja kaupunkisissejä milloin missäkin Irakin tai Syyyrian kriisipesäkkeessä y.m.

Georgian sodassa venäläiset konventionaaliset joukot pyrkivät etenemään kohti Tbilisiä, mutta niiden matka katkaistiin Georgian armeijan avulla ja kustannukset operaation jatkamisesta niin rahallisesti, ihmishenkien menettäsien kannalta kuin PR-syistäkin olisivat olleet liian rankat.

USA valloitti Irakin nimenomaan maavoimilla, jotka tunkeutuivat aivan vanhanaikaisesti Bagdadiin kaatamaan Saddamin patsasta keskustorilta.

Kaikki ei ole aina niin yksioikoista ja mustavalkoista. Kyllä perinteistä armeijaa vielä tarvitaan ja kun ainakin siihen pystytään satsaamaan niin kannattaa tehdä ainakin se.

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro

Kyllä maavoimakin tietysti tarvitaan, mutta hyvin varustettuja ja koulutettuja. Sellaisilla se USA:kin operoi Irakissa. Tällä hetkellä Suomessa komennetaan valtava määrä miehiä asepalvelukseen mutta vain harvalle riittäisi kriisin tullen ajanmukaista varustusta, ja vain pientä osaa kertausharjoitetaan riittävästi. Ei ison teoreettisen reservin määrä ole tae armeijan suorituskyvstä, siitä antaa hyvää osviittaa tämäkin tilasto:

https://www.globalfirepower.com

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Paitsi että tuo ei ole tilasto, vaan indeksi jossa sijoitukset riippuvat ihan puhtaasti siitä miten eri ulottuvuuksia on haluttu painottaa.

Joko (huomattavasti Suomea korkeammalla indeksissä olevalla) Ruotsilla on tykistö?

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

Viestissä ja sähkoteknillisessä (tutka) palvelleena muistan ikuisesti rykmenttimme päällikön profeetalliset sanat:
"Jalkaväki suorittaa lopullisen puhdistuksen."

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Jo omana varusmiesaikanani korostettiin meille koulutuksessa, että emme pysty estämään suurvallan tunkeutumista Suomeen, jos se niin on päättänyt tehdä. Mutta pystymme tekemään sen elämän varsin hankalaksi pelkästään kolmellasadallatuhannella rynkyllä, joilla ammuttaisiin milloin mistäkin talon kulmalta tai tien mutkasta. Ennen kaikkea korostettiin vihollisen huoltojoukkojen sabotointia.

SA Int kouluttaa varusmiehet ensisijaisesti metsäsisseiksi. Metsäkeikkoja sisältyy paljon myäs laivaston alokkaiden koulutukseen. Tietysti jokaisella on oma erityiskoulutusalueensa, mutta tuo "sissikoulutus" on kaikille yhteistä.

Käyttäjän juhalehtonen kuva
Juha Lehtonen Vastaus kommenttiin #7

Tämä alueellinen maanpuolustusstrategia on susi jo syntyessään. Epäilen, että se on Moskovan meille kuiskaama. Se mikä toimi Vietnamin sodassa ei toimi täällä. Sissisota toimi siksi, etteivät jenkit pystyneet erottamaan Etelä-Vietnamin kannattajia pohjoisen veljistään mitenkään: sama ulkonäkö, sama kieli. Niinpä Vietkong pystyi huseeraamaan koko Vietnamissa.

Miten sama toimisi Suomessa? Ensin annetaan siis vihulaisen tulla Suomeen, ja sitten aloitetaan sissisota. Kuka huolehtii joukkojen ja kaluston huollosta, kun kuljetusyhteydet on vihulaisen valvonnassa? Ei kukaan! Se sota on ohi parissa viikossa. Ja jos sattuisi kestämään pidempään, niin ammusten ja muonan saanti joukoille olisi vaikeaa, miehistöjen siirtäminen paikasta toiseen olisi hidasta ja vaikeaa. Ero Vietnamiin on siinä, että vihollinen tietää kaikkien suomea puhuvien olevan vihollisia, joiden aseellinen toiminta estetän.

Miehitystilanteessa suurin osa kansasta sopeutuu tilanteeseen, ei varsinaisesti myötäile miehittäjiä, mutta ei myöskään aktiivisesti heitä vastusta. Suurin osa yhteiskunnasta pyörii miehitetyn valtion omien kansalaisten turvin, ja sissisota edellyttää omien kansalaisten tarvittaessa myös naisten ja lasten tappamista. Näin kävi esim. miehitetyssä Ranskassa toisen maailmansodan aikana.

Käyttäjän AleksiParkkinen kuva
Aleksi Parkkinen Vastaus kommenttiin #14

Vietnamissa jenkkejä väijytettiin ja hyväksikäytettiin omaa tuttua maastoa. Hyvin se toimii Suomessakin ja pahasti aliarvioit Suomen varautumista mutta eihän meidän ole tarkoituskaan niistä tietää, sillä ryssä vakoilee.

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro Vastaus kommenttiin #19

Sissisota voi toimia viidakossa ja maatalousvaltaisissa maissa vaan ei Suomen kaltaisessa yhteiskunnassa, joka on tavattoman häiriöherkkä ja jo iskut energianjakelun ja tietoliikenteen kannalta tärkeisiin kohteisiin lamauttaisivat yhteiskunnan toiminnan.

Käyttäjän AleksiParkkinen kuva
Aleksi Parkkinen Vastaus kommenttiin #28

Rynnäkkökivääri ei käytä sähköä tai tietotekniikkaa, samalla tavalla se luoti lentää niin Helsingissä kuin Kuusamon metsissä.

Johan Johansson Vastaus kommenttiin #28

Vietnamin sota ei ollut tyypillistä sissisotaa, sillä amerikkalaisjoukot toimivat liittolaisensa, Etelä-Vietnamin maaperällä, ja Pohjois-Vietnamin armeija toimi täysin konventionaalisesti. Vietcong sitten toimi NVA:n sissiorganisaationa, hiukan samaan tapaan kuin kotimaisessa organisaatiossamme erilliset sissikomppaniat, jotka jäävät vihollisen syvyyteen sen edetessä (ja taistellessa samalla alueellisten joukkojemme pääosan kanssa) ja sissit suorittavat selustasta sitten sabotaasia ja iskuja esimerkiksi vihollisen huoltoon ja tykistöön.

Suurin osa taisteluista käytiin kuitenkin ihan konventionaalisesti USA:n asevoimien ja NVA:n välillä DMZ:n alueella, suurimman mediahuomion toki saivat Vietcongin sissioperaatiot, joissa amerikkalaisia kuoli yllätettyinä paljon, ja sitten amerikkalaisten vastaoperaatiot, joissa siviilikyliä putsattiin välillä vähän epäinhimillisinkin ottein.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #14

Sissisodassa ne kuljetusyhteydet ovat huomattavasti vähemmän ratkaisevat kuin varsinaisen armeijan kohdalla. Vihollisarmeija tunkeutuu maahan pitkillä miehistö-, tykistö- ja panssarikolonnilla teitä myöten ja ne tarvitsevat valtavan huolto-orkesterin perässään jatkuvasti täällä ollessaankin. Miten kävi Raatteen tiellä, vaikka suomalaisia oli vain kourallinen tien molemmin puolin metsien siimeksessä?

Metsäsissit kyllä pärjäävät oman huoltonsa kanssa siellä täällä missä heitä porukka sattuu olemaan. Aluepuolustuksen idea on myös, että sissisotaa käydään osittain taajamissa omien kotitalojen ollessa majoituksena.

Tietenkään sissisota ja aluepuolustus eivät ole ainoita Suomen Armeijan strategioita, mutta se on se viimeinen valttikortti, johon kaikki ovat saaneet koulutuksen. Kyllä sitä ennen niin ilma- kuin merivoimatkin tekevät kaikkensa.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman Vastaus kommenttiin #27

Oletko huomannut, että tänä päivänä itärajalta Helsinkiin vie nelikaistainen moottoritie? Metsää ei ole eikä siellä voisi edes piileskellä lämpökameroiden ja satelliittikameroiden takia.

Käyttäjän mukitalo kuva
Veikko Mäkitalo Vastaus kommenttiin #41

Minä voisin ampua idänpuoleiselta ranskalaiselta parvekkeelta ohiajavia rekkoja ja kuorma-autoja sivuikkunasta sisään tukien kyynärvarren parvekekaiteeseen. Länsipuolen ulkoparvekkeelta sitten selkä-ja niskalaukauksia (hirviammunan juoksut vasemmalle),kaiken lisäksi aurinko takana.Etåisyys suunnilleen 200 m.

Käyttäjän AleksiParkkinen kuva
Aleksi Parkkinen Vastaus kommenttiin #41

Kotkalaisena tulee 7-tietä ajettua aika usein ja kyllä siellä ihan hyvät väijytysmetsät on vieressä. Lisäksi siinä on aika monta siltaa ja tunnelia, jotka räjäyttämällä tulee huollosta hiukan jännempää.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #27

Raatteen tiellä suomalaissotilaita oli aika monta kourallista tien molemmin puolin eli peräti 6000. Heistä 400 kuoli tai katosi.

Neuvostojoukot koostuivat 44. divisioonan sotilaista ja heitä oli tiellä 14 000. Kaatuneita ja kadonneita oli taistelun jälkeen ainakin 3200 vihollista. Vangiksi jäi 1100.

Eräiden suomalaisarvioiden mukaan neuvostoliittolaisten kokonaistappiot olisivat olleet jopa 70% joukkojen kokonaisvahvuudesta.

P.S. Raatteen tien taistelun osapuolten miesvahvuudet ja tappiot sekoitetaan usein Raate-Suomussalmi kaksoisoperaation lukuihin.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Täytyy muistaa, että pitkäkestoisessa kriisissä joudutaan toisaalta ylläpitämään kohotettua sotilaallista valmiutta ja toisaalta pyörittämään yhteiskunnan välttämättömiä siviilitoimintoja. Tämä voidaan toteuttaa sillä, että sotilaallisessa valmiudessa olevia joukkoja kierrätetään määrävälein ( rotaatio ). Jotta tämä toimisi, tulee meillä olla suuri reservi.

Totta on, että varustusta ei ole jakaa koko n. 500 000 - 550 000 vahvuiselle koulutetulle ja taistelukelpoiselle reserville. Mutta varustusta kyllä on EU-maiden ja Nato-maiden varastoissa melkoisesti, ei ehkä uusinta uutta, mutta toimivaa. Kyse onkin siitä, että miten tämä varustus olisi tiukan paikan tullen Suomeen saatavissa. Se edellyttänee poliittisia päätöksiä.

Kyllähän tuo suomalainen iso reservi jakautuu helposti 1300 km pituiselle rajalle ja alueille. Tyhjääkin saattaa jollekin alueille jäädä. Suomi on laaja maa ja sillä on pitkät rajat. Koko maatahan on edelleenkin kai tarkoitus puolustaa.

Ps. Tuon reservin lukumäärän laskentaperusteen voi katsoa oheisesta linkistä: http://markkulehto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/133370...

Korostettakoon, että tuo laskelma edustaa allekirjoittaneen julkisista lähteistä keräämiin tietoihin ja omaan näkemykseen ( ikäluokkien kelpoisuuksien prosenttiosuudet ).

Käyttäjän KankaanpJyrki kuva
Kankaanpää Jyrki

Kovin on kirjavaa laatu miehissä ja varusteissa ammattiarmeijoissakin. Itse aikoinani toimin eniten brittien kanssa. Kuninkaallinen merijalkaväki ja Gurkhat herättivät minussakin syvää kunnioitusta, mutta brittiarmeijan perus jalkaväkiosasto oli laadultaan niin miehistön, kuin varusteidensa osalta lähinnä säälittävää.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Paljolti olet oikeassa Arno. Tulevat kriisit ovat monimuotoisia, kuka niihin osaa kaikkiin varautua.

Nykyinen varusmiesarmeija mielestäni puolustaa paikkaansa nykyaikanakin kaiken varalta. Jos Venäjä tekisi samanlaisen iskun Suomeen kuin teki itä-Ukrainaan, niin armeijallamme pystyttäisiin sellainen torjumaan.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Minusta Tuntemattoman suurimman riskin paljasti Y.Kallinen jo vuonna 1960 Suomen sosialidemokraatissa julkaistussa kritiikissään.

Kirjoituksessan Kallinen pitää ongelmana kuinka suuren taiteilijan, kuten V.Linna, nerokkuus peittää kuvattavan sodan hirvittävän kauheuden. Pinnalle päälimmäiseksi nousee taiteilijan mestariteos eikä sodan hirveydet.

Kallisen omin sanoin: "... sodaksi nimitettyä ilmiötä, joka syntyy siten, että ensin unissakävelijät huolellisesti harjoitetaan tappamaan toisiaan ja sitten he sen tekevät, särkevät kallot toisiltaan, repivät suolet ulos, räjäyttävät rintakehän ja kun vainajia on saatu tuhansittain tai miljoonittain, unissakävelijät kantavat kukkia sankarivainajien haudoille. Ja torvet soivat."

Pelkään, jos Louhimies kumppaneineen on onnistunut tekemään hyvän elokuvan, siinäkin käy samoin. Me unissakävelijät emme huomaa kohteen rujoutta kun kertomus on kerrottu tarpeeksi hyvin.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"KAUNIS on kuolla, kun joukkosi eessä URHONA kaadut ..."

https://www.youtube.com/watch?v=7Ul98nfFM5A

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Niinpä, armeijat luovat ja niille luodaan erityistä kuolemankulttia jopa raa'asti lapsia hyväksi käyttäen. Kuten kansallisrunoilijammekin sen niin osuvasti ilmaisi: https://fi.wikisource.org/wiki/V%C3%A4nrikki_Stool... ja https://www.youtube.com/watch?v=JfFqg4TxS3k

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

Hieno kommentti.
Mistä saisimme uuden Yrjö Kallisen puolustusministeriksi?

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Ainakin Sinisessä tulevaisuudessa taitavat siniset ajatukset olla vähemmistössä.

Toisaalta emme ehkä kaipaa enää maailmaa, jossa jonkun täytyy raivata tiensä kuolemaantuomitusta pasifistista valtakunnalliseksi poliitikoksi.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Juuri Louhimiehen Tuntemattoman nähneenä, en mitenkään voi pitää sitä sotaa ihannoivana elokuvana.

Suosittelen sen katsomista kaikille, ja realistinen taisteluiden kuvaus on siinä paikoin ahdistavaa, kuten pitää ollakin – ei mitään "poikien seikkailukirjan" sankaruutta. Tämä on eri elokuva kuin edeltäjänsä, ja kertoo myös kotirintamasta.

On muuten mielenkiintoista huomata, kuinka erilaista on tutustua klassikon roolihahmoihin uusien naamojen ollessa aluksi katsojalle tuntemattomia ja heidän dialogiensa tapahtuessa jokapäiväisemmin ja uskottavammin – toisin kuin Edvin Laineen 50-luvun klassikossa, jonka roolihahmot tunnistaa välittömästi ja ne esitetään ylinäyteltyinä.

Mutta toisin kuin blogin otsikossa väitetään, kyse on yli 70 vuoden takaisen historian kerronnasta realistisesti, eikä oman maan historian tuntemisessa ole mitään vaarallista.

* * *

Arno Kotro ei ole tähän mennessä pystynyt perustelemaan uskottavasti väitettään ammattiarmeijan "paremmuudesta" Suomen oloihin. Ruotsin kardinaalivirheen kopioimisessa meille ei olisi mitään järkeä, ja siellä pohditaan parhaillaan kuumeisesti peruutusvaihteen löytämistä. Blogistin selitykset Ruotsin kokemuksille olisivat kiinnostavia kuulla, eikä niitä löydy hänen linkittämästään usean kohdan julistuksesta.

Knippe Jonisson

Poliitikot ovat aina ohjanbeet puolustustamme,,msulkemalla tai avaamalla rahahanoja. Useimmiten erittäin lyhytjänteisesti. Jalkaväkimiinat poistettiin poliittisella päötöksellä,,,korvaaviin jörjestelmiin upoosi satoja miljoonia.
2015 siirryttiin uuteen puolustusdoktriiniin jossa mm hyvinkoulutettujen ja varustettujen yleisjoukkojen tukena on alueellisia heikommin varustettuja joukkoja
Periaatteella "jokaisella siltavartiomiehellä ei tarvitse olla viimeistä huutoa olevaa varustusta pimeänäkölaitteineen ja tstradioineen ja päätteineen" Riuttää kun ryhmillä on ko välineitä yksi tai muutama. Yksi seikka on myös jäänyt kokonaan Kotrolta huomioimatta,,,armeijan käyminen kunialla on monelle nuorelle miehelle ensimmäinen paikka jossa he kokevst onnistuneensa elämässäön. Jos arneijan köyminen estää edes muutaman tuhannen nuorukausen syrjöytymisen kokonaanbyhteiskunnasta nikn pidetäön yleinen asevelvollisuus. Ps,,Ruotsi palautti yleisen asevelvollsuuden,,,haikailemasi järjestelmä ei sopinut siellä maanpuolustukseen,,,kv tehtäviin kylläkin mutta lähi-idässö vähempi puolustetaan Gotlantia.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Verrattaessa asevelvollisarmeijaa ammattiarmeijaan kannattaa ottaa huomioon myös armeijan asema ympäröivän yhteiskunnan kannalta. Lienee parempi, että sotilaat ovat armeijan ulkopuolisten kannalta tavallisia ihmisiä, meitä samoja taatiaisia kuin tappamisen ammattiteknokraatteja. Silloin voimme edes toivoa sotilaiden hieman harkitsevan ketä vastaan he pyssyillään sojottavat.

Käyttäjän PetriHmlinen1 kuva
Petri Hämäläinen

Aika konventionaalisia ovat viimeaikaiset sodat olleet esim. Syyriassa, Irakissa, Ukrainassa, Balkanilla.

USA valloitti Irakin aivan tavallisesti maavoimilla. Niinkuin Venäjä joka marssitti joukot itäiseen Ukrainaan. Syyriassa Yhdysvallat on taasen "strategisilla täsmäiskuilla" ollut aivan odotetusti täysin hampaaton. Myös Pohjois-Korean kriisi on malliesimerkki nykysodan todellisista lainalaisuuksista. Niistä ihan perinteisistä.

Aikuisten oikeissa kriisipesäkkeissä siis näköjään hyvin säästytään niiltä "hurjilta" kyberiskuilta.

Ja sota käydään aivan niin kuin aina ennenkin.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

>USA valloitti Irakin aivan tavallisesti maavoimilla.

ooo

Niin..... mutta oliko se edes sotaa.
Hyökkääjällä oli mm satelliitit käytössä. Pommikoneet pudottivat pommimattojaan yli 10 km:n korkeudesta satelliittien ohjaamina. Täsmäohjuksia ohjasivat vakoojat paikan päältä. Jenkkejä kuoli alle sata, niistäkin osa omien ampumina, iIrakilaisia 200 000- 300 000, suuri osa siviilejä.
Pommitusta, tappamista se oli, ei sotaa.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Pieni ammattiarmeija Ruotsin mallin mukaan olisi huono ja tehoton. Venäjän ystävät haluavat sitä koska se olisi Venäjän kannalta paras. Suomi olisi helppo valloittaa. Nykyinen laaja kansanarmeija on tehokas. Se ei voi tietenkään estää Venäjän ohjuksia.

Varmin tae itsenäisyyden sälyttäiseksi olisi oma ydinasepelote tai Natoon liittyminen.

Käyttäjän AleksiParkkinen kuva
Aleksi Parkkinen

Pitää miettiä mitä vihollinen haluaa saavuttaa hyökkäyksellään. Jos tarkoitus on tehdä Suomesta joutomaa, siihen ei tarvitse kuin Putinin painaa paria nappulaa ja jäljelle ei jäisi kuin kasa tuhkaa, mutta se olisi älytöntä resurssien tuhlausta.

Todennäköisesti Putin haluaa miehittää alueen sen strategisen arvon vuoksi. Silloin ei ole ryssältä järkeä tuhota infraa koska he tarvitsevat sitä itse ja kansanarmeija on painajainen, koska kuka vain voi olla vihollinen.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Parkkinen tietää Putinin todennäköisesti haluavan miehittää Suomen. Hän varmaan myös tietää, miksi ja voinee jakaa tietonsa myös meidän kanssamme?

Käyttäjän AleksiParkkinen kuva
Aleksi Parkkinen Vastaus kommenttiin #21

Fosfori, etelärannikko, itämeri ja Ahvenanmaa. Siinä ne parhaat syyt miehittää.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #33

En nähnyt listassa mitään erityistä perustetta miksi juuri ja vain Putin olisi tänne tulossa. Jos nuo ovat houkuttelevia niin ne ovat sitä myös muille.

Venäjä on jo nyt maailman neljänneksi suurin fosforintuottaja ja meidän tuotantomme lisäisi heidän tuotantoaan reilulla viidellä prosentilla. IVY- ja BRICS-maat ovat luonnollisempia, suurempia ja helpompia fosforin lähteitä. Luulenpa siis, että meidän fosforimme olisi houkuttelevampaa joillekin muille.

Toisaalta suurimmat fosforin reservit lienevät luoteisessa Afrikassa (läntinen Maghreb eli Marokko, Tunisia, Algeria ja Sahrawi) ja sieltä sitä todennäköisemmin väkisin haettaisi jos joku haluaisi sitä väkisin hakea.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #21

Halusta laajentua kohti Atlanttia. Suomalaiset voi jossain vaiheessa siirtää esimerkiksi Kamshatkan niemimaalle ja sitten Inturistin opas kertoo ruotsalaisturisteille Maarianhaminasta vanhana venäläisenä kaupunkina.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #37

Olisiko Kuikalla jotain todisteita johtopäätökselleen?

P.s. Maarianhamina on ollut Venäjän kaupunki kuten Torniokin. (Huom: Viipuria mainittiin tuossa legendaarisessa jutussa oikein käännettynä vanhaksi "Venäjän kaupungiksi", ei "venäläiseksi").

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #38

Taisi siltä Viipurin oppaalta jotain oleellista kuitenkin jäädä mainitsematta:

https://www.genealogia.fi/hakem/viipuri/viipa.htm

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen
    "Varmin tae itsenäisyyden sälyttäiseksi olisi oma ydinasepelote tai.."

Otaniemen koeydinreaktori suljettiin hiljattain, valitettavasti.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Meillä eurooppalaisilla on oma ydinasepelote ja Macronin sormi sen napilla.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #53

Nyt vasta rupesikin pelottamaan.

Käyttäjän AleksiParkkinen kuva
Aleksi Parkkinen

Hurjasti mutuilua, vähän faktoja.

Se on se ja sama miten jotkut jenkkien supersotilaat operoivat. Suomen armeijalla on yksi intressi ja se on Venäjä.

Venäjän armeija on raskaasti motorisoitu, joten he ovat autoteissä kiinni. Tällaista ei pysäytetä millään kyberiskuilla tai iskujoukoilla, vaan teiden varsia väijyttävillä jääkäreillä. Vain varusmiespalvelus tuottaa tähän tarpeeksi joukkoja tätä varten.

Idea ei ole että 1 000 000 suomalaista seisoo metsässä rivissä, vaan joukkoja kierrätetään, sitä se sana "reservi" tarkoittaa. Samanaikaisesti rintamalla on juuri tuo muutama sataa tuhatta miestä. Suomalainen jääkärihän on kansainvälisesti vertailtuna varsin korkealaatuinen sotilas, yhteisharjoitusten mukaan parempi kuin amerikkalainen kollegansa.

On täysin harhakuvitelmaa että yksi palkkasotilas vastaisi 100 jääkäriä.

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri

"Euroopassa onkin Suomea lukuunottamatta käytännössä luovuttu asevelvollisuudesta."

Jälleen Suomi jäljessä kehityksessään. Ehkä Suomi ei halua luopua doktriineistaan eikä sukupuolittuneista sankaritarinoistaan.

Tilanne Euroopassa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_valtioista_...

Käyttäjän AleksiParkkinen kuva
Aleksi Parkkinen

Trump sanoi etteivät jenkit enää hoida kaikkea NATOn toimintaa yksin ja listasi maat olivat heti paskat housuissa. "No ku muutkii tekee" on yksi surkeimmista argumenteista ikinä.

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri

Natoon liittymistä en tällä hetkellä kannata, diplomatia on paras ratkaisu. Kannatan armeijaan kutsuntoja kaikille, johon halukkaat sitten osallisuvat.

Käyttäjän KankaanpJyrki kuva
Kankaanpää Jyrki

Ja juuri heikkojen eurooppalaisten armeijoiden takia Putin on voinut mellestää mielensä mukaan. Ei ole ollut pelkoa, että mitään sotilaallisia vastatoimia seuraisi omista hyökkäyksistä.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Ulkoistaminen on niin trendikästä, mutta sen hyödyt on todella monessa yhteydessä havaittu vähäisiksi, haitat sitäkin suuremmaksi.

Jos haluamme estää jonkun eliittiryhmittymän vallankaappauksen, kansanarmeija on ainoa mahdollisuus. Jos sellainen (tällä hetkellä onneksi vain hypoteettinen) tilanne tulisi ja meillä olisi jonkinlainen palkka-armeija, ei olisi temppu eikä mikään kaapata maassa valta.

Se kuvitelma että Nato (tai joku muu ulkoistettu wehrmacht) hoitaisi kyllä Suomen puolustuksen on kerrassaan tyhmä ja sinisilmäinen. Ja vaikka armeijamme olisi enimmilläänkin heikko verrattuna esim USAn tai Venäjän tai Kiinan armeijaan, se olisi kuitenkin kansalaisten kontrollissa, ei pelkän eliitin, kuten palkka-armeija olisi.

Hyvien suhteiden ylläpito joka puolelle (myös Venäjään, huom!) on puolustuksemme ainoa tae. Jos maailma muuttuisi yhtä mahdottomaksi kuin 80 vuotta sitten, on aivan turha haihatella jonkun pelastavan meidät, ellemme itse siihen kykenisi.

Tuntemattoman sotilaan vetäminen tähän argumentiksi on aika väkisin väännetty akrobaattitemppu.

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro

"Palkka-armeija" on ihmeellinen termi joka pyörii sitkeästi näissä keskuteluissa. Palkka-armeija koostuu lainsuojattomista, usein rikollisista palkkasotilaista, ammattiarmeija (professional army, yrkesarme, Berufsarmee) puolestaan ammattisotilaista. Palkka-armeijaa ei maahan halua kukaan.

Esimerkiksi Suomen ilmavoimat ja merivoimat pyörivät paljolti ammattisotilaiden varassa, eikä kai kukaan pelkää että ne kaappaavat yhtäkkiä vallan?

Kun sotilaat ovat jossain maassa kaapanneet vallan, se on muuten yleensä tapahtunut maassa jossa on ollut asevelvollisuus käytössä.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Termeistä on turha saivarrella.

Armeija sinällään on perseestä, itse olen kaikkea väkivaltaa ja sotaa vastaan, mutta ei niistä päästä ulkoistamalla turvallisuusvastuu. Se on sama kuin sulkisi silmänsä maailman pahuudelta.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto Vastaus kommenttiin #30

Sotilaallisen kurin alainen armeija toimii käskyjen ja komentojen mukaan. Sellainenkin komentokin on kuin "Tuli - Seis". Silloin loppuu ampuminen siihen paikkaan.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

"Palkka-armeijasta" tulee minulle mieleen armeija jonka sotilaille, siis tavallisille rivimiehillekin maksetaan palkkaa eikä päivärahaa.

Se ei vielä ota kantaa heidän taitoihinsa eikä asenteisiinsa. Lienevätkö omatekoisia wannebee-ramboja tai Academican kaltaisissa pörssiyhtiöissä työskenteleviä, enimmiltään joko ex-ammattilaisia tai erilaisia rikollisjoukkioita joita voi pestata harmaalla rahalla.

Ammattimaisuus on ihan erilainen, vähänniinkuin laatumittari. Se olisi jopa ammattipätevyydeksi sertifioitavissa ole tappamisen taito mutta se ei, välttämättä vaadi palkkaorjuuden kaltaista työsuhdetta.

Palkattu erikoishenkilöstö ei vielä määrittele armeijan luonetta. Se määrittyy armeijan perusjoukkojen perusteella. Ja sittenkin, rekrytointitavoissa on eroja. Haalitaanko jostakin, mistä tahansa ketä tahansa joilla pyssy pysyy kourissa vai ammattitaitoisia teknoraatteja vai motivoituneita kansalaisia. Kaikissa heissä voi olla ammattilaisia tai olla olematta.

Knippe Jonisson Vastaus kommenttiin #31

Höpöhöpö Myyräläinen!!!!

Lauri Kivinen

Ilmavoimien ja merivoimien osuus sodan ajan lähtövahvuudesta (aiemmin 230000, nyt laskentatavan myötä hieman enemmän) on 80000 miestä, pääosin reserviläisiä.

Ilmavoimat ja Merivoimat ovat nimenomaan vahva osoitus siitä, että iskukykyisten ja nykyaikaisten asejärjestelmien pyörittämiseen tehokkaasti tarvitaan valtava määrä väkeä. Ne toimivat sodassa hyvin vahvasti asevelvollisten varassa. Esimerkiksi ilmavoimien tapauksessa tämä tarkoittaa sitä, että pystytään asevelvollisten lentosotamiesten takia ylläpitämään ja puolustamaan suurta määrää maantiekenttiä joihin ilmavoimien koneet ammattilentäjineen voivat tukeutua ja jatkaa tehokasta taistelua. Ruotsissa tämä hajautettu maantiekenttäverkosto on romutettu asevelvollisuuden päättymisen myötä, jolloin koko järjestelmän taistelukestävyys on heikompi - esim. ohjusiskuilla ja soluttautuvilla erikoisjoukoilla voi eliminoida tärkeimmät kiinteät tukikohdat ja huollon jolloin ne kalliit koneet ammattilaislentäjineen eivät lennä. Ja tämän vaikutukset muiden puolustushaarojen menestyksen mahdollisuuksiin ovat ilmeiset kaikille jotka ovat vähänkin seuranneet mitä maailmalla on viimeisen parinkymmenen (tai sadan) vuoden aikana tapahtunut.

Modernin aseistuksen tehokas käyttö myös muissa aselajeissa vaatii paljon tukitoimintoja, ja täysin ilman niitä kiväärimiehiäkään ei mitenkään voi pärjätä. Kyllä nykyinen sodan ajan vahvuus on ennemminkin minimitarve, eikä mikään valtava joukko. Tosin ei sen koulutustasokaan ole lainkaan niin huono kuin tekstistä voisi kuvitella. Taistelevat osat on koulutettu niin hyvin ettei niiden tarvitse hävetä minkään ammattiarmeijan rinnalla. Tukipuolella on taas paljon väkeä jotka siviiliammateissaankin saavat monenlaista osaamista. Monissa ammattiarmeijoissa miehistö- ja tukitehtäviin menee ihmisiä paljon lähtökohdista, joissa ainoa vaihtoehto olisi työttömyys. Tämä ei korreloi keskimäärin hyvän laatutason kanssa.

Käyttäjän AnttiRautio kuva
Antti Rautio

Kannatan pakollisia kutsuntoja kaikille.

Kannatan "etukäteiskarsintaa" jo kutsunnoissa. Mutta kolikolla on toinenkin puoli ja se on se, että itsekin armeijassa näin kavereita, jotka innosta puhkuen tulivat armeijaan suunnitelmanaan vähintään AUK, mutta motivaatio loppui nopeasti siihen pelleilyyn. Sitten taas näin kavereita, joille se oli täysin tarpeellinen henkinen ja fyysinenkin kasvupaikka ja jotka eivät ikimaailmassa olisi vapaaehtoisesti armeijaan tulleet, mutta jotka siellä vähän aikaa oltuaan halusivatkin ehdottomasti tehdä kaiken viimeisen päälle hyvin ja olla jopa vuoden.

Etukäteiskarsinnalla on siis väistämätön vaikutus sen suhteen, että motivaationsa armeijassa menettäneitä kyllä tulee edelleen, mutta motivaationsa armeijassa löytäneitä ei tule ollenkaan. Millä se kompensoidaan?

Käyttäjän AnttiRautio kuva
Antti Rautio

Natosta sen verran, että jos kaikki maailman maat liittyisivät Natoon, niin loppuisiko sodat siihen?

Tietenkin haluaisin Suomen kuuluvan Natoon, jotta muut tulisivat puolustamaan Suomea mahdollisen konfliktin aikana. Mutta kun Suomen pitäisi sitten lähettää omia kansalaisiaan sotimaan mahdollisiin muihin konflikteihin, johon meillä ei ole osaa eikä arpaa? Ei kuulosta hyvältä.

Eli ei Natolle. Pidetään edes armeija omassa hallinnassa eikä luovuteta sitäkin valtaa jollekin muulle.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Suomalainen sotilastaito on niin hyvää ja laadukasta, että sitä käydään opiskelemassa aina Yhdysvalloista saakka. Keskimääräinen amerikkalaissotilas ei pärjää viikkoakaan suomalaisessa metsässä, jollei helikopteriarmada kiikuta katkeamattomaan tahtiin heille tarvikkeita. Yhdysvaltain armeijan suurin salaisuus onkin logistiikan toimivuus. Muuten he tottelevat lyijyä siinä missä muutkin.

Käyttäjän AleksiParkkinen kuva
Aleksi Parkkinen

Massiivinen logistiikka, jumalaton määrä ammuksia ja tarkka tiedustelu ovat jenkkien ässät hihassa. Jos kohteessa ei ole 2 satelliittia, 8 lennokkia ja 3 tiedustelureissua tehtynä, he ovat ihan hätää kärsimässä. Suomalaisten kanssa harjoitellessa he kuulemma alkoivat vain tyhjentämään lippaita umpimähkään.

Käyttäjän halaolla kuva
Hannu Ala-Olla

En tiedä tuleeko blogistille yllätyksenä, mutta fiktiivisestä kirjasta tehdyn elokuvan uudelleenfilmatisoinnilla ei ole minkäänlaista yhteiskunnallista vastuuta.

Mutta elokuva lienee vain aasinsilta itse aiheeseen. En jaksa puuttua kovin tarkoin, koska en ole itse aiheeseen perehtynyt mutta pisti silmään tämä "Euroopassa onkin Suomea lukuunottamatta käytännössä luovuttu asevelvollisuudesta". Ruotsi on ottamassa asevelvollisuutta takaisin juuri parhaillaan. EUssa asevelvollisuus on tällä hetkellä voimassa Suomessa, Tanskassa, Virossa, Itävallassa ja Kreikassa.

Blogisti esittää, että ottamassa kutsunnoista vapaaehtoiset ja kyvykkäät ja sanoo sen vähentävän kustannuksia, joilloin rahaa jäisi kalustoon. Miten? Pienennettäisiinkö siis koulutettavien määrää vai mistä kulusäästö? Vai onko ehdotus palkka-armeija? Ei tule halvemmaksi, ei ainakaan sellaisessa koossa että se korvaisi nykyisin edes mitenkuten koulutettua reserviä.

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro

Hannu, Ruotsi ei ole ottamassa asevelvollisuutta käyttöön vaan juuri semmoisen mallin joka Suomellekin olisi hyvä: kaikki kutsuntoihin ja vapaaehtoispohjalta sopivat palvelukseen. Myöskään Tanskassa, Virossa tai Itävallassa ei käytännössä ole asevelvollisuutta.

Kulusäästö saataisiin tosiaan sillä, ettei turhaan kouluteta varusmiehiä joille ei edes ole sodan ajan sijoitusta. Se että pyritään syrjäyttämään kokonainen miesikäluokka jopa vuodeksi työstä ja koulutuksesta on kansantaloudellisesti tavattoman kallista.

Tuon "palkka-armeija"-termin voisi unohtaa. Emmehän me kutsu nytkään puolustusvoimien palveluksessa olevaa sotilashenkilöstöä "palkka-sotilaiksi". Palkka-armeija vie mielikuvat epämääräiseen ja epäisänmaalliseen joukkioon joka tappaa rahasta.

Koska en jaksa vääntää samoja asioita joka kerta uudestaan, pointit voi lukea kootusti täältä:

http://www.arnokotro.fi/tekstit/ohion2013.html

Käyttäjän KankaanpJyrki kuva
Kankaanpää Jyrki

Tuosta kirjoituksestasi ei selviä mikä oli sodanajan armeijan vahvuus. Minusta olisi myös hyvin typerää pyrkiä tuomaan taistelut metsistä asutuskeskuksiin. Toki se tuottaa hyökkääjälle suuremmat tappiot, mutta samalla siviiliväestön tappiot kasvavat valtavasti. Moraalisesti olisi myös hyvin arveluttavaa ilmoittaa, että syrjäseutuja ei puolusteta, vaan puolustus pyritään järjestämään isojen kaupunkien ympärille.

Käyttäjän JohannesFagerholm kuva
Johannes Fagerholm

Kuinka niin Itävallassa ei ole asevelvollisuutta? Suoritusprosentit (varusmiespalvelus + siviilipalvelus) ovat siellä jopa Suomea korkeammat (yli 80% miehistä), tosin melkein puolet palveluksen suorittavista suorittaa vaihtoehtoisen siviilipalveluksen. Itävallan vuoden 2001 asevelvollisuuslaissa (Wehrgesetz) säädetään aseistakieltäytymisestä 12 kk vankeusrangaistus, ja jopa itsensä vammauttamisesta palveluksen välttämiseksi 6 kk vankeusrangaistus.

Tanskassa, jossa asevelvollisuus tosin on valikoiva, on sielläkin laissa (værnepligtsloven) vaihtoehtona siviilipalvelus (niille, jotka eivät ilmoittaudu kutsunnoissa vapaaehtoisina, vaan määrätään palvelukseen), ja totaalikieltäytymisestä tulee näillekin epäonnisille vankeutta 4 kk. Viime vuosina vapaaehtoisia on ollut yli 90%, mutta silti jonkin verran on jouduttu määräämään palvelukseen. Käytännössä tuota vankeusrangaistusta ei kuitenkaan jouduta käyttämään, sillä siviilipalvelukseenkaan ei mene kuin parikymmentä vuosittain, jos sitäkään.

Virossa on myös lain mukaan yhtä lailla asevelvollisuus (ja Suomen tapaan vaihtoehtoinen siviilipalvelus), tosin aseistakieltäytymistä ei siellä edes tunneta laissa. Palveluksesta kieltäytymisestä tuomitaan siellä joko karkuruutena tai palveluksen välttelynä (johon kuuluu myös mm. väärien tietojen antaminen kutsuntaviranomaisille tai terveydentilan vääristely), joista tuomitaan 1-5 vuoteen vankeutta. Alhaisempia suoritusprosentteja selittää mm. vironvenäläisten määrä, joista Venäjän kaksoiskansalaiset saavat vapautuksen käytännössä suoraan, ja harmaapassilaisia ei edes määrätä kutsuntoihin.

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala Vastaus kommenttiin #92

Laissa säädetty asevelvollisuus on eri asia kuin asevelvollisuus käytännössä. Jos kutsunnoissa myönnetään helposti vapautuksia tai vapautus on helppo saada lääkäriltä, maassa ei ole käytännössä asevelvollisuutta. Samoin jos rangaistus kieltäytymisestä on hyvin lievä tai sitä ei anneta lainkaan, asevelvollisuutta ei käytännössä ole.

Tanskassa asepalvelukseen jo hakeutunut mies sai kieltäytymisestä vain 14 päivää kotiarestia: http://nyheder.tv2.dk/samfund/2014-12-14-rene-vil-... On oletettavaa, että kieltäytyminen ennen hakeutumista on tätä lievempi rikos, josta saa myös tätä lievemmän rangaistuksen, koska muutenhan kannattaisi ensin hakeutua palvelukseen ja sitten vasta kieltäytyä, jos ei todellisuudessa halua palvelukseen.

Itävallasta ja Virosta ei ole War Resisters Internationalin tietokannan mukaan tiedossa vangittuja totaalikieltäytyjiä viime vuosilta: https://www.wri-irg.org/en/programmes/co_alerts Suomalaisia totaalikieltäytyjiä kannasta sen sijaan löytyy useita.

Ylipäätään on turha vedota lakiin, jos lakipykäliä ei käytännössä sovelleta totaalikieltäytyjiin, vaan vastentahtoiset saavat käytännössä vapautuksen terveys- tai muun syyn nojalla. Onhan joidenkin mielestä Suomessakin jo käytännössä luovuttu asevelvollisuudesta, sillä Aseistakieltäytyjäliitto tiettävästi osaa suositella lääkäriä, joka kirjoittaa vapautuksen kaikille haluaville.

Käyttäjän JohannesFagerholm kuva
Johannes Fagerholm Vastaus kommenttiin #93

Kyllähän Suomessakin vapautus tulee kutsunnoissa erittäin helposti. Viimeisen noin kahdentoista vuoden aikana Puolustusvoimat on alentanut kriteereitä rauhan ajan vapautukseen (C-luokitus) merkittävästi, mikä näkyi etenkin 2005-2012 vapautettujen määrän kasvuna, viimeisen viiden vuoden ajan vapautettujen määrä on pysynyt nyt jotakuinkin samalla tasolla. Esimerkiksi jo pelkät allergiat tai ahdistus palvelukseen joutumisesta riittävät vapautukseen. Eräs kaverini sai vapautuksen "epäsosiaalisesta luonteesta".

Viron kohdalla on erikoista, ettei aseistakieltäytyjiä rangaistaisi - sillä siellä laki ei edes jätä tulkinnanvaraa Suomen tapaan, toisin kuin Tanskassa tai Itävallassa (joissa laissa on säädetty vain maksimirangaistus, ja minimirangaistus voi olla todellisuudessa hyvin pieni), sillä siellä on selkeästi säädetty minimirangaistukseksi vuosi ja maksimirangaistukseksi viisi vuotta.

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala Vastaus kommenttiin #95

Puolustusvoimat toimii asiassa Kotron suosittelemalla tavalla. Vastentahtoisia on turha pakottaa palvelukseen, he vain vaikeuttavat muiden oppimista ja laskevat yhteishenkeä. Itse olen kuullut, että vapautuksia myönnetään myös kannabiksen tms. huumeen käytöstä mainitsemalla.

Oikeusvaltiossa ei silti tulisi olla tälläisiä epävirallisia tapoja välttyä palvelukselta, vaan kaikkia tulisi koskea samat ennaltakirjatut ja selkeät lait. Jos verojenmaksusta saisi vapautuksen käymällä verovirastossa selittämässä jotain sopivaa, rikkoisi tämä perustuslain yhdenvertaisuuspykälää samalla tavoin kuin asepalveluksesta vapauttaminen nyt.

Käyttäjän Ari-PekkaLeppnen kuva
Ari-Pekka Leppänen

Blogisti on ottanut kenraalien asenteen ja valmistautuu "edelliseen sotaan". Toinen maailmansota, Vietnamin sota ja jopa viime päivien konfliktit ovat osoittaneet, että pelkkä tekninen ylivoima ei riitä. Tarvitaan myös määrää. Teknisesti ylivoimainen USA joutui poistumaan Vietnamista häntä koipien välissä ja Irakissa IED:t kylvivät tuhoa USA:n riveissä.

Sitten kokonaan eri kysymys on mikä olisi Suomen kannalta fiksuin ratkaisu mutta muutaman tuhannen ammattisotilaan ja kyberjoukkojen avulla Suomen puolustus ei hoidu.

Käyttäjän JaniLindroos kuva
Jani Lindroos

Itse en ole vielä tuota uutta versiota nähnyt, joten siihen en osaa vielä ottaa kantaa. Sen sijan tuohon ammattiarmeijaan/maan puolustukseen voisin kommentoida. Siinä kirjoittajalla on mielestäni melko yksipuolinen näkökulma.

Eli hän ei erota kykyä iskeä nopeasti ja tehokkaasti tiettyihin kohteisiin todellisesta sodasta, tai toisen maan valloituksesta.

Kukaan ei varmasti kiistä, että moderni hyvin varustettu ammattiarmeija on ylivertaisen tehokas jossakin "pienessä" operaatiossa. Iskussa jonnekin kohteeseen, jonkun kohteen haltuunotto ym.

Mutta tällä ei ole mitään tekemistä maanpuolustuksen kanssa koko maan osalta. Vaikka keinomme puolustautua modernia ohjusiskua ym. vastaan on rajallinen niin on kysyttävä kuuluisaa lausahdusta mukaillen "mitä sitten"?

Ilmavoimat ja ohjusteknologia(kuten muukin sotateknologia) on kehittynyt, mutta edelleen mikään ei ole muuttanut, tai korvannut tiettyjä perustotuuksia. Eli edelleen...
-Sotilaat tarvitsevat syötävää ja juotavaa, tai sotiminen loppuu nopeasti. Ja mitä enemmän joukkoja sitä enemmän noita tarvitaan.
-Moottorikäyttöiset kalustot tarvitsevat polttoainetta, mitä enemmän niitä on sitä suurempi on tarve.
-Sotilaat ja kalusto tarvitsevat ammuksia ym. ja edelleen tarve riippuu määrästä.
-Miten hallita toista, joka ei halua tulla hallituksi sinun toimestasi?
jne. jne.

Jokainen voi mielessään pohtia mitä tarkoittaa vaikka 300 000 sotilaan huoltaminen, suuremmasta määrästä puhumattakaan. Erityisesti jos huollon matka on pitkä, eikä reitti ole täysin turvattu. Sama koskee sotaan lähtemistä, edelleen siinä on kuukausien valmistelu, ellei kyse ole pelkästään jostakin ilma- risteilyohjusiskusta.

Miten kauan maailman kallein ja modernein sotakoneisto on ollut Irakissa, Afganistanissa ym. ? Yhdysvaltojen ilmavoimat ja ohjuskalusto oli ylivertaista, mutta edelleen sinne on sen jälkeen lähetetty maavoimat, jotka ovat joutuneet kohtaamaan "perinteiset" ongelmat, aivan kuten ennenkin.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

-Nykyfilmintekijät saivat ensin rahat, ja tekivät sitten työt.
-Linna teki ensin työn ja sai sitten rahat.
-Mitä Linna olisi sanonut kun uutta Tuntematonta alettiin suunnitella.

http://jormamoll.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245270-k...

Käyttäjän PahaLukki kuva
Juho Salo

Arno, sodankuva on ehkä muuttunut, mutta ei voi kieltää, etteikö 500 000 jätkää rynkkyjen, tykkien ja panssarivaunujen kanssa - myös täysin offline - ole silti aika työmaa puolustautua tarvittaessa. Pääasia, että uhka on todellinen ja sen torjuminen kallista. Mitä likaisemmat ja nopeammat aseet kolata vaikka joku Pietari, sen parempi. Silloin sitä sotaa ei koskaan käydä, koska ei Venäjä tyhmä ole.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Just! Kivääritaistelija on kuin onkin strateginen voimavara silloin, kun se päästään - kuten Suomessa - kertomaan luvulla neljännesmiljoona. Kremlissä tunnetaan meikäläinen taistelutahto ja ymmärretään, ettei Suomen miehittämisellä olisi saavutettavissa muuta kuin märkivä haava suuren Vennäinmaan luoteisnurkkaan. Miksi hankkiutua siihen jamaan, kun esimerkiksi kaikki kivat suomalaiset palvelut ovat parin tunnin vaivattoman mersumatkan päässä Pietarista?

Saman tien tuli mieleeni erään länsieurooppalaisen taistelulentäjän lausahdus: "Ilmatorjuntaohjuksilta suojautumiseen on olemassa moderni tekniikka, mutta luodit pelottavat."

Tärkeänä lisäyksenä: Krimin venäläistäminen v. 2014 oli kuin silmänkääntötemppu vihreine miehineen ja "äänestyksineen". Sellainen mahdollisuus on aina tarpeen tiedostaa.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Venäläiset eivät ymmärrä, miten Venäjään kuuluvat Valko-Venäjä, Ukraina ja Moldova voitaisiin muka venäläistää. Mutta eivät he pidä Suomea, Viroa, Latviaa, Liettuaa ja Puolaa Venäjän osina, vaikka kaihoisina muistelevat niiden kuulumista imperiumiin.

Tämä on fakta. Arvovalinta on se, ettei meidän mielestämme Valko-Venäjää, Ukrainaa ja Moldovaakaan saa miehittää. Emme me kuitenkaan asialle mitään tee, koska ne eivät kuulu unioniimme.

Höpinä siitä, pitääkö Euroopan unioniin kuuluvan tulla Viron avuksi, ei ole kovin käytännöllistä. Tietenkin pitäisi, kuulutaan Natoon tai ei, mutta ei sinne kukaan hyökkää.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

''kun käymme vielä ottamassa isolta kankaalta kunnon maistiaiset viime sotien taisteluhaudoista, rationaalisen maanpuolustuskeskustelun voi lopullisesti unohtaa.''

Jos kansakunta on noin heikossa hapessa, niin ei sitä edes kannata puolustaa.

70 -luvlla olisin ollut valmis puolustamaan. Nyt ei kiinnosta. Ei siihen vaikuta elokuva.

Suurin syyllinen on Osasto M. Koiviston isku omien selkään.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Väinö Linnan "Tuntematon Sotilas" oli alun perin keino Väinö Linnalle päästä eroon varsinaisesta leipätyöstään ja samalla tulla kirjailijaksi. Joten hän joutui kirjoittamaan tavallista veteraanijermua miellyttävän kirjan jatkosodasta. Entisiä rintamamiehiä (eli kirjan potentiaalisia ostajia) oli 50-luvun lopulla todella suuri määrä. Joten ns. kolmas Tuntematon saa jäädä omaan arvoonsa. Tuskin jaksan edes katsoa sitä.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

#58

>Väinö Linnan "Tuntematon Sotilas" oli alun perin keino Väinö Linnalle päästä eroon varsinaisesta leipätyöstään ja samalla tulla kirjailijaksi.

ooo

Hänellä oli yksinkertaisesti asiaa sodanjälkeiselle Suomelle, ei pelkkää kirjoitettavaa

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Arno,

minkähänlaisen - keitä varten, jne. ? - "tuntemattoman" mahtaisit itse aiheesta tai sen ympäriltä kirjoittaa?

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro

Ei tuossa Louhimiehen Tuntemattomassa mitään vikaa ole. Ongelma tulee siitä, jos poimimme uhkakuvaston puolustuspoliittiseen ajatteluumme tuosta leffasta, kuten pelkään liiaksi tapahtuvan.

Käyttäjän MikaPeltola1 kuva
Mika Peltola

Ruotsi on juuri siirtymässä vanhaan pakolliseen asepalvelujärjestelmään. Eli puhut ihan puuta heinää. Meillä on uskottava puolustus ja se takaa meille rauhan. Me emme saa palkattua tarpeeksi ammattisotilaita. Ei saanut Ruotsikaan.
Tämä on jotain vihervasemmistolaisten ideologista propagandaa. Täysin väärää tietoa ...

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Ruotsi ei ole käytännössä palaamassa "yleiseen asevelvollisuuteen". Kuten raskaana oleminen tai subjektiivinen päivähoito-oikeus, "yleinen" velvollisuus ei voi olla ihan vähän vaan yleinen.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Palkka-armeijaa puolustavat Venäjän ystävät siitä yksinkertaisesta syystä, että se helpottaa Suomen valloitusta.

Venäjän ystävien kaikki ehdotukset tähtäävät Venäjän etuun vaikka sanoma olisi väännetty isänmaalliseksi.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Ammattiarmeija on ainoa mahdollinen nykyaikaisten puolustusvoimien ydin. Tämä on yksinkertainen totuus jo nyt, ei sitä tarvitse mitenkään erityisesti päättää. "Palkka-armeijasta" voi puhua vain sellainen, joka ei ole seurannut tätä ketjua.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #64

Luuletko, että saisit myytyä tämän ideasi israelilaisille?

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

#61

>Meillä on uskottava puolustus ....

ooo

Epäselväksi jää kuinka moni siihen uskoo. Emmehän esim tiedä minkälaiseen sotaan olisi valmistauduttava.

Käyttäjän MikaPeltola1 kuva
Mika Peltola

Mistä olet tämän "totuuden" kaivanut? En tiedä yhtään oikeaa asintuntijaa, joka olisi kanssasi samaa mieltä. Tässä ei onnistunut Ruotsikaan. Täältäkö löytyisi tarpeeksi miehiä ja naisia "sotakouluun" pikku palkalla???Leo on täysin oikeassa

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Kovin täällä hehkutetaan sissisodan tehokkuudesta. Valitettavasti meidän kaupungistuva nuorisomme ei omaa juuri mitään valmiuksia luonnossa selviämiseen. Totta puhuen ovat jokseenkin kädettömiä heti kun ollaan sähköverkon ulkopuolella. Sillä reserviporukalla ei maata puolusteta, eikä edes kaupunkeja.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Pitää paikkansa, että maastokelpoisuus on olennaisesti heikompi nykynuorisolla verrattuna vaikkapa viime sodanaikaiseen tilanteeseen.

Mutta jos sitä vertaa mihin tahansa muuhun länsieurooppalaiseen maahan, niin edelleen suomalainen perushemmo pärjää metsässä ja pakkasessa huomattavasti paremmin. Ne eivät ole totaalisesti vieraita olosuhteita kenellekään suomalaiselle.

Omassa alokasporukassani intissä aikoinaan valtaosa oli Helsingin lähettyviltä kotoisin, mutta joukossa oli myös porukkaa Kainuun korvista. Jonkinlaisina harvahampaisina "juntteina" heille vähän irvailtiin kasarmilla, mutta ensimmäisten metsäkeikkojen jälkeen he tulivat hyvin suosituiksi leirikavereiksi ja jokainen halusi heidän kanssa samaan telttaryhmään. Kun muut vielä raapivat päätään mitä pitäisi tehdä ja hytisivät pakkasessa, heidän telttansa oli pystyssä, kaminassa paloi tuli ja kahvit oli kiehumassa.

Käyttäjän MikaPeltola1 kuva
Mika Peltola

Tärkeintä on, että Venäjän johto uskoo. Kyse on matematiikasta. Paljonko hyökkäys Suomeen maksaisi? Onko valtaaminen alueiden pitäminen mahdollista? Silloin sissisota tulisi kyseeseen. Olen kouluttanut näitä "nyky nuoria" ja voin sanoa factana, että heissä asuu ihan sama Suomalainen mies, kuin ennenkin. Tosipaikan tullen he pärjäävät hyvin. Tärkeää, että kaikki saavat peruskoulutuksen, että osaavat kaikesta perusteet. Sitten on huippukoulutettuja ammattisotilaita, jotka johtavat heitä.
Venäläiset muuten ovat todella huonoja sotilaita...

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

#73

>Olen kouluttanut näitä "nyky nuoria" ja voin sanoa factana, että heissä asuu ihan sama Suomalainen mies, kuin ennenkin....

ooo

Kyllä, kyllä, mutta eikö ole mahdollista, että taistelumoraali ei enää ole korkealla silloin kun on rautaa ilmassa, eli tosi kyseessä. Onkohan tätä edes yritetty tutkia.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Silloin kun on rautaa ilmassa, yksinkertaisempikin Putinin ystävä tietää että on vain kaksi mahdollista tulevaisuutta: Kuolema tai Siperia. Eiköhän se paranna motivaatiota?

Käyttäjän MikaPeltola1 kuva
Mika Peltola

Puolustusvoimat ovat rauhan ylläpitämistä varten. Olemme epäonnistuneet, jos joudumme sotaan. Tällä hetkellä meillä on hyvin toimiva järjestelmä. Rauha on siitä todiste.
Hyvää ei saa muuttaa. Kehittää voi....

Jaakko Seppala

Aarno!
Ajatuksissasi on hyviä pointteja! Olen kuitenkin erimieltä kuten suurin osa kommentoijista.

Haluaisin vielä lisätä yhden maanpuolustuseen liittyvän puutteen. Meillä menee useita vuorokausia ennenkuin reservi on saatu tulenavauskykyisiksi yksiköiksi maastoon. YYA - aikakaudella tuo ikävä kolmen vuorokauden viive oli täytetty ns. suojajoukoilla, jotka saatiin nopeasti pysäyttämään vihollisen eteneminen alueellamme siihen asti kunnes reservi ottaa rintamavastuun. Tuon kolmen vuorokauden kuluessa suojajoukot olisivat tuhoutuneet, mutta vihollinen olisi joutunut pysähtymään taisteluun.

Nyt kun noita YYA - rajoitteita ei ole, pitäisi kiireesti jakaa reserviläisille henkilökohtainen taisteluvarustus kotiin, Sveitsin mallin mukaan. Lisäksi tarvittaisiin lähinnä maahanlaskujen varalta ryhmäkohtaiset,olalta ammuttavat ohjukset tst - hekojen ja laskuvarjosotilaita pudottavien lentokoneitten alasampumiseen sekä tietenkin vihollisen maastouduttua kevyin panssarein varustautuneena, itsehakeutuvia ps-torjuntaohjuksia, kranaattikonekiväärejä ja kevyitä kranaatinheittimiä.

Tarve on siis mielestäni esittämääsi verrattuna 180 astetta päinvastainen - reservin ja nopean toiminnan joukkojen aseistusta ja valmiutta on entisestään kohotettava. Maahantunkeutujan rampauttaminen heti alkuunsa on täsmälleen sama kuin tulipalon ensisammutus - kaikkein tehokkain torjuntakeino pienimmin uhrauksin.
Maahantunkeutuja ei jäisi kärsimään ensitappioita, mutta tunkeutumisen välitön torjunta mahdollistaisi massiivisen liikekannallepanon.

Lisään vielä sen että ns. kybersotavaiheen jälkeen tulee vaihe, missä jopa hyökkääjän ilmavoimat ovat puolittain rampautuneet. Tässä tilanteessa palataan lähes Jatkosotaa muistuttavaan sodankäyntiin, mihin reservi taas on välttämätön.

Jykä Warawaari

mikä ihme siinä on että nykyaikana kaikki pitää ylianalysoida....tunte,aton sotilas on fiktiivinen teos ja elokuva on elokuva eikä sillä ole sen kummempaa sidosta reaalimaalimaan muuta kun että sen tarkoituksena on viihdyttää....yodellinen maanpuolustus on sitten kokonaan toinen juttu jolla silläkään ei ole mitään tekemistä taas elokuvan kanssa....suomen uskottavan puolustuksen on aina taannun liittoutumattomuus ja PUOLUEETTOMUUS.....natoon meidän ei ehdottomasti pidä liittyä se on provokaatio joka varmasti johtaa sotaan tai vähintäänkin jonkun asteisiin konfilkteihin...huomaa kyllä jutusta että kyseessä on stadilainen filosoofi....teillä on aivan liikaa aikaa ylianalysoida kaikkea ja miettiä asioita turhankin kanssa...mä en juurikaan arvosta teidän ammattikuntaa...analyysistä voisi vieläö vetää vahvan yhteyden jopa vihreisiin tai vasemmistoon....kun vielä on opettajakin....helsinkiläiset ja varsinkin vihervasemmistolaiset on niin vieraantuneita oikeesta elämästä ettei ne edes ymmärrä mistä ruoka tulee pöydälle

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Äläs nyt Jykä meuhkaa sillä puolueettomuudella! Ainahan Suomi on ollut liittoutumaton mutta on vihollinen silti tullut maahamme. Kaksi kertaa minunkin kotini on ryöstetty.

Kävin armeijan 50-luvulla. Silloin melkein kaikki kouluttajat olivat sodan käyneitä. Kalusto oli melkein samaa, samoin menetelmät. Sen pohjalta Tuntematon kuvaa mielestäni hyvinkin todenmukaisesti sodankäyntiä.

Käyttäjän emilsillanpaa kuva
Emil Sillanpää

Hei! Kirjoitin teille vastineen, jossa pyrin vastaamaan faktapohjaisesti tässä tekstissä esittämiisi väitteisiin. Toivottavasti tsekkailet, ja kuuntelen mielleläni myös vasta-argumentteja! Pahoittelen tekstin pituutta, mutta korjattavia väitteitä oli runsaasti.

http://emilsillanpaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2454...

Käyttäjän KalleAhonen kuva
Kalle Ahonen

Suomea ei ole itsenäisyyden aikana koskaan miehitetty, eikä itänaapuri ole tänne tänne nytkään pyrkimässä,
Arnon parjaamasta asevelvollisuusarmeijasta huolimatta. Vain tulokset ratkaisee, kaikki muu on spekulaatiota!

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro

Asevelvollisuusarmeija oli toisessa maailmansodassa käypä puolustusratkaiseu, mutta ei enää.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Eikö voida väittää että asevelvollisuusarmeija on osaltaan estänyt Suomen miehittämisen jo yli 70 vuotta. Ehkä jatkossa tarvitaan Nato koska sitä Venäjä pelkää.

Käyttäjän KalleAhonen kuva
Kalle Ahonen

Tuo on vain spekulointia. Mitään näyttöä sinulla ei ole, pelkkä mielipide.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Miehittämättömyyttä suurempi menestystarina on jo 72 1/2 vuotta rauhaa. Se on saavutettu pyrkimyksellä suurvaltojen ristiriitojen ulkopuolelle ja puoluettomuuteen.

Pokkeuksena tuohon on riekkuminen mukana Afganistanin sodassa (toki onneksi vielä vain n.s. "töpinän" puolella).

Rauhankumppanuudet(sic!), MoU:t el al aikomuksina ja keinoina ujuttaa meidät mukaan sotaliittoon vaarantavat tuon näillä raukoilla rajoilla historiallisen saavutuksen jatkumisen uusiin ennätyksellisiin mittoihin.

Y.Kallisen sanoin: "Si vis pacem, para pacem".

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Ihme legenda tämä "ei koskaan miehitetty". Puhuisin korkeintaan aste-erosta verrattuna esimerkiksi Itävaltaan ja Puolaan.

Keväästä 1941 syksyyn 1944 puolet maasta oli saksalainen maakunta. Sen jälkeen vuoteen 1955 asti venäläiset tykit harjoittelivat muutaman kilometrin päässä pääkaupungin keskusaukiolta. Oman maan asukkaat eivät niillä tienoilla saaneet edes katsoa junan ikkunasta.

Voi olla, että Suomesta olisi heti alkuun tullut saksalainen kuningaskunta, ellei Yhdysvallat olisi kieltäytynyt tunnustamasta sellaisen itsenäisyyttä.

Johan Johansson

Suosittelisin ottamaan huomioon sen, että nykyisessä sodan ajan vahvuudessa yli kolmannes reservistä on pelkästään logistiikan tehtävissä. Sotakoneistolle logistiikka on valtavan tärkeä resurssi, ja ilman toimivaa logistiikkaa etenkin moderni mekanisoitu jalkaväkijoukko hyytyy ja menettää toimintakykynsä hyvin nopeasti.

En millään ymmärrä, miten esittämälläsi mallilla saataisiin riittävä kenttäarmeija siten, että kaikki tukevat aselajit olisivat riittävän hyvin edustettuina. Taistelevan jalkaväkijoukon osuus on nykymallissa vain joitain kymmeniä tuhansia, joka on aivan minimimäärä itärajan kokoisen taistelualueen edes jonkinasteiseen puolustamiseen. Lisäksi tarvitaan huolto, eli edellämainitut logistiikan tehtävissä olevat, joita on enemmän kuin taistelevaa jalkaväkeä, sitten tarvitaan taisteluun osallistuvat tukevat aselajit, kuten tykistö, ilmatorjunta ja pioneerit.

Ruotsissa on isona ongelmana se, että vaikka kalustoa on paljon, sitä käyttämään ei riitä sotilaita, eikä etenkään huollon sotilaita, jolloin vain pieni osa kalustosta saataisiin käyttöön niin, että toimivaa joukkoa pystyttäisiin huoltamaan. Isosta määrästä rynnäkköpanssarivaunuja ei ole mitään iloa, kun niitä ei pystytä käyttämään. Vastaavasti Ruotsin ilmavoimat pystyy toimimaan sotatilassakin ainoastaan omista rauhan ajan tukikohdistaan, koska heillä ei ole riittävästi sotilaita suojaamaan ja huoltamaan maantietukikohtia. Esimerkiksi Suomi tarvitsee koko Ilmavoimien nykyisen sodan ajan vahvuuden (joka on suurempi kuin Ruotsin puolustusvoimilla vakituisen väen määrä yhteensä) pelkästään maantietukikohtaverkoston ja Hornettien ammushuollon ylläpitämiseen.

Kun puhutaan reserviläisarmeijan varustetasosta, on myös idioottimaista tuijottaa koko 280 000 miehen lukumäärää (280 000 nyt uusimpien päätösten mukaan), ja miettiä, että se olisi aivan joka mieheen varustettava kaikkein moderneimmalla kalustolla ja varusteilla. Jos siitä kolmannes on pyörittämässä kalliovarastoja, ase- ja ammusvarikkoja, ajamassa kuorma-autoja ja keittämässä ruokaa lepovuorossa oleville joukoille, ei niille kaikille tarvita uusinta uutta jalkaväen taisteluvarustusta, vaan maastopuku, teräskypärä, rynnäkkökivääri ja lippaat vyötaskussa riittävät heille ihan hyvin.

Ja kun otit tuossa aiemmin Global Firepowerin rankingin esille, niin sivusto itsekin sanoo listauksien olevan sotilaallisesti pätemättömiä. Hyvin kuvaavaa on se, että sivuston rankingissa maailman vahvimmat merivoimat on Pohjois-Korealla, Suomella on 8. vahvimmat ja Iso-Britannia tulee vasta sijalla 32. Todellisuudessa tilanne on jotain aivan muuta.

Koulutustasoltaan Suomi taas on maailmankin tasolla hyvin korkealla. Esimerkiksi Suomessa ammuttavat taisteluammunnat ovat merkittävästi vaativampia ja taistelua paremmin simuloivia, kuin esimerkiksi Saksassa, tai edes USA:n tavallisilla joukoilla - koska näiden maiden turvallisuusmääräykset ovat paljon tiukemmat (ja siltikin Suomessa tulee todella harvoin mitään onnettomuuksia, Syndalenin 2015 onnettomuus oli ensimmäinen jalkaväen asein tapahtunut turma vuosikymmeniin - USA:ssa sen Syndalenin pimeätaisteluammunnan kaltaisia ammuntoja harjoittelevat vain erikoisjoukot).
Hyvin kuvaavaa Suomen koulutustasosta on se, että suomalaisista aivan tavallisista reserviläisistä ja varusmiehistä koottu jääkärikomppania voitti harjoituksissa amerikkalaisen jalkaväkikomppanian sekä Arrow 16:ssa että 17:ssä. Amerikkalaisten toiminnasta huomasi, että heidän sotakoneistonsa on jämähtänyt liikaa Lähi-idässä käytäviin sotiin, joissa vihollinen ei toimi organisoidun länsimaisen armeijan tavoin, etenkin moderneilta panssarintorjunta-aseilta suojautuminen oli vajavaista, ja liike metsämaastossa aivan liian varomatonta. Suomalaiset lisäksi ampuivat tarkemmin radalla kuin amerikkalaiset (tosin RK on tarkempi ase jo ihan valmistusvaatimuksiltaan kuin M4A1, jossa vielä 4 kulmaminuuttia on hyväksyttävä tarkkuus).

Amerikkalaissotilaan koulutus ei ole kauhean pitkä, sillä sotatoimiin on perinteisesti lähetetty (mm. Irakiin ja Afganistaniin) pelkän 4 kk peruskoulutuksen käyneitä miehiä, joilla oma koulutushaarakoulutus on vielä kesken - eli siis lyhyemmällä koulutuksella, kuin suomalainen varusmieskoulutus lyhimmillään. Lisäksi yleisin palvelussopimus on siellä 2 vuotta aktiivipalvelusta ja 8 vuotta reservissä, joten ihan hirveän pitkää ammattitaitoa siinä ei ehdi kehittyä. Lisäksi ylenemisnopeus on sitä luokkaa, että ilman töppäilyä kahdessa vuodessa ylentyy alimpaan aliupseerin arvoon, jolloin miehistösotilaille ei ehdi kertyä isompaa kokemusta sielläkään.

Myös Norjassa 2015 suomalaiset varusmiehet pärjäsivät erittäin kiitettävästi sikäläistä eliittijoukkoa, Telemark-pataljoonaa vastaan, ja onnistuivat koukkaamaan suoraan sivustaan ja aiheuttamaan todella paljon tuhoa.

Suomella on myös suuressa mittakaavassa varsin uudenaikainen kalusto myös sille reserviläisosalle armeijasta, vaikka yksittäisen taistelijan varustus onkin ehkä vajaa kymmenisen vuotta USA:ta jäljessä (ja toisaalta Venäjä ei ole Suomea paremmalla tasolla taistelijan varusteissa). Esimerkiksi taistelupanssarivaunuja on nykyisellään ihan hyvä määrä, ja ne (Leopard 2A6) ovat modernimpia kuin Venäjän vastaavat. Sama koskee myös nyt hankittavia panssarihaupitseja, jotka ainakin Norjan testeissä suoriutuivat aivan kärkeen, ja tykistöllä on myös raskaita raketinheittimiä ihan hyvä määrä, ja kotimaiset 155 mm kenttätykit ovat myös aika uudenaikaisia, ongelmana ovat lähinnä vanhat venäläiset haupitsit, joilla on aika huono kantama, koska hallitus ei taannoin valtuuttanut "lyhyen kantaman haupitsin pitkän kantaman ampumatarvikkeiden" hankintaa. Panssarintorjunta-aseistus on maailman moderneinta NLAW- ja Spike-ohjuksineen. Tulenjohtolaitteet (Maalinpaikannuslaite 15) ovat nykyisellään mallia tähystä & paina nappia, jolloin tulikomento tulee valmiiksi päätelaitteelle, josta tarvitsee valita vain tulimuoto ja lähettää tulikomento - tai jos jostain syystä GPS ei toimi ja Toughbook hyytyy, niin vanhat mittavaijerit ja käsisuutakehät sekä tasot kulkevat mukana. Ilmatorjunta sai uusia olkapääohjuksia, ja toisaalta vanhoilla Sergeilläkin osuu helikoptereihin ihan hyvin (itse asiassa hyvin harjoitellut varusmiesmiehistö osuu niillä uusia tietokoneohjattuja paremmin ja nopeammin). Myös viestivälineet ovat varsin moderneja ja niitä kehitetään jatkuvasti, joka on nopeutunut nyt kun on saatu israelilaisten valmistajien (Elbit ja Tadiran) ohelle myös kotimainen Bittium.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Johan,

todistat hyvin, ettei Arnolla väitteistään huolimatta ole tietämystä eikä kokemusta Suomen armeijasta kokonaisuudessaan - vrt. :http://emilsillanpaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245440-maanpuolustuksen-puolustuspuheenvuoro-vastine-arno-kotrolle?ref=poiminnat

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

"Tuntematon lähtee Ruotsiin, Tanskaan ja Norjaan – samalla elokuva lyhenee roimasti" - Markkinointi&Mainonta

Pitäisin ensiarvoisen tärkeänä, että kansainväliseen versioon lisätään (ellei sitä jo siinä ole) selvä taustatieto-osuus jatkosodan alkuasetelmista, eli että talvisodan jäljiltä Neuvostojoukot miehittivät 15 kuukauden ajan täysin etnisesti puhdistettua Viipurin lääniä ja Hankoniemeä ja uhkasivat tynkä-Suomen itsenäisyyttä Molotov-Ribbentrop-sopimuksen ja Hitler-liittolaisuutensa nojalla. Antti Rokka ja kumppanit puolustivat kotiseutuaan ja isänmaansa/perheittensä tulevaisuutta. Jatkosodan Stalin aloitti 22.-25.6.1941 ks. http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245490-m...

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Ehkä Savolaisen kannattaisi ensin korjata omat taustatieto-osuutensa kohdalleen ennenkuin alkaa neuvomaan muita. Sillä Viipurinlääniä ei puhdistettu etnisesti, sitä ei NL miehittänyt ja NL ei ollut Hitlerin liittolainen eikä Jatkosotaa (alkup. Kesäsota) aloittanut Stalin vaan Suomen ja Saksan armeijat yhdessä. Ja lisäksi olisi tuollaisessa taustoituksessa syytä muistaa Suomen sotineen Natsi-Saksan ja fascistisen Italian et al liittolaisena miltei katkeraan loppuun saakka.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Perustelen kuules hei Myyräläinen esittämiäni käsityksiä näillä ihan yleisillä SUOMI100-teemoilla: https://www.viestihopeat.fi/karttoja-1921-42#aihep...

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #100

Ehkäpä Savolainen ensin varmistaa perusteluidensa paikkaansapitävyyden Brest-Litovskia myöten ja vasta sitten ehdottelee omiaan.

Jotakin nyt tähän kuitenkin maistiaisiksi:
- Luovutettuja alueita ei tyhjennetty "etnisenä puhdistuksena" sillä sieltä ei eritelty etniseltä taustaltaan erilaisia ihmisiä vaan rauhansopimuksen mukaan ne luovutettiin tyystin tyhjinä
- eikä NL niitä miehittänyt vaan ne liitettiin rauhansopimuksen perusteella Venäjän Fed.SNTL:aan osaksi NL:a siten, että siellä asuville oli ihan samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muillakin neuvostokansalaisilla (ei siis erillistä miehityshallintoa eikä ihmisten erottelua miehitetyn alueen asukkaisiin ja muihin).
- Toisen maailmansodan Suomen osalta aloittivat Saksan ilmavoimat Suomen alueelta ja Suomen kautta ennenkuin NL:n Puna-armeija sodan aloiukseen vastasi (jollei jo aiempia miinoituksia lasketa).
- NL ja Natsi-Saksa eivät olleet liittolaisia missään vaiheessa vaan ne sopivat vain hyökkäämättömyydesta (sekä sen vahvistukseksi joistakin kaupallisista asioista) koska kumpikaan eivät vielä olleet valmiita sotaan keskenään. Saksa tosin oli jo pitkään valmistautunut hyökkäykseen (johon myös valmistelut Suomessa jo 1930-luvulla liittyivät) ja NL:n johto sen tiesi ja myös valmistautui sekä poliittisesti että sotilaallisesti.
- J.n.e. j.n.e.

Muistelen nämä asiat Savolaiselle jo aiemminkin selvitetyiksi mutta "repetition est mater studiorum" kuten muinaisilla Mikkelin lyseon opettajilla oli tapana sanoa vielä muinaisempia (jos mahdollista) latinalaisilla mukaellen.

Tämä pläjäys riittänee tällä kertaa sillä enempi veisi vielä enemmän pois Kotron aiheesta joka on valmistautuminen mahdolliseen tulevaan sotaan eikä piehtaroiminen edellisessä.

Juhani Valli

Maailmassa käydään kymmeniä erillisiä sotia eri puolilla maapalloa. Kaikissa on jalkaväki pääosassa. Jalkaväki on sodankäynnin ydin. Sitä tarvitaan aina; miehittämään, turvaamaan, hyökkäämään ja puolustamaan.

Nykyisin soditaan yleensä kaupungeissa ja asutuskeskuksissa, tämä sota vaatii jalkaväkeä. Et hallitse sodassa mitään, jos sinulla ei ole riittävästi jalkaväkeä ottamaan haltuunsa hallitsemasi alue.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Täällä päin maailmaa ei kerta kaikkiaan ole sellaista uhkaa, johon liittyisi jonkin "alueen" haltuun ottaminen. Luonnonvarojen hallinnassakin on kyse instituutioista. Kaikki muut uhat liittyvät tiedonhallintaan.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Vai onko kyse enemmänkin mielten hallinnasta? Ennakkoluulojen ja tunteiden hallinnasta? Tästäkin tulee mieleeni gramscilainen hegemoniateoria, siis se kuinka ja kuka hallitsee mistä yhteiskunnassa keskustellaan, miten keskustellaan ja mihin lopputuloksiin saadaan päätyä.

Joku saattaa pitää sitä tietona mutta kyse on enemmän ennakkoluuloista ja tunteista sekä vähemmän tiedosta. Siis kenen omien etupyyteidensä mukaan asettamat ennakkoluulot ja tunteet hallitsevat ja siten ohjaavat meidän elämiämme. Ja miten paljon "somaa" meille on syötettävä leivän ja sirkushuvien lisäksi.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #106

Mielten hallinta on keskeinen osa hybridisodankäynnin ei-aseellista toimintaa.

Tulokset ovat vakuuttavia, kun päästään Tukholman syndrooman kaltaiseen tilanteeseen: valtionjohto lähtee turvallisuusajattelussaan siitä, että potentiaalisen vastustajan mieltä ei saa pahoittaa, ja oman maan etu saa tulla vasta sen jälkeen.

Tämä taistelukenttähän on jo aktivoitunut presidentinvaalien 2018 alla.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #110

En ole, ainakaan toistaiseksi, havainnut Suomessa, enkä juuri muuallakaan, Tukholman syndrooman kaltaista. Pikemminkin liikkeellä on henkeä jossa ei ajatella omien tekemisien ja puheiden seurauksia loppuun saakka.

On joltistakin valtioviisautta ajaa omaa etua niin, että osaa ottaa etukäteen huomioon mitä omat tekemiset ja tekemättä jättämisen aiheuttavat sekä a) sinällään ja suoraan että b) muualla niistä tarkoituksia tulkittaessa ja epäsuorasti.

Ei siis ole pakko hölmöillä vaikka se olisikin sallittua ja mahdollista.

Käyttäjän JouniSuninen1 kuva
Jouni Suninen

Kotron mallissa on heikkous, jonka huomaavat ne jotka työskentelevät ulkomailla esim. englantilaisten tai amerikkalaisten sotilaiden kanssa, ja pääsevät tekemään havaintoja rivimiesten älykkyystasosta. Itse pääsin tekemään sitä noin kuuden vuoden ajan.

Suomalainen reserviläisjääkäri päihittää yleensä ulkomaalaiset ammattijääkärit tehtävässä kuin tehtävässä, koska ammattijääkäriksi hakeutuu se aines joka ei mihinkään muualle kelpaa. Suomalaiset sen sijaan valitsevat kansainvälisiin tehtäviin "kerman päältä", eli heikompi aines ei pääse mukaan.

Reserviläisarmeijamme on älykkäiden ihmisten armeija, mitä ammattiarmeijat eivät päällystöä lukuun ottamatta ole. Päällystö onkin niissä säännöllisesti paremmin palkattua kuin suomalainen päällystö, ja siksi se taidoiltaan vetää vertoja suomalaiselle päällystölle.

Nyt kun koulutettu reservimme on vähentynyt 700 000:sta 250 000:een, ei isänmaan puolestakaan sotimaan "pääsisi" kuin paras osa asevelvollisuuden suorittaneesta nuorisostamme. Lopuille pitää keksiä tuotanto-, tuki- ja huoltohommia.

Merkittävän kokoinen ammattiarmeija on erinomaisen kallis ylläpitää, palkkamenojen viedessä leijonanosan kuluista. Asevelvollisuusarmeijassa tehdään "taksvärkkityötä" isänmaan hyväksi.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Miksi penalin terävimmät valitsisivatkaan sotimista ja tappamista ammatikseen?

Toki voi kysyä miksi muutkaan jos valitsemaan pääsee.

Käyttäjän JouniSuninen1 kuva
Jouni Suninen

Jos tarpeeksi maksetaan, niin uskoisin että myös ne penaalit terävät kynät kiinnostuvat. Mutta sotamiesten palkat eivät tietääkseni ole erityisen vetovoimaisella tasolla.

Suomen Puolustusvoimissa palvelin ammattiupseerina 30 vuotta. En koskaan valinnut ammatikseni sotimista ja tappamista. Valitsin ammatin, jossa pystyin tukemaan omalla aktiivisella panoksellani Suomen rauhantahtoista turvallisuuspolitiikkaa.

On minulla Nobelin rauhanpalkintokin, joka myönnettiin rauhanturvatehtävissä työskennelleille sotilaille vuonna 1988.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #116

Olen tavannut lukuisan joukon ammattiupseereita sekä ennen varusmiespalvelustani, sen aikana että jälkeen mutta Sunisen kaltaista epeliä en ole tavannut. Kukaan heistä ei ole puhunut halaistua sanaa rauhantahtoisesta turvallisuuspolitiikasta. Kun itse jonkun heistä kanssa olen sen nostanut esille, tuloksena on ollut kaikenlaista vähättelevästä hymähtelystä kommunistiksi haukkumiseen. Kukaan ei ole ollut myötämielinen sille. Olenkin sen heidän taholtaan käsin laskenut juhlapuheiden pakkopullaksi jota heidän on pitkin hampain siedettävä ennen tositoimiin (lue ylennyksiin ja mitaleihin) käsiksi pääsemistä.

Käyttäjän JouniSuninen1 kuva
Jouni Suninen Vastaus kommenttiin #117

En suomalaisena upseerina (evp) pidä itseäni poikkeuksena muusta upseerikunnasta, mitä edellä käsiteltyyn asenteeseen tulee. Jotenkin tuntuu, että sinulla on ollut erityisen huono tuuri kohtaamiesi ammattisotilaiden suhteen. Itse en tunne yhtäkään kollegaani joka olisi välttämättä halunnut sotia. No, rauhaa nyt sitten vain kaikille ... :)

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #118

Harva tapaamistani ammattiupseereista varmaankaan on ihan konkreettisesti halunnut itse sotimaan eturintamaan, sinne missä suolenpätkät lentää. Pikemminkin olen aistinut vastentahtoisuutta sellaiseen politiikkaan joka tietoisesti ja tarkoituksella pyrkii rauhaan.

Heistä valta osa on pitänyt rauhantahtoisuutta naivina ja ihmisluonnon vastaisena, vasemmistolaisena kukkahattutätien puuhasteluna jolla nakerretaan ja mädätetään oikeaksi koettua isänmaallista n.s. "maanpuolustushenkeä". Henkeä jonka oikea ilmentymä on lisää pyssyjä ja sotilaita sekä sen jälkeen vielä lisää pyssyjä ja sotilaita unohtamatta mitaleita ja ylennyksiä juhlapäivinä.

Oman käsitykseni rauhantahtoisesta turvallisuuspolitiikasta voin sen sijaan kiteyttää Y.Kallisen sanoihin: "jos haluat rauhaa, valmistaudu rauhaan". Se johtaa kehitykseen jossa ammattiupseereiden kannalta on vähemmän työpaikkoja, vähemmän ylennyksiä, vähemmän mitaleita ja vähemmän mielenkiintoisia leluja. Joten on ymmärrettävää sen aiheuttavan vastustusta.

Käyttäjän JouniSuninen1 kuva
Jouni Suninen Vastaus kommenttiin #119

En nyt ihan noin pitkälle menisi, toisin sanoen en usko Kallisen teoriaan jota on aina välillä kokeiltu. Teoria toimii, jos kenelläkään ei ole intressiä hyökätä heikon puolustuskyvyn omaavaan valtioon.

Norjahan kokeili "Kallisen konstia" 1940. Norjassa oli voimakas rauhanliike ja armeija ajettu alas. Maanpuolustustahto oli heikko. Natsit miehittivätkin sitten Norjan vain puoli vuotta 2. maailmansodan alkamisen jälkeen.

Eikä siinä kaikki. Kyseessä oli itse asiassa Britannian ja Saksan kilpajuoksu siitä kumpi ensin ehtii miehittää Norjan. Norja ei siis Kallisen konstilla suinkaan välttynyt sodalta, vaan joutui Britannian ja Saksan sotanäyttämöksi sekä lisäksi kokemaan miehityksen kurjuuden.

Mutta noin periaatteessa olen kyllä kanssasi samaa mieltä siitä, että aseiden vähentäminen maailmasta olisi tervetullutta. Suurvalloistahan sen tulisi alkaa, koska niillä sitä asevoimaa on eniten. Suomikin voisi liittyä riisujien joukkoon sitten kun muut alkaisivat olla lähempänä Suomen tasoa.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #120

Itse asiassa Norja ei ollut ihan niin rauhantahtoinen kuin Suninen antaa ymmärtää vaikkei mikään sotaisa ollutkaan. He vain olivat valmistautuneet toisenlaisiin skenaarioihin. He kuvittelivat ikiaikaisen vihollisensa Ruotsin olevan pahin uhka. He luottivat liittolaisensa Englannin hallitsevan meriä joten sieltä ei uskottu kenenkään tulevan, ei edes Saksan, eikä siihen juurikaan valmistauduttu. Sen sijaan itärajaa oli linnoitettu mutta välit Ruotsiinkin olivat tuolloin jo kunnossa joten sitäkään uhkaa ei pidetty merkittävänä.

Norjan ongelma siis oli pikemminkin maailman näkeminen liian yksipuolisesti eikä ylenmääräinen rauhantahto.

Toisaalta norjalaiset ovat toki kunnostautuneet rauhan edistämisen saralla. esimerkiksi J.Galtungin kehittämien rauhanomaisten ongelmanratkaisutekniikoiden soisi olevan laajemmassin käytössä.

Käyttäjän JouniSuninen1 kuva
Jouni Suninen Vastaus kommenttiin #121

"Itse asiassa Norja ei ollut ihan niin rauhantahtoinen kuin Suninen antaa ymmärtää vaikkei mikään sotaisa ollutkaan. "

Onko kirjoituksesi tarkoitus osoittaa, että jos Norjalla olisi v.1940 ollut vieläkin heikompi armeija, niin sitten sen kimppuun ei olisi hyökätty? Jos se oli tarkoituksesi, niin ei se oikein tullut perustelluksi.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #122

Tarkoitukseni oli kirjoitettu ihan selvästi kommenttiini: Suninen arvio Norjan rauhantahtoisuudesta oli mielesti hieman harhaanjohtava. En lähtenyt siinä kontrafaktuaalisesti spekuloimaan olisiko Norja ehkä voinut jollain muunlaisella politiikalla välttää miehityksen ja jos niin millaisella.

Toisaalta lienee paikallaan korostaa myös, että Y.Kallinen, vaikka olikin pasifisti, oli myös realisti. Hän ei kuvitellut yksipuolista, yhden maan täydellistä aseistariisuntaa mahdolliseksi ja rauhaan johtavaksi. Hän ymmärsi itsepuolustuksen merkityksen mutta näki sodanlietsonnan vaarat ja yritti toimia kehityksen kulun kääntämiseksi sotaan valmistautumisesta rauhaan valmistautumiseen.

Käyttäjän JouniSuninen1 kuva
Jouni Suninen Vastaus kommenttiin #123

Nyt jää sitten aika epäselväksi, minkälainen valtio olisi rauhantahtoinen sinun mittapuullasi. Minun mielestäni rauhantahtoa ei ensisijaisesti voi määrittää varustautumistasolla vaan harjoitettavalla politiikalla.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #124

Olen samaa mieltä, rauhantahtoisuuden määrittää ensisijaisesti harjoitettava politiikka. Varustautumisen taso ja tarkoitus on kuitenkin osa tuota politiikkaa. Sitä voi ja pitää pitää merkittävänä tekijä arvioitaessa rauhantahtoisuuden luotettavuutta ja uskottavuutta. Julistettu politiikka ja teot eivät voi olla pitkään eikä merkittävästi ristiriidassa keskenään.

Jos haluamme esiintyä ja oikeasti olla rauhantahtoisia, meidän tulee ottaa merkittävällä ja näkyvällä tavalla osaa rauhantahtoisiin poliittisiin aloitteisiin emmekä voi samaan aikaan riekkua sotaliitoissa ja niiden harjoituksissa sekä varustautumisohjelmisssa.

Se ei kuitenkaan estä meitä olemasta valmiita itsepuolustukseen itsellemme järkevällä ja jkohtuullisella tavalla ja tasolla. Silloin meidän tulee varautua puolustamaan itse omaa maatamme eikä varustautua päämääränämme sotaliittojen yhteiset toimet.

Samaan aikaan meidän tulisi olla valmiita ja varustautuneita myös aitoihin rauhanturvaamistehtäviin. (huom: rauhanturvaaminen tapahtuu oikeasti aikaisemmin sotineiden osapuolten välissä niiden molempien suostumuksella puolueettomana ei-sotivana tahona, ei siis niinkuin NATOn toimet m.m. Afganistanissa)

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

... ja toisaalta vyöryvät kulttuurimarksilaisten eskadroonat: https://www.suomenuutiset.fi/mita-kulttuurimarxism.... Miten meille käykäykäy...?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset