ArnoKotro

Ylikansoitus on ongelma numero yksi

Muistan kummastelleeni sitä jo peruskoulussa. Koulukirjassa kerrottiin, mikä perheen lapsiluvun pitää vähintään olla, jotta ”väestönkasvu on turvattu”. En ymmärtänyt, miksi väestönkasvu on niin hieno juttu planeetalla, jolla ihmisiä on jo ennestään liikaa.

Enkä ymmärrä vieläkään.

Hiljattain Ylen pääuutiset kertoi Japanin väestöongelmasta. Koko uutinen rakentui sen ajatuksen varaan, että syntyvyys pitää saada kasvuun, väestö uhkaa vähetä. Kriisitietoisuutta nostateltiin kertomalla, että ”toissa vuonna väkiluku kutistui kolmannesmiljoonalla”.

Japani on pinta-alaltaan vain hiukan Suomea isompi ja asukkaita on melkein 130 miljoonaa, asukastiheys on 335 asukasta neliökilometrillä. Ekologisesti katsoen se on karmea luku.

Väestönkasvun pysähtymistä pelätään monissa muissakin maissa. Milloin se on Italia, milloin Saksa tai koko EU, missä syntyvyys pitäisi kuulemma saada reippaaseen kasvuun.

Huoli on outo, koska liian suuri ihmispopulaatio on maapallon isoin ongelma. Oikeastaan se on kaikkien ympäristöongelmien juurisyy. Poikkeuksia on, mutta yleisesti ottaen yhtälö on yksinkertainen: mitä pienempi väestö, sitä helpompi on pitää ympäristön kuormitus hallinnassa – ja päinvastoin.

Merkitykseensä nähden ylikansoitusongelma on jäänyt liian vähälle huomiolle. Jos sitä ei saada kuriin, muu ympäristöpolitiikka uhkaa jäädä näpertelyksi. Jos Afrikan väestö kasvaa tällä vuosisadalla ennustetusti yli neljään miljardiin (!), jokainen voi miettiä, mikä vaikutus sillä on maapallon kuormitukseen.

Emmekä me vauraiden maiden tyhjäpäiseen kulutukseen viehtyneet asukit ole yhtään synnittömämpiä, kaukana siitä; niin paljon käytämme henkeä kohti raaka-aineita ja vauhditamme ilmastonmuutosta, muun muassa. Siksi toiveet Japanin ja muiden länsimaiden väkiluvun kasvattamisesta ovat erityisen käsittämättömiä.

Hyvä on, tiedän. Väestöpyramidi voi joissain maissa olla jonkin aikaa nokillaan, kun uudet sukupolvet ovat pienempiä kuin eläköityneet, ja huoltorasitus kasvaa. Mutta jos syntyvyys halutaan tämän takia kovaan kasvuun, mitä tehdään sitten, kun tämä sukupolvi on eläkeiässä? Ilmeisesti tarvitaan taas uusia isompia ikäluokkia. Eikö riitä, että olemme sitoutuneet ekologisesti kestämättömään talouden kasvupakkoon, jossa jo tasapaino vaatii kasvua; pitääkö sen lisäksi hirttäytyä vielä väestönkasvukierteeseen?

Luonnon monimuotoisuus on itseisarvo, syntyvyyden kasvu ja talouskasvu eivät ole. Moraalisiin valintoihin pystyvällä lajilla ei ole oikeutta talloa muita elämänmuotoja alleen.

Jos tosissamme haluamme saada Homo sapiensin ympäristösuhteen kuntoon ilmastonmuutosta ja lajikuolemia myöten, parasta mitä voimme tehdä, on keksiä keinot väestönkasvun pysäyttämiseen, ja hienointa olisi, jos maapallon väkiluku saadaan lasku-uralle. Eli kun seuraavan kerran kuulemme jonkin maan alenevasta syntyvyydestä, olkaamme iloisia.

Ajan myötä ohimenevän huoltosuhdeongelman hallitseminen on sentään helpompaa kuin pysyvän ekokatastrofin kanssa eläminen.  

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

26Suosittele

26 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (158 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Väestön liikakasvu toki tuo ongelmia pitemmällä tähtäimellä, mutta korkeamman kehitystason maissa on jo saavutettu luontainen tasapaino, tai kuten Japanin kohdalla on asian laita, väestömäärän aleneminen. Aleneminen tietää suuria ongelmia nimenomaan mainitsemasi huoltosuhteen vuoksi.

Optimaalisinta siis pitkällä tähtäimellä on tasapaino ja se saavutetaan kokemusperäisesti tarkastellen varmimmin elintason ja kehitystason kohonemisen myötä.

Afrikassa ja Intiassa voi väestön kasvaminen luoda ongelmia, mutta se ei muuta sitä tosiseikkaa, että esimerkiksi Suomessa suurin demografinen ongelma liittyy juurikin väestömäärän potentiaaliseen näivettymiseen. Toistaiseksi maahanmuutto on siltä osin helpottanut tulevaisuuden skenaariota.

Joidenkin arvioiden mukaan maapallon väestön lakipiste tulee olemaan kymmenen miljardin luokkaa, jonka jälkeen se alkaa pysyä niissä lukemissa. Ihminen on hyvin itsekeskeinen ajattelussaan ja helposti yliarvioi omaa merkitystään ekologiselle kehitykselle. Aina pitää muistaa, että nykynen ihmiskunta mahtuisi kapselihotelliin, joka olisi kaksi kilmotriä kanttiinsa ja kaksi kilomteriä korkea. Sitä ei ulkoavaruudesta tulija löytäisi todennäköisesti vaikka etsisi vuosikymmeniä, jos kaikki ihmiset maapallolla olisi majoitettu sinne, vaikkapa jossain Siperian Taigan äärettömyydessä tai Uuden Guinean viidakossa.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Huoli väestönkasvun pienenemisestä ja väestömäärän laskusta kehittyneissä maissa ei ole outo vaan se kannattaa ottaa vakavasti. Väestöpyramidin vääristymisestä ja väen vähenemisestä kehittyneissä maissa ei seuraa mitään positiivista maille itselleen tai ilmastonmuutoksen ehkäisemiseen.

Suomeen mahtuisi nykyisestä moninkertainen väestömäärä joko muualta tulleina tai täällä syntyneinä, eikä se aiheuttaisi millään tapaa ilmaston lämpenemistä tai muita muutoksia. Verrataan Suomea vaikka Ruotsiin jossa tuplaten isompi väkiluku asuu käytännössä vastaavalla pinta-alalla, kun huomioidaan väestön keskittyminen tiettyyn osaan maata.

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala

"Suomeen mahtuisi nykyisestä moninkertainen väestömäärä"

Mihin tämä oletus perustuu?
Jo nyt Suomessa tuhotaan luontoa liikaa ja käytetään liikaa luonnonvaroja. Ainakin mainostavat, että me olemme jo huhtikuussa kuluttaneet sen, minkä pitäisi koko vuodeksi riittää.

"Kulutimme siis vain hieman reilussa kolmessa kuukaudessa luonnonvarat, joiden pitäisi riittää koko vuodeksi."
https://wwf.fi/wwf-suomi/viestinta/uutiset-ja-tied...

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #11

Pidätkö yleisesti WWF:ää luotettavana lähteenä? Suomi on harvoja maita, joka tuottaa enemmän luonnonvaroja kuin kuluttaa:

https://www.tekniikkatalous.fi/tiede/2014-08-20/HS-Suomi-käyttää-vähemmän-luonnonvaroja-kuin-tuottaa-3255107.html

Mutta tämä on epäolennaista ja taisit missata pointin. Vääristynyt "väestöpyramidi" on yhteiskunnalle negatiivinen asia. Semminkin kun Suomen väestömäärällä, vaikka sen triplaisi, ei ole mitään tekemistä ilmastonmuutoksen kanssa edes siinä tapauksessa että otetaan totena kaikki ihmisperäisen ilmastomuutoksen mallit.

Väestönkasvu ratkaistaan tai ollaan ratkaisematta Intiassa ja joissain muissa Aasian sekä Afrikan maissa.

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala Vastaus kommenttiin #13

" Suomi on harvoja maita, joka tuottaa enemmän luonnonvaroja kuin kuluttaa"

On totta, että joitakin luonnonvaroja Suomessa riittää. Mutta ei kaikkia!
Ja lisäksi Suomi kuluttaa paljon muidenkin maiden luonnonvaroja ;)
Mitä enemmän ihmisiä Suomessa on, sitä enemmän me kulutamme maailman luonnonvaroja.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #18

"Mitä enemmän ihmisiä Suomessa on, sitä enemmän me kulutamme maailman luonnonvaroja."

Tietysti! Mitä enemmän ihmisiä on missä tahansa sitä enemmän kulutetaan maailman luonnonvaroja. Vaikka kaikki ihmiset siirrettäsiin Suomesta pois muualle, niin kyllä he edelleen oman kontribuutionsa maailman luonnonvarojen kulutukselle lähes yhtä tehokkaasti aiheuttaisivat.

Jos maapallolla ei eläisi yhtään ihmistä, niin ihminen ei kuluttaisi maapallon luonnonvaroja lainkaan. Toistaiseksi ihmiskunnan määrä on ollut sellaisissa raameissa, että ihminen on pystynyt maapallon luonnonvaroja suurin piirtein riittävässä määrin jaliki kestävllä periaatteella hyödyntämään. Uudet keksinnöt pyrkivät poikkeuksetta tuota kestävyyttä parantamaan.

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala Vastaus kommenttiin #23

"Tietysti! Mitä enemmän ihmisiä on missä tahansa sitä enemmän kulutetaan maailman luonnonvaroja."

Se nyt oli vaan lisäys.

Suomessa on paikoin vesipula. Entä jos täällä eläisi 10 miljoonaa ihmistä? Olisiko vesipula paljon useammin ja paljon laajemmalla alueella?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #38

Ei Suomessa mitään vesipulaa ole. Suomi on yksi niistä maista maailmassa, jossa vettä piisaa. Monille omakotiasujille ihan liikaakin. Sitä pumppaillaan kellareista ja sadvesikaivoista, jotka pursuavat yli.

Englannissa asuu noin puolen Suomen kokoisella alueella 60 miljoonaa ihmistä ja ihan yhtä hyvin tulevat toimeen karulla saarellaan, no problem.

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala Vastaus kommenttiin #47

"Ei Suomessa mitään vesipulaa ole. "

Paikoin on. Etkö seuraa uutisia?

Britanniallakin on vesihuolensa:

"Overuse, pollution and climate change are threatening the survival of the river Ouse in East Sussex. But this is not just a local crisis, the water supply for the whole of Britain is in jeopardy"
https://www.theguardian.com/environment/2015/oct/0...

BBC:n vesipulalistalla sijalla 9. on Lontoo
http://www.bbc.com/news/world-42982959

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #52

Englannissa voi paikka paikoin asia olla toinen. Mainitsin Suomen kohdalla. Tietysti jossain voi olla joskus aina joku janoinen, jolla ei juuri sillä hetkellä satu olemaan vettä Suomessakaan, mutta Suomi on yleisesti ottaen kadehdittu maa maailmassa nimenomaan vesivarantojensa vuoksi. Suomessa riittää sekä pohja- että pintavettä yllin kyllin vesilaitosten raakavedeksi.

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala Vastaus kommenttiin #59

"Suomi on yleisesti ottaen kadehdittu maa maailmassa nimenomaan vesivarantojensa vuoksi."

Näinhän se on. Mutta silti paikoin vesipula vaivaa. Ja jos veden käyttö kaksinkertaistettais Lounais-Suomessa, niin voi voi..

Jocke Rantanen Vastaus kommenttiin #64

Ei Englannissa ole mitään vesipulaa, ei paikka paikoin eikä muutoinkaan.

Englannissa sataa vallan tuhottomasti ja vesipulasta voidaan ylipäätään puhua vasta sitten kun sadevettä edes jossain määrin kerätään talteen.

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala Vastaus kommenttiin #65

"Ei Englannissa ole mitään vesipulaa, ei paikka paikoin eikä muutoinkaan."

Uutisten mukaan on. Tuossa on tehty esityksiä UK:n vesipulan korjaamiseksi:
http://www.bbc.com/news/magazine-17600062

Tässä kerrotaan vedenkäytön rajoituksista kesällä 2017
https://www.express.co.uk/news/uk/796247/hosepipe-...

Ja tässä varoitellaan ensi kesää varten:
https://www.farminguk.com/News/South-east-of-Engla...

Ja muut:
https://www.theguardian.com/environment/2018/jan/0...
http://www.independent.co.uk/news/uk/home-news/wat...

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #64

Turhaan voivottalet. Helsingissäkin tulee hanoista Päijänteen vettä.

Eikä se vesipula Brittein Saarillakaan toistaiseksi arjessa juuri näy. Väestötiheys on siellä noin 20 kertainen Suomeen verrattuna.

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala Vastaus kommenttiin #66

"Helsingissäkin tulee hanoista Päijänteen vettä."

Vastaavaa tunnelia kaivataan Lounais-Suomeen.. Päijänteessä riittää vettä, mutta tunneleita tarvitaan.

Käyttäjän KariKallio1 kuva
Kari Kallio Vastaus kommenttiin #59

Oman kaivon varassa elävillä voisin kuvitella olevan vesipula kuivina kesinä, jos kaivo on rakennettu väärään paikkaan, kas kun pohjaveden pinta heittelee samalla tavoin kuin monien matalien järvien pinta vähäsateisina vuosina. Yleisesti ottaen Suomessa ei ole vedestä pulaa ja jos sitä esiintyy, se on huonon suunnittelun seurausta.
"Kaivon katsominen" on yhä edelleen sitkeästi istuvaa taikauskoa maassamme. Tieteellisesti ottaen joka paikasta löytyy vettä (pohjavettä) kun viitsii vain kaivaa tarpeeksi syvän kuopan. Maaston muodoista johtuen, jossain pohjavesi tulvii suorastaan pintaan ja sitä sitten kutsutaan romanttisesti "lähteeksi"! Lähteisiin liittyy myös paljon mystiikkaa, mutta se lie toisen tarinan aihe.
Tunnettu asiahan on sekin, että Saharan alla on suuri järvi, joka nousee pintaan siellä missä näemme keitaita. Siis kaivon voi kaivaa vaikka Saharaan, ja vettä löytyy kun tietää, missä sitä on lähimpänä pintaa ettei tartte kaivaa tolkuttoman syvää kuoppaa.

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala Vastaus kommenttiin #107

"Saharan alla on suuri järvi, joka nousee pintaan siellä missä näemme keitaita. Siis kaivon voi kaivaa vaikka Saharaan, ja vettä löytyy kun tietää, missä sitä on lähimpänä pintaa ettei tartte kaivaa tolkuttoman syvää kuoppaa."

Eli Afrikassakaan ei siis oikeasti ole vesipulaa.

Käyttäjän MattiJuhani kuva
Matti Loikkanen Vastaus kommenttiin #38

Absurdi väite, että Suomessa olisi vesipula.
Voisitko luetella ne paikkalunnat, joissa kuivuus riivaa suomalaisia?

Varmuuden vuoki vilkaisin kartaa ja kaikki asutuskeskukset ovat järvien ja jokien äärellä. Niissä riittää "makeaa" vettä. On jopa ajateltu, että juomavesi olisi Suomelle hyvä vientiartikkeli ja jonain päivänä tästä voi tulla tottakin!

50-60 vuotta sitten oli suuri huoli Suomen metsistä. Silloin pelättin, että niitä hakataan liikaa ja vihreä kulta loppuu (halloo). Nyt sanotaan, että metsät kasvaa humisten ja hakkuut voi ainkin kaksinkertaistaa ja järkevällä metsien hoidolla jopa vielä sitäkin enemmän. Tietysti veden käyttö täytyy suunnitella järkevästi, - tai vieläkin järkevämmin kuin mitä se nyt on, mutta vesipulaa meillä ei ole.

Suomen rikkaus on sen suurissa vesistöissä, metsissä ja puhtaassa luonnossa.

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala Vastaus kommenttiin #95

"Voisitko luetella ne paikkalunnat, joissa kuivuus riivaa suomalaisia?"

En jaksa kaivaa paikkakuntakohtaisesti. Vesipula on vaivannut ajoittain Lounais-Suomea. Nämä on toki vanhoja uutisia, mutta nythän onkin saatu sateita enemmän kuin aiemmin.

2015: pohjavesi matalalla koko eteläisessä Suomessa
https://yle.fi/uutiset/3-8382668

2008: Paha vesipula vaivaa Lounais-Suomea
https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/paha-...

2003: Vesipula on hellittänyt - ainakin hetkeksi
https://www.hameensanomat.fi/uutiset/kotimaa/16620...

Jocke Rantanen Vastaus kommenttiin #104

Taidat mennä noiden "klikkausuutisten" perässä.
Pientä mediakritiikkiä kannattaa harrastaa.
Ei silloin ole vesipulaa oikesti missään jos ei sadevettä kerätä talteen.

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala Vastaus kommenttiin #113

"Ei silloin ole vesipulaa oikesti missään jos ei sadevettä kerätä talteen."

Sadevettä on aina kerätty talteen. Meillä ja muualla. Ei tietysti aivan kaikki sitä tee.

Jocke Rantanen Vastaus kommenttiin #114

Meillä kerätään patoaltaisiin vesivoimaa varten. Sitä riittäisi kaikkeen käyttöön monin kerroin.

Meillä sataa vuositasolla ehkä 250 mrd. m3 eli noin 45 000m3 / henkilö. ( 0,7 m)

Yksityiskulutus lienee jotain 500 milj. m3 / vuosi. (100 m3/henkilö).

Tietenkään kaikkea ei saada suoraan kerättyä mutta se menee enimmäkseen jokia myöten mereen.

Ongelma saattaa joskus olla jakelu, ei veden puute.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Kyllä ihmisten tuominen lämpimästä ilmastosta kylmään vaikuttaa ilmaston lämpenemiseen, jos uskomme, että energian käyttö siihen vaikuttaa. Vertaus Ruotsiinkin ontuu. Ruotsin pinta-ala on kolmanneksen Suomea suurempi ja väestä valtaosa asuu Suomea etelämmässä.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #12

10 miljoonan ihmisen lisäys Suomessa ei vaikuttaisi ilmaston lämpenemiseen millään mittattavissa olevin tavoin. Energian käytön ympäristövaikutukset taas riippuvat energian tuotantotavoista enemmän kuin väestömäärästä, Suomi on uusiutuvissa EU-maiden toisena ja sähköstä pian 90 prosenttia tuotetaan co2-vapaasti.

Ilmastonmuutosta tai väestön liikakasvua ei ratkaista sillä, että Suomessa väki vähenee.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #16

"Ilmastonmuutosta tai väestön liikakasvua ei ratkaista sillä, että Suomessa väki vähenee".

Tuosta olen samaa mieltä. Olen tavannut suomalaisia, jotka selittävät, että eivät halua tehdä lapsia koska eivät halua nopeuttaa ilmaston muutosta ja väestöräjähdystä. Suomessa moinen on lähinnä pöljää. Kysymys on aivan eri asiasta Suomessa, jossa asukastiheys on vajaat 18 nuppia neliökilometrille ja Bangladeshissä, jossa vastaava luku on 1000. Sinällään, kun leveysasteet huomioidaan, Suomi on tiheään asuttu maa. Taitaa olla näillä leveysasteilla jopa maailman tiheimmin asuttu.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Huoli väestönkasvun pienenemisestä ja väestömäärän laskusta kehittyneissä maissa ei ole outo vaan se kannattaa ottaa vakavasti."

Miksi kehittyneissä maissa pitäisi olla lisää väestönkasvua?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #14

Siteeraamassasi lauseessa sanotaan "väestönkasvun pieneneminen" ja nykyään vallitsevan tasapainon kyseessä ollessa moinen "kasvun pieneneminen" tarkoittaa juurikin väestön vähentymistä, mikä johtaa siihen huoltosuhdeongelmaan vääristyneen ikäpyramidin vuoksi.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #24

"huoltosuhdeongelmaan vääristyneen ikäpyramidin vuoksi."

Ei Suomen huoltosuhdeongelma johdu ikääntyneestä väestöstä vaan leväperäisesti hoidetusta taloudesta ja massatyöttömyydestä jos ei oteta huomioon humanitaarista maahanmuuttoa joka myös rasittaa huoltosuhdetta.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #25

Suomessa ei vielä ole kovin suurta huoltosuhdeongelmaa, vaikka nyt suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisen jälkeen se on jonkin verran kasvanut aiemmasta. Ikäpyramidi tänään ei ole kovin suuri ongelma sinänsä. Ei ainakaan Japaniin verrattavissa oleva sellainen.

Työttömyydellä ei ole oikeastaan tekemistä demograafisen huoltosuhteen kanssa. Muutoin kuin ehkä siten, että hoitohenkilöstöstä vallitsee pulaa ja heitä joudutaan kalastelemaan pitkin Filippiinejä y.m. Huminitaarinenkin maahanmuutto pitemmällä tähtäimellä parantaa huoltosuhdetta. Vaikka siihen liittyisikin nykyisellään työllistymisongelmaa, niin se on ainoa olemssa oleva potentiaali huoltosuhteen terveenä pitämiseksi.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #26

"Muutoin kuin ehkä siten, että hoitohenkilöstöstä vallitsee pulaa ja heitä joudutaan kalastelemaan pitkin Filippiinejä y.m."

Halpatyövoimasta Suomessa on pula, työttömistä löytyisi hoitajia ihan tarpeeksi jos joku palkkaisi normipalkalla. Talous on pilattu uusliberalistisella politiikalla jota on harjoitettu koko EU:n ajan.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Väestönkasvu on lähes kaikkien ihmiskunnan ongelmien perussyy. Väestön kasvun ongelmat eivät ratkea massamuutolla vaan väestönkasvun jarruttamisella.

Kehitysyhteistuöjärjestöt, jotka vievät apua pohjattomaan kaivoon, tekevät karhunpalveluksen kaikille.

Käyttäjän KariHelstamo1 kuva
Kari Helstamo

En ymmärrä miten ongelmaa voi väheksyä vertaamalla, miten pieneen tilaan mahdumme makaamaan.Jos perustelemme väestönlisäämistä huoltosuhteella, olemme samalla viivalla Afrikkaisen kanssa, joka tekee paljon lapsia omaksi vanhuuden turvakseen.

Ongelmaan saattaisi löytyä paremmin ratkaisu, jos olisimme kiinnostuneempia laitteista, jotka auttavat vanhuksia arjessa, kuin uusista kännykkämalleista.

Uusi talousjärjestelmä, joka ei perustu turhaan työhön tai tarpeettomien tavaroiden tuottamiseen lienee jossain vaiheessa pakko kehittää.

En missään tapauksessa äänestä politiikkoa, joka ehdottaa ongelman ratkaisemiseksi väestön lisäämistä.On aivan sama puhutaanko syntyvyydestä vai maahanmuutosta.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Tämän foorumin eräs "harmi" on siinä, että monet kirjoitukset jäävät liian nopeasti unholaan (toisaalta: mukavaa kun ne pysyvät näin tallessa, ainakin tähän asti).

Tässä, aloituksen vakavaan ja pysyvästi aiheelliseen aiheeseen liittyen, muutamia nostoja:

Kutistuvat kansakunnat:
http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/40974-kutis...

Robottivero ja vasektomia:
http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235936-robo...

Meitä torakoita on kerrassaan liikaa:
http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239053-meit...

Maapallomme hurja nuorisotyöttömyys:
http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/205200-maap...

Vieläkö maailman voi pelastaa?
http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/210150-viel...

Paavi: katolilaisten ei pidä lisääntyä kaniinien tavoin
http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/184998-paav...

Tulevalle ihmiskunnalle väestöräjähdys on aivan yhtä tärkeä pohdinnan aihe kuin ilmastonmuutos.

Kuten kirjoitin "Meitä torakoita"-blogin loppuosaan: "useat muutkin US-blogistit ovat yrittäneet herättää vakavaa keskustelua ja kyseiset blogit löytyvät helposti puheenaihesanoilla "väestönkasvu", "väestöräjähdys", "nälkä", "siirtolaiskriisi", "ihmiskunnan tulevaisuus" yms".

Kesti melkoisen kauan, että harvinaisen vakava aihe pääsi karuselliin, mutta näinhän se menee....koskaan aiemminkaan ei ollut tärkeintä mitä puhutaan (fact-checked).

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Satsaako Japani poikkeuksellisen paljon robotiikan ja tekoälyn kehittämiseen hakeakseen niistä yhtä ratkaisua huoltosuhteen korjaamiseen?

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro

Esimerkiksi lajien jatkuva väheneminen ja ilmastonmuutos osoittavat että tilanne on kaikkea muuta kuin hyvä. Paljon vähemmillä vaurioilla selviäisimme jos väestöä olisi vähemmän. Nykytilanteesta on ekologisesti katsoen tasapaino kaukana, ainakin ihmislajin ja ympäristön tasapaino.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kitjoitat mm.: "yleisesti ottaen yhtälö on yksinkertainen: mitä pienempi väestö, sitä helpompi on pitää ympäristön kuormitus hallinnassa – ja päinvastoin."

Tuo pitää ilman muuta paikkansa, mutta se tarkoittaa implisiittisesti sitä, että optimaalisinta olisi, jos ihmisiä ei olisi maapallolla lainkaan. Emme me siinäkään tapauksessa voisi nauttia luonnon monimuotoisuudesta ollenkaan.

Ilmastonmuutosta ei ole historiallisella perspektiivilla havaittavissa mitenkään poikkeuksellisesti tällä hetkellä. Erilaiset skenaariot siitä perustuvat malleihin, jotka ovat jo nyt ainakin osittain osoittautuneet virheellisiksi. Ilmeisesti kuitenkin hiilidioksidimäärän lisääntyminen ilmakehässä on sikäli aiheuttanut positiivisia muutoksia, että aiemmin kuivilla autiomaillakin on alkanut levitä viherkasvillisuutta, kuten niillä ilmeisesti on myös tuhansia vuosia sitten ollut.

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki

"Esimerkiksi lajien jatkuva väheneminen ja ilmastonmuutos osoittavat että tilanne on kaikkea muuta kuin hyvä. "

Kyllä suomalaisten pitäisi tarttua härkää sarvista, tai pitäisikö tässä tapauksessa puhua "sarvesta", ja alkaa rajoittamaan sitä väestönkasvua. Ai niin miksikö, no kun me hoidamme ilmastonmuutoksenkin tuosta vaan... tuulimyllyillä, ainakin mitä joidenkin tahojen ulostuloista olen antanut itsen ymmärtää. Niin ja nyt kuulemma tällä muovittomalla maaliskuulla, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/03/01/maailmass... , ollaan pelastamassa maailman meriä liikamuovitukselta.

Ja kyllä, kyllä minunkin mielestäni niin liikakansoitus kuin liikamuovituskin on suuri ongelma mutta molemmissa tapauksissa olemme ehkä saavuttaneet sen "kriittisen massan", ja paluu on melkoinen haaste. Siis paluu "alikriittiseen massaan". Ehkäpä se ilmaston lämpeneminenkin on saavuttanut jo sen kriittisen pisteen, ja paluu takaisin on hyvin vaikeaa jos ei mahdotonta, eikä ainkaan näillä vain omaatuntoa hellivillä toimilla joita tunnutaan harrastettavan alueella kuin alueella.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Kun maapallon kantokyvyn ylittävä luonnonvarojen käyttö yhtäällä ja köyhyys toisaalla ovat samanaikaisia ongelmia, johtopäätösten teon luulisi olevan helppoa. Jostakin syystä näin ei tunnu olevan. Ylikansoitus on useimpien ekologisten ongelmien syy ja useimpien konfliktien ajuri. Se on myös ratkaistavissa oleva ongelma, kuten vaikkapa Kiinan esimerkki osoittaa. Sitä ei kuitenkaan voida ratkaista, jos pää painetaan pensaaseen.

Käyttäjän mattiosaisa kuva
Matti Säisä

Linkolan fanittajana on minun luonnollista olla Kotron kanssa samoilla linjoilla. Tosin Linkolan kohdalla kysymysmerkiksi minulle on jäänyt miksi itse siitti kaksi tyttöä tähän maailmaan. Muutenhan mies on siitä harvinainen että on elänyt niinkuin opettaakin.

Päivinämme Suomessa yhä useampi nuori äiti valitsee lapsettomuuden, väestönkasvun kannalta hyvä juttu mutta kuinka monen lapsettomaksi jättäytyvän motiivi on väestönkasvun hillitseminen, sitä sopii arvailla. Oma veikkaukseni on että monissa vaakakupeissa painaa enemmänkin halua elellä omaa elämäänsä itsekkäästi, vapaana kuin taivaan lintu. Paha tällaisessakin valinnassa se että valittu elämäntapa matkustelun ja tavaranhankinnan ynnä muun kulutuksen saattaa olla ongelmaksi egosysteemillemme.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Muutenhan mies on siitä harvinainen että on elänyt niinkuin opettaakin."

Paitsi, että 80-luvun lopulla muuan Linkolan "kesänaapuri" kauhisteli sitä, että miehellä on toistasataa verkkoa Vanajassa jatkuvasti ryöstämässä järven luontaisen kalakannan olemattomiin.

Käyttäjän mattiosaisa kuva
Matti Säisä

Niinpä - kateus vie kalatkkin vedestä

Käyttäjän KariHelstamo1 kuva
Kari Helstamo

Jos fanitat Linkolaa, niin sillon täytyy kai hyväksyä, että sairaaloita ei ole ja iso pulteri tai supertulivuori yms.tuhoaa elämän maapallolla, jossa metsäläiset asuvat mökeissä ilman teknologiaa.

Jocke Rantanen

No olisiko siitä kokonaisuutta ajatellen mitään haittaa?
Ihminen ja yksilö ovat täysin merkityksettömiä niin tälle pallolle kuin koko maailmankaikkeudellekin.

Saattaisi hyvinkin olla hyvä että nk. lääketiede loptettaisiin ja luonto saisi hoitaa asiat,

Käyttäjän KariHelstamo1 kuva
Kari Helstamo Vastaus kommenttiin #42

Jos sinulla todetaan syöpä ja pystyt vielä ajattelemaan noin, niin ok.sitten. Muuten on taas puhe halpaa.Minä kyllä ajattelen merkitystäni läheisilleni en maailman kaikkeudelle.Lienenkö paha opportunisti...

Jocke Rantanen Vastaus kommenttiin #45

Mitäpä tuohon lapsellisuuteen vastaisi?

Ymmärtääkseni keskustelu ei koske henkilöä vaan asiaa.

Itse en ole aivan niin narsistinen että ajattelen olevani jollekin jotenkin korvaamaton.

Käyttäjän KariHelstamo1 kuva
Kari Helstamo Vastaus kommenttiin #51

Ei tarvitse vastata mitään. Tarkoituksena oli osoittaa, että usein näiden kovien arvojen kannattajat eivät halua, että ne koskevat heitä tai heidän läheisiään. Saatat toki olla poikkeus.

Muutenkin ajatus, että ihmisten annettaisiin kuolla luonnonmukaisesti on järjetön. Pitäisikö nuoren huippu lahjakkuuden antaa kuolla syöpään, koska se on luonnollista? Ihmisen, jolla saattaisi olla valtava panos ihmiskunnalle.Tämän lisäksi menetettäisiin ihmisten halu auttaa toista hädässä. Mikä on hienompaa, kuin lääkäri auttamassa vakavasti sairasta?

On tietysti hirveän surullista, jos et ole kenellekään korvaamaton.

Jocke Rantanen Vastaus kommenttiin #73

No osoititko?

Minkä "nuoren huippulahjakkaan"? Köyhä ja tyhmä joutaa kuolla pois?

Tässä ilmeisesti on kysymyksessä ylikansoitus?

Käyttäjän KariHelstamo1 kuva
Kari Helstamo Vastaus kommenttiin #76

Kannattaako vastata mitään, jos tarkoituksena on tahallinen väärin ymmärtäminen?
Köyhä ja tyhmä saa elää, mutta toivottavasti heidän ei tulevaisuudessa tarvitse olla sellaisia. Hawkins olisi kuollut ilman lääketiedettä ja se olisi ollut ikävä juttu, ellei ole tarkoitus, että elämme apinana luolassa kunnes väistämätön ihmiskunnan loppu näin toimien koittaa.

Ongelma ei ole käsittääkseni liikakansoitus, kuten eräs tuolla ylempänä havainnollisti, vaan liian suuri kulutus, johon tehokkaimmin auttaa tekniikan kehitys. Linkolan keinot ovat pelkkää huuhaata. Kuinkahan moni Linkolan fanittaja edes elää hänen oppiensa mukaan?

Nykytekniikka vain on ikävä välivaihe, joka ei pysty ratkaisemaan näin suuren ihmisjoukon tuottamaa ongelmaa, mutta tulevaisuudessa luultavasti pystyy.

Jocke Rantanen Vastaus kommenttiin #84

Hanki Ira Levinin kirja this perfect day, siinä on tulevaisuutemme.

Sen kummemmin vähätelemättä, mitä paitsi olisimme jääneet ilman Hawkingia?
Emme me olisi siksi joutuneet luoliin asumaan.

Pallo on jo nyt reilusti ylikansoittunut.
Tekniikka ei tuo mitään ratkaisua. Se itse asiassa aiheuttaa sen että ihminen degeneroituu eli tyhmentyy.
Me tulemme jossain vaiheeessa syömään teolliosesti tuotettua mössöä, elämään maailmassa jossa ei missään ole mitään variaatiota, kaikkialla on samanlaista, ns. Coca-Colaa on joka puolella, ei muuta.

Käyttäjän KariHelstamo1 kuva
Kari Helstamo Vastaus kommenttiin #88

Ehkä joskus. Luen nyt Esko Valtaojan "kohti ikuisuutta" joka vähentää luontaista pessimismiäni. Tätä taitaa olla turha jatkaa.

Käyttäjän KariKallio1 kuva
Kari Kallio Vastaus kommenttiin #89

Hyvä valinta! Valtaojakin on kyllästynyt noihin iänikuisiin ruikuttajiin. Hän hakee kirjoissaan aina ns. positiivista jenkaa tähän maailmanmenoon. Mutta kai pitää taas todeta se surullinen tosiasia, että postiiviset uutiset eivät kelpaa medioille, eikä elämänmyönteiset kirjat sitten myy oikein hyvin (?). Väestön kasvullekin olisi tukuttain niitä positiivisia vastatoimia, joita voisi ensin kokeilla. On sanottu, että Afrikassa asiat paranesivat, jos naisten asemaa kohennettaisiin ja tyttöjen koulutukseen panostettaisiin oikein kunnolla. Väite siitä, että lopulta ihmiskunta muka tappaa itsensä/toisensa esim. taistelussa makeasta vedestä. Taas soveltaen tähänkin se uroskierre; meret ovat ymmärtääkseni täynnä vettä; siis kenenkään ei luulisi kuolevan janoon. Hieman panoksia kehitykseen, että merivedestä voitaisiin valmistaa edullisesti "makeaa" juomavettä - olisi melkoinen helpotus.
Odotan tänne lisää ns.myönteisiä eli ratkaisukeskeisiä puheenvuoroja. Minä vielä luotan insinööreihin; heille ei periaatteessa mikään ongelma ole täysin mahdoton eli ratkaisematon. Heidän asenteensa on siis jo periaatteessa se positiivinen kierre suhtautumisessaan elämään! Usein olen miettinyt sitä, että mitä järkeä on rikkoa kauhea määrä toimivia tietokoneita ja sitten voivotella sen elektroniikkaromun äärellä kun ne voisi hyvin kierrättää. Fiksu tiimi kävisi koneet läpi, pakkaisi ne nätisti ohjeiden kera konttiin ja ei muuta kuin osoite kehitysmaiden kouluille lahjoina. Vielä karseampaa on viedä ne koneet romuna sinne kehitysmaihin saastuttamaan heidän paratiisin omaista luontoaan. Ei kauheasti älyn häivää.

Käyttäjän KariHelstamo1 kuva
Kari Helstamo Vastaus kommenttiin #150

"Mutta kai pitää taas todeta se surullinen tosiasia, että postiiviset uutiset eivät kelpaa medioille"

No eivät oikein kelpaa täälläkään...Enemmän katsottu "Blade runneria" kuin luettu "Säätiöitä"

"Fiksu tiimi kävisi koneet läpi, pakkaisi ne nätisti ohjeiden kera konttiin ja ei muuta kuin osoite kehitysmaiden kouluille lahjoina."

Tämä tietenkin lisäisi ihmiskunnan "laumaälyä" ja josta todennäköisesti löytyisi uusia suuria tieteentekijöitä. Elinikäisten presidenttien ja leopardisuikkien tukeminen taitaa kuitenkin olla ykköstavoite.

Käyttäjän mattiosaisa kuva
Matti Säisä

Linkolan mukaan ja varmaan monen muunkin ei kestävää ihmismäärää pallollamme saada aikaan pehmeillä keinoilla.

Käyttäjän KariHelstamo1 kuva
Kari Helstamo Vastaus kommenttiin #108

Linkola on yhden asian profeetta ja tuskin näkee muita vaihtoehtoja. Täytyy nyt ymmärtää, että ilman ihmistä ja ko. kädellisen kehittämää tekniikkaa joku joukkotuho tulee kohtaamaan niin bambia, kuin metsittynyttä kalastajaakin. Aikajänne voi tosin olla hyvin lavea, mutta kuitenkin.

Väestönkasvu kylläkin pitää sopeuttaa kykyymme käsitellä nykyisiä ja tulevia ongelmia.

Jocke Rantanen Vastaus kommenttiin #120

Ja eikö se tule koska ihminen estää sen?

Ihminen saattaa olla juuri sen aiheuttaja kaikessa viisaudessaan

Käyttäjän KariHelstamo1 kuva
Kari Helstamo Vastaus kommenttiin #121

Yritän vielä kerran... Vihje. Yellowstone, Jukatan, Dinosaurukset.
Ihminen saattaa sen aiheuttaa, mutta turha pilkata ihmisen viisautta, sillä ei ole mitään todisteita, että maailmankaikkeudessa olisi mitään fiksumpaakaan. (Voi hyvin ollakin)

Käyttäjän mattiosaisa kuva
Matti Säisä Vastaus kommenttiin #120

Näinhän tuo Linkola on yhden asian mies ja se asia on että maapallo pitkään säilyisi elinkelpoisena mahdollisimman monille nyt hengissä olevalle elävälle olennolle.

Käyttäjän KariHelstamo1 kuva
Kari Helstamo Vastaus kommenttiin #124

No minä kun en ole lukenut Linkolaa, enkä edes Mein kampf:ia, niin kertoisitko tämän pelastajan tärkeimmät teesit ja miten niihin on aikomus päästä?

Jocke Rantanen Vastaus kommenttiin #125

Lienee niin että Mein Kampf ja Linkola ovat vähän eri asioita.

Käyttäjän mattiosaisa kuva
Matti Säisä Vastaus kommenttiin #125

Parasta olisi kun itse lukisit. Nuorempina päivinään kirjoiti ja puhui sen puolesta että ihminen suosiolla ymmärtäisi tinkiä luontoa murhaavasta materialismistaan että egosysteemimme eläisi mahdollisimman monimuotoisena ja pitkään.
Kun huomasi että puheensa ei tehoa, ihminen ei tingi mukavuudenhalustaan vaan päinvastoin mitä paremmat ovat olonsa sitä enemmän rasittaa hän luontoa. Kai katkeroituneena alkoi sitten puhua kovista keinoista ihmisten lukumäärän pitämiseksi tasolla jonka luonto kestää. Ja tästähän vihat päälleen sai.

Käyttäjän KariHelstamo1 kuva
Kari Helstamo Vastaus kommenttiin #129

Tietenkin sai vihat päälleen ja miksi ei saisikaan? Eihän hän rakenna mitään, vaan vaatii tuhoa ihmiskunnalle? Tuskin viitsin lukea hänen teoksiaan, koska kuten sanoit hän on katkeroitunut ja siten tuskin kiinnostava.

Maapallolla pitäsi siis pysyä mahdollisimman monta lajia hengissä mahdollisimman pitkään, jonka jälkeen mitä? Maapallolla elämää kosmisen silmänräpäyksen ajan, joka ei johtanut mihinkään? Miljoona vuotta viidakkoa on parempi, kuin nykyinen kehityskulku, jossa ihminen saattaa ratkaista kaikki ongelmat?

Jos nyt olet hänen ihailijansa, niin elätkö kuten hän opettaa? Jos et, niin miten sitten voisi olettaa ei-fanien noudattavan Linkolan oppeja?

Käyttäjän mattiosaisa kuva
Matti Säisä Vastaus kommenttiin #131

Olet käsittänyt väärin, ei Linkola tuhoa ihmiskunnalle vaadi vain päinvastoin toivoo sille ja muulle luonnolle pitkää ikää.
Linkolassa on paljon sellaista mitä ihailen, mutta ymmärrän että hän on idealisti ja tavoitteensa epärealistisia.

Kyllä Linkolaan kielteisesti suhtautuvan kannattaisi lukea hänen kirjojaan, ainakin kaksi porkkanaa tai seuraamusta tarjolla. Löytää niistä väittämiä joita vastaan saattaa sitten omassa paremmassa viisaudessaan argumentoida ja toinen että oma arvostus luontoa kohtaan herää tai syvenee. Muutenkin sopivat kirjallisuuden ystävälle koska Linkolan kieli on aivan erinomaisen hyvää.

Käyttäjän KariHelstamo1 kuva
Kari Helstamo Vastaus kommenttiin #134

Niin mutta kun tätä sotkua ei pelasteta hänen opeillaan, eikä epärealistisilla tavoitteilla tee mitään.
Nyt luen Esko Valtaojan "kohti ikuisuutta" ja se on juurikin kääntämässä pessimistisen maailmanlopun odotukseni varovaiseen optimismiin. Yritän aina oppia itseäni fiksuimmilta, muuten koko lukemisesta ei olisikaan mitään mieltä.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Kyllä Pentti Linkola nyt 85-vuotiaana vanhuksena elää täysin omien oppiensa vastaista turhaa ja luontoa kuormittavaa elämänvaihetta.

Käyttäjän mattiosaisa kuva
Matti Säisä

Näinkö on törkeästi hylännyt oppinsa vanhoillla päivillään. Pitäisiköhän tällaisen mukavuudenhalun vuoksi jotenkin mitätöidä aikaisemmankin elämänsä askeesi.

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä

Egosysteemi freudilainen lipsahdus?

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Linkola teki juuri sopuvan määrän lapsia Suomeen. Eihän ole mitään järkeä siinä, että täällä lakataan lisääntymästä, että kehitysmaissa ei tarvitse jarrutella. Liikakansoitus ei ole globaali ongelma vaan kehitysmaiden ongelma.

On hyvä huomata, että mm USA on selkeästi kehitysmaa. Sen väestö on tuplaantunut lyhyessä ajassa ja köyhien määrä valtava.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Ehdottomasti samaa mieltä Arno Kotron kanssa.

Mutta jostain syystä ongelmaa ei pidetä esillä juuri lainkaan.

Onko siihen uskonnollisia syitä esim katolisen kirkon vastustus? Afrikan väestönkasvuun ei voi puuttua, koska se on "rasismia"?

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

"Afrikan väestönkasvuun ei voi puuttua, koska se on "rasismia"?"

Kuka niin väittää? Tyttöjen koulutus on yksi merkittävimmistä, ellei merkittävin väestönkasvuun liittyvä tekijä enkä ole kuullut keneltäkään että siihen panostaminen olisi rasismia. Muita tekijöitä ovat lapsikuolleisuuden vähentäminen ja yhteiskunnan rakenteiden muuttuminen niin, että naiset osallistuvat työelämään eikä toimeentulo ole riippuvainen suuresta lapsikatraasta.

Siihen on syynsä, miksi länsimaissa syntyvyys laskee. Luonnollisesti länsimaissa ei haluta puuttua näihin tekijöihin mm. vähentämällä naisten koulutustasoa ja työelämään osallistumista mutta niistä voi ottaa oppia.

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala

"Tyttöjen koulutus on yksi merkittävimmistä, ellei merkittävin väestönkasvuun liittyvä tekijä "

Toistaiseksi tyttöjen kouluttaminen on lisännyt väestömäärää hurjasti.

Samoin on tehnyt terveyden parantaminen. Kun ennen paikoin jopa yli puolet syntyneistä kuoli ennen lisääntymiskyvykkyyttä, nyt yhä useampi ihmisalku selviytyy lisääntymiskykyiseksi.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #43

"Toistaiseksi tyttöjen kouluttaminen on lisännyt väestömäärää hurjasti."

Tälle väitteelle olisi hyvä kuulla joku peruste.

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala Vastaus kommenttiin #46

"Tälle väitteelle olisi hyvä kuulla joku peruste."

He ovat oppineet kuinka lapset pidetään terveinä. Syntyvyyshän on ollut pitkään laskussa, mutta koska myös terveysopit on menneet perille, yhä useampi lapsi jää henkiin. Siksi ihmisten määrä kasvaa vaikka syntyvyys laskee.

Jocke Rantanen Vastaus kommenttiin #49

Olisiko noihin syntyvyyslukuihin jotain faktaa?

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala Vastaus kommenttiin #54
Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #49

Äläs väistele. Väitteesi oli että "toistaiseksi tyttöjen kouluttaminen on lisännyt väestömäärää hurjasti" ja tälle kysyin perusteita tai lähdettä.

Juha Kuittinen Vastaus kommenttiin #46

Koulunkäyntimatkat ovat lienee suurin piirtein yhtä pitkiä kuin vedenhakumatkat.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Ongelmasta ei puhuta, koska jo YKsta alkaa sensuurin henki. Kehitysmaiden väestön elämäntavan arvostelu katsotaan rasismiksi ja ihmisen oikeus lisääntyä vapaasti ja vastuutta on olevinaan loukkaamaton ihmisoikeus.

Nämä käsitykset ovat muuttumassa pakon edessä.

Jocke Rantanen

Toivottavasti. Ensin on saatava islam ja muslimit järkiintymään. Ja se tuskin on mahdollista koska nämä saavat voimansa ja kannatuksensa köyhyydestä.

Käyttäjän KariHelstamo1 kuva
Kari Helstamo

Hieno ajatus Juha. Ehkä jo sinun(?) lapsesi hakevat lisääntymislupaa, jossa tarkastetaan heidän kelpoisuutensa vanhemmiksi ja kyky elättää heidät itsenäiseen elämään asti.
Vanhemmuuden tarveharkintainen "aselupa". Kannatan lämpimästi.

Käyttäjän Merimies kuva
jaakko palola

Ennen vanhaan sanottiin että kaikki maailman ihmiset mahtuisivat seisomaan Inarin järven jäälle:)

Käyttäjän Merimies kuva
jaakko palola

Sodilla ja rutoilla väestön määrää säädellään,joten olkaa huoleti.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Eivät nuo kummatkaan kovin tehokkaita ole. Nyt Afrikassa hankitaan uutta suurta nälänhätää, jonka länsimaat saavat jälleen "jollain tapaa" hoitaa.

Kun kauheasta apartheidista päästiin, jotain uutta piti tietenkin uusien vallanpitäjien keksiä. "Zimbabwen tie on meidänkin tiemme".

http://www.news.com.au/finance/economy/world-econo...

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Ylikansoitus, esp Afrikan väestöräjähdys, ei todellakaan ole vain ongelma numero yksi, vaan oikeastaan ainoa varmasti reaalinen ongelma kaikista noista asiayhteydessä esitetyistä ongelmista.

Ihmisen vaikutus ilmastomuutokseen ei ole mikään kirkossa kuulutettu juttu. Tai on, jos ajattelemme valtamediaa kirkkona ja valta-ajattelua sen tunnustuksellisena uskontona. Ilmastomuutos on vain viimeisin metamorfoosi siinä sarjassa ihmisiin syvästi vedonneita maailmanlopun ennustuksia, jotka "vihreälle ajattelulle" ovat olleet ominaisia sen alusta alkaen.

http://kuinkakarlmarxtavataan.puheenvuoro.uusisuom...

http://kuinkakarlmarxtavataan.puheenvuoro.uusisuom...

Ihmisen rooli ilmastomuutoksessa saattaa olla enemmänkin ihmisen omaa suunnatonta hybrista -- sitähän ihmisen koko historia suorastaan tulvii, eikä historiaan suhteutettuna tämä ilmastomuutosinkvisitio, joka syyllistää ja tuomitsee ja uhkaa maailmanlopulla, ole mitään uutta auringon alla. Ihmiset ovat kaikkina aikoina kehitelleet ihmistä suurempia totuuksia joilla he ovat voineet tuomita toisiaan huonoiksi ihmisiksi.

Ja tuollaisia totuuksia on kaikkina aikoina todisteltu nimenomaan aikansa parhaaseen auktorisoituun tietoon vetoamalla.

Toinen juttu on tosiaan se, ettei kansoilla ja yhteiskunnilla ole mitään tarvetta ylläpitää jotain tiettyä väestökiintiötä. Sekin on kai pohjimmiltaan pikemminkin jokin kuviteltu, ennemminkin moraalinen, eikä mikään esimerkiksi sosiologinen "välttämättömyys". Täydellisen järjetöntä on kuvitella että se olisi jokin taloudellinen välttämättömyys.

Esimerkiksi: yksinkertaistakin yksinkertaisempi tosiasia on, että maassamme vuosittain tehtyjen työtuntien määrä on pysynyt jokseenkin täsmälleen samana jo neljäkymmentä vuotta -- ja se, että samana aikana BKT on kaksi ja puolikertaistunut, johtuu jostain ihan muusta kuin työntekijöiden tai työpaikkojen määrästä.

Todellinen ja todella pelottava seurausvaikutus kehitysmaiden väestöräjähdyksestä tulee olemaan kansainvaellusten liikkeellelähtö. Nyt ne ovat vasta käynnistymässä -- ja jo nyt Euroooppa on totaalisen voimaton ja kyvytön niiden torjuntaan. Niistä ei edes pystytä puhumaan oikealla nimellä, vaan ilmiötä käsitellään esimerkiksi ihmisarvo- ja -oikeuskäsitteistöllä, mikä on täydellisen todellisuuden- ja suhteellisuudentajutonta.

Viime keväänä ilmestynyt Douglas Murrayn kirja "The Strange Death of Europe -- Immigration, Identity, Islam" on silmiä avaava teos juuri siksi, että siinä tehdään yritys koko ongelmakentän avaamiseksi oikein käsitteiden kautta. Kun Merkel on sanonut sekä "monikulttuurisuus ja sopeuttaminen ovat epäonnistuneet absoluuttisesti" että myös "me pystymme siihen", se on tyypillistä valtapoliitikon puhetta, jonka ainoallekaan sanalle ei löydy pätevää, jotain tiettyä asiaa tai asiaintilaa tarkoittavaa sisältöä.

Kaiken lisäksi jotkut eurooppalaisen poliitikot ihan tosissaan taitavat kuvitella, että Eurooppa tarvitsee "ikääntyvän väestönsä" korvaamiseksi ei-eurooppalaisia kansainvaeltajia. Nämä ihmiset eivät ymmärrä miten kovia kognitiivisia tosiasioita kulttuurit ovat. He eivät ymmärrä omasta eurooppalaisuudestaan saati sitten ei-eurooppalaisista kulttuureista mitään.

He voivat käsitteellisiä ristiriitoja tunnistamatta pähkäillä täysin käsitteellisellä tasolla ongelmia, joille reaalimaailmassa ei ole mitään sosiologisia toteutumisen edellytyksiä. Jos käsiterealismi olisi jotain reaalimaailmassa toteutuvaa, silloin olisi mahdollista että esimerkiksi "eurooppalaisen demokratian ja ihmisoikeuskäsitysten" nimissä voitaisiin demokratia ja teokratia sulauttaa monikulttuuriseksi yhteiskunnaksi.

Mutta todellisuudessa demokratia ja teokratia sulkevat toisensa pois. Absoluuttisesti.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

On heikkoälyistä väittää edes ihmiskunnan ja sivilisaation massiivisten päästöjen voivan ilmakehään päästyään olla vailla ilmastovaikutusta.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Sivilisaation höyryt ovat kyllä melkoista hybrista. Ei vain se minimaalisen hiilidioksidiosuuden mammuttivaikutuksen aikaansaava määrä, vaan sekin, ettei vielä edes tiedetä mikä on syytä mikä seurausta.

Ehkä se on sitä aikamme tasa-arvoajattelun juhlaa. Maailmanloppuhan on eräänlainen tasa-arvoisuuden huippu -- kukaan ei pääse siltä karkuun. Joo, sitä se varmaan onkin, tasa-arvohybrista. Heikkoälyiset ja suuriaivoiset samassa arkussa, anteeksi arkissa, viimeistä vedenpaisumusta paossa.

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri

Kestämätöntä selittää demografisia ongelmia uskonon kaltaisen, omalakisen talousteorian kautta.

Taloudellinen ihminen, Homo economicus on pelkkä s e p i t e l m ä. Tämä on todettu esim taloustieteen, biologian, psykologian ja antropologian asiantuntijoiden yhteistyönä tekemissä laajoissa tutkimuksissa.

Ihmiskunnan historiassa, vaihdantataloudesta viljelyyn siirtyminen, aloitti luonnon/ihmisen itsetuhoisen kierteen. Siiryttiin äitijumaluudesta herrauskontoon, naisen seksuaaliseen kontrolliin, kaupan ja sotien syntyyn...

Ennen viljelyä, alkuperäiskansat vaelsivat uuteen asuinympäristöön, kun luonnonvarojen ehtyminen edellisessä niin vaati. Keräilty alue sai rauhassa uusiutua ja säilyttää monimuotoisuutensa. Vaellusaikaan, sairailla lapsilla ja vanhuksilla oli heimoille ominainen, omanlaisesna kohtelu.

Lisääntymishype tänä päivänä, on kaikki tasot läpitunkevaa, taustalla vanhoilliset uskonnt, roolit ja raha. Ei välitetä, että
vinoutuneilla systeemeillä on taipumus kääntyä sitä itseään vastaan.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Turhaan vähättelette Suomen huoltosuhdeongelmaa. Sitä heikentää paitsi jatkuvasti pienenevä hedelmällisyysluku, niin jatkuvasti kasvava eliniän odote. Ainoa tapa selvitä ongelmasta on riittävä työperäinen maahanmuutto.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Samaa mieltä.
On melkein häkellyttävää huomata, miten perinteisesti maahanmuuttovastaiset ovat yht'äkkiä niin huolissaan luonnonvarojen kestävyydestä ja ilmastonmuutoksesta kun puhe kääntyy maahanmuuttoon.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Vaikken itse sijoitukaan näihin keskustelun häkeltyneisiin rintamalinjoihin, huomautan, että kyseisellä ilmastonmuutosargumentilla on havaintojeni mukaan usein viitattu vain siihen epäjohdonmukaisuuteen, joka vaivaa nimenomaan niitä, jotka samaan hengenvetoon ilmaisevat ilmastonmuutoshuolta ja kannattavat "refugees welcome" -rajatonta maahanmuuttoa.

Siis vähän samaan tapaan kuin jotkut ruskeasilmäisiin mammaaleihin kiintyneet koiranystävät hyväksyvät kaksi miljoonaa lihaa syövää lemmikkikoiraa mutta vääntävät syyllistävän moralisoivan argumentin ihmisten kasvissyönnin puolesta.

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala

"Turhaan vähättelette Suomen huoltosuhdeongelmaa."

Eihän se ole ongelma. Lähetetään vanhukset Afrikkaan hoidettavaksi. Reumat, psoriakset ja monet muut vaivatkin helpottuu. Olematon ongelma ratkaistu. Jo nyt kymmenet tuhannet suomalaiset vanhukset ovat muuttaneet etelän lämpöön. Pohjoismaista ja Britanniasta useampi miljoona vanhusta on muuttanut lämpöön.

"Ainoa tapa selvitä ongelmasta on riittävä työperäinen maahanmuutto."

Työperäinen maahanmuutto on hyvä asia maahanmuuttokriitikoidenkin mielestä. Suomessahan on pitkälti toistasataatuhatta ulkomailta tänne töihin tullutta.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Valitettavasti näiden lämpöhoidettavien vanhusten elinkustannukset ovat edelleen pienenevän veronmaksajajoukon kuluja.

Jocke Rantanen Vastaus kommenttiin #53

Ei kai?
He elävät siellä itse maksamillaan eläkkeillä.

Mutta, kun he sairastuvat "vanhuuteen" niin taitaa useampi tulla tänne hoitoon. Siinä mielessä kyllä.

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala Vastaus kommenttiin #58

"Mutta, kun he sairastuvat "vanhuuteen" niin taitaa useampi tulla tänne hoitoon. Siinä mielessä kyllä."

Mutta tämä voidaan ratkaista tarjoamalla se hoito siellä muualla 10 kertaa halvemmalla!

Jocke Rantanen Vastaus kommenttiin #61

No ei se Espanajssa ole juurikaan sen halvempaa. Puhutaan prosenteista, ei kymmenesosista.

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala Vastaus kommenttiin #67

"No ei se Espanajssa ole juurikaan sen halvempaa."

Espanjassa on nyt kylmä. Tarkoitin vielä etelämmäksi.

Jocke Rantanen Vastaus kommenttiin #71
Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala Vastaus kommenttiin #75

"Löytyykö sieltä hoitoa?"

Onhan siellä sairaaloita, suomalaisia lääkäreitä ja miljardi ihmistä työvoimana odottamassa hoidettavia.

Jocke Rantanen Vastaus kommenttiin #77
Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala Vastaus kommenttiin #79
Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen Vastaus kommenttiin #58

Työeläkkeistä on sen verran vähän rahastoituna, että kyllä niitä työssä käyvät pääosin maksavat. Julkisen puolen eläkkeissä rahastoitua rahaa on vielä vähemmän.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Puppua. Massamuuton sijaan on heille menevät rahat annettava suomalaisille lapsiperheille. Tuntuvat avustukset.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Väestön kasvattamista parempi ratkaisu huoltosuhdeongelmaan on luopua vähän joistain kulutustottumuksista ja turhasta ajankulusta, ja viettää vähän enemmän aikaa vanhusten kanssa.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Jatkuvaa väestönkasvua kaipaavat poliitikot, jotka tykkäävät maksattaa ottamansa velat tulevilla sukupolvilla. Väestön täytyy kasvaa, jotta velkataakka per maksaja ei kasva niin suureksi, että maksajat hoksaavat pelin hengen.

Käyttäjän MiikaKautto kuva
Miika Kautto

Liian nopea huoltosuhteen lasku aiheuttaa paljon sosiaalisa ongelmia. Kun pienevät sukupolvet joutuvat elättämään suurempia. Tämä aiheuttaa kiristyvää verotusta sekä heikkeneviä palveluja nuorille. Tähän kun lisätään tiukka talouspolitiikka, ei ole helppoa olla nuori. Ei ihme että nuorten lapsien hankinta viivästyy.

Maapallon kestävä väestön määrä on noin 3 miljardia, sen yli kun mennään resursseja joudutaan uudelleen jakamaan tai ympäristön kuormitus kasvaa yli kestäväntason. Nykyisin rikkaiden maiden ihmiset kuluttavat monin kertaisesti yli kestäväntason. Samaan aikaan suurin osa maailman ihmisistä kuluttavat alla kestävän tason. Elintason nousu voi tuhota maapaollon lopullisesti, jos väestön ksavua ei saada taitettua.

Positiivista on ettei syntyvyys enää selitä maailman väestön kasvua vaan hyvinvoinin kasvu ja sitä seuraava eliniänodotteen kasvu. Koulutustason nousu on leikannut perhekokoja. Katto näkyy jo, mutta tuleeko se vastaan liian myöhään.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Maapallon kestävä väestön määrä on noin 3 miljardia"

Jos tuollaisen "heiton" olet jostain lukenut, niin senkin kirjoittaja on ottanut sen stetsonista. Jos maapallo ei olisi, muun muassa tarjolla olevien resurssien kannalta, ihmiselle suotuisa, niin ei ihmiskunta olisi tähän nykymittaansa lisääntynyt. Raja tulee jossain vastaan, mutta sitä ei vielä ole saavutettu.

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala

"Raja tulee jossain vastaan, mutta sitä ei vielä ole saavutettu."

Monen rajan yli on jo menty. Se viimeinen raja on sitten se, että kaikki elämä kuolee. Sinne saakka tuskin päästään meidän voimin.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #78

En tiedä mitä tarkoitat niillä "monilla rajoilla". Esimerkiksi 60-luvulla oli Intiassa paljon katastrofaalisempi nälänhätä kuin nykyään. Varsinainen nälkäkuolleisuus alkaa siellä olla hyvin harvinaista. Kiinassa nälkää ei ole nähty sen jälkeen, kun Maon valta kukistui. Afrikassa on nälkäkatastrofeja, mutta ne johtuvat paikallisista konflikteista tai paikallisista luonnon katastrofeista eikä niitäkään voida enää pitää kovin leimaa antavina Afrikan maanosalle.

Hyvin harvat asiat aineellisesti olivat missään päin maailmaa "ennen" paremmin kuin ne ovat nykyään.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

#56:
Totta kai arviot maailman kestävästä väestömäärästä ovat enemmän tai vähemmän spekulatiivisia. Kerovat kuitenkin jotakin käsillä olevien ongelmien suuruusluokasta. WWF:n mukaan maapallon luonnonvarojen käyttö on nyt suunnilleen puolitoistakertainen käytön kestävään tasoon verrattuna. Sen mukaan nykyisessä 7,6 miljardissa nykyisellä kulutustasolla on suunnilleen 2,6 miljardia liikaa. Jos uskomme WWF:n esittämiin lukuihin ja jos pidämme köyhyyttä ongelmana ja jos sitä halutaan ratkoa kulutustasoa nostamalla, niin ei tuo 3 miljardia mikään huono arvio ole.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Raja on jo ylitetty. On otettava huomioon mitä seuraa siitä, kun yhä useammat alkavat kuluttaa kuten länsimaalaiset. Nämä tulevat kuluttajat ovat paskomassa vaippoihinsa, jos heillä sellaiset on. Tämän hetken väestömäärän rasitteet ovat näkyvissä vasta 30-50 vuoden päästä.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

''Ylikansoitus on ongelma numero yksi''

Hoituu aikanaa luonnollista tietä. Sitä voisi nopeuttaa lopettamalla kehitysavun.

Kehitysavut menevät valtaosin aseteollisuudelle.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Eikös se aseteollisuus hyvinkin ole merkittävässä roolissa ihmisten harventamisen kohdalla?

Jocke Rantanen

Hyvin olematon.
WWII:n aikana kuoli n. 64 miljoonaa suoran soidan seurauksiin.
Saman 5:n vuoden aikana taisi syntyä 300 - 400 miljoonaa uutta.
Nykysodat eivät merkitse mitään siinä mielessä. Ei edes paikallisesti jos ei ihan mennä jonkun yksittäisen kylän kohdalle.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #60

Ainakin joukkotuhoaseilla on suuri positiivinen potentiaali väkiluvun vähentämistavoitteen saavuttamiseksi.

Jocke Rantanen Vastaus kommenttiin #63

Potentiaalia riittää mutta sodilla ei ole mitään käytännön merkitystä.
Lueppa tuo Halla-ahon kirjoitus koskien Japania.

Uskoisin että siihen löytyy lähteitä myös niin että ei päästä selittämään maahnamuuttovastaisella propagandalla.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#50
Massat vain liikkuvat turhaan.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

''Liian nopea huoltosuhteen lasku aiheuttaa paljon sosiaalisa ongelmia. Kun pienevät sukupolvet joutuvat elättämään suurempia. Tämä aiheuttaa kiristyvää verotusta sekä heikkeneviä palveluja nuorille.''

Tuo ei ole globaali ongelma, vaan Suomen oma ongelma, joka pitää ratkaista.

Myönnän toki, että siihen ei suomalaisten emmeet riitä.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Luonnonvarat riittäisivät hyvin jos ei harrastettaisi uusliberalistista globalisaation tunkemaa kertakäyttökultuuria. Tuotteet eivät saa kestää ja siksi Kiinasta kulkee massiivinen rahtilaivasto savupiiput työntäen mustaa likaista nokea tuomaan uutta tavaraa rikkoutuneiden tilalle, mitään ei korjata enää paikallisesti, on halvempi ostaa uutta.

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

Jokainen ajatteleva ihminen päätyy samoihin johtopäätöksiin kuten Arno Kotro. Jos taas on jonkun uskon sokaisema höpisee mitä sattuu. Tuskin yhteensattuma, että pari päivää sitten kaikkien rakastama ja kunniottama Jussi Halla-aho sanoi seuraavaa johon ei ainakaan minulla mitään lisättävää ole.

Jussi Halla-aho
27. helmikuuta kello 13:56 ·
Kehittyneet länsimaat kuten EU-maat ja Yhdysvallat ovat omaksuneet hyvin yhtenäisen narratiivin väestön ikääntymisestä ja maahanmuutosta. Tämä narratiivi on hiukan kärjistettynä se, että huoltosuhdeongelma voidaan ratkaista kärräämällä kehitysmaista suuri määrä väestöä, joka ei koskaan työllisty tai alityöllistyy.

Japani on valinnut hyvin toisenlaisen lähestymistavan. Maan väestö oli suurimmillaan, n. 128 miljoonassa, vuonna 2010, ja on sen jälkeen kutistunut muutamalla miljoonalla.

Väestö vanhenee Japanissa nopeammin kuin missään muualla. Vuonna 1985 n. 10% väestöstä oli yli 65-vuotiaita. Tällä hetkellä tähän ikäluokkaan kuuluu 27% väestöstä, ja osuuden ennustetaan kasvavan 40 prosenttiin vuonna 2060. Siinä on haastetta.

Japani on kuitenkin tehnyt strategisen linjauksen, että maahanmuutto ja väestönvaihto ei ole ratkaisu. Sen sijaan on panostettu esimerkiksi robotisaatioon. Automatisoituminen toki tulee karsimaan työpaikkoja ja työntekijöiden tarvetta muuallakin maailmassa, mutta Länsi-Euroopassa on siinä määrin jumiuduttu ajatukseen maahanmuuton välttämättömyydestä, että keskustelua käydään menneen maailman paradigmoilla: panikoidaan työikäisen väestön pienenemisellä, vaikka samaan aikaan tiedetään, että tulevaisuudessa ei ole töitä samalle määrälle työikäistä väestöä. (Eikä etenkään sellaisille, jotka eivät osaa mitään.)

Pääministeri Shinzo Abe linjasi vuonna 2015, että automatisaation ohella pyritään lisäämään japanilaisten syntyvyysastetta nykyisestä 1,4 lapsesta per nainen 1,8:aan ja pitkällä tähtäyksellä vakiinnuttamaan väestö n. 100 miljoonan tuntumaan. Väestön pienenemistä ei siis nähdä ongelmana, eikä se sitä olekaan. Euroopassa panikoidaan väestön kutistumisesta, koska sitä voidaan käyttää perusteluna maahanmuuton lisäämiseen. Kantaväestön syntyvyyden kohottamisesta puhuminen taas on meillä tabu, kuten Antti Rinne taannoin sai todeta.

Japanin työttömyysaste on 2,8%, ja avoimien työpaikkojen määrä suhteessa työnhakijoihin on korkeimmalla tasollaan 70-luvun alun jälkeen. Tämä on tietysti suoraa seurausta siitä, että työmarkkinoilla ei pyöri halpatyövoimaa.

Joillakin sektoreilla, esimerkiksi rakennus- ja hoiva-alalla, työvoimapula on niin paha, että Aben hallitus suunnittelee työperäisen maahanmuuton lisäämistä. Suuryritykset ovat lobanneet voimakkaasti maahanmuuton helpottamista, koska täystyöllisyys on johtanut palkankorotuspaineisiin kotimaista työvoimaa houkuteltaessa.

Aben "liberalisointi" on filosofialtaan kuitenkin hyvin erilaista kuin eurooppalainen maahanmuuttoajattelu, jossa kyllä ollaan puhuvinaan työntekijöistä mutta jossa oikeasti keskitytään tulijoiden sosiaaliturvaan, kulttuurisiin oikeuksiin ja perheenyhdistämiseen. Abe:

"Hallituksellani ei ole aikomusta ottaa käyttöön ns. maahanmuuttopolitiikkaa. Siitä me pidämme kiinni. Ennakkoehtoinamme on, että maassaolon kesto on rajattu, ja että työhön tulevilla ihmisillä ei lähtökohtaisesti ole oikeutta tuoda perheenjäseniään."

Sanalla sanoen: Japanin suunnitelmana on kaikissa oloissa ja haasteista huolimatta pysyä jatkossakin japanilaisena. Japanissa on reilut kaksi miljoonaa ulkomaalaista, 1,6% väestöstä. Näistä suurin osa on kiinalaisia ja korealaisia, japanilaisen kanssa naimisissa olevia filippiinoja tai enimmäkseen japanilaista alkuperää olevia brasilialaisia.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Niin. Kuten olen monessa yhteydessä toistanut, jos vuosittain tehtyjen työtuntien määrä, tai työpaikkojen määrä, tai työllisten määrä jotenkin vaikuttaisivat siihen miten paljon valtakunnassa tuotetaan, silloin Suomen hyvinvointi olisi vähintään neljäkymmentä vuotta polkenut täsmälleen paikallaan -- koska valtakunnassa tehtyjen työtuntien määrä on koko tämän ajan ollut täsmälleen sama.

Puhe muualta tuotetun työvoiman tarpeesta on näin ollen pelkästään maahanmuuttofanaatikkojen hokema, jota he toistelevat, koska eivät ymmärrä taloudellisista tosiasioista mitään. Kansalaiskeskusteluissa tämä yhteys suorastaan häikäisee silmiä -- monikulttuuri-ideologit ovat nielaisseet ja omineet työvoima-argumentin kuin liian nälkäinen kalastaja omat syöttinsä.

Japani on todellakin hyvä esimerkki kulttuurista joka tuntee oman ominaislaatunsa ja suojelee sitä sopimattomia vaikutuksia vastaan. Mehän emme valitse politiikkaamme sen mukaisesti mitä eurooppalaiset kansat pitävät arvossa, vaan sen mukaan mitä korkeasti ihanteelliset todellisuudentajuttomat ideologiamme sanelevat. Poliitikkomme puhuvat aivan eri kieltä kuin eurooppalaisten valtioiden kansalaiset, ja sillä on toki oma selityksensä miksi näin on. Siinäkin suhteessa paradoksaalisesti juuri he ovat demokratian pahin este.

Sanoisin aivan yleisesti, että tuntematta omaa historiaamme sorrumme juuri näissä maahanmuutto- ja monikulttuurisuuskysymyksissä ihanteellis-ideologisiin harhoihin. Ne käsitteet, joilla nyt koko asiaklusteria kuvaamme ja selitämme, ovat kehittyneet pitkän ajan kuluessa ja tavalla, jolla todellisuuskosketusta tai asiahallintaa ei saavuteta.

Murrayn kirjassa, johon tuolla ylempänä viittasin, käydään läpi miten ne käsitteet joita käytettiin siirtomaapolitiikan jatkeena syntyneen pysyväksi jääneen vierastyövoiman yhteydessä -- kuten "etniset" tai "rodulliset" ryhmät -- korjattiin enemmän neutraaleilla ja integroitumista tavoittelevilla "-kulttuuri"-epiteeteillä, joiden vaikutus oli täsmälleen päinvastainen kuin mitä oli toivottu. Sen sijaan että "kulttuurinen" leima olisi integroinut vierastyövoimaa, se antoi näille oman identiteetin ja repäisi kuilun niiden ja isäntämaan välille. "Monikulttuurisuus" oli täman tilanteen lievitysyritys, joka jätettiin käsitteellisesti epämääräiseksi nimenomaan siksi että suhteet kävivät koko ajan tulehtuneemmiksi.

Niinpä meillä sitten eletään ideologisesti täysin utopististen kuvitelmien varassa, jossa "monikulttuurisuudesta" voidaan puhua jopa kuin se olisi jokin moraaliarvo. Tai kuin suvaitsevuus olisi moraaliarvo -- vaikka se on vain sosiologisesti aivan väärä reaktio tilanteeseen jossa vaikuttavia reaaliteetteja ei alkuunkaan ymmärretä.

Ja juuri tuollaisten yliekstrapoloitujen yleiskäsitteiden -- kuten "monikulttuurisuus" -- varassa sitten kuvitellaan ja koetaan, että esimerkiksi demokratia ja teokratia olisivat kuin "kulttuureja", jotka voivat elää sisäkkäin ja "suvaita" toisiaan.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

"Koulukirjassa kerrottiin, mikä perheen lapsiluvun pitää vähintään olla, jotta 'väestönkasvu on turvattu'."

- Oliko koulukirjan otsikko "Globaali ekologia" vai "Yhteiskuntaoppia ala-asteelle"?

Suhtautuminen syntyvyyteen on jotakuinkin yhtä jakomielistä kuin näkemykset ns. kuluttamisen siunauksellisuudesta. Osta kassillinen leluja: toisaalta tuet työllisyyttä (hyvä), toisaalta kasvatat valtameressä lilluvan muoviroskan määrää (paha). Lisää lapsilukuasi kahdella: turvaat sukusi tulevaisuuden ja saat mummon kyynelehtimään ilosta, mutta samalla nakerrat planeetan sietokykyä.

Paavo Kervinen

Euroopassa Intellectual Yet Idiot- ryhmä ei ymmärrä että kun mussutetaan yhdestä asiasta pyllistetään toiselle tässä tapauksessa.

Väestökasvu muuttuu kestämättömäksi ympäristölle ja taloudelle tietyssä vaiheessa vaikka meistä kukaan ei kävisi suihkussa ja söisi päivässä vain leipäpalan. Väestömäärä kun ei tarkoita vauraampaa taloutta vaikka tykkäävät jotkut toista väittää. Siihen vaikuttaa myös tekninen kehitys.

Käyttäjän MikkoPaunio kuva
Mikko Paunio

Afrikka on ainoa manner, jossa väestö on vasta demografisen transition eksponentiaalivaiheessa. Vihreällä politiikalla voidaan tätä eksponentiaalista vaihetta pitkittää, jos ja kun tällaiset defaitistiset puheenvuorot edelleen voimistuvat. Maapalloa odottaa alati valoisampi tulevaisuus jos niin haluamme. Tällaista itkua emme tarvitse. Tietenkin absoluuttisesti Afrikan väestönkasvu on meille eurooppalaisille valtava poliittinen haaste johtuen syvästä elintasokuilusta. Tässä vähän arviotani tästä vastuuttomasta ekokolonialismista, jota edistetään tieteellisissä julkaisuissa nykyään estoitta. https://www.thegwpf.org/public-health-commission-i...

Käyttäjän Yhteiskuntajutustelija kuva
Janne Koski

Huoltosuhdeongelmaa helpottaisi myös eutanasian laillistaminen. Ikävä totuus, josta vaietaan.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Eutanasia tulee laajaan käyttöön 30 vuodessa. Aivan sama kehitys edessä kuin abortin kohdalla. Se oli 50-luvulla rikollinen teko ja 70-luvulla jälkiehkäisytoimi.

Käyttäjän PasiSalmi kuva
Pasi Salmi

Malthusin populaation kasvuteoria 1800-luvun alusta on pitkään eri muotoineen ollut vallitseva tapa ajatella väestön kasvua ja siihen vaikuttavia tekijöitä kuten elinympäristön kantokykyä tai vältämättömiä resurssien rajoittavuutta.
Ja tietenkin biologisen eliölajin tärkeimmät populaation kokoa rajoittavat resurssit ovat ravinto ja vesi. Tämän lisäksi laji vaatii usein tietynlaisen elinympäristö, jossa viihtyy. Ihmislajin osalta lähes koko pallo on mahdollista elinaluetta, jos kulttuurievoluution tuottamat keksinnöt sen vain sallivat siis tiede ja teknologia.

Luonnon populaatioissa on useita eri tekijöitä, jotka vaikuttavat lajin populaation kasvuun ja lajin menestymiseen. Ravintoresurssin (kasvien puolustusmekanismit) lisäksi on selvitetty peto-saalissuhteista, jonka eräänä muunnelmana on lois-saalissuhteet. Tämän lisäksi on abioottisten tekijöiden vaikutusia selvitetty. Ihan varmaa tietoa ei ole mikä tekijä on esim. metsämyyrällä tai hallamittarilla, joka saa populaation koon nopeaan romahdukseen. Itsekin olen neljänä viitenä vuotena seurannut kuinka parissa viikossa myyräkannat ovat romahtaneet ilman mitään selvää syytä. Joskus on ollut ruokaa yllinkyllin vielä metsissä mutta ei myyriä, valillä nopeasti kasvavassa vaiheessa kasvu vain katkeaa eikä jatku normaalin tapaan.

Ihmislajin ongelma ei välttämättä ole yksin ravinnon riittävyys vaan myös lajin aiheuttamien vaikutusten seuraukset kaikkialla maapallolla. Ihmislajin populaation kantokykyä ei kovin helposti lasketa, koska teknologiset keksinnöt nostattavat lajimme luonnonympäristön määrittämää kantokykyrajaa. Se on myös ajassa ja paikassa jatkuvasti muuttuva.

Toisaalta voimme vain odottaa hetkeä, kun ihmiskunnan ikuinen vaiva eli keuhko- ja verirutto iskee. Viimeinen pandemia oli 1950-luvulla. Jossain vaiheessa rutto iskee eikä se ole koskaan niitä rottia tarvinnut, sillä uusimmat epidemiset populaatiomallinustutkimukset osoittavat, että rutoepidemioiden leviämistapa ei muistuta vektorilevittäjän leviämistapaa vaan ihan perinteistä kosketus ja ilmalevittestä leviämistä.

Kun seuraava ruttoepidemia iskee niin sille emme mitään voi, koska yhdellään valtiolla ei ole siihen riittävästi lääkkeitä ja toisaalta tiedämme jo, että osa rutosta on antibioottiresinstessiä kantaa. Odottakaamme aivan rauhallisina tätä hetkeä...

Tiheissä asuinpaikoissa, kuten suurkaupungeissa leviäminen tapahtuu todella nopeaan ja kuolleisuus saattaa olla melkoisen korkea ehkä 50-60 %.

Käyttäjän mattiosaisa kuva
Matti Säisä

Linkola ei ole filantrooppi. Linkola on elämän ystävä sen kaikissa muodoissa. Hänen aatemaailmassaan kaikki elävät, kuten satiainen, merimetso, pahkasika, ihminen ja nilviäinen ovat yhdenvertaisia, niillä kaikilla on elämisen oikeutus jota ihminen nyt ylivertaisella itsekkyydellään niiltä riistää edes ymmärtämättä että käytöksellään koko ajan sahaa omaa vihreää oksaansa.
Tällaiselta pohjalta mielestäni pitäisi Linkolaa arvioida.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Linkolan ajatukset ovat terveet. Nykyihmisten enemmistön sairaat. Mutta luonto pitää huolen asioiden oikomisesta. Ja asettaa ihmisen siihen asemaan mihin kuulumme. Yksi eliö muiden joukossa.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Kuinka suurta populaatiota nk. länsimaat pystyisivät ylläpitämään ilman lannotteita ?

Luomutaloudella ei riittävä elintarvikehuoto ole turvattavissa.

Ajatusleikkinä voisi miettiä, millainen kantokyky Suomella olisi elintarvikkeiden suhteen, jos unohdetaan nykyinen maatalouden tehotuotanto kokonaisuudessaan ?

Maapallon väestöräjähdys on peruuttamaton ja ei lainkaan ihmisten hallittavissa sinänsä, mikäli nyt ihmiset eivät alkaisi toisiaan tuhota, joka olisi peräti epähumaanista ja tuomittavaa. Kaiken todennäköisyyden mukaan luonto hoitaa Homo Sapiensin sukupuuttoon kuolleiden laijien jatkumoon - tavalla tai toisella - ikävä kyllä.

Käyttäjän KariKallio1 kuva
Kari Kallio

Suomen väestö kasvoi 3.982.823:sta henkilöstä 4.436.382 henkiöön 1949-1959 11,4 %:lla ja pääosa ravinnosta oli liki luomumetodeilla tuotettua omaa ravintoa. Ulkomaalaiset hedelmät alkoivat pikkuhiljaa ilmestyä kappoihin 50-60-luvulla; ekaksi appelsiinit!
Tuo noin 5 miljoonaa mahtaa olla se väki täällä eläisi ilman voimakasta kemiallista lannoitusta. Se on testattu, mutta emme voi jättää pois eli huomioimatta katovuosia, jolloin ruokaa ei riittäisi kaikille ilman maahantuontia.

Jocke Rantanen

Kyllä täällä pystyttäisiin tuottamaan ravinto paljon suuremmalle joukolle ilman keinolannoitusta.

Ongelmahan ei nyt ole se että ei pystytä vaan se että ei kannata koska ulkoa saa halvemmalla.

Jos maataloustuet poistettaisiin ja tuontielintarvikkeille laitettaisiin tullit niin että niiden hinta olisi sama kuin kotiomaassa tuotetun niin elintarvikkeet maksaisivat kaupassa huomattavasti enemmän mutta vastaavasti veroja voitaisiin alentaa suunnilleen samalla summalla.

Tämä sama ongelma on esim. Afrikassa. Ei kannat itse viljelä kun tuontitavara on liian halpaa.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Kuinka paljon maahan tuodaan ruokaa, jota täällä ei voi viljellä ?

Esim. appelsiinit.

Suomi on viennistä riippuvainen maa ruokahuollonkin osin. Maito, liha, jotkut juurkset ja viljat ovat nykyiseen suuhun perin yksitoikkoiset raaka-aineet.

Vastaus alkukysymykseen on n. 8 miljardilla eurolla, joka toivottavasti maksetaan maan vientituloilla myös jatkossa.

Jocke Rantanen Vastaus kommenttiin #116

Kyse oli siitä riittääkö täällä oma elintartviketuotanto omaan kulutukseen.
Kyse ei tietenkään ole päivän tilanteesta. Se että maahan nyut tuodaan elintarvikkeita ei tarkoita ollenkaan sitä ettemmekö voisi olla omavaraisia.

Meillä on viljelykelpoista maata vaikka kuinka paljon juuri siksi että ei kannata.

Appelsiinit nyt eivät ole varsinaisesti elintarvikkeita.

Mitä raaka-aineita ruokaasi kaipaat noiden luettelemiesi lisäksi?

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #119

Sanalla sanoen taidat olla hidas tai lukutaidoton sisäistämisen osin.

Jocke boy, Suomi ei todellakaan ole se kaikkein suotuisin paikka elämälle ja maanviljelylle. Käy vaikka kaupassa ostamassa karttapallo ja pyörittele sitä aikasi kuluksi.

Appelsiinit ovat elintarvikkeita, joita mm. tuodaan Suomeen n. 8 miljardin euron edestä vuosittain. Mämmi, nauris ja kalakukko eivät juurikaan myy muualla, kuin Venäjällä, jonka suhteen kauppa on nyt pysyvästi poikki maan kehittäessä omaa elintarvikkeiden tuotantoa jopa maan vientiartikkeliksi pelkän tuonnin sijaan.

Jocke Rantanen Vastaus kommenttiin #123

Kiitoksia,

Appelsiinit eoivätolemitään elintarvikkeita. Niiden saamattomuus ei millään tavoin liity omavaraisuuteen. Ota kolme nolla pois.

Tiesin jo, ennen opastustasi aika hyvin Suomen sijainnin pallolla.

Ei tässä ole kyse siitä missä oin edullisinta ja parhaat olosuhteet tuottaa elintarvikkeita vaan omavaraisuudesta niiden suhteen.

Eikä elintarvikkeiden omavaraisuus liitymitenkään siihen missä mämmiä myydään.

Taidat aika pahasti sekoittaa asioita keskenään.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #127

Elintarvikkiden omavaraisuuden suhteen Suomi on onnettomassa asemassa.

Appelsiint ja kuten viskikin ovat tilastollisesti elintarvikeita, joita ilman toki voi joku toimenkin tulla.

Huoli on vain tästä 8 miljardin euron tuonnin maksuvalmiudesta.

Jota kuinkin oletettavaa on, että vielä tämän vuosisadan kuluessa kaupungeista siirrytään joukolla maalle omille tonteille ja omille viljelyksille.

Käyttäjän KariKallio1 kuva
Kari Kallio Vastaus kommenttiin #128

Oiva lähestysmisvinkkeli Laurilla! Mistä voisimme luopua ja mistä taas emme. Mitä meidän kannattaisi ensisijaisesti viljellä, jos laivaliikenne Itämerellä estettäisiin ja kaupankäynti ulkomaille olisi satunnaista. Venäjällä on kaikki valttikortit käsissään pistää embarko Suomea vastaan pystyyn...ja kun emme ole Naton jäsen, ei meitä kukaan puolustaisi.
Mietin tuosssa hiljaa itsekseni, että meidän kannattaisi keksittyä juureksiin joista prosessoimalla olisi mahdollista tehdä monenlaisia maukkaita elintarvikkeita. Suomen taloudellisen puolustuksen takia; asiaa pitäisi perusteellisemmin tutkia, kuinka selviämme saarrosta!
Asia on minulle hieman tuttu, sillä olen sodanaikaisessa organisaatiossa esim. pataljoonan huoltoupseeri.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Tai ilman fossiilisia polttoaineita?

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Tässäpä video havainnollistamaan ongelman laatua - vasta 1900-luvulla alkaa tapahtumaan, joka lienee tieteen kehittymisen lopullinen saavutus.

https://www.youtube.com/watch?v=PUwmA3Q0_OE

Käyttäjän KariKallio1 kuva
Kari Kallio

"Hiljattain Ylen pääuutiset kertoi Japanin väestöongelmasta. Koko uutinen rakentui sen ajatuksen varaan, että syntyvyys pitää saada kasvuun, väestö uhkaa vähetä. Kriisitietoisuutta nostateltiin kertomalla, että ”toissa vuonna väkiluku kutistui kolmannesmiljoonalla”."
En tiedä, mutta voisin kuvitella - sen johtuvan samanhenkisestä työeläkejärjestelmästä kuin Suomessa, että 5/6:n eläkkeistä maksaa työssä käyvät ja 1/6 rahastoidaan. Homma sujuu niin kauan hyvin, kun työtä riittää tarpeeksi monille ja ihmiset viihtyvät työelämässä tarkeeksi kauan - yli 32 vuota. Rahastot Suomessa paisuvat edelleen huimaa vauhtia ja ovat nykyisin 200 miljardin luokkaa. Jos perusoletukset pitävät kutinsa, hyvältä näyttää. Jos väki alkaisi nopeasti vähetä, ongelmia varmasti tulisi. Japanin ongelmana on se, ettei se salli maahanmuuttoa. Siihen pitäisi saada nopeasti korjaus, muuten japseille käy köpelösti.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Rahastoille on vastapainona 700 miljardin eläkevastuut, kuten varmaan ymmärtänet.

Ikäluokkat 1940-luvulta lähtien ovat olleet maailmalle tuhoisia ja itse asiassa koko ihmiskunnan lopulta tuhoavat voimat, jossa 200 miljardin euron kulutuspiikki ei ainakaan ole omimpiaan parantamaan ihmisen tulevaisuutta.

Sulle se kuitenkin varmaan maistuisi.

Käyttäjän KariKallio1 kuva
Kari Kallio

Eläkevastuu ei ole huolestuttava termi; se on kokonaiskuva - ei sen kummempaa."Eläkevastuulla (vastuuvelalla) tarkoitetaan sitä varojen määrää, joka tarvittaisiin eläkesäätiön (eläkekassan) säännöissä määriteltyjen etuuksien maksamiseen, mikäli eläkesäätiön (eläkekassan) toiminta lopetettaisiin tilinpäätöshetkellä. Eläkevastuu muodostuu eläkkeelle siirtyneiden henkilöiden alkaneiden eläkkeiden määrästä ja työssä olevien henkilöiden karttuneiden eläkkeiden yhteismäärästä."

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala

Suomen eläkerahastossa on nyt melkein 200 miljardia. Potti kasvaa koko ajan. 15 vuotta sitten oli vain 100 miljardia. Tätä menoa 10 vuoden päästä on 350 miljardia eläkevarantoa. 30 vuoden päästä on jo 1000 miljardia säästössä.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Katsos kun sinäkään et nyt voi ennustaa maailman talouden tuulia viikkoja pidemmälle ajalle, niin et myöskään voi ennustaa eläkevarannon kehitystä tuleville vuosille.

Maailman taloudessa on olemassa monia kestämättömiä uhkakuvia, jotka vain odottavat posahtamistaan ( esim. Kiinan massiivinen yksityinen velkaantuminen ja osakekurssien ilmiselvä yliarvostus kautta maailman ), jolloin Suomen eläkerahastojen arvo voikin olla yhtäkkiä 200 miljardin euron sijasta vain 100 miljardia euroa.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

No ei kai siinä. Kai sitten pitää alkaa jokaisen tykönään miettimään mikä riittää per/nuppi.

Käyttäjän PetriHmlinen1 kuva
Petri Hämäläinen

Väestönkasvu kytkeytyy talouskasvun kautta kapitalismin teorian ytimeen.

Väestön pitää kasvaa jotta talous kasvaa.

Ja talouden pitää kasvaa jotta taloudellinen epätasa-arvo voidaan perustella.

Kapitalismi ei ole taloudellista tasa-arvoa vaan taloudellista eriarvoisuutta. Sen olennainen tasapainottava tekijä on paremman tulevaisuiden usko ja mahdollisuuksien yhtäläisyys.

Vain talouskasvun oloissa köyhille voidaan perustella taloudellinen eriarvoisuus.

Silloin kun talouskasvu pysyvästi loppuu, köyhät alkavat vaatia suurempaa osuutta omaisuudesta.

Heille ei enää voida luvata parempaa huomista.

Huominen on jo tänään.

Siksi talouskasvu.

Siksi väestönkasvu.

Käyttäjän KariHelstamo1 kuva
Kari Helstamo

Vaatia, vaan ei hankkia.Tätä täytyy funtsata.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Jatkuvan väestön kasvattamisen lisäksi kaikki puolueet taitavat vaatia myös jatkuvaa talouskasvua. Molempien voi katsoa olevan jäänteitä ajalta, jolloin luonnon voimavarat olivat ihmisen näkökulmasta rajattomia. Olisi aika muuttaa tapoja.

Yksi keskeinen korjaustoimista kieltäytymisen syy on halu pitää kiinni saavutetuista kulutustottumuksista. Mennään mieluummin ensimmäisessä luokassa rotkoon kuin luovutaan toisesta mersusta tai toisesta vuosittaisesta ulkomaanmatkasta.

Suomi kykenee kyllä hoitamaan vanhuksensa, jos vain asioiden prioriteettijärjestystä hieman rukataan. Vanhusten hyvä hoito on paljon tärkeämpi ja arvokkaampi asia kuin kulutustottumusten säilyttäminen nykyisellä haitallisen korkealla tasolla. Väestönkasvua vanhusten hoitoon ei siis tarvita. Vanhukset on hoidettu melko säädyllisesti vuosisatoja, paljon köyhempinäkin aikoina, ja pienemmän väestönkasvun aikoina. Nyt ei pitäisi olla resusrsseista pulaa. Useimmiten parasta elämää vanhukselle on normaali elämä tuttujen ihmisten kanssa. Se heille suotakoon.

Väestöä ja taloutta kasvatetaan myös siksi, että perinteisesti jokainen maa ja jokainen kunta on halunnut aina kasvaa naapureitaan suuremmaksi. Suomessa hurjin ilman nielijä on tällä hetkellä kai Helsinki (poliittisesta vihreydestään huolimatta).

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Linkola on ollut oikeassa, muussakin kuin tässä asiassa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Yhdessä asiassa olen todennut olleeni hänen kanssaan samaa mieltä:

https://www.youtube.com/watch?v=cOP9K36HOmg

Jocke Rantanen
Käyttäjän elina kuva
Elina Moustgaard

Tässä on Linkolan lisäksi toinen oikea ja aito eko-vihreä joka myös tekee eikä vain filosofoi:

"Vihreät tuhoavat siten maapalloa useassa eri muodossa. Heidän perustelunsa vaikuttavat pinnallisilta ja tekopyhiltä. En viihdy sellaisessa joukossa", Paloheimo sanoo

"Muuttoliike tuhoaa Paloheimon mukaan luontoa, kun lähtöalue jätetään "hunningolle" ja kuormitus siirtyy uudelle alueelle. Muuttamisen sijaan Paloheimo haluaisi ihmisten parantavan elinolojaan omalla kotiseudullaan esimerkiksi koulutuksen, perhesuunnittelun, aavikoiden metsittämisen ja ruuantuotannon kehittämisen avulla." https://www.vihrealanka.fi/uutiset/eero-paloheimo-...

Paloheimo kävi taannoin myös vasemmiston holhousta arvostelemaan:
– Perustava syy ja vika tilanteeseemme on yhteiskuntaamme paapova ilmapiiri. Terveitä aikuisia ihmisiä kohdellaan kuin vauvoja, joilla ei ole omaa tahtoa, yritteliäisyyttä eikä kekseliäisyyttä omien asioitensa hoitamiseen. Jos jotakuta epäillään tällaisista piirteistä, hänet leimataan äärioikeistolaiseksi populistiksi, Paloheimo kirjoittaa.
https://www.verkkouutiset.fi/vihreiden-ex-kansaned...

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri Vastaus kommenttiin #152

""Muuttoliike tuhoaa Paloheimon mukaan luontoa, kun lähtöalue jätetään "hunningolle" ja kuormitus siirtyy uudelle alueelle. Muuttamisen sijaan Paloheimo haluaisi ihmisten parantavan elinolojaan omalla kotiseudullaan esimerkiksi koulutuksen, perhesuunnittelun, aavikoiden metsittämisen ja ruuantuotannon kehittämisen avulla." https://www.vihrealanka.fi/uutiset/eero-paloheimo-..."

Tässä tulee luontevasti mukaan ylikansoituksen ja hallitsemattoman maahamuuton luontoon/ihmiseen kohdistuvat haitat. Nomadit (=vaeltajaheimot) - joista aiemmin kommentissani mainitsin - toimivat toisin. Heille luonto oli/on "pyhä" ja palvonnan arvoinen ei niinkään luonnosta erillinen entiteetti.

Vastuu oman asuinalueensa hoidosta ja hyvinvoinnista, tulisi kuulua sen asukkaille.

Käyttäjän pasianttila71 kuva
Pasi Anttila

"Eli kun seuraavan kerran kuulemme jonkin maan alenevasta syntyvyydestä, olkaamme iloisi".

Tästä olenkin iloinen. Suomessahan syntyvyys laskee ja ainut mikä kasvatta väestömäärää on maahanmuutto.

Olen iloinen myös jokaisesta "ossi nymanista"joka suostuu vapaaehtoisesti elämään minimi toimeentulolla.

Jocke Rantanen

Haluat siis hävittää itsesi?

Käyttäjän pasianttila71 kuva
Pasi Anttila

Hävittää? Eiköhän tämä ilmastonmuutos ole tekemässä juuri sitä?

Käyttäjän MarkoMeretvuo kuva
Marko Meretvuo

Yksi väestönkasvun ongelmaan liittyvä syy, joka yleensä sivuutetaan keskustelussa, on humanistinen ihmiskäsitys jossa ihmisillä on lähinnä pelkästään oikeuksia eikä lainkaan velvollisuuksia. Tämä ajattelutapaongelma tulee hyvin esille pohdittaessa esim. lapsimäärän rajoittamista Kiinan tapaan. Demokratian, ihmisarvon ja yhtäläisten ihmisoikeuksien harhaopit eivät ole omiaan hillitsemään väestönkasvua, päinvastoin. Pitäisikö olla uskallusta myöntää, että ihmisillä on määrällisen arvon lisäksi toisistaan poikkeava laadullinen arvo? Toisin sanoen alhaisten väestönosien liikakasvun pysäyttäminen edellyttää koko sen arvopohjan muuttamista, jolle nykyinen humanistinen maailmankuvamme on rakennettu.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Luin tämän keskustelun kommentit läpi. Karsea kokemus.

Ongelmat alkavat heti blogin ensimmäisestä lauseesta. ""Muistan kummastelleeni sitä jo peruskoulussa. Koulukirjassa kerrottiin..."" -- Heti on kuvassa yksilö ja yksilön kokema totuudellisuus. Koska kyseessä on opettaja, automaattisesti kuvaan tulee myös laadultaan skolastinen koulutieto.

Mutta väestöräjähdys ja siitä seuraavat ongelmat -- joista meitä eurooppalaisia eniten uhkaa tulevalla vuosisadalla satojen miljoonien suuruusluokkaan kasvava kansainvaellus varsinkin Afrikasta -- ei ole yksilötasolla ratkeava yksilöongelma. Siinä on kysymys yhteisörealiteeteista, sosiologiasta. Jos emme ymmärrä miten kovia kognitiivisia tosiasioita niin sanotut kulttuurit ovat, meillä ei ole ensimmäistäkään edellytystä puhua näistä asioista.

"Se, että on olemassa yhteisövoimia, yhteisöominaisuuksia ja yhteisöilmiöitä, jotka eivät ole palautettavissa yksilöiden ominaisuuksiin ja pyrkimyksiin, on varsin vaikeasti käsitettävissä oleva asia", sanoi Erik Allardt. Tämä blogi ja keskustelu osoittavat taas kerran, ettei se ole vain vaikea asia. Se on näköjään käytännössä aivan mahdoton asia ymmärrettäväksi.

No, onhan siellä muutama kommentti, jossa tätä kouluissamme viljeltyä humanistista ihmiskuvaa hieman kyseenalaistetaan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset