ArnoKotro

Varoitus nuorille: älä opiskele opettajaksi!

Ei, älkää ymmärtäkö väärin. Opettajan ammatti on hieno. Niin hieno, että tulee mieleen, mitä Washington Postin päätoimittaja sanoi aikoinaan lehden tekemisestä: ”Paras pirun duuni koko maailmassa!”

Ongelma on toinen. Nimittäin se, että opettaja ei saa töitä.

Aikoinaan uskoin itsekin horinat opettajapulasta. Yliopistolla puhutaan varmaan vieläkin, miten kannattaa hankkia opettajan kelpoisuus, koska ”jos ei muuta löydä, voi aina ruveta opettajaksi.” (Tässä menee pieleen myös se, että opettajan työ olisi jotenkin vähäarvoista.)

Vuosi toisensa jälkeen saimme lukea lehdistä, miten suuret ikäluokat siirtyvät pian eläkkeelle ja jättävät maahan ”huutavan pulan” muun muassa pätevistä opettajista.

Hokema on mennyt perille. Kun opettajakollega haki pankista lainaa ja virkailija kuuli ammatin, tämä riemastui: ”Opettajille nyt löytyy aina töitä!”

Totuus on jotain ihan muuta.

Heräsin todellisuuteen, kun aloin saada meilejä työttömiltä opettajilta. Monet ovat opiskelleet kelpoisuuden kahden, kolmen tai jopa neljän aineen opettajiksi, ja nyt he kyselivät sijaisuuksien perään, mikä tahansa kelpaisi. Moni oli hakenut pitkään töitä jopa koko Suomen alueelta, turhaan.

Kuva alkoi hahmottua. Suomessa ei ole opettajapulaa vaan tolkuton opettajien ylitarjonta.

Tässä kohtaa kuulee usein, että tilanne riippuu siitä, minkä aineen opettajista puhutaan. Tämä on siinä mielessä totta, että tilanne vaihtelee, mutta se vaihtelee toivottoman ja melkein toivottoman välillä.

Julkisuudessa on sentään hiukan puhuttu historian ja yhteiskuntaopin opettajien heikosta työllistymisestä, mutta varjoon on jäänyt se, että työllistyminen on jokseenkin yhtä surkeaa melkein kaikissa aineissa.

Tuttavapiirissäni on esimerkiksi erittäin osaavia ja motivoituneita biologian, maantieteen, äidinkielen ja kirjallisuuden, uskonnon, filosofian, musiikin ja kuvataiteen opettajia, jotka hakevat laajalta alueelta jatkuvasti töitä, mutta saavat parhaimmillaankin vain muutaman päivän tai viikon sijaisuuksia. Myös esimerkiksi ruotsin, ranskan ja saksan opettajien työllistymismahdollisuudet näyttävät lohduttomilta.

Näin keväisin opettajavirat ovat avoimessa haussa, mistä voi tulla kuva mahdollisuuksien markkinoista. Mutta rehtorit tietävät kertoa, että kun jossain on aineenopettajan virka avoinna, päteviä hakijoita voi olla hyvinkin satakunta, enemmänkin.

Entäpä luokanopettajat, heille kai nyt sentään löytyy hommia, jos julkiseen sanaan on uskominen? Miten sen nyt ottaa. Ainakin pääkaupunkiseudulla virkaa kohti on helposti toistasataa hakijaa. Tuttava on hakenut luokanopettajan töitä kaikkialta Suomesta, mutta eipä ole tärpännyt.

Miten tähän on tultu? Vastaus on yksinkertainen. Yliopistot ovat vuosikaudet kouluttaneet opettajia valtavat määrät yli tarpeen. Tähän tulevat päälle vielä avoimet yliopistot, joissa voi hankkia opettajakelpoisuuksia eri aineisiin, eivätkä nämä edes näy valmistuneiden opettajien tilastoissa.

Yliopistojen toiminnan vielä ymmärtää siinä mielessä, että ne saavat valmistuneista maistereista rahaa. Sitä on vaikeampi ymmärtää, että opettajien holtiton ylituotanto ei tunnu kiinnostavan ketään.

Asian korjaamista hidastaa sekin, että onneton työtilanne ei näy kunnolla tilastoissa. Opettajien viralliset työttömyysluvut ovat todelliseen tilanteeseen nähden merkillisen alhaiset, alle 15 %. Tilastot johtavat harhaan, koska toivottomaan työnhakuun turhautuneet opettajat hakeutuvat esimerkiksi jatko-opiskelijoiksi, vaihtavat alaa tai jäävät kotiin lastenhoitoon, eivätkä siis enää näy luvuissa työttöminä.

Opetusalaa vaivaa nyt sama kuin media- ja taidealoja takavuosina. Nuorille annetaan kuva, että tätä opiskelemalla valmistut hienoon ammattiin, mutta myöhemmin opintovelkaisina he sitten huomaavat, ettei töitä olekaan.

Vähemmästäkin tuntee itsensä petetyksi.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (43 kommenttia)

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

Asian vierestä pieni mauttomuus.
Antiikin Kreikassa pedagogiksi valmistuminen meni jotenkin seuraavaksi: Orjat keräsivät puista oliiveja ja sattui, että joku niistä tipahti ja katkaisi kätensä tai jalkansa, jolloin isäntä huudahti: ”Nyt tuosta tuli pedagogi!” Ts. raajarikosta ei ollut enää muihin töihin.

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala

Menin opettajalinjalle yliopistoon 90-luvulla. Olin pari vuotta sijaisena Tuusulassa ja Järvenpäässä muutamissa kouluissa, jopa lukiossa.
Sitten erään käynnin jälkeen en enää mennyt, kun oppilaiden stiletit lensi luokassa.
Ei tullu musta opettajaa. En olisi kyennyt. Ei ollut nopeutta ajatuksessa eikä vaadittavaa auktoriteettia. Pahoitan mielenikin liian helposti. Ei ole helppo homme olla opettaja.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Tällaiset kirjoitukset ovat aina yhtä hämmästyttäviä dokumentteja siitä miten koululaitos on de facto ensisijaisesti opettajien työpaikka.

Tämän perinteisen tehtävän rinnalle on vähitellen muotoutumassa toinen yhtä vääristynyt ja pohjimmiltaan toivoton tehtävä: koululuokat ovat todellisuudentajuttomien kouluviranomaisten yhä härkäpäisemmäksi käyvä yritys todistaa että monikulttuurisuus voi toimia.

Ei se voi. Mutta koska laskun maksavat lapset, väliäpä hällä. Ei koulua koskaan ole lapsia varten pyöritetty, vaan aikuisia hyväihmisiä varten.

Kaikista yhtenäiskulttuuri-instituutioista, kasarmista, kirkosta ja koulusta, koulu on jälkijättöisin luultavasti siitä syystä, että kouluihmiset kuvittelevat aidosti edustavansa parasta tietoa ja sivistystä. He edustavat korkeintaan kaikkein sokeinta individualismia.

Suomessa suomalaisten kannattaisi yhä avoimemmin keskustella siitä miten he käytännössä voisivat suojata omia lapsiaan monikulttuuristuvissa kouluissa. Kouluviranomaisilta he eivät tule tässä saamaan apua.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

No uskottava se näköjään on.

Eilisen jälkeen tähän keskusteluun on tullut yli kolmekymmentä kommenttia, joista yhdessä (1) mainitaan että erityisopettajista olisi jatkuva pula.

Muuten kouluinstituutiota käsitellään ikään kuin siinä ei olisi muuta ongelmaa kuin työpaikkojen puute. Blogisti varottelee "nuoria" lähtemästä opettajan uralle -- ikään kuin kysymyksessä eivät olisi varsin poikkeuksellisella tavalla valikoituneet, liian usein opettajakodeissa kasvaneet ruusunpunanuoret.

Tämä on mielestäni ihan hämmästyttävä juttu. Monikulttuurisuuden ja muun sosiaalisen häiriön seurauksena käsiin hajoava yhtenäiskulttuuri-instituutio, josta puhutaan enää vain silmät tiukasti kiinni ja kaikki todelliset ongelmat vienosti sivuuttaen.

Eipä uskoisi, ellei todistus tässäkin olisi niin musertava.

Käyttäjän AnttiRautio kuva
Antti Rautio

Sitä toivoisi tälläisten kirjoitusten äärellä, että kirjoittaja olisi tehnyt taustatutkimusta edes 2 minuuttia. Nimittäin mol.fi-sivuille kun kirjoittaa hakusanaksi "opettaja", lista avoimista työpaikkailmoituksista on seuraava:

Yliopisto- ja korkeakouluopettajat 36 kpl
Ammatillisen koulutuksen opettajat 53 kpl
Lukion ja peruskoulun yläluokkien opettajat 141 kpl
Peruskoulun alaluokkien opettajat ja lastentarhanopettajat 72 kpl
Muut opetusalan erityisasiantuntijat (kuten erityisopettajat) 50 kpl

Yhteensä siis 352 työpaikkailmoitusta avoimista opettajien työpaikoista, tänään 20.3.2018 klo 10.20.

Kuntarekry.fi -sivuilla hakusanalla "opettaja" löytyy 447 työpaikkailmoitusta, tänään 20.3.2018 klo 10.20.

Missä se työpaikkapula opettajien osalta on? Vai oliko tämä blogisi joku vitsi?

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro

Moi Antti,

blogi ei todellakaan ole vitsi. Kaikkiin paikkoihin on aivan valtavasti hakijoita. Yhtä virkaa kohti kelpoisia hakijoita on hyvinkin 80-200. Omassa koulussani esim. biologian opettaja on ainoa, joka on saanut samaan aikaan valmistuneista opettajantöitä, ja valmistumisesta on aikaa vaikka kuinka. Pitää aina suhteuttaa avoimien työpaikkojen määrä hakijoiden määrään.

Erityisopettajat ja lastentarhanopettajat ovat poikkeus, heidän on helppo löytää töitä.

Käyttäjän AnttiRautio kuva
Antti Rautio

Kyllä, mutta miksi sitten vuodesta toiseen on ihan ympäri vuoden opettajan työpaikkoja haussa tietyissä osissa maata? Jos siis väität, että sinunkin tuttavasi niitä hakevat ihan ympäri Suomen. Tai miksi vuodesta toiseen joudutaan palkkaamaan useita epäpäteviä opettajia sijaisuuksiin, koska pätevät eivät ole niitä hakeneet? Jos olisivat, niin epäpäteviä ei tarvitsisi palkata, ei niitä edes voisi palkata silloin.

Käyttäjän Atte-VeikkoKemppainen kuva
Atte-Veikko Kemppainen Vastaus kommenttiin #7

Otetaanpa esimerkiksi tuolta mol.fistä uskonnonopettajan työpaikat. Juuri nyt on viisi uskonnon aineenopettajan paikkaa avoinna koko Suomessa. Näissäkin paikoissa uskonto on osa vaihtelevaa aineyhdistelmää (historia, yhteiskuntaoppi, psykologia, filosofia). Eli todennäköisesti ykkösaineenaan uskontoa opettavan muut aineet eivät ole sopivia näihin kaikkiin viiteen paikkaan. Työpaikat sijaitsevat Kolarissa, Rovaniemellä, Ähtärissä, Siilinjärvellä ja Vaasassa. Vaikka työpaikkaa etsivällä pätevällä uskonnonopettajalla olisi mahdollisuus lähteä minne tahansa päin Suomea työn perässä, ei hänellä olisi kuin ehkä 2-3 paikkaan vaadittavat ainepätevyydet. Sen lisäksi työpaikasta on kilpailemassa vähintään kymmeniä muita hakijoita. Toisin sanoen molin haun tuloksista maalaamasi kuva runsaista avoimista työpaikoista on puppua. Todellisuudessa ne jakaantuvat neljälle eri koulutusasteelle ja lukuisille eri aineille, joten alakohtaisesti niitä paikkoja onkin haettavissa muutama hakijoiden määrän ollessa jopa toista sataa per työpaikka.

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro Vastaus kommenttiin #13
Käyttäjän AnttiRautio kuva
Antti Rautio Vastaus kommenttiin #13

#13

Se on ihmisen oma valinta, opiskeleeko opettajaksi vai ei. Sen lisäksi jatkovalinta on se, opiskeleeko minkä alan opettajaksi. Minä olen kuljetusalalla tehnyt suurimman osan työurastani. Nykyisin minulla on kaikki mahdolliset kortit. Ennen linja-autokorttia minulla oli kuorma-autokortti. Olisiko minun pitänyt valittaa sitä, että sillä ei saa linja-autokuskin työpaikkoja? Eikä yhdistelmäajoneuvonkuljettajan työpaikkoja? Kuljettajan paikkoja ne kuitenkin olivat kaikki.

Olin myös aiemmin töissä pääkaupunkiseudulla. Sitten muutin tänne Etelä-Karjalaan. Ei täällä ole niin paljon työpaikkoja, joten pitäisikö minun mahdollisesti työttömäksi jäädessäni valittaa siitä vai muuttaa työn perässä toisaalle vai valittaa siitä, että töitä saadakseni minun pitäisi muuttaa vaikkapa Vaasaan?

Valintoja nuo ovat kaikki. Minulla ei ole tällä hetkellä voimassaolevaa ADR-kuljetuslupaa. En voi siis niitä hommia tehdä. Voin kuitenkin suorittaa nekin luvat, jos haluan ja pystyn. Tai valittaa siitä, että miksi niitä lupia tarvitaan ja olla ilman kyseisiä lupia.

Se on kyllä totta, että nykyään vaaditaan vähän liikaa pätevyyksiä ja lupia ja kortteja oikeastaan jokaiseen ammattiin. Mutta niin se nyt vain on. Jos ihminen kouluttautuu pelkästään uskonnonopettajaksi, niin se on hänen valintansa. Yhteiskunta kyllä kertoo, mihin hän sillä koulutuksella voi työllistyä. Se on tiedossa jo ennen kouluttautumistakin.

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro Vastaus kommenttiin #23

"Se on ihmisen oma valinta, opiskeleeko opettajaksi vai ei." Niin on, ja minun neuvoni on se, että ei kannata opiskella opettajaksi koska on todennäköistä että vakityötä ei saa koskaan.

Käyttäjän AnttiRautio kuva
Antti Rautio Vastaus kommenttiin #37

#37

Tämä on ihan totta. Mutta johtuuko se siitä, että opettajia koulutettaisiin liikaa?

Kärjistetysti kun opettaja on töissä 15.8-1.6. välisen ajan ja lomalla 2.6-14.8. On halvempaa palkata määräaikaisia ja keksiä aina joku syy, että miksi määräaikainen eikä kokoaikainen. Se on väärin, mutta se on tätä päivää, jolle yhteiskunta ei ilmeisesti halua mitään tehdäkään. Kaikki mitataan rahassa, muut asiat tulevat sen jälkeen (jos tulevat).

Määräaikaisuus on nykyajan standardi kaikilla aloilla. Toinen vaihtoehto on vakituinen mutta osa-aikainen työ, esim. 20 h opetusta tai bussilla ajoa tai kassatyötä viikossa. Kumpi on parempi, niin se on varmaan ihmisestä itsestään kiinni.

Itse olen tällä hetkellä vakituisessa työsuhteessa, mutta periaatteessa 0-tuntisopimuksella. Ei ole kukaan pakottanut, ihan itse hain ja tiesin ehdot ja kyllä tämä minulle käy. Töitä on ihan tarpeeksi itseni elättämiseen ja olen ihan tyytyväinen, sillä kyllähän elämässä muut asiat ovat paljon tärkeämpiä kuin työ.

Käyttäjän niklaschristianrenner kuva
Niklas Renner

#4
Minulla ei ole mitään käsitystä opettajien työllisyystilanteesta, mutta siitä ei voi päätellä mitään, kuinka monta alan paikkaa on avoimessa haussa. Onhan esim. kaupallisella alallakin töitä vaikka kuinka paljon, mutta hakijoita on vielä enemmän.

Käyttäjän niklaschristianrenner kuva
Niklas Renner

Kun nyt päätin pikaisesti sivistää itseäni, niin eivät ne opettajien työllisyysnäkymät kaksiset ole. Ammattibarometrin mukaan ylitarjontaa on selvästi ja joillain alueilla on ilmeisesti jopa 100 hakijaa per työpaikka. Lisäksi on syytä huomioida syntyvyyden jatkuva lasku ja oppilaitosten määrän kehitys.

https://www.ammattibarometri.fi/kartta2.asp?vuosi=...
https://www.satakunnankansa.fi/satakunta/seitsemas...
https://www.stat.fi/til/kjarj/2016/kjarj_2016_2017...

Käyttäjän AnttiRautio kuva
Antti Rautio

Se on tietenkin selvää, että kaikkia ei kiinnosta hakea esim. Inariin töihin. Tai Vaasaan tai Joensuuhun. Mutta kenenhän vika se silloin on, jos haettava opettajan työ ei kelpaa? Jos pätevä opettaja hakee kaikkiin mahdollisiin paikkoihin, eikä tule valituksi mihinkään, niin kyllä minä peiliä hänelle tarjoaisin. Sekä kurssia, miten tehdään kunnollinen CV ja miten työhaastattelussa kannattaa toimia.

Jotenkin tympäisee se, että kaikki maailman ongelmat on aina jonkun muun vika. Nekin, mitkä eivät ole edes ongelmia. Kehä kolmosen sisäpuolella ei ole määräänsä enempää opettajan paikkoja. Ihan kuten täällä Etelä-Karjalassa ei ole määräänsä enempää kuljetusalan paikkoja. Mutta kyllä niitä Suomessa löytyy. Ihan molempia. Jos ei halua muuttaa työn perässä, niin sitten ei halua, mutta ei se yksilön haluttomuus yhteiskunnan vika ole.

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro

Antti,

kun olen keskustellut eri puolella Suomea toimivien rehtorien kanssa, olen saanut käsityksen, että hakijatulva yhtä avointa opettajapaikkaa kohti on valtava jokseenkin kaikkialla.

Käyttäjän AnttiRautio kuva
Antti Rautio

Miksi niitä epäpäteviä sijaisia sitten palkataan? Jos sitä paikkaa hakee yksikin pätevä, niin epäpätevän palkkaaminen ei ole millään tavalla mahdollista.

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro

Epäpäteviä saa palkata lyhyeksi ajaksi, ja usein heitä palkataan koska tiedetään hyviksi opettajiksi tutkinnon puuttumisesta huolimatta. Usein tarjolla on myös niin pieniä tuntimääriä, että niistä ei saa rakennettua edes päätoimista tuntiopettajan pestiä, ja noita tunteja sitten hoitavat sellaiset, jotka eivät ole muodollisesti kelpoisia.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

On myös mahdollista, että avoinna oleva paikka ei olekaan oikeasti avoin, vaan ”on sovittu”, että se tuttu ei-kelpoinen sijainen jatkaa ja hakukierros on teatteria sääntöjen noudattamiseksi.

Käyttäjän AnttiRautio kuva
Antti Rautio Vastaus kommenttiin #16

Tämä on toki totta ja pätee kaikilla aloilla ja koko Suomessa. Mutta ei se kattava selitys kokonaiskuvaan ole.

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala Vastaus kommenttiin #17
Käyttäjän PanuSaarela kuva
Panu Saarela Vastaus kommenttiin #17

Joskus on viisaampaa lopettaa jankuttaminen ja myöntää olleensa väärässä.

Jos valitsijoiden ja hakijoiden yhteinen monivuotinen kokemus on, että yhtä työpaikkaa hakee sata ja valituksi tuleminen on käytännössä mahdotonta, niin eiköhän tuo liene totta. Tämä on kattava kokonaiskuva.

Käyttäjän AnttiRautio kuva
Antti Rautio Vastaus kommenttiin #28

Jos on 350 avointa työpaikkaa ja jokaista hakee 100 ihmistä, niin onko meillä tosiaan 35 000 työtöntä/työttömyysuhan alla olevaa ja pätevää opettajaa tällä hetkellä?

Käyttäjän PanuSaarela kuva
Panu Saarela Vastaus kommenttiin #29

Tuo on sinun matematiikkaasi. En tiedä,onko opettajia työttöminä työnhakijoina 5000 vai 30000 - paljon joka tapauksessa.

Käyttäjän AnttiRautio kuva
Antti Rautio Vastaus kommenttiin #30

5 000 työtöntä ja pätevää opettajaa olisi jo melkoinen määrä, puhumattakaan siitä että niitä tosiaan olisi 30 000, mitä tässä ketjussa koitetaan väittää kertomalla, että jokaista avointa työpaikkaa kohti olisi 100 hakijaa.

Käyttäjän PanuSaarela kuva
Panu Saarela Vastaus kommenttiin #31

Mihin perustat väitteesi, että rehtorien ja työtä hakevien opettajien kokemuksen mukainen väite runsaasta hakijamäärästä (usein jopa yli 100) avointa paikkaa kohti, on vale?

Kummalla mahtaa olla asiasta parempi tieto, em. ryhmillä vai sinulla?

Periksi antamisen sietämätön vaikeus...

Käyttäjän AnttiRautio kuva
Antti Rautio Vastaus kommenttiin #32

Kyllä minä kaiken olen tästä asiasta jo sanonut. En jaksa lähteä uudestaan alusta selittämään, lue vaikka ketju uusiksi.

Sinulla menee muuten sekaisin kaikki hakijat ja pätevät hakijat. Olen minäkin hakenut joitakin työpaikkoja joskus muinoin, joita en oikeastaan edes voinut saada. Sitten tuli tieto, että "37 haki tätä paikkaa, valitettavasti sinua ei valittu". Oikeastaan sitä haki ehkä 3 pätevää, vaikka virallisesti hakikin 37 kokonaisuudessaan.

Jos tässä maassa olisi oikeasti tuhansia päteviä mutta työttömiä opettajia, jotka ovat valmiita hakeutumaan mihin tahansa Suomen kolkkaan töihin, niin miksi Suomessa on satoja epäpäteviä sijaisia töissä opettajina tälläkin hetkellä?

Käyttäjän PanuSaarela kuva
Panu Saarela Vastaus kommenttiin #33

Vakinaista virkaa hakevat ovat käytännöllisesti katsoen kaikki päteviä. Olen itsekin näitä hakemuskasoja tutkaillut monet kerrat. Sijaisuuksia sen sijaan hakevat myös epäpätevät.

Jos itse lukisit tämän ketjun, huomaisit että jälkimmäisen kappaleesi kysymykseen on vastattu moneen kertaan.

Uskot siis salaliittoon. Kaikki Suomen rehtorit ja virkoja hakevat opettajat valehtelevat.

Salaliittouskovaisen päätä on valitettavasti mahdoton kääntää.

Käyttäjän AnttiRautio kuva
Antti Rautio Vastaus kommenttiin #35

Ei täällä salaliitosta puhu kukaan muu kuin sinä.

Ihan viimeisen kerran rautalangasta ja vähän pienemmillä luvuilla, jos se vaikka auttaisi:

On olemassa ala, vaikkapa opettajat. Avoimia työpaikkoja on auki vaikkapa nyt 20. Niitä jokaista hakee 40 ihmistä.

Jokuhan nyt luulee, että tästä yksinkertaisesti tulisi 20x40=800 työtöntä opettajaa. Niinhän asia ei ole. Totuus on lähempänä alle sataa.

Miksi? Ihmiset hakevat useita paikkoja, tietenkin. Ei jokaista työpaikkaa hae uusi joukko ihmisiä vaan saman alan työpaikkoja hakevat isossa kuvassa samat ihmiset. Kaikki eivät myöskään hae jokaista paikkaa, tietenkään.

Sitten paikkoja hakevat myös epäpätevät. Jos minä ja joku toinen ihminen haemme vaikkapa veturinkuljettajan paikkaa ja minulla ei ole koulutusta siihen mutta toisella on, niin hänet valitaan. Minua ei. Paikkaa haki 2, 1 valittiin. Onko nyt niin, että haun jälkeen on edelleen yksi työtön veturinkuljettaja? No ei ole, koska minä en missään vaiheessa ole ollut pätevä veturinkuljettaja.

Ei tää oo tämän vaikeempaa.

Käyttäjän PanuSaarela kuva
Panu Saarela Vastaus kommenttiin #36

Salaliitto on vain termi, joka kuvaa osuvasti ajatuksiasi.

Periaatteessa olen monesta viimeksi kuvaamastasi asiasta samaa mieltä. Monet hakevat useita paikkoja (esimerkkisi mukaista 20 x 40=800 laskutapaa ei tosin ole kukaan esittänyt).

Tosiasiana pysyy, että pätevän(kin) opettajan on erittäin vaikea saada virkaa, mikä kertoo hakijoiden ja paikkojen epäsuhdasta. Hakijat ja rehtorit eivät edelleenkään valehtele.

Mikä sitten on "paljon"? Pari kolme vuotta sitten työttömiä opettajia oli vajaa 8000. Minun mielestäni se ei ole vähän. Ja se näkyy viran saamisen vaikeutena.

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro Vastaus kommenttiin #16

Tuo on valitettavan yleistä - ja hakijoille todella turhauttavaa, kun he valmistautuvat huolella ja saattavat matkustaa pitkän matkan päähän haastatteluun hakemaan paikkaa, jota ei tosiasiassa ole mitään mahdollisuutta saada.

Käyttäjän JukkaRaustia kuva
Jukka Raustia

Tässä tulisi ottaa huomioon myös ikäluokkien pienentyminen, siinä missä 2008 syntyi 60 000 lasta syntyi 2017 50 000 lasta. On hämmentävää, että vaikka niin oppilaiden määrä kuin myös opettajien ikärakenne on tarkkaan tiedossa ei koulutusmääriä suunnitella tarkkaan eikä toisaalta myöskään OAJ ole ollut halukas aiheeseen puuttumaan.

Opettajien ylikoulutukseen puuttuminen olisi mainio tapa säästää korkeakoulusektorilta sillä leikkaus ei kirpaisisi vaan päin vastoin piristäisi työmarkkinoita - henkilöt hakeutuisivat muille aloille.

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

Osa 8654564. siitä, että kuulu työvoimapula onkin puppua. Toisaalta myös todiste siitä, että jos opiskelupaikkaa hakiessa hoetaan, että varma työpaikka, kauhia pula, niin voipi olla että pula on kadonnut (tai siis osoittautunut kuplaksi) siinä kohtaa kuin valmistuu.

Kyseessä on toki myös yhteiskunnallinen järjettömyys kun duuni on spesifoitunut pakolaisaallon ympärille Suomessakin olisi tietysti työttömien opettajien resurssit suunnattava sinne eli erityisopetukseen, lastentarhanopettajiksi. Mutta eihän tsaarinajan byrokratia moiseen taivu, ilman opintoa x ei mitenkään ole kykenevä erituisopettajan duuniin.

(OECD:ltä ilmeistyi eilen kevyt 300 sivuinen raportti maahanmuuttajista ensimmäisessä ja toisessa polvessa sun muuta jossa valtavat erot todettiin paitsi tietysti Jarpankin mystisessä taikasanassa, Kanadassa, jostain kumman syystä.)¨

https://www.welt.de/wirtschaft/article174706968/OE...

[Suomikin welt:n käppyröissä]

https://www.keepeek.com//Digital-Asset-Management/...

Valtaisa määrä dataa

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Älä ryhdy myöskään yrittäjäksi Suomessa. Se on kuolemantie.

Onneksi hyvin koulutetut ymmärtävät etunsa ja muuttavat pois Suomesta.

Tilastokeskuksen lukujen mukaan Suomesta muutti toissa vuonna ulkomaille 2 223 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanutta.
Samaan aikaan maasta on lähtenyt muualle 375 tutkijatason ihmistä.

Viime vuonna vielä enemmän.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

Eduskunnan motto: Suomi ei pärjää osaamisella, vaan halpatyövoimalla.
Hakijoita paikkoihin lienee tuo tilastoitu määrä, mutta miten sitten valinnat osuvat ? Kuinka usein valinta osuu siihen, joka halvimmalla lupaa tulla ?

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Lapset loppuvat. Ennen muisti, että ikäluokan koko oli 60 000 lasta. Nykyisin se on enää 50 000.

Heli KT

Se on totta, että yhtä virkaa hakee kymmenittäin tai sadoittain porukkaa. Itse olen 5, kohta 6 aineen aineope, enkä tehnyt niitä päivääkään peruskoulussa. Sen sijaan töitä on ollut ympäri Suomen (7 kuntaa ja 17 koulua) reilut 13 vuotta kiertävänä erityisopena ennen pätevöitymistä.

Pidän myös jotenkin ristiriitaisena ongelmana sitä, että yhtä virkaa hakee kymmenittäin opettajia ja reservissä on monta, joka haluaisi tehdä töitä. Silti virassa olevista opettajista todella moni on väsynyt ja saikulla turhan usein tai muuten vain työ maistuu puulta. Vaan niinhän sitä on sanottu, että open virka on suojatyöpaikka hautaan asti. Toisaalta en minä sitäkään jaksaisi, jos joku hengittäisi niskassa ja vahtisi tuloksia. Ne tulokset kun esim. erkassakin on niin moninaiset.

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro

Helin tarina kuulostaa tutulta. Kun aikoinaan kirjoitin opettajien toivottomasta työtilanteesta Opettaja-lehteen, sain meilejä ympäri Suomea opettajilta, jotka olivat juuri tuollaisia kiertolaisia: pieni pätkä siellä, toinen täällä eikä vakityöstä tietoakaan vaikka on monen aineen kelpoisuus ja pitkä opettajakokemus.

Tilanne uhkaa vielä paheta, koska säästöt purevat eikä opettajien koulutusmääriin ole saatu kunnon leikkauksia. Maantieteen opettajaksi opiskelevalta sijaiselta kuulin, että yhävain yliopistolla annetaan virheellistä tietoa: työllistymisinfossa oli kerrottu, että valmistumisen jälkeen pitää muutama vuosi toimia tuntiopettajana ennen kuin saa viran. Höpöhöpö. Todennäköisesti virkaa ei saa koskaan, ja vähänkin pitempi päätoiminen tuntiopettajuuskin on kiven takana.

Käyttäjän HannaAlava kuva
Hanna Alava

Erityisluokanopettajista ja laaja-alaisista erityisopettajista on pulaa. Luokanopettajajillekin löytyy töitä.

Aineenopettajille tulisi räätälöidä enemmän muuntokoulutusta näihin tehtäviin.

Pitkällä tähtäimellä opettajien koulutusta pitäisi muuttaa niin, että kaikille opiskelijoille kuuluisi riittävä määrä yleisiä valmiuksia antavia opintoja, kuten kaveri- ja tunnetaitojen ohjaaminen, ryhmänhallinta ja -ohjaaminen, positiivinen pedagogiikka, oman työn kehittäminen ja digilaitteiden hyödyntäminen...

Aineiden oppimäärät (=opettajien tuntimäärät) muuttuvat ja koko peruskoulussa edellytetään kokonaisuuksien opettamista ainerajojen yli. Näin ollen jotkut tutkintorakenteet (op) ovat liian raskaita. Tulisi keventää, jotta opiskeluaikana saisi riittävän laajan pätevyyden.

Hanne Saarikoski

Reaaliaineet ja äikkähän olivat ennen näitä heikon työllistymisen aineita. Nyt kieletkin ovat päässeet urakalla mukaan koska 1. ruotsia siirtyi 6. luokalle luokanopettajien opetettavaksi 2. kaikkien muiden kielten paitsi englannin opiskelu on vähentynyt. Toisaalta ei tilannetta voi kehua matemaattisten aineiden opettajilla, tiedän yhden väitelleen ja muodollisesti pätevän tosi hyvä open, jolla oli vaikeuksia saada töitä eikä edelleenkään vakipestiä.

Käyttäjän KatriNuolioja kuva
Katri Nuolioja

Kaikki mitä tässä blogissa väitetään on niin totta.

Minun kokemukseni: Valmistuin äidinkielenopettajaksi syksyllä 2002, siitä lähtien silppuista työhistoriaa äidinkielenopettajana ja suomi toisena kielenä -opettajana lukuisissa lukioissa, peruskouluissa, ammattikouluissa ja aikuiskoulutuspuolella. Pätkien pituudet ovat vaihdelleet parista päivästä vuoteen.

Viime keväänä hain noin kahtakymmentä opettajanpaikkaa, sekä vakituisia että määräaikaisia. Tietenkin täältä omilta kotikulmiltani Uudeltamaalta, mutta myös Lahdesta, Jyväskylästä, Turusta, Pirkanmaalta ja Vaasasta. Sain kutsun yhteen haastatteluun: ennestään tuttu rehtori haki vuorotteluvapaan sijaista. Siihen paikkaan tulin valituksi varasijalle. Edelleni meni joku, jolla oli "pidempi lukiokokemus" (minulla lukiokokemusta on noin 10 vuotta). Kaikkiin paikkoihin oli useita kymmeniä hakijoita, suurin osa päteviä.

Syksy alkoi ilman opetustöitä, mutta lokakuussa onnistuin saamaan toukokuun loppuun kestävän sivutoimisen lukio + peruskoulu -paikan. Pidän itseäni onnekkaana, näin pitkää pestiä ei olekaan ollut pitkään aikaan.

Varmaan huonomminkin voisi olla. Pätkätyöt lienevät todellisuutta monella muullakin alalla, ja parempi toki, että on pätkiä, kuin että ei olisi mitään.

Itse en kuitenkaan enää jaksa vaan pyrin tänä keväänä opiskelemaan kokonaan toista, paremmin työllistävää alaa.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Pitäisikö yliopistokoulutuksesta pitäisi sittenkin leikata?

Sama kaiku on askelten kemistien ja biologien kohdalla. Kohtasin joskus Prisman kassalla tutun henkilön ja muistinkin, että olin päivällä nähnyt hänet yliopistolla. Kemian maisteri.
Luonnontieteilijöiden liitto on pitänyt ääntä liikakoulutuksesta.
https://www.loimu.fi/filebank/2537-kem314_lal.pdf

Eri asia, tapahtuuko mitään, kun opinahjojen henkilöstö vastustaa kaikkia muutoksia.

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro

Myös kemistejä ja biologeja koulutetaan aivan liikaa, ja se näkyy meillä kouluissakin, kun moni hankkii opettajakelpoisuuden ja koettaa sitten saada edes lyhyitä sijaisuuksia.

Koska raha tuntuu niin tehokkaasti ohjaavan yhteiskuntaa, olisikohan mahdollista rakentaa jonkinmoinen taloudellinen palkitsemis/rangaistusmekanismi yliopistoille sen perusteella, kuinka hyvin valmistuneet sijoittuvat työelämään? Nythän rahanjaon perusteet ovat vinksallaan, kun maksetaan valmistuneiden määrän mukaan, mikä kannustaa tehtailemaan työttömiä maistereita.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset