ArnoKotro

Niinistö puhui Säätytalossa höpöjä

Tänään oli Säätytalossa mielenkiintoinen seminaari. Tilaisuudessa julkistettiin selvitys, jossa asevelvollisuus korvattaisiin kaikkia koskevalla kansalaispalvelulla. Se oli raikas ja tervetullut keskustelunavaus.

Seminaarin avasi Elisabeth Rehn, ja hänen jälkeensä puhui puolustusministeri Jussi Niinistö.

Niinistö ei ole tylsä puhuja. Hänen puheensa aikana ei pääse nukahtamaan, kas kun pulssi ja verenpaine nousevat siihen malliin että vireys on taattu.

Sympaattisen hermoston taistele tai pakene -suosituksesta valitsen ensimmäisen.

Koska Niinistö poistui puheensa jälkeen eikä jäänyt kuuntelemaan paneelikeskusteluamme – se toki kiireiselle ministerille suotakoon – kerron vielä tässä, mikä puheessa kummastutti. Jos vaikka lukisi.

Ensinnäkin Niinistö puhuu sitkeästi ”yleisestä asevelvollisuudesta” Suomen ratkaisuna. Se on harhaanjohtava termi. Tätä nykyä ikäluokasta vain reilu kolmasosa käy asepalveluksen, joten valikointia tapahtuu huomattavan paljon. Julkaistussa selvityksessä tämä tuodaan esiin: nykymalli edustaa valikoivaa asevelvollisuutta.

Toiseksi Niinistö puolusti asevelvollisuutta toteamalla, että ilman sitä ei olisi selvitty talvi- ja jatkosodista. Eipä niin. Mutta sodankuva on muuttunut, ja nykyaikaisia sotilaallisia uhkia ajatellen talvisotahenkinen massa-armeija on vanhentunut puolustusratkaisu. 

Kolmanneksi Niinistö kertoi suurimpien muutospaineiden asevelvollisuutta kohtaan tulevan siitä, että vallalla on liiallinen yksilöllistyminen. Sävy oli se, että nuoret välttelevät velvollisuuksia, etsivät ”kivemmalta tuntuvia juttuja” ja haluavat vain omaa mielihyvää.

Katin kontit. Tapaan työni kautta valtavasti nuoria ja he ovat paljon kunnollisempaa ja tunnollisempaa porukkaa kuin minun ja Niinistön sukupolvi aikanaan. Paine sukupuolitetun asevelvollisuuden muuttamiseksi ei tule mukavuudenhalusta vaan siitä, että nuoret ymmärtävät yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon tärkeyden aivan toiseen tapaan kuin me aikoinaan.

Nuorille ei yksinkertaisesti enää mene läpi se, että eri sukupuolille kuuluisi eri velvollisuudet ja eri laki. Tämä näkyy siinäkin, että kaikkien puolueiden nuorisojärjestöt haluavat muuttaa asevelvollisuuden tasa-arvoiseksi, jokainen tavallaan.

Neljänneksi Niinistö sanoi, että asevelvollisuusasiat eivät ole ”nais- ja miesjuttuja” ja tarkoitti tällä, että asevelvollisuus ei ole tasa-arvoasia. (Tätä kohtaa ei syystä tai toisesta löydy puheen nettiversiosta puolustusministeriön sivuilla).

Mutta miksi ihmeessä asevelvollisuus ei olisi tasa-arvokysymys? Se jos mikä nimittäin on. Juuri sukupuolitettu asevelvollisuus istuttaa nuoriin sitä asennetta, että on erikseen naisten ja miesten hommat. Tällaisen ajattelun hedelmänä saamme nauttia muun muassa poikkeuksellisen sukupuolittuneesta työelämästä. Ja jos tasa-arvo-ongelmaksi ei kelpaa se, että puhtaasti sukupuolen mukaan määrätään velvollisuuksia, onkohan Suomessa sitten ainuttakaan tasa-arvo-ongelmaa?

Oli vaikea taputtaa Niinistön puheelle. Mutta taputin silti. En ehkä niinkään Niinistölle, vaan sille, että tässä maassa on mielipiteenvapaus ja julkisessa keskustelussa eri näkökulmat pääsevät esiin. Ja olihan minutkin kutsuttu puhumaan, vaikka etukäteen oli tiedossa, etten kannata kansalaispalvelusta ainakaan nyt esitetyssä muodossa.

Kyllä sellaista maata pitää puolustaa. Eikä tässä ole yhtään ironiaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (87 kommenttia)

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen

Reserviin painottuva puolustus on todellakin jäänne menneeltä vuosituhannelta ja ei vastaa nykyajan uhka-arvioita ensinkään.

Ainoa uhkamme on Venäjä, joka on jättänyt valtioiden miehittämisen taakseen äärimmäisen kalliina ja itselleen epäedullisena tapana pakottaa naapureitaan omaan tahtoonsa. Sen sijaan Venäjä suorittaa pienimuotoisia aluevaltauksia, joilla se saa naapurinsa pitkäaikaiseen peukaloruuviin ärsyttämättä Länttä todellisiin vastatoimiin.

Suomen osalta keskeisin uhka on Ahvenanmaan haltuunotto. Ahvenanmaa EI OLE demilitarisoitu. Siellä on Venäjän nuppiluvultaan ylimitoitettu konsulaatti, jolla on ollut jo vuosikymmeniä aikaa haalia paikan päälle aseita ja varusteita mahdollista käyttötarvetta varten.

Suden hetken tullen on helppo tuottaa muutama bussilastillinen kohteliaita miehiä Turun, Helsingin ja Ruotsin suunnasta eri lauttayhtiöitä käyttäen.

Käyttäjän KariHelstamo1 kuva
Kari Helstamo

Miten noin käytännössä, jos huomaisit johtamaasi joukkueeseen kuuluvan 50% naisia, jotka ovat normaalilla fysiikalla varustettuja olisitko ihan tyytyväinen, että "pakkaukset selkään ja menoksi"?

"Neljänneksi Niinistö sanoi, että asevelvollisuusasiat eivät ole ”nais- ja miesjuttuja” ja tarkoitti tällä, että asevelvollisuuskysymys ei ole tasa-arvoasia."

Ei minustakaan. Tämä onkin ainoa, mikä voi olla ulkopuolella. Perusteluna maanpuolustuksen vakavuus, koska sen pitää onnistua hyvin ja kerralla jos tilanne niin vaatii. Tällä tarkoitan vain taistelujoukkoja.

"Sävy oli se, että nuoret välttelevät velvollisuuksia, etsivät ”kivemmalta tuntuvia juttuja” ja haluavat vain omaa mielihyvää."

En tiedä, mutta minun palvelusaikana -80 luvulla välttely oli ainakin hankalaa.

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro

Kari, olisiko kuitenkin niin, että soveltuvuus armeijaan ei ole sukupuolikysymys? Mieluummin kai sinäkin ottaisit joukkueeseesi motivoituneita ja hyväkuntoisia naisia kuin huonokuntoisia vastentahtoisia miehiä?

Käyttäjän KariHelstamo1 kuva
Kari Helstamo

En ottaisi. Uskoakseni toimisin ylisuojelevasti, hölmö kun olen.Voisin vaarantaa koko poppoon yhden takia. Armeijaan pitäsi luonnollisesti saada paras aines, mutta miehillä nyt keskimäärin on vain enemmän lihasvoimaa ja agressiivisuutta.

Rehnin ajatushautomon veronalennus on sitä mitä olen pitkään ehdotellut. Opintopisteetkin olisi varmaan hyvä?

Niinkuin olen aiemminkin kertonut, niin tunnen kaksi armeijan käynyttä naista ja toinen on kovanaama vahvoilla lihaksilla ja toinen täysin onneton kaikinpuolin.
Pahoin pelkään, että jos otetaan suuri määrä naisia palvelukseen, niin niitä "Leenoja" on turhan vähän rivissä.

Käyttäjän KariHelstamo1 kuva
Kari Helstamo

Et muuten vastannut kysymykseeni.

Käyttäjän AriSeppl kuva
Ari Seppälä

USAn armeijassa on jo saatu ihan oikeita sodan kokemuksia taistelujoukoista joissa on myös naissotilaita.

Ja tulos oli aika selvä:

Marine Corps Study: All-Male Combat Units Performed Better Than Mixed Units

Joku muu löytänee parempia linkkejä aiheeseen kuin tämä:
https://www.npr.org/2015/09/10/439246978/marine-co...

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Nykyäänhän vapautuksen saa hyvin helposti; itse asiassa on paljon nuoria miehiä, jotka eivät pääse armeijaan, ei huolita. Toisaalta 80-luvullakin sai vapautuksen esim. sillä, että ilmoittautui homoseksuaaliksi, ts. halutessaan.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Kari Helstamo: - "Miten noin käytännössä, jos huomaisit johtamaasi joukkueeseen kuuluvan 50% naisia, jotka ovat normaalilla fysiikalla varustettuja olisitko ihan tyytyväinen, että "pakkaukset selkään ja menoksi"?"

Jos asevelvollisuus tasa-arvoistettaisiin, niin ei naisia tarvitsisi täyspakkausta kantaviksi rivisotilaiksi kouluttaa (paitsi tietysti ne naiset, jotka siihen oikeasti soveltuvat). Maanpuolustuksessa riittää paljon sellaistakin tehtävää, mikä ei vaadi kilometritolkulla täyspakkauksen kanniskelua. Kuuntele vain esimerkiksi juhlapuheista, miten lottien työtä viime sodissa ylistetään.

Käyttäjän KariHelstamo1 kuva
Kari Helstamo

Kommentissa 2 mainitsin, että mielipiteeni koskee taistelujoukkoja.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #26

Silloin kommenttisi ei liity aiheeseen, joka on maanpuolustusvelvollisuuden tasa-arvoistaminen. Ei se vaadi sitä, että naiset ehdoin tahdoin koulutettaisiin mahdollisimman raskaaseen tehtävään.

Käyttäjän KariHelstamo1 kuva
Kari Helstamo Vastaus kommenttiin #28

Olet oikeassa, minua kiinnostaa vain joukkojen tehokkuus.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #38

No sittenpä vastaan kysymykseesi niin, että sama juttu kuin, jos puolet johtamastani joukkueesta koostuisi keskimääräisen naisen fysiikan omaavista miehistä. Eli jos joukkueen tehtävä olisi fyysisesti vaativa, niin ei, en olisi tyytyväinen, mutta toisaalta koko skenaario kuulostaa erittäin epätodennäköiseltä. Tuskinpa Puolustusvoimat nykyäänkään etsisi mahdollisimman kevytrakenteisia miehiä ja muodostaisi heistä sissi- tai pioneerijoukkuetta.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Niinistö on sarkahousumiehiä joka elää 1800-luvun uhkakuvamääritteiden aikaa. Niinistö epäilemättä kaivaisi juoksuhautoja itärajalle ja määräisi veteraanit liikekannalle jos kantti kestäisi, mutta onneksi ei kestä.

Venäjä voi muuttua uhaksi Suomelle tunneissa ja hoitaa muutamassa päivässä ison osan Suomen puolustuksesta ja huoltovarmuusvarastoista pelkillä ohjuksilla. Niinistö luottaa siihen että kun Suomi saa ensimmäisten sotaviikkojen jälkeen miehet liikekannalle, Venäjä ei puutu liikenneinfraan, joukkokeskittymiin tai varuskuntiin.

No, onneksi Niinistöllä on ratkaisu ongelmaan: Heivataan naiset armeijasta eikä pidetä Venäjää uhkana. Kun silmät laittaa kiinni, hei, kaikki ongelmat häviävät näköpiiristä.

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro

Noin on. Massiivinen asevelvollisuusarmeija näyttää hyvältä vain paperilla, todellisuudessa jo liikekannallepano kestää aivan liian kauan ja se on ennen kaikkea riittämättömästi varustettu ja koulutettu. Järkevä puolustusratkaisu syntyisi henkilömäärältään pienemmän mutta paremmin koulutetun ja varustetun armeijan ja sotilaallisen liittoutumisen pohjalta.

Käyttäjän KariHelstamo1 kuva
Kari Helstamo

Minusta pitäisi olla riittävät todella nopeantoiminnan joukot, jotka ostavat aikaa kenttä-armeijan mobilisointiin.

Riittävä määrä huonostikin varustettuja sotilaita tekee luultavasti asutuskeskus taistelusta melko kallista hyökkääjälle, niinkuin venäläiset Groznyissä kai huomasivat.

Käyttäjän allsynergy kuva
Rami Ovaskainen Vastaus kommenttiin #8

Toki, mutta esim. tuo Grozny päättyi aika kehnosti puolustajille:

Battle of Grozny

Putin osoitti jo tuolloin vaarallisia piirteitä, mutta länsimaat eivät havahtuneet vuosikausiin.

***
Riittävistä nopean toiminnan joukoista samaa mieltä.

Käyttäjän KariHelstamo1 kuva
Kari Helstamo Vastaus kommenttiin #11

Tottakai sen piti päättyä kuten päättyi, mutta osoitti mitä päättäväinen puolustus saa aikaan vähemmälläkin kalustolla.

Jos asiat otettaisiin tosissaan, niin kaikissa tärkeissä kohteissa olisi ressut hyvin nopeassa valmiudessa, joko aseet kotona tai nopeasti saatavilla. Näihin joukkoihin voisi käyttää vaikka vanhempaa vuosikertaa, joka tekee kaikkensa kunhan ei tarvitse juosta :P

Reserviläiskivääri juttu kuitenkin paljastaa, ettei mitään tälläistä tehdä ja että valtiovalta pelkää enemmmän omaa porukkaansa, kuin mahdollista hyökkäystä.

Mikäli Venäjä päättää alkaa höökimään, niin taidamme olla kusessa, koska ohjuspuolustus on retuperällä ja erikoisjoukkojen toiminta on tehty mahdollisimman helpoksi vapaan liikkuvuuden ja maanosto-oikeuksien vuoksi

Voi olla, että nämä toimet riittäisivät Venäjälle, eikä mitään suurempaa edes viriteltäisi.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri Vastaus kommenttiin #8

Venäjän taktiikka ei ole vuosien aikana muuttunut ja Syyria todistaa sen hyvin. Kaupungit ja kylät tuhotaan täysin jos niitä ei saada muuten hoidettua. Kun joku yrittää piiloutua raunioihin ja maan alle, käytetään kaasua.

Kaukaa ammutut ohjukset ja kilometrien korkeudesta iskevät koneet hoitavat homman jos Venäjä edes epäilee vastapuolella olevan olalta-ammuttavia. Tarkkuus on mitä on mutta Venäjälle riittää täystuho. Tälläkään hetkellä kukaan ei puhu Venäjän Syyriassa tekemistä sotarikoksista. Tsetsenia määriteltiin sisäiseksi asiaksi.

Jos kohteen kanssa menee tiukille, piiritys hoitaa ongelman ennemmin tai myöhemmin.

Käyttäjän JanTheon kuva
Jan Theon

Suomi ei ole ottanut opiksi toisesta maailmansodasta. Otan esimerkiksi Puolan, jonka varmasti hyvin moni tunnistaa.

Puolalla oli vahvat ratsujoukot ja reservit. Lisäksi sillä oli panssarivaunujakin ja paperilla hyvä armeija. Ensimmäisessä maailmansodassa armeija olisi ollut kova myös Saksalle.

Mutta Saksa muutti strategiaansa. Panssarivaunut muuttuivat jalkaväen tukemisesta itsenäisiksi yksiköiksi eivätkä olleet enää yksittäisiä jalkaväen keskellä. Toinen oli se, että panssarivaunut liikkuivat huimaa vauhtia verrattuna jalkaväkeen. Kun natsit hyökkäsivät länteen, jalkaväki tuli kymmeniä tunteja perässä kun panssarit olivat jo meren äärellä. Itään eli Puolaan mennessä ne pussittivat Varsovan joka puolelta. Salamasotaa siis.

Pointti tässä asiassa on se, että sotilasstrategiat muuttuvat. Sama on myös nykypäivänä eli Suomi on Puola ja Venäjä on toisen maailmansodan Saksa. Joukot sekä niiden käyttö on erilaista sekä toisenlaista kuin ennen. Panssarit edustavat entistä jalkaväkeä ja nopean toiminnan joukot ovat uusinta keihäänkärkeä.

Ministeri Niinistö elää menneisyydessä ja se on kovin valitettavaa. Hienoilla hävittäjillä, panssareilla tai tykistöillä kun ei oikein tee mitään kun kaikki muu ympäriltä häviää kuten huoltovarmuus ja ehkäpä myös infra. Kyllä kalusto maastossakin kulkee, mutta todella hitaasti ja ovat silloin alttiita ilmahyökkäyksille.

Käyttäjän KariHelstamo1 kuva
Kari Helstamo Vastaus kommenttiin #44

Minkälaista dokriinia ehdotat tilalle?

Käyttäjän JanTheon kuva
Jan Theon Vastaus kommenttiin #48

"Minkälaista dokriinia ehdotat tilalle?"

Yksinkertaisesti Suomi ei voi kilpailla kaluston määrällä suurvaltaa vastaan eikä edes hankkia uusimpia sekä hienoimpia leluja kuten F35.

Sodankäynnin ongelmana on kehittyneimpien valtioiden kuten Suomi se, että infra on äärimmäisen haavoittuvaa. Toisin oli 70 vuotta sitten, jolloin talot lämmitettiin jollain muulla kuin kaukolämmöllä ja vesi nostettiin omasta kaivosta. Mitä hyötyä on sotia jos siviilit kuolevat kylmissä kerrostaloissa keskellä talvea ilman laukaustakaan?

Ehkä kuitenkin se pointti on siinä, että kun puhutaan nopean toiminnan joukoista, ne tekevät selvää vihollisen tärkeistä kohteista siviiliasuissa. Energia, vesi, tietoliikenne ja muut vastaavat ovat iskukohteita. Sen jälkeen tulee vihollisen joukkojen mobilisoinnin hidastaminen: kiitoradat ohjuksilla rullalle, siltojen tuhoaminen, rautateiden laittaminen rullalle jne. Niihin ei tarvita isoja joukko-osastoja vaan ovat oppia maailmansodasta ja nimenomaan partisaanien oppeja. Ne ovat vain liittyneet isojen valtioiden keinovalikoimaan ja Suomella tuskin on mitään millä noita estää kuten vaikka ohjukset. Pelkät ohjuksetkin kun jo riittävät...

Mihin niitä sotajoukkoja oikeasti tarvitaan loppujen lopuksikaan? Voidaan aina kysyä perustellusti, että mistä sotaa käyvä Suomi saisi muun muassa täydennyksiä huoltologistiikkaansa jos Venäjä hallitsisi Itämerta ja iskisi strategisesti Pohjois-Suomen irti muusta Suomesta ja maarajat Ruotsin ja Norjan kanssa poikki?

Käyttäjän KariHelstamo1 kuva
Kari Helstamo Vastaus kommenttiin #53

Ymmärsinkö oikein,että sinusta olsi syytä luopua armeijasta, koska se olisi tehoton uhkaa kohtaan? Minulta tosiaan jäi tuo dokriini vähän epäselväksi.

Käyttäjän JanTheon kuva
Jan Theon Vastaus kommenttiin #54

"Ymmärsinkö oikein,että sinusta olsi syytä luopua armeijasta, koska se olisi tehoton uhkaa kohtaan? "

Et ymmärtänyt oikein. Suomen pitäisi ehkä miettiä sodankäynnin nykyisiä ulottuvuuksia eikä elää menneisyydessä. Panssarit ja tykistö edustavat lähinnä toista aaltoa tai kolmatta aaltoa sodankäynnissä sekä ovat verrattavissa toisen maailmansodan aikaisiin ratsujoukkoihin. Tehokkaita, mutta hyödyttömiä sinänsä.

Ongelma on siinä, että sodat voivat olla jopa ohi ennen kuin ensimmäistäkään laukausta on ammattu. Krimin kriisi antoi esimakua siitä mitä on tulevaisuuden sodankäynti seuraavat 10-20 vuotta. Ei ollut panssareita eikä tykistöä.

Suomen armeijan doktriinista sen verran, että informaatio-osasto on tunnetusti todella heikko sekä näitä "pieniä vihreitä miehiä" vastaan ei ole edes doktriinia olemassakaan tietääkseni. Eräässä suljetussa suomalaisessa IT-alan keskustelussa käytiin läpi noita armeijan informaatiopuolen pätevyysvaatimuksia asiantuntijaksi ja ne saivat aikaan lähinnä naurunremahduksia sekä erilaisia vääntelyitä humoristisessa mielessä. Yksityisissä yrityksissäkin kun asiantuntijaksi on kovemmat vaatimukset.

Eräällä tavalla talvisodan henki eli sukset jalkaan ja pakkaus selkään voisi jopa toimia edelleen. Monesti olen miettinyt uutisia lukiessa, että onko Suomen doktriini hyökkäyksellinen vai puolustuksellinen kun katsoo minkälaisia asejärjestelmiä Suomi hankkii? Tuntuu, että paperilla lukee toista ja käytäntö kertoo toista. Voin toki olla väärässäkin.

Joka tapauksessa Suomen suurin ongelma on se, että itänaapurilla on asejärjestelmiä todella laajalla leveydellä eikä Suomi pysty niitä torjumaan uskottavasti oikein mitään miehistön määrällä tai kalustolla. Pitäisi yrittää keksiä uudenlaisia strategioita ja keskittyä laatuun eikä niinkään määrään.

Käyttäjän KariHelstamo1 kuva
Kari Helstamo Vastaus kommenttiin #56

Krimin miehityksen idea oli, että Venäjä ilmoitti jos yksikin "vihreä mies" ammutaan, niin sitten tulevat panssarit. Panssareita kai tarvitaan, koska Venäjäkin panostaa niihin voimakkaasti.

Vihreitä miehiä vastassa olisi ainakin jokin aika sitten ollut pelkät poliisivoimat, mutta nyt kai asevelvollisia voi käyttää siihen. Tästäkin tuli sanomista.

Suomen dokriinin täytyisi olla ainakin jossain määrin hyökkäyksellinen, koska pelkällä puolustuksella tulee takkiin lajissa kuin lajissa. Toinen tarina voi olla, uskalletaanko sitä käyttää.

Laatua olisi hyvä olla, mutta maksuhalukkaita taitaa puuttua.

Käyttäjän JanTheon kuva
Jan Theon Vastaus kommenttiin #62

Laatua voi olla ilman kallista hintaakin jos osaa itse kehittää. Mihin katosi suomalaiset insinöörit Nokia kölin rapsahdettua kiville?

Käyttäjän KariHelstamo1 kuva
Kari Helstamo Vastaus kommenttiin #65

En osaa sanoa, kuinka helppoa olisi kännykkä insinöörin alkaa asesuunnittelijaksi, mutta ainakin pienet markkinat tekisivät siitä kalliin alan.

Tämä siksi, että Suomi myöntäisi vientilupia vain maihin, jotka todennäköisesti eivät käytä niitä mihinkään. Jo tavalliset kiväärit ja patruunat tuottavat suuren kohun.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Suomen Kuvalehti kirjoitti että Venäjä turvautuu tulevaisuudessakin energian myyntiin.
Mihin europasta riippuvainen muuta osaaamaton hyökkäisi?

Käyttäjän KariHelstamo1 kuva
Kari Helstamo

Mitä he tekivät satelliitti valtioilla?

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren Vastaus kommenttiin #27

Rahastivat!
Rikkiammutusta europasta ei ole mitä rahastaa ja päinvastoin europasta tulee tulojen asemesta kustannus.
Maata voi vallata mutta ei kansaa, Afganistania ei ole kumpikaan vallannut.
Satelliittimaista löytyi oman maan kansalaisia sopivia johtajaksi, löytyykö nyt europasta paitsi ehkä USA myönteisiä?

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Asepalvelus on niin monta eri asiaa, ettet tällä kirjoituksella vielä päässyt asian ytimeen, joka ei ole tasa-arvoisuus. Emme me ole muutenkaan tasa-arvoisia yhteiskunnassa, koska olemme erilaisia niin monin tavoin. Tasa-arvosta jauhaminen on turhaa.

Asepalvelus sota-aikana sisältää edelleen tehtäviä, joihin naiset eivät sovellu. Raakaa voimaa ja äärimmäistä kestävyyttä vaativat tehtävät jalkaväessä, pioneeritehtävissä ja erikoistehtävissä eivät sovi naisille. En ottaisi yhtään naista joukkueeseeni rintamatehtäviin, koska se olisi riski miehille.

Muut avustavat tehtävät sopivat sekä vaikkapa hävittäjälentäjän tehtävä, joka ei vaadi lihasvoimaa vaan muuten tervettä fysiikka ja kylmiä hermoja sekä kykyä oppia vaativaa tekniikkaa.

Samaa mieltä olen palvelun yleisestä nimestä kansalaispalvelu. Se sopii sekä rauhan että sota-ajan tilanteisiin. Jokin kansalaisvelvollisuus kuuluu kaikille. Myös jehovantodistajille ja muille omantunnon vuoksi asepalvelusta kieltäytyville. Kansalaispalvelun tulee olla ehdottoman pakollinen kaikille työkykyisille.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

KaPa on kielletty kansainvälisissä sopimuksissa; valtio ei saa pakottaa orjatyöhön.

Se voitaisiin kiertää vain asevelvollisuuden laajentamisella, jolloin armeijassa voitaisiin useimmat naiset laittaa fyysisillä perusteilla huoltojoukkoihin ja majoituspataljooniin.

Toisaalta varushenkilöitä olisi sitten tuhottoman paljon, eihän nykyisiäkään varusmiehiä oikein tarvittaisi, toisaalta palvelusaika voisi olla lyhyt.

Eivätpä taida naiset siihen suostua.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

#9. Tehdään Suomen kohdalla poikkeus. Tai keksitään palveluvelvollisuudelle uusi nimitys. Toisaalta onhan asepalveluskin ilmaista palvelua. Kaiken lisäksi siinä voi päästä hengestään. Siivoojana, kokkina, toimistoduunarina esikunnassa tai sotilassairaalan apulaisena tuskin.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Suomella on maailman toisiksi suurin armeija väkilukuun suhteutettuna. 168 sotilasta tuhatta asukasta kohden. Suurin on Pohjois-Korealla ja kolmantena Suomen jälkeen on Etelä-Korea. Ruotsilla on viisi sotilasta tuhatta asukasta kohden.

https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by...

Tämä on kunniakas saavutus ja antaa Suomen puolustustahdolle uskottavuutta. Ei kannata nakertaa pohjaa asialta, mikä on hyvin hoidettu. Naisia ei kannata pakottaa etulinjan joukkoihin. Mutta jos välttämättä halutaan pakollinen asevelvollisuus heillekin, niin sitten pääpainon tulisi olla keittiöhommissa, siivoustehtävissä, kirjureina j.n.e. En kuitenkaan pidä välttämättömänä naisten pakollista asevelvollisuutta. Suomen miesmäärä riittää.

Niin, ja asevelvollisuus ei ole tasa-arvokysymys. Sitä ylläpidetään siksi, että meillä olisi mahdollisuus vapaasti kehittää muun muassa tasa-arvoa, kaikilla muilla elämänalueilla.

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro

"Asevelvollisuus ei ole tasa-arvokysymys."

Lasten kasvattaminen on niin tärkeä juttu, että se ei ole tasa-arvokysymys. Valtiontalouden kuntoon saaminen on niin tarpeellista meille kaikille, että se ei ole tasa-arvokysymys. Koko hyvinvointivaltio pyörii verovarojen varassa, joten verotus ei ole tasa-arvokysymys. Koti ei pyöri ilman kotitöitä, joten kotityöt eivät ole tasa-arvokysymys...

Juha hyvä, kyllä nuo kaikki ovat myös tasa-arvokysymyksiä, maanpuolustus mukaan lukien. Emme voi jakaa yhteiskuntaa eri osa-aluesiin sen mukaan, missä ihmisoikeuksia ja yhdenvertaisuutta pitää kunnioittaa, missä ei.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #29

Monet vaativat yleisen asevelvollisuuden lakkauttamista nimenomaan tasa-arvonäkökohtien nojalla. Yleistä asevelvollisuutta ylläpidetään kuitenkin vain ja ainoastaan siksi, että sen on katsottu olevan meille elintärkeä asia.
Se ei siis siinä mielessä ole tasa-arvkysymys, että siitä voitaisiin luopua tasa-arvonäkökohtien vuoksi.

Käyttäjän JuhaniNorbck kuva
Juhani Norbäck Vastaus kommenttiin #29

Huvittavaa pyörittelyä. Ei sodan syttyessä ole tasa-arvokysymyksiä, vain henkiinjäämiskysymyksiä.

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila

"Kallion kuplassa asuva filosofi" (viittaus blogistin profiiliin) ei taida olla perillä maanpuolustuksen alkeista sen paremmin yleisellä kuin erityiselläkään tasolla. Painoarvonsa lienee ko. asiassa jokseenkin samalla tasolla kuin arvoisan filosofin kolleega Havukka-aholla.

Sukupuolikysymyksiin ja tasa-arvoon keskittyvillä taivaanrannanmaalareilla ei ole mitään annettavaa maanpuolustuksen kehittämisessä.

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro

Markku, käytännössä kaikissa muissa sivistysmaissa, niin isoissa kuin pienissä, maanpuolustus on järjestetty niin, että eri sukupuolet ovat lain edessä yhdenvertaisia. Eiköhän tuo onnistuisi Suomessakin!

Joskus on pidetty esimerkiksi naisten äänioikeutta ja ilmaista peruskoulua pelkkänä haihatteluna, mutta sitten ne jo ovatkin todellisuutta.

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila

Arno, kiitos kommentista!

Yleinen äänikoikeus tai ilmainen peruskoulu tai neuvolatoiminta ei ole haihattelua, ei toki.

Mutta joku tolkku ja raja kuuluu silti asiaan kuin asiaan. Maanpuolustuksen kohdalla yksi raja voisi olla siinä, ettei panna naisia etulinjaan, poteroon ja miehiä ihmiskilpinä suojaamaan. Eri syistä on tietenkin myös miehiä, joita kynnelle kykenevien tulee suojella

Tiedän ja ymmärrän hyvin, että taata, nobelisti, isänmaan ystävä F.E.Sillanpään aatokset eivät edusta tämän ajan viimeistä huutoa. Senkin uhalla laitan sinulle muistutukseksi kelpo nobelistimme tekstiä yhden värssyn verran:

"Siis te lapset ja vanhukset
Ja te äidit ja morsiamet
Niin kauan teillä on suojattu lies
Kun on pystyssä yksikin mies."

Käyttäjän JanTheon kuva
Jan Theon

Mitenköhän USAssa naiset ovat pärjänneet armeijassa erittäin hyvin aina jopa kenraaleiksi saakka, mutta Suomessa naiset eivät samaan pystyisi? Ei Suomessakaan jokainen mies eikä suurin osakaan miehistä pääse kenraaliksi tai pärjää edes kunnolla armeijassa.

Lisäksi armeija on teknologian kehityksen myötä muuttunut ja väitän, että kyllä naisen ampuma luoti tappaa vihollisen siinä missä miehenkin ampuma. Eikö sota yhtä miestä/naista kaipaa vaan sekin pelaa joukkuettain.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

USA:ssa ei olekaan asevelvollisuutta, vaan pelkkä palkka-armeija. Jos asia olisi näin Suomessakin, niin tietysti naiset voisivat hakeutua armeijan leipiin yhtä lailla. Silloin ei olisi tasa-arvo-ongelmaa.

Pointti on kuitenkin siinä, että Suomen aseman ja väkiluvun huomioiden tarvitsemme paljon suuremman armeijan kuin palkka-armeijapohjalta saataisiin aikaiseksi. Ja toisaalta samanlainen asevelvollisuus kaikille naisille varusnaispalveluineen vaikuttaa sekä kustannusmielessä että muutoinkin olevan lähes mahdoton ajatus Suomessa.

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro Vastaus kommenttiin #49

Terminologinen huomautus: "Palkka-armeija" on harhaanjohtava ja tarkoitushakuinen termi, joka vie ajatukset epäisänmaalliseen ja epämääräiseen joukkioon, joka tappaa rahasta. Ei esimerkiksi Suomen ilmavoimien lentäjät ole "palkkasotilaita" vaan ammattisotilaita. Näin se menee muissakin kielissä (engl. professional army, ruots. yrkesarme, saks. Berufsarme jne).

Ammattiarmeijat koostuvat ammattisotilaista, palkka-armeijat lainsuojattomista palkkasotilaista.

Voi myös verrata politiikkaan: olisi aika hurjaa jos ammattipoliitikkoja sanottaisiin "palkkapoliitikoiksi".

Käyttäjän JanTheon kuva
Jan Theon Vastaus kommenttiin #49

"USA:ssa ei olekaan asevelvollisuutta, vaan pelkkä palkka-armeija."

Miten tuo vaikuttaa naisten pärjäämiseen?

"Pointti on kuitenkin siinä, että Suomen aseman ja väkiluvun huomioiden tarvitsemme paljon suuremman armeijan kuin palkka-armeijapohjalta saataisiin aikaiseksi. "

Tuo palkka-armeija termi tuo blogilistin lisäksi minullekin suoraan ajatuksen ammattilaisista, jotka liikkuvat maasta toiseen erilaisten armeijoiden leivissä asiantuntijoina tai likaisen työn tekijöinä.

Joka tapauksessa kommenttisi "Suomen aseman ja väkiluvun huomioiden" ei oikein avaudu minullle? Tarkoitatko sillä sitä, että jalkaväen määrä ratkaisee sodan?

Käyttäjän esalehtinen kuva
Esa Lehtinen

Maanpuolustuksessa tärkein asia taitaa olla suhteellinen maanpuolustuskyky. En ole nähnyt tai kuullut tällaista termiä käytettävän relevantissa maanpuolustuskeskustelussa. Suhteellisella maanpuolustuskyvyllä tarkoitan materiaalisia ja inhimillisiä resursseja puolustettavan alueen pinta-alayksikköä kohti ja tämän rinnalla mainittuja resursseja ajatellun uhan vastaisen rajan pituusyksikköä kohti. Pinta-alaansa nähden vähäväkisenä ja kansantaloudeltaan pienenä maana Suomen suhteellinen maanpuolustuskyky on valitettavasti varsin huono. Siksipä meidän tulisi liittoutua sotilaallisesti tilanteen korjaamiseksi.

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro

Samaa mieltä, Esa. Näin pieni kansantalous ei yksin pysty ylläpitämään riittävää puolustusta, ja siksipä meidän kannattaisi liittyä osaksi yhteistä eurooppalaista puolustusta, Natoa. Se on länsimaisille demokratioille toimiva puolustusratkaisu.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

En kannata Natoa edelleenkään ja haluan, että Suomi pysyy sotilaallisesti liittoutumattomana, mutta kannatan uskottavaa omaa puolustusta, jossa naiset voivat yhtälailla palvella asevelvollisina maataan ja kannatan myös hyviä yhteistyösuhteita Euroopan sisällä. Ehkä meidän pitäisi tehdä sotilaallista yhteistyötä Euroopan sisällä enemmän myös Venäjän kanssa, jolla voitaisiin seurata paremmin mitä naapurimaassa tapahtuu ja pitää paremmin huolta siitä, että naapurit eivät ole vihollisia toisilleen niin kuin ne joskus ovat olleet.

Tämä ajattelu on varsinkin Natoon ja eurooppalaiseen sotilaalliseen yhteistyöhön pyrkiville vaikeaa. Ymmärrän kyllä, mutta ollessani venäläisten sotilaiden kanssa Kosovon rauhanturvatehtävissä, ymmärsin kuinka he arvostivat meitä ja pitivät sitä vähäistäkin yhteistyötä todella kunniakkaana ja arvokkaana. Kun arvostat ja kunnioitat naapuria, niin saat arvostusta ja kunnioitusta itsekin. Näin se vain menee.

Naispoliisit ja sotilaat, samoin sairaanhoitajat ovat olleet minulle parhaita työkavereita, arvostan suomalaisia naisia näissä tehtävissä korkealle. Heikommista fyysisistä ominaisuuksista huolimatta ja kaikista kuukautisten aiheuttamista änkyröinneistä huolimatta ovat lojaaleja ja luotettavia työkavereita enkä muista kertaakaan pettäneen minua työtehtävissä, kerran tai itseasiassa kaksi kertaa oli pelko voittaa tilanteen, mutta sain itse puhuttua asian nopeasti molemmilla kerroilla, kun olin vakuuttava enkä antanut pelon ottaa itsessäni valtaa ja niin myös naiskollegan pelko hävisi.

Käyttäjän HeikkiRosti kuva
Heikki Rosti

Filosofit kayttavat konditionaalia,me nakijat emme,joko liitymme tai emme.Talla hallituskaudella emme.Kriitikko sanoo,Mika selvannakija se sellainen on ,joka osaa vain hallituksen papereita lukea.Opposition jossain paperissa lukee kylla.Me nakijat naamme 1007 vuoden paahan ja sielta katsoen maailma nakyy ihan eri vinkkelista kuin kylapolitiikon 4 vuoden vaalikauden.

Käyttäjän JuhaKajander1 kuva
Juha Kajander

Jos otettaisiin umpimähkään 100 asevelvollisuusikäistä nuorta, puolet kumpaakin sukupuolta, ja valittaisiin heistä 50 fyysisesti vahvinta, mikä mahtaisi olla sukupuolijakauma? Oma veikkaukseni on 30 miestä ja 20 naista.

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro

Enpä osaa tuohon sanoa, mutta kun ajattelee nykyistä teknistynyttä sodankäyntiä, kybersotaa, nopeita strategisia iskuja yhteiskunnan avainkohteisiin ja ohjusten muodostamaa uhkaa, en usko, että sillä on suurtakaan merkitystä, paljonko kukin nostaa penkistä...

Käyttäjän KariHelstamo1 kuva
Kari Helstamo

"Mieluummin kai sinäkin ottaisit joukkueeseesi motivoituneita ja hyväkuntoisia naisia kuin huonokuntoisia vastentahtoisia miehiä?"

No tuollaisen melko asenteellisen kommentin kyllä pistit.

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro Vastaus kommenttiin #34

No eipä tuossa sen kummempaa asennetta ole kuin se, että soveltuvuus asepalvelukseen ei ole sukupuolikysymys.

Käyttäjän KariHelstamo1 kuva
Kari Helstamo Vastaus kommenttiin #35

Hyväkuntoiset naiset vs.huonokuntoiset miehet. No miten vaan sitten.

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro Vastaus kommenttiin #36

Kummassakin ryhmässä on kumpaakin. Ja kai jokainen haluaisi joukkueeseensa niitä motivoituneita ja armeijaan soveltuvia, olipa sukupuoli mikä hyvänsä.

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri

Klassisen musiikin päivittäisenä kuuntelijana (en asiantuntijana) aikanaan saksalaisen R. Wagnerin musiikki aiheutti outoa epämukavaa oloa...mahtipontisuutta, ulkopuolisuutta, ristiriitaisuutta, politiikkaa...

Maanpuolustus ja kriisinhallinta koskee jokaista kansalaista. Sinisten ja perussuomalaisten näkemys asevelvollisuudesta on myös politiikkaa. Kummankin puolueen ohjelmasta löytyy kohta suosia lasten kasvatusta kotona ja halu lisätä kotihoidontukea. Vanhempin hoivavastuun jakamista he eivät kannata.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Wagnerilaisuus

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Nähtävästi pitää kestää vielä vuosi, ennen kuin pääsemme tuosta Niinistöstä eroon.

Hänen puolustusministerikautensa on ollut pelkkää katastrofia, paluuta melkein sata vuotta taaksepäin hänen ihailemaansa Lapuan liikkeen aikoihin.

Emme jää kaipaamaan.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Emme jää kaipaamaan."

Sinulla on siis joku ystävä tai seurustelukumppani, jonka kanssa olette samaa mieltä.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Hatusta arvioisin että vankka enemmistö suomalaisista.

Käyttäjän JuhaniNorbck kuva
Juhani Norbäck Vastaus kommenttiin #43

Sinusta siis Suomen puolustusministerin pitäisi olla pasifisti?

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila

#40. "Hänen puolustusministerikautensa on ollut pelkkää katastrofia,
paluuta melkein sata vuotta taaksepäin"

Onko Anderssonilla esittää pari kolme painavaa ja faktapohjaista esimerkkiä
J.Niinistön katastrofaalisesta toiminnasta Suomen puolustusministerinä?

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Ainakin se, että Niinistö systemaattisesti kieltäytyy tarkastelemasta asevelvollisuutta tasa-arvokysymyksenä, vaikka asia on juuri kuten Arno Kotro kirjoittaa, eli se on kaikkein oleellisin tasa-arvokysymys. Asevelvollisuus nimittäin on ainoa asia, jossa kansalaiset ovat sukupuolensa perusteella lain edessä epäyhdenvertaisia.

Käyttäjän JuhaniNorbck kuva
Juhani Norbäck

Jussi Niinistö on ollut vähintäänkin yksi parhaista, ellei paras, YYA-kauden päättymisen jälkeen tehtävää hoitaneista puolustusministereistä. Ei puolustusministereiksi tarvita Yrjö Kallisen tyyppisiä pasifisteja, vaan henkilöitä, jotka huolehtivat raudan riittävyydestä.

Käyttäjän JouniKivel kuva
Jouni Kivelä

"Mutta miksi ihmeessä asevelvollisuus ei olisi tasa-arvokysymys? Se jos mikä nimittäin on. Juuri sukupuolitettu asevelvollisuus istuttaa nuoriin sitä asennetta, että on erikseen naisten ja miesten hommat. Tällaisen ajattelun hedelmänä saamme nauttia muun muassa poikkeuksellisen sukupuolittuneesta työelämästä."

Suomessa ja Norjassa on poikkeuksellisen "sukupuolittuneet" työelämät, koska meillä naiset ja miehet voivat valita ammattinsa vapaimmin. Mitä vapaammat mahdollisuudet sitä vahvemmin sukupuolten väliset erot tulevat esiin. Huhtikuun Tiedelehdessä on asiaan liittyvästä tutkimuksesta artikkeli.

Sukupuolten väliset erot eivät ole mikään ajattelun hedelmä, vaan evoluution muovaamaan ihmisen biologiaa.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos
    «Sukupuolten väliset erot eivät ole mikään ajattelun hedelmä, vaan evoluution muovaamaan ihmisen biologiaa.»

Todellisuudessa ovat sekä että. Vaikka sukupuolirooleilla on vahva biologinen pohja, se miten ne vuorovaikuttavat kulttuurisesti ja nousevat sukupuoli-identiteetin tekijöiksi, epäilemättä saattaa vahvistaa sukupuolirooleja.

Sekin, että tasa-arvon vuoksi on helpommin mahdollista noudattaa kulttuurisesti muotoutuneita sukupuolirooleja, saattaisi selittää mainitsemasi norjalaisen tai pohjoismaisen tasa-arvoparadoksin. Sinällään voisi ajatella kulttuuristen sukupuoliroolien olevan tasa-arvoisessa maassa heikompia, mutta ei mitenkään välttämättä, jos ne ammatillisen valinnanvapauden vuoksi helpommin vahvistuvat identiteettitekijöinä.

Käyttäjän JouniKivel kuva
Jouni Kivelä

Evoluutioon nähden ammatillinen valinnanvapaus (Suomessa n. 50 vuotta) on todella tuore asia.

Tutkimustulokset selittää yksinkertaisesti se, että kun on valinnan vapaus naiset valitsevat perinteisiä naisten ammatteja, he viihtyvät niissä parhaiten ja miehet teknisenpiä aloja.

Naisten on syytä välttää stressaavia töitä, stressihormonit vaikuttavat sikiön aivoihin ja tuhoavat aivokudosta. Hyvä syy evoluution saatossa jättää sodankäynti, politiikka, johtaminen ja monet muut loppupeleissä hyvin ikävät asiat miesten hoidettaviksi.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos Vastaus kommenttiin #64
    «Evoluutioon nähden ammatillinen valinnanvapaus (Suomessa n. 50 vuotta) on todella tuore asia.»

Argumenttisi on hieman ongelmallinen, koska huomautat, että ihmisellä ei evolutiivisessa ympäristössään ole ollut valinnanvapautta. Toisaalta viittaat tutkimuksiin (itse asiassa et viittaa mutta joo asia on googlattavissa), joiden mukaan juuri yhteiskunnissa, joissa on vähän valinnanvapautta, miesten ja naisten työt jakautuvat tasaisemmin.

Jos ihmisellä siten on nyt enemmän valinnanvapautta kuin evolutiivisessa ympäristössään, mitä ihmisen vapaasti toimiessaan valitsisi? Jos hän tekee valintansa sen mukaan mikä hänen työtehtävänsä ovat ympäristössä olleet, se tarkoittaisi tasaisia valintoja, eikö vain? Nyt, kuten viittaamasi tutkimukset osoittavat, valinnat kuitenkin tehdään epätasaisesti nk. "perinteisten ammattien" mukaan.

    «Tutkimustulokset selittää yksinkertaisesti se, että kun on valinnan vapaus naiset valitsevat perinteisiä naisten ammatteja, he viihtyvät niissä parhaiten ja miehet teknisenpiä aloja.»

Mitä siis ovat "perinteiset naisten ammatit" jos, kuten noissa tutkimuksissa siis osoitetaan, perinteisemmissä yhteiskunnissa naiset tekevät enemmän "miesten töitä" kuin vapaissa kulttuureissa?

Joka tapauksessa, kuten edellä argumentoin, pohjoismaisen valinnanvapauden aiheuttama epätasainen jakauma ammattivalinnoissa on selitettävissä paitsi biologialla myös sukupuolirooleilla. Ihmisryhmät valitsevat identiteettinsä tueksi jopa aivan mielivaltaisiakin ominaisuuksia, joita epäilemättä pääsevät toteuttamaan vapaassa yhteiskunnassa paremmin kuin tiukemmissa yhteiskunnissa. Sosiaalisen identeetin teoriaan liittyy se, että ihmisryhmät pyrkivät differentoitumaan eli erottumaan toisista vertaisryhmistään, usein varsin mielivaltaisin piirtein, kuten että tyttöjen pitää pukeutua punaiseen ja poikien siniseen (aiemmin ja eri kulttuureissa on aivan toisin päin).

Tästä päästään siihen, että miesten ja naisten eroista osa varmasti on synnynnäisiä, osa taas ei, mutta synnynnäistenkin piirteiden kohdalla sukupuoliroolit voivat aiheuttaa erojen korostumista. Vapaavalintaisemmassa yhteiskunnassa niitä korostuneita eroja saa toteuttaa vapaammin.

    «Naisten on syytä välttää stressaavia töitä, stressihormonit vaikuttavat sikiön aivoihin ja tuhoavat aivokudosta.»

Entäs ne naiset, joilla ei ole tulossa lapsia? Kaikkien naisten pitäisi valita ammattinsa 9 kk odotusajan mukaan?

Naisten siis kannattaa kouluttautua tietoturva-asiantuntijoiksi tai yliopiston professoreiksi? Itse olisin arvannut, että ne ovat perinteisesti enemmän miesten töitä. Toisessa tutkimuksessa vähiten stressaavat ammatit ovat 1. audiologi (kuvassa mies), 2. ruokavalioneuvoja (OK nainen), 3. ohjelmistoinsinööri (aika miespainotteinen ammatti), 4. ohjelmoija (samoin). Aika paljon sellaisia miesten teknisia aloja tuolla.

Käyttäjän JouniKivel kuva
Jouni Kivelä Vastaus kommenttiin #67

Evoluutioympäristössä, tarkoittaa satojentuhansien vuosien aikana kun ihminen eli metsästäjäkeräilijänä, miehet kävivät usein päivittäin metsällä. Usein miehet liikuivat koko päivän eikä eväitä voinut olla mukana, tästä johtuen miehet olivat yleensä hyvin laihoja, rasvaprosentti oli niin alhainen, että sama rasvaprosentti naisilla olisi johtanut kuukautisten loppumiseen. Se on hieman ongelmallista lisääntymisen kannalta.

Vielä 30-luvulla armeijasta raakattiin poikia kitukasvuisuuden takia, he olivat n. alla 150 cm pitkiä. Tämä johtui siitä, että köyhien perheiden pojilla ei ruuasta saatu ravinto riittänyt sekä raskaisiin miestentöihin että fyysiseen kasvuun. Jos tytöt olisivat tehneet näitä samoja töitä tuskin kuukautiset olisivat alkaneet koskaan.

Jos muistan oikein aliravitsemus aiheuttaa pysyvää hedelmöityskyvyn alenemista.

Sukupuolten väliseen työjakoon on painavat perusteet biologiassa, identiteeti on sivuseikka.

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri Vastaus kommenttiin #79

"Evoluutioympäristössä, tarkoittaa satojentuhansien vuosien aikana kun ihminen eli metsästäjäkeräilijänä, miehet kävivät usein päivittäin metsällä. Usein miehet liikuivat koko päivän eikä eväitä voinut olla mukana, tästä johtuen miehet olivat yleensä hyvin laihoja..."

Tätä ei taida kulttuuriantropologia tukea. Jopa Harari teoksessaan Sapiens, oikaisi joitakin tämäntapaisia virheellisiä peruslauseita.

Käyttäjän JouniKivel kuva
Jouni Kivelä Vastaus kommenttiin #80

Tietääkseni Harari ei ole oikaissut mitään, hän on vaan biologiasta tietämätön.

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri Vastaus kommenttiin #81

Siis biologia yksin...olemme siis toistemme klooneja...

Harari oikaisi joitakin virheellisyyksiä historian tiedoissa.

Kerjäilijämetsästäjäyhteisöjen naiset pääasiassa hankkivat ravinnon, mutta keräilyyn ja pienriistanpyyhtiin osallistui myös koko yhteisön väki. Miesten metsästys oli lähinnä rituaali ja saalis ravinnon lisä.

Perimä ja ympäristötekijät yhdessä tekevät meistä yksilöitä. Kulttuuriantropologian mukaan, ihminen on kulttuurinen artefakti.

Käyttäjän JouniKivel kuva
Jouni Kivelä Vastaus kommenttiin #83

Haluaisinpa nähdä antropologin joka väittää, että preeriaintiaanien biisoninpyynti oli rituaalista ja saalis ravinnonlisä. Hurja väite.

Metsästävät miesryhmät muodostivat myös sotajoukon rungon ja organisaation. Naiset raskaana tai taaperoiden kanssa eivät tietenkään voineet osallistua sotatoimiin kuin äärimäisessä tilanteessa. Jos vihollinen on tuhoamassa koko ryhmää, naiset pystyvät puolustussodassa heittelemään muurilta kukkapurkkeja ihan hyvin.

Onko Suomi tällaisessa äärimmäisessä tilanteessa, jossa naisetkin pitää mobilisoida?

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri Vastaus kommenttiin #85

Antropologit saavat tietoa alkuperäiskansojen tavoista kenttätyössään ja tekevät analyysin ja tulkinnan.

Heimojen vaelluskausilla saatettiin kohdata paikallisia vaaratilanteita suurpetojen taholta. Yhteisön selviytymisen kannalta oli tärkeää, että kaikki osallistuivat vastarintaan.

Samoin jos raskaana olevat esivanhempamme bonobo- tai simpanssinaaraat, eivät olisi saalistaneet itselleen ravintoa, niin olisimmeko me nyt tässä jähnäämässä naisen asemasta kriisinhallinnassa.

Viljely, heimojen paikoilleen asettuminen, totemismi, yliluonnollinen herrauskonto...sai aikaan ylijäämän/kaupankäynnin, naisen aseman heikkenemisen, sodat... eli tavallaan ihmiskunnan itsetuhon kierteen ja jopa sukupuuton uhan...

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos Vastaus kommenttiin #79

En nyt kommentoi erinäisiä ongelmia muussa tekstissäsi, vain seuraavaa:

    «Sukupuolten väliseen työjakoon on painavat perusteet biologiassa, identiteeti on sivuseikka.»

Ihmisellä todella ilmeisesti on luontainen työnjako, joskaan senkään merkitystä ei kannata ylikorostaa – molemmat sukupuolet kykenevät lähes kaikkeen mihin toinenkin, vaikka joissain asioissa keskimäärin hieman heikommin.

Ihminen ei kuitenkaan ole biologisesti vain sukupuolinen vaan myös sosiaalinen eläin. Ihminen on erityisen poikkeuksellinen siinä, miten kykenemme muodostamaan ryhmiä täysin tuntemattomienkin ihmisten kesken ja näistä ryhmistä tulee usein keskeisiä elämässä. Sukupuoli tarjoaa yhden luonnollisen ryhmän, vaikkakin käytännössä kaikilla on lukuisia ryhmiä, joita uusia muodostuu ja toisia hajoaa koko elämän ajan.

Työnjako ei siksi tee ryhmäidentiteetistä "sivuseikkaa". Ryhmien muodostumiseen ja ryhmäkoheesion vahvistumiseen vaikuttaa assimilaatio,joka korostaa ryhmän yhteenkuuluvuuden piirteitä ja toisaalta differentiaatio, joka korostaa ryhmien välisiä eroja. Nämä yhdessä määrittävät ryhmäidentiteettiä.

Sukupuolilla siten varmastikin on biologisia käyttäytymiseroja, mutta sukupuoli-identiteetti korostaa näitä luontaisia eroja monella tavoin. Tällöin ei ole mututuntumalta arvioitavissa, paljonko eri ilmiöissä on merkitystä evolutiivisesti kehittyneellä käyttäytymisellä ja paljonko identiteetillä tai muilla kulttuurisilla ilmiöillä.

Käyttäjän SauliAittola kuva
Sauli Aittola

"Mutta miksi ihmeessä asevelvollisuus ei olisi tasa-arvokysymys? Se jos mikä nimittäin on. Juuri sukupuolitettu asevelvollisuus istuttaa nuoriin sitä asennetta, että on erikseen naisten ja miesten hommat. "

Mutta on se selvästi organisointikysymys. Tehtävät jaetaan niihin parhaiten pystyville ihmisille. Naisilla ja miehillä on eronsa, ja hyvä että on. Eihän ihmisarvon pidä siitä riippua missä tehtävässä on vaan miten sen tehtävän suorittaa.

Käyttäjän JuhaniNorbck kuva
Juhani Norbäck

"Katin kontit. Tapaan työni kautta valtavasti nuoria ja he ovat paljon kunnollisempaa ja tunnollisempaa porukkaa kuin minun ja Niinistön sukupolvi aikanaan. Paine sukupuolitetun asevelvollisuuden muuttamiseksi ei tule mukavuudenhalusta vaan siitä, että nuoret ymmärtävät yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon tärkeyden aivan toiseen tapaan kuin me aikoinaan."

Kirjoittaja ilmeisesti elää - mikäli ajaa joitakin rehellisiä päämääriä eikä yksinkertaisesti Suomen puolustuskyvyn romahduttamista - jossakin erityisen ruusuisessa todellisuudessa. Nykynuorista löytyy kyllä toisenlaisiakin havaintoja. Esimerkiksi HS uutisoi taannoin, miten "lähes joka toista opettajaa kiusataan", pääasiassa oppilaiden toimesta (HS 15.5.2018). Tällainen ei kerro nuorten "kunnollisuudesta".

On tietenkin varsin todennäköistä, ettei nuori, joka on tottunut moiseen menoon, selviydy armeijasta, siellä kun ei auktoriteettien kyseenalaistamisella pitkälle pötkitä. Tilanteeseen syyllisiä eivät tietenkään ole nuoret vaan yhteiskunta, joka jo pitemmän aikaa on kehittynyt tähän sairaaseen suuntaan. Tämä ei kuitenkaan ole peruste yleisestä asevelvollisuudesta luopumiseen.

Käyttäjän JuhaniNorbck kuva
Juhani Norbäck

"Nuorille ei yksinkertaisesti enää mene läpi se, että eri sukupuolille kuuluisi eri velvollisuudet ja eri laki."

Miksi sen pitäisikään mennä? Ei kai yksikään historiassa pitemmän aikaa kestänyt sivilisaatio ole tullut kuuluisaksi siitä, että ohjeet asioiden hoitoon olisi haettu lapsilta tai nuorilta? Pikemminkin päin vastoin.

Eivät tämän päivän nuoret voi päättää siitä, onko armeijalle tarvetta kun he ovat aikuisia.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Miten tämä keskustelu yhtäkkiä kääntyi (tai käännettiin?) siihen, onko armeijalle tarvetta vai ei? Eihän tässä siitä pitänyt keskustella vaan siitä, että pitäisikö maanpuolustusvelvollisuus jakaa tasapuolisesti kaikille kansalaisille.

Käyttäjän JuhaniNorbck kuva
Juhani Norbäck

Kirjoittaja ilmeisesti kannattaa paitsi asepalveluksen järjestämistä yksinomaan yhdenvertaisuuden näkökulmasta (oikeassa kriisissä/sodassa merkityksetön asia), myös sen vapaaehtoisuutta.

Kaikki asiat eivät vain vapaaehtoisuuden pohjalta toimi.

Käyttäjän JuhaniNorbck kuva
Juhani Norbäck

Eri asia sitten on se, mihin tuolla aiemmin joku jo viittasikin, ettei armeija Suomessa oikeastaan aikuisten oikeasti enää pitkään aikaan ole ollut pakollinen (tämän asian tietävät kaikki viimeisten 20-30 vuoden sisään palveluksensa suorittaneet tai kesken jättäneet).

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro Vastaus kommenttiin #69

Tuo on totta. Palvelus on jo nyt käytännössä vapaaehtoinen - lääkärintarkastuksessa vapautuksen saa helposti - joten intin säätäminen virallisestikin vapaaehtoiseksi ei toisi hirveän dramaattista muutosta nykytilanteeseen.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #71

Ei, kyllä "vapaaehtoisuus" virallistettuna ilman yleisiä kutsuntoja y.m. nakertaisi oleellisesti pohjaa varusmieikäluokan vahvuudelta. Muutamien vuosien aikana se jo tekisi intin käymisestä vanhanaikaista.

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro Vastaus kommenttiin #72

Juu, ilman yleisiä kutsuntoja puolustus kyllä rapautuisi. Siksi olisikin syytä määrätä koko ikäluokka kutsuntoihin, ja tuosta joukosta sitten rekrytoida sopiva joukko palvelukseen. Tämä tarvitsee myös taloudellisia kannustimia, joihin saataisiin varat siitä ettei enää tarpeettomasti koulutettaisi liian suurta määrää varusmiehiä.

Käyttäjän JuhaniNorbck kuva
Juhani Norbäck Vastaus kommenttiin #71

Itse siis jo vuosituhannen alussa palvellessani armeijassa koulutushaarassa, johon kuuluvat sattuneesta syystä olivat melko paljon tekemisissä ns. ongelmatapausten kanssa, sain vierestä todeta tuon palveluksen tosiasiallisen vapaaehtoisuuden, pois taisi päästä kahdessa-kolmessa päivässä.

En kuitenkaan pidä tätä yleisesti ottaen hyvänä asiana, sillä sen ei mielestäni voida katsoa kertovan nykyihmisistä mitään mairittelevaa. Ei olla valmiita käsittelemään mahdollisesti vähemmän mukavia tilanteita, joihin lisäksi ollaan jouduttu ilman omaa syytä. Siitähän tässä asepalveluksen ihmiskasvatuksellisessa puolessa juuri pitkälti on ollut kyse, ja juuri siihen uskon ministeri Niinistönkin viitanneen puhuessaan nuorten hakeutumisesta vain mukavien asioiden pariin. Elämään kun valitettavasti edelleen kuuluu muutakin.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #74

Tuo on periaatteessa ihan totta, mutta miten asepalvelus siihen liittyy? Asepalvelushan koskee vain puolta suomalaisista nuorista, joten on aika huonoa perustella sen tarvetta millään sellaisella, joka koskee kaikkia suomalaisia nuoria.

Käyttäjän JuhaniNorbck kuva
Juhani Norbäck Vastaus kommenttiin #75

Olet aivan oikeassa, ongelma tosiaan koskee kumpaankin sukupuoleen kuuluvia nuoria, eikä sen aiheuttaneita virheitä tietenkään ole tehty armeijassa vaan aivan muissa paikoissa. Armeija kuitenkin on näille asioille hyvä mittari, siellä kun tietyt vaatimukset asian luonteen vuoksi pysyvät ennallaan muun yhteiskunnan pehmenemisestä huolimatta. Enkä armeijan ollessa kyseessä liikaa takertuisi tähän yhdenvertaisuuskysymykseen. Se tilanne jota varten armeijaa ylläpidetään, ei sellaista kysymystä tunne.

Varmana voidaan kuitenkin pitää, että jos esimerkiksi Ruotsi ei onnistunut palkka-armeijan kehittämisessä toimivaksi ratkaisuksi, emme siinä onnistuisi mekään.

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro Vastaus kommenttiin #77

Palkka-armeija on virheellinen termi, tarkoittanet ammattiarmeijaa (yrkesarme, professional army). Palkka-armeija koostuu lainsuojattomista palkkasotilaista, ammattiarmeija ammattisotilaista.

Ruotsi teki sen virheen, että yritti siirtyä puhtaaseen ammattiarmeijaan ilman pakollisia kutsuntoja. Viisasta olisi määrätä kutsunnat kaikille pakollisiksi ja valita sitten tuosta suuresta joukosta sopivat ja motivoituneet palvelukseen.

Käyttäjän JuhaniNorbck kuva
Juhani Norbäck Vastaus kommenttiin #78

Kiitos korjauksesta, tarkoitukseni ei ole ryhtyä kiistelemään noiden käsitteiden merkitysten eroista. Käsite "ammattiarmeija" on tässä yhteydessä epäilemättä oikea.

Tämä ei kuitenkaan muuta sitä, mistä tässä keskustelussa on pohjimmiltaan kyse. Eli sitä, onko yhteisöllä oikeus asettaa jäsenilleen oikeuksien lisäksi myös velvollisuuksia vai ei. Minun mielestäni on. Aiemmin joku viittasi Yhdysvaltoihin ja siihen, ettei siellä ole yleistä asevelvollisuutta. Ei olekaan, mutta eipä siellä ole myöskään nk. hyvinvointivaltiota. Velvollisuudet ovat siellä siis pienemmät, mutta niin ovat myös yhteiskunnan takaamat positiiviset oikeudet. Se, että asepalvelus ei Suomessa enää nykyään "yleisten syiden" takia ole todellisuudessa pakollinen, on mielestäni kokonaan toinen kysymys.

Käyttäjän paavonevalainen kuva
Paavo Nevalainen

Niinistö: "vallalla on liiallinen yksilöllistyminen".

Tässähän pätee Jaakko Junikan väitöksessään esittämä teoria: kotiväkivalta on vähentynyt ja lapset ovat tasa-arvoisempia perheenjäseniä kuin ennen. Siksi he eivät ole ryhmäuskollisia (ei armeijassa, ei eduskunnassa).

https://finna.fi/Record/jykdok.1870468

Tarinan loppukin on surullinen. Kurittomat ja itsenäiset lapset varttuvat rauhantahtoisiksi nuoriksi. Muijatkin isketään puhumalla eikä nuijalla. Sitten tulee väkivaltaisempi kansa ja valloittaa. Siinä ei auta, tuleeko valloitus idästä vai lännestä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset