ArnoKotro

Kutsu termitalkoisiin!

Keskustelu armeijasta ja asepalveluksesta on hämmentävää. Ongelmat alkavat usein jo siitä, että perustermistö on hakusessa: isoista lehdistäkin saa lukea mitä sattuu. Esimerkiksi vaalien alla on tullut tavaksi, että vaalikoneissa sekoillaan kysymysten kanssa.

Pian vaalikoneita aletaan taas laatia, joten on hyvä panna pystyyn pienet termitalkoot. Seuraavassa joitakin suosituimpia hölmöilyjä, joita soisi vältettävän:

Vapaaehtoinen asevelvollisuusMeille kerrotaan, että Suomessa asevelvollisuus on naisille vapaaehtoinen. Vaalikoneissa on kyselty, pitäisikö miehillekin säätää vapaaehtoinen asevelvollisuus.

Termi on järjetön, se on hienosti sanottuna oksymoron, itseristiriita. Ei velvollisuus voi olla vapaaehtoinen, se on velvollisuus. Pitäisi puhua vapaaehtoisesta asepalveluksesta.

Pakollinen asevelvollisuus. ”Tulisiko naisillekin määrätä pakollinen asevelvollisuus?” Ei yhtä pöhkö kuin vapaaehtoinen velvollisuus, mutta yhtä älykäs kuin vaalea blondi. 

Yleinen asevelvollisuus. Surkuhupaisa termi, jolle ei löydy vastinetta todellisuudesta. Ei sellainen velvollisuus ole yleinen, joka teoriassakin koskee joka toista suomalaista ja jonka suorittaa vain joka kolmas. Tällä logiikalla yleinen äänioikeus voisi tarkoittaa, että vain miehet saavat äänestää. Yleisen asevelvollisuuden kanssa samaan sarjaan kuuluu myös höpinä siitä, että asepalvelus olisi kansalaisvelvollisuus. Ei ole.

Suomessa on käytössä valikoiva asevelvollisuus. Valikointi tapahtuu sukupuolen (ei koske naisia), asuinpaikan (ei koske ahvenanmaalaisia) ja uskonnon (ei koske Jehovan todistajia) perusteella. 

On toki ymmärrettävää, että onnettoman nykymallin kannattajat haluavat vältellä termiä ja puhua harhaanjohtavasti yleisestä velvollisuudesta: valikoiva asevelvollisuus veisi keskustelun helposti valikoinnin perusteisiin, jolloin ne paljastuisivat vanhanaikaisiksi ja yhdenvertaisuutta ajatellen kestämättömiksi ja jopa perustuslain ja ihmisoikeuksien vastaisiksi.

Palkka-armeijaTässä todellinen kestohitti, sanoilla ohjailun helmi. ”Pitäisikö Suomenkin siirtyä palkka-armeijaan?” Kyseessä on käännösvirhe: muualla puhutaan ammattiarmeijoista, kuten oikein onkin. Ei tämän pitäisi vaikeaa olla: palkka-armeija koostuu palkkasotilaista, ammattiarmeija ammattisotilaista. 

Termivalinnalla on väliä, sanat ratkaisevat. Kokemukseni mukaan mahdollisuus keskustella järkevästi asevelvollisuuden vaihtoehdoista loppuu samalla sekunnilla kun palkka-armeija on mainittu. Palkka-armeija vie ajatukset epäisänmaalliseen joukkoon, joka kriisin tullen menisi lakkoon tai vähintään vaatisi lisää liksaa.

Palkka-armeija on toki mainio mielikuva-astalo niiden käsissä, jotka haluavat pelotella asevelvollisuuden vaihtoehdoilla: haluammeko tosiaan, että puolustuksesta vastaisi rahasta tappava palkkasotilaiden joukkio?

Yleensä unohtuu sekin, että asevelvollisuuden järkevä vaihtoehto ei edes ole ammattiarmeija, vaan vapaaehtoisuuteen perustuva asepalvelus ja siitä muodostuva reservi.

Sukupuolineutraali asevelvollisuuslaki. Ymmärrän termin taktisen käytön, kun tarkoitus on vastustaa tasa-arvoista asevelvollisuuslakia. Kuka haluaa olla sukupuolineutraali, kuka haluaa neutraloida yhteiskunnan sukupuolista? 

On erikoista, että tasa-arvoisen asevelvollisuuslain kannattajatkin horisevat sukupuolineutraaliudesta. Kun taannoin väännettiin samaa sukupuolta olevien parien oikeudesta avioliittoon, lain puolustajat sentään ymmärsivät puhua tasa-arvosta siinä missä vastustajat yrittivät hämärtää asiaa käsitehirviöllä sukupuolineutraali avioliitto – jolloin vaikutelma on selvästi epäilyttävämpi.

Päästä armeijaan. ”Miehet ovat aina päässeet armeijaan, naiset vasta vuonna 1995.”Jos ihminen pakotetaan tekemään jotakin vankilalla uhaten, se on joutumista, ei pääsemistä. Vielä astetta pahempi oli puolustusministerimme hökäisy: asevelvollisuus on miesten oikeus. Tämä on jo niin paksua uuskieltä, ettei siitä enempää.

Kaatua. Kerrassaan mielenkiintoinen kuvaus siitä, että tulee tapetuksi. Muistan jo lapsena ihmetelleeni, mihin ne siellä sodassa kompastuvat. 

Sodassa kaatuminen avaa eteemme runebergiläisen sankarikuoleman, jossa luoti tietää paikkansa ja osuu suoraan sydämeen. Sodan todellisuus tuppaa olemaan jotain ihan muuta: raajat silpoutuvat, suolet tursuavat, kuolema voi olla hidas ja hirvittävä. ”Sotilaita kaatui, siviilejä kuoli” -retoriikan sijaan voisimme sopia, että sodassa kuolee ihmisiä, olipa heillä maastopuku tai ei. 

Tai jos kuolemaa on helpompi käsitellä kiertoilmauksin, niin ollaan sitten johdonmukaisia tässäkin: ”Joukkotappelu Malmössä – yksi kaatui.”

Todellisen suosikkini säästän kuitenkin lopuksi. Olen toistuvasti lukenut lehdestä, että olen raukka kun haluan pakottaa naisetkin armeijaan; näin on kommentoitu kirjoituksiani, joissa kannatan kaikille sukupuolille vapaaehtoista asepalvelusta.

Mitä voi odottaa keskustelulta, jossa jo sana vapaaehtoinen ylittää ammattitoimittajan – vai pitäisikö sanoa palkkatoimittajan – ymmärryskyvyn?

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (29 kommenttia)

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Ammattitoimittajan rinnalle voisi lanseerata sanan toimittelija niissä tapauksissa, joissa toimittajan toimittama uutinen on lähinnä klikkiotsikko ryyditettynä asiavirhein. Heikkolahjaisimmat kynäniekat, jotka kehittelevät artikkelinsa ulkomaisista uutisista google-kääntäjän avulla voitaisiin nimittää tyhjäntoimittajiksi.

Kun on olemassa piilosokereita, piiloverotusta jne. niin kaikenkarvaiset kansainväliset non-binding compactit voitaisiin nimetä piilolainsäädännöksi.

Varsinkin virallinen Suomi suhtautuu näihin kättä päälle sopimuksiin kuin lainsäädäntöön konsanaan.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Mielenkiintoista, ja suuressa määrin aiheellista! Mutta: esimerkiksi minä en päässyt armeijaan ylioppilaskesänäni 1979, vaikka juuri siihen kohtaan intti olisi sopinut. Roikuskelin jouten seuraavaan talveen asti. Monet ikätoverini (s. 1960) onnistuivat ryhtymään ns. siviilikarkureiksi, ja sekös meikäpoikaa sapetti!

Vapaaehtoinen (ase)velvollisuus on todellakin aikamoista uuskieltä - paitsi sotilaallisissa yhteyksissä. Varusmiehiä on tyypillisesti määrätty vapaaehtoisiksi milloin mihinkin tehtävään.

"Palkka-armeija vie ajatukset epäisänmaalliseen joukkoon, joka kriisin tullen menisi lakkoon tai vähintään vaatisi lisää liksaa" - tai pestautuisi hyvinmaksavan vihollisen puolelle. ("Tuu itte hakee leipäs päälle voita!")

Kaatua sodassa, ei suksilla tai polkupyörällä, vaan hengettömänä. Onhan siinä tietty urhoollisuuden tuntu. Muuten: pesäpallossa ei enää kuolla kuten lajin nuoruudessa, vaan käsite on "palo". Haavoittuminen sentään on säilynyt. Miksei sodassa tai pesäpallossa loukkaannuta kuten rauhan ajan liikenneonnettomuudessa tai kotitapaturmassa?

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Puukkomies haavoitti vartijaa, ei kuitenkaan potkinut. Juridisesti kyseessä on pahoinpitely, vaikkei pitänyt kiinni, tai mahdollisesti tapon yritys.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Puukotuksesta haavoittunut vartija loukkaantui verisesti :-)

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Kuolemisesta on olemassa paljon osuvia synonyymilauseita ja sanoja, kuten heittää veivinsä, heittää lusikan nurkkaan, vaihtaa hiippakuntaa, menehtyä, lakata hengittämästä, delata, päätyä matojen ruoaksi, puskea ruohoa tai siirtyä oikosääristen pataljoonaan jne.

Kaatua isänmaan puolesta lienee ollut papille se helpoin tapa ilmaista asia omaisille.

Rapakon takana taistelussa kuollut on yksinkertaisesti KIA.
(killed in action)

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro

Juu, omaisille on varmasti helpompaa, jos puhutaan kaatumisesta isänmaan puolesta, mutta on vähän hassua että tuo "kaatua"-eufemismi leimaa kaikkea sotauutisointia.

Käyttäjän AaroKustaanheimo kuva
Aaro Kustaanheimo Vastaus kommenttiin #7

Termillä "kaatunut" voidaan täsmentää, että henkilö on kuollut laillisen sotatoimen seurauksena eikä ole esimerkiksi murhattu tai teloitettu.

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro Vastaus kommenttiin #17

Onko siis niin, että sotatoimissa kaatuu myös siviileitä?

Käyttäjän AaroKustaanheimo kuva
Aaro Kustaanheimo Vastaus kommenttiin #18

Itse katson sotatoimissa kuolleet siviilit yleensä murhatuiksi. Silloin ei olisi kyse laillisista sotatoimista. Käsitykseni mukaan teon pitämiseen murhana riittää pelkkä todennäköisyystahallisuus ilman tarkoitustahallisuutta, jos esimerkiksi sotatoimesta päättänyt henkilö on tiennyt olevan todennäköistä että siinä kuolee myös siviilejä.
Sotatoimen riittävän epätodennäköisenä seurauksena tulevia siviiliuhreja taas pidän tapaturmiin verrattavina asioina, enkä pitäisi "kaatunut" termin käyttöä silloin välttämättä vääränä. Yleensä sitä ei kuitenkaan silloinkaan käytetä. On olemassa "Kaatunut astronautti" muistomerkkikin, jota ei ole pystytetty sodassa kuolleille.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #20

Voisin hyväksyä kaatua termin, jos sotaan osallistuminen olisi vapaaehtoista. Silloin se eroaisi kuvailemallasi tavalla tapetuksi tai murhatuksi tulemisesta. Esimerkiksi omalta kohdaltani voin sanoa, että jos minut pakotettaisiin rintamalle, ja kuolisin siellä, niin toivoisin mieluummin, että sanottaisiin, että minut tapettiin (tai vielä mieluummin murhattiin) kuin, että kaaduin.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #20

Kauppasodassa varmaankin yritys voi kaatua?

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro Vastaus kommenttiin #20

Itse pidän jakoa siviilit/sotilaat hyvin ongelmallisena, kun puhutaan ihmisarvosta. Sodissahan uutisoidaan kuolevan "viattomia siviilejä" siinä missä sotilaita tosiaan vain kaatuu. Ja muutaman siviilin kuolema tuntuu painavan uutisissa enemmän kuin kymmenien tai satojen sotilaiden, vaikka ihmisarvon pitäisi olla kaikille sama.

Ainakin asevelvollisuusarmeijan sotilas on aivan yhtä "viaton" ja syytön kuin siviilit; hänellehän on pakotettu univormu päälle. Sekään argumentti ei usein toimi, että sotilailla on mahdollisuus puolustautua. Kun Saddam Hussein komensi Persianlahden sodassa asevelvollisuusarmeijansa sotilaita aavikolle USA:n ja liittolaisten tapettaviksi, sotilailla ei ollut mitään todellista mahdollisuutta puolustautua ja ruumiita tuli noin 100 000. Mikä heidät erotti "viattomista siviileistä"?

Käyttäjän AaroKustaanheimo kuva
Aaro Kustaanheimo Vastaus kommenttiin #23

Joissakin tapauksissa sodassa kuollut voidaan käsitykseni mukaan katsoa sekä murhatuksi että kaatuneeksi. Esimerkiksi joitakin ensimmäisessä maailmansodassa konekiväärejä päin rynnäköidessä kuolleita sotilaita voi mielestäni pitää sellaisina. Pidän murhaajina sellaisia upseereita, jotka ovat käskeneet alaisiaan ryntäämään kohti konekivääriasemia tietäen sen olevan hyödytöntä ja tietäen heidän siihen todennäköisesti kuolevan. Sen sijaan konekivääriampujia pidän kyseisten tapausten osalta laillisten sotatoimien suorittajina.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Olet täysin oikeassa. Orwellilaista uuskieltä. Itselleni on sietämätöntä, että puhutaan asiakkaista, kun tarkoitetaan potilasta. Jostakin syystä hoitajat ja psykologit yms. suosivat tätä termiä. Ilmeisesti sillä halutaan korostaa potilaan itsemääräämisoikeutta, mikä on päin honkia; viime kädessä kuitenkin lääkäri päättää hoidosta, eikä potilaalle pidä antaa väärää hoitoa, vaikka hän itse sitä haluaisi. Pienbritanniassa kirurgi amputoi terveen jalan, koska potilas näin halusi, ilmeisesti uskonnollisen fanatismin vuoksi.

Sitä paitsi potilaalla on lakisääteisiä oikeuksia, ml. itsemääräämisoikeus, mitä asiakkaalla tietenkään ei ole. Asiakkaalla on samat oikeudet, kuin Alkossa. Yleensä lääkäriltä haetaan hoitoa sairauteen, ts. potilas potee jotakin. Ehkä sellainen voisi olla asiakas, joka ainoastaan haluaa lääkärinlausunnon jostakin asiasta.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Äitini aloitti Kelan hommissa v. 1964. Olen myöhemmin tajunnut, että hän käytti aina sanaa "asiakas", vaikka tiskin takana piipahtaneet henkilöt olivat nimenomaan hakemassa rahaa tai etuuksia, eivätkä maksavina asiakkaina kyselemässä palveluita niitä ostaakseen. Ainakin puoli vuosisataa on siis oltu orwellilaisia!

Nykyisin - enemmän tai vähemmän hirtehisesti - poliisin juoppoputkan majoittujatkin ovat kuulemma asiakkaita. Mihin jäi vanha kunnon hallintoalamaisuus?

Käyttäjän HeikkiRinnemaa kuva
Heikki Rinnemaa

:)

Niin,,ja asiakkaita pitää palvellla,,:)

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro Vastaus kommenttiin #9

Jokohan muuten armeijaan vankeuden uhalla pakotettuja varusmiehiäkin kutsutaan joissain viranomaisprujuissa asiakkaiksi? Ja varuskuntia "turvallisuuspalveluyksiköiksi"?

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko Vastaus kommenttiin #10

Huhtikuussa 2002 kertausharjoitusta johtanut upseeri ihmetteli meille reserviläisille, että tapahtuman päätteeksi hänen piti kerätä alaisiltaan kirjallinen palaute, mahtoiko olla peräti "asiakas-". Mikäs siinä, minäkin Lohtajan raikkaassa kevättuulessa täytin lomakkeen ja osallistuin siten kriitikkona maanpuolustuskoulutuksen kollektiiviseen arviointiin ja blaa-blaa-blaa.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Kelasssa epäilemättä onkin asiakkaita, eihän sieltä haeta hoitoa sairauteen.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko Vastaus kommenttiin #13

Vanhan liiton Kelassa oli käteiskassa, josta etuuteen oikeutettu kansalainen kävi hakemassa täytettä lompakkoonsa. Todella kannattavaa "asiakkuutta"; aivan päinvastainen prosessi kuin vaikkapa ruokakaupassa tai postikonttorissa, jossa raha ylitti kynnyksen matkalla sisään.

Käyttäjän ilpoilvesluoto kuva
Ilpo Ilvesluoto

Voisko puhua vain asepalveluksesta tai maanpuolustuskoulusta?

Valtio voisi antaa vaikka pysyvän verohelpotuksen niille, jotka suorittavat maanpuolustuskoulutuksen ja vannovat valan, edellyttäen tietenkin, että kaikki halukkaat pääsevät suorittamaan koulutuksen.

Ilmasto, ilmastonmuutos, ilmaston lämpeneminen ja sää tarkoittaa kaikki eri asioita, mutta kovasti on menneet sekaisin toimittajilla ja monilla muilla myös. Näiden sanojen käyttöön tarvittaisiin myös vähän tolkkua.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Jo turvallisuussyistä kaikkia halukkaita ei voida ottaa koulutukseen, muistanet Murasen?

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

#12

Millä ne muraset voisi noukkia pois. Sitähän voi kilahtaa vasta palveluksessa.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #24

Murasen kohdalla olisi pitänyt tietää etukäteen - näyttöjä oli nuoresta pitäen. Vaikeaa se on, kun haluaa, niin oireethan voi peittää. Kuitenkin selvä psykopatia tai psykoosi on este, vaikka kuinka itse haluaisi.

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro

Olisi tosiaan hyvä puhua asepalveluksesta, ja sitä voi sitten täsmennellä sen mukaan, halutaanko palveluksen olevan vapaaehtoinen vai pakollinen.

Itse kannatan mallia, jossa koko ikäluokka määrätään kutsuntoihin ja tästä joukosta sitten valitaan sopivuuden ja motivaation perusteella nuoret asepalvelukseen, vapaaehtoispohjalta.

Minusta tuokin on ihan harkinnanarvoinen idea, että palveluksen suorittamisesta saisi verohelpotusta tms. Tärkeintä joka tapauksessa olisi nyt nostaa asepalvelusta suorittavien päivärahat kohtuulliselle tasolla, palauttaa kotiuttamisraha ja ratkaista sukupuolten välinen tasa-arvo-ongelma.

Tuo viimeinen korjautuisi jonkin verran jo sillä, että vielä nykyistäkin helpommin annettaisiin vapautus niille, jotka eivät palvelusta halua suorittaa. Lukion opettajana olen onneksi huomannut, että vapautuksen ottaminen ei ole enää niin ison kynnyksen takana kuin joskus ennen. Hyvään suuntaan siis mennään tässäkin.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Muuten ansiokkaassa kirjoituksessa särähtää korvaan pohdinta tasa-arvosta, kun tarkoituksena on poistaa sukupuolisyrjintä. Yhdenvertaisuuden vielä ymmärtäisin, mutta tasa-arvo nimenomaan luo harhakuvaa. Luulisi yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden tavoittelussa sukupuolineutraalin lainsäädännön olevan yksi peruskivi.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Entä sankarihautausmaat ?

Nimen perusteella sinne on haudattu sankareita.

Sankareiden kuolinsyyt tosin vaihtelevat melkoisesti. Taisteluissa surmansa saaneiden lisäksi siellä tasavertaisina sankareina lepäävät niin
jäähdytinnestemyrkytyksen uhrit kuin tartuntatauteihin sotasairaaloissa menehtyneet soturimme.

Ovatko nämä kaikki sankarivainajat kuolinsyystä riippumatta sodassa kaatuneita ?

Käyttäjän JerePaldanius kuva
Jere Paldanius

Ennen kuin menet pidemmälle, tutustu myös aseettoman palveluksen käsitteeseen. Asevelvollisellahan on lain perusteella oikeus hakeutua eettisten syiden vuoksi aseettomaan palvelukseen tai siviilipalvelukseen, jotta tämä voi täyttää maanpuolustusvelvollisuuteen (asevelvollisuus, siviilipalvelus, väestönsuojelu- ja työvelvollisuudet) kuuluvan asevelvollisuuden. Tällöin esittämäsi asepalvelus pakottaisi kaikki aseisiin.

Toinen kommentti naisten vapaaehtoisen asepalveluksen käsitteeseen: lain mukaan vapaaehtoisuus muuttuu velvollisuudeksi 45 päivän palveluksen jälkeen. Nainen voi myös suorittaa aseettoman palveluksen. Tästä johtopäätöksenä voisi kysyä, olisiko oikea termi viittaamaan käsitteeseen naisten palvelus.

Yleisen asevelvollisuuden korvaaja olisi suomalainen asevelvollisuus, sillä kyseessä nimenomaan suomalainen puolustusratkaisu. Mikä asevelvollisuus on mielestäsi, jos ei kansalaisvelvollisuus? Entä maanpuolustusvelvollisuus, onko se mielestäsi kansalaisvelvollisuus?

Off topic, olisi kiinnostava tietää, mihin perustat ajatuksen, että vapaaehtoisella palveluksella/reserviläisyydellä saataisiin riittävän kokoinen reservi Suomen kokoiseen maahan?

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro

Terve Jere,

esitit joitakin kysymyksiä, joihin koetan vastata:

Mikä asevelvollisuus on mielestäsi, jos ei kansalaiavelvollisuus?

Kansalaisvelvollisuus se ei ainakaan ole. Mieititäänpä:

Premissi 1. Asevelvollisuus on jokaisen Suomen kansalaisen velvollisuus
Premissi 2. Milla kansalainen
Johtopäätös: Milla on asevelvollinen

Kuten huomaat, päättely ei toimi. Se on muodollisesti pätevä, eli vika on premisseissä. Ensimmäinen premissi ei pidä paikkaansa.

Asevelvollisuus on nykymuodossaan sukupuoleen perustuva velvollisuus ja sellaisena vanhentunut, syrjivä ja perustuslain vastainen. Siksi kannustankin nuoria boikotoimaan kutsuntoja.

Onko maanpuolustusvelvollisuus kansalaisvelvollisuus? Kyllä, mutta sitä pitää soveltaa käytäntöön niin, että ihmisiä ei perusteettomasti aseteta eri asemaan esimerkiksi sukupuolen ja uskonnon perusteella kuten nyt tapahtuu.

Mihin perustat ajatuksen, että vapaaehtoisella palveluksella saataisiin riittävän kokojnen reservi?

Nykymallilla saadaan kyllä aikaan valtava reservi, mutta se on pelkkä paperitiikeri, koska vain harvalle reserviläiselle riittää kertausharjoituksia tai kriisin tullen ajanmukaista varustusta. Reservin pitää olla sen kokoinen, että se oikeasti pystytään varustamaan ja kouluttamaan.

Jos koko ikäluokka määrättäisiin kutsuntoihin, tästä määrästä saataisiin kyllä rekrytoiduksi riviin riittävä määrä motivoituneita nuoria. Tähän viittaa vahvasti kyselytkin, esim. https://yle.fi/uutiset/3-5216248

Suomessa on vahva maanpuolustustahto, ja monet suorittaisivat palveluksen vapaaehtoisena, varsinkin kun päivärahoja voitaisiin korottaa tuntuvasti niillä rahoilla, jotka säästyvät, kun ei turhaan yritetä kouluttaa koko miesikäluokkaa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset