ArnoKotro

Peilin eteen, poliitikot!

Viime päivinä olemme saaneet tutustua keski-ikäisten poliitikkojen ja kolumnistien päivittelyyn: nuorten maanpuolustustahto on laskussa, hui! Ovat tainneet lihotakin. Huolestuneissa kirjoituksissa ja eduskunnan puheenvuoroissa on viitattu Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan raporttiin (ihan oikeasti, eikö noille nimille voi kukaan mitään?).

Huomaamatta on jäänyt, että poliitikkojen maanpuolustustahto se vasta heikko onkin. Vai milloin olemme kuulleet heiltä vaatimuksia, että varusmiesten taloudelliseen ahdinkoon on saatava loppu? Nythän köyhien perheiden lapsilla ei ole varaa asepalvelukseen, koska siitä selvitäkseen pitää lainata rahaa kavereilta tai pikavippifirmoilta. Eikö eduskunnasta löydy maanpuolustushenkeä sen vertaa, että päivärahat nostettaisiin edes puoleen siitä, mitä muissa Pohjoismaissa maksetaan?

Nuoria tässä on turha syyttää.

Puolustusmäärärahat ovat iät ajat laahanneet tasolla, joka ei mahdollista uskottavaa puolustusta. Asejärjestelmien hinta karkaa käsistä. Missä on poliitikkojen maanpuolustustahto silloin kun määrärahoista päätetään?

Nuoria tässä on turha syyttää.

Suomen puolustus on uskottava vain, jos liittoudumme sotilaallisesti. Kovat paikan tullen peli olisi nykyspekseillä äkkiä pelattu, sillä jo huoltovarmuus vaatii jäsenyyttä puolustusliitossa. Parasta jäsenyydessä tietty olisi, että se estäisi konfliktin ennalta, koska Nato-maahan ei kenenkään parane hyökätä. Missä on poliitikkojen maanpuolustustahto, kun pitäisi päättää liittoutumisesta?

Nuoria tässä on turha syyttää.

Sodankäynnin luonne on muuttunut niin, että riittämättömästi koulutettujen ja puutteellisesti varustettujen massa-armeijoiden aika on ohi; sodankäynti on teknistynyt ja ammatillistunut niin, että huipputekniikkaa hyödyntävissä konflikteissa amatööriarmeijat ovat tykinruokaa. Missä on poliitikkojen maanpuolustustahto silloin, kun pitäisi tehdä ryhdikkäitä päätöksiä ja päivittää puolustus nykyaikaan?

Nuoria tässä on turha syyttää.

Yhä useammat nuoret vaativat, että naiset ja miehet ovat lain edessä yhdenvertaisia; nuoriso ei hyväksy sukupuolisyrjintää. Haaroväliin perustuva asevelvollisuus alkaa näyttää nuorten silmissä yhtä mielettömältä kuin rotulait, jotka asettivat ihmiset eri asemaan ihonvärin perusteella. Armeijan vetovoima säilyy vain, jos nuoret kokevat, että systeemi on reilu ja kohtelee eri sukupuolia tasavertaisesti. Missä on poliitikkojen maanpuolustustahto silloin, kun pitäisi lakkauttaa sukupuoli-apartheid ja säätää yhdenvertainen laki myös maanpuolustukseen?

Nuoria tässä on turha syyttää.

Siispä sinä keski-ikäinen keskivartalolihava ja pyylevöitynyt poliitikko, mies tahikka nainen: kun seuraavan kerran mielesi tekee syyttää nuoria maanpuolustustahdon puutteesta, lihomisesta ja liian huonoista Cooper-tuloksista, menepä rohkeasti peilin eteen ja mieti, miltä näyttää.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

12Suosittele

12 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (53 kommenttia)

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Plösöt ja itse asiassa muutkin poliitikot voivat todella kysyä, mitä he ovat tehneet sen eteen, että sotilaallinen kriisiapu Suomeen on taattu pahan päivän koittaessa.

Itse en laske rukoilua tai muuta uskoa muiden hyvyyteen riittäväksi. Suomessa ja muissa kansainvälisissä yhteyksissä on tähän ongelmaan keksitty satoja, jopa tuhansia vuosia sitten ratkaisu, sitova sopimus, minkä nyt hölmömpikin poliitikko tietää.

Hyvä kirjoitus mutta itse olen nykyisen asevelvollisuuden kannattaja. Sen verran annan periksi että ehkäpä sitä voisi laajentaa naisiin poistamalla asevelvollisuuslaista kohdan "miespuolinen".

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro

Voisi vielä lisätä, että ymmärrys maanpuolustukseen liittyvistä kysymyksistä voi monella rivikansanedustajalla olla todella ohutta. Hyvin hoidettu maanpuolustus on heille yhtä kuin se, että pojat käyvät intin. Ei sen väliä, että edes kertausharjoituksia ei pystytä järjestämään kuin pienelle osalle. Samoin analyysi esimerkiksi liittoutumisen hyödyistä ja haitoista ja muuttuneesta sodankuvasta puuttuvat. Turpokeskustelua käydään vanhoilla ontoilla fraaseilla.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Kammottavaa tässä kaikessa on, että meillä ei ole kriisiajan systeemiä. Pitäisi olla jokaisella, joka tulee reservistä, osoitettu se posti, jota rupeat hoitamaan. Samalla pitäisi edes vuosittain testata sen hoitajan kunto ja kyky, jotta kuvitteellinenkin reservi olisi testattu toimintakykyiseksi. Jos työikäiset komennetaan tositoimiin, tulee muiden kyetä pyörittämään yhteiskuntaa. Tämä tuntuu unohtuneen. On muitakin kriisejä kuin sota.

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro Vastaus kommenttiin #3

Elämme Ruususen unessa. Kun muutama vuosi sitten lähetettiin ns. reserviläiskirjeitä, moni yllättyi kun ei ole minkäänlaista sijoitusta sodanajan joukoissa. Kertausharjoituksia järejstetään niin vähän, että sellainen osuu laskennallisesti yhden reserviläisen kohdalle kerran 15 vuodessa. Lisäksi pitää muistaa, että nykykonflikteja ajatellen nykyisenkaltaisen reserviarmeijan liikekannallepano tapahtuu toivottoman hitaasti. Samalla poliitikkojen pää on syvällä pensaassa ja huolta kannetaan lähinnä nuorten Cooper-tuloksista, mikä on toivottoman vanhakantaista ajattelua.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #3

Puolipäiväisenä työskentelen keskussairaalassa, kuten normaalia on, ei rivilääkäreillä ola harmaata aavistustakaan, mitä tehdään kriisiaikoina. Vaasassa olin mukana johdon harjoituksessa, jossa ydinlaskeuma tuli sinne. Potilaat siirrettiin Laihialle, koska laskeuma ilmeisesti kiersi sen. Ehkä suunnitelmia ei ole olemassakaan. Meillä lääkäreistä huomattava osa on Venäjältä, joten ehkä ei uskalleta kertoa...

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Ensiapua saataisiin perustamalla suojeluskunnat uudelleen. Niillehän voitaisiin keksiä jokin uudisnimi, jos vanha kalskahtaa kalmalta.

Ilman silloisia suojeluskuntia suomalaissotilaat olisivat olleet tykinruokaa jo vuonna 1939.

Suojeluskunnat kouluttivat jäsenilleen sellaisia sotilaallisia taitoja, joita armeija ei kyennyt antamaan ja jotka tosi paikan tullen pitivät miehet hengissä.

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro

Meidän ei pidä katsoa taaksepäin vaan tulevaisuuteen. Tai edes nykypäivään. Sodankuva on muuttunut niin, että suojeluskuntahommat ja isoon reserviin perustuva puolustusajattelu ovat auttamattomasti vanhentunteet, ns. "yleinen asevelvollisuus" etunenässä.

Käyttäjän RalfKarlsson kuva
Ralf Karlsson

No onhan meillä MPK joka antaa sotilaallista koulutusta ja järjestävät vapaaehtoisia kertausharjoituksia. Miten tehokasta se kopulutus sitten on on eri asia. MPK:n jo vaihdetuissa kotisivuissa oli Paikallisjoukot otsikon alla kuva jossa jonkun osaston ( joukkueenjohtaja, komppanianpäällikkö jne) seisoo juoksuhaudassa radistin kanssa. Radion antenni törröttää taivasta kohti kivasti ja juoksuhaudan reunan yläpuolella on molempien päät ja torso rintakehän yläosasta alkaen.. Nuo kaksi olisivat molemmat tarkka-ampujille priority target eikä heille ole edes opetettu ettei juoksuhaudassa nosteta päätä reunan yli eikä ilmoiteta antennilla että "hei minä olen radisti".

Käyttäjän MikaLehtonen kuva
Mika Lehtonen

Maanpuolustustahdon heikkeneminen ei yllätä, eikä varsinkaan se, että se on heikentynyt eniten nuorissa ikäluokassa. Turvallisuustilanne on kehittynyt nopeasti huolestuttavaan suuntaan, ja nuoret ikäluokat ovat se porukka, joka ensimmäisenä kutsutaan palvelukseen, jos Suomi joutuu hyökkäyksen kohteeksi, tai vihreitä miehiä ilmestyy yllättäen jonnekin.

Varusmiespalveluksen suorittaneilla ikäluokilla on myös tuorein käsitys siitä, mihin Suomen puolustusvoimat pystyisi esim. sodassa Venäjää vastaan. Se kuva ei lainkaan lisää uskoa. Suuri reservi ei auta, jos liittolaisia ei ole, armeijalle ei ole alkuunkaan riittävästi ajanmukaista aseistusta, ja vastassa on hampaisiin asti aseistautunut, kymmeniä kertoja suurempi vastustaja.

Tilanne voisi olla toinen, jos poliitikot olisivat tehneet oman osansa kunnolla, ja Suomi olisi liittynyt Natoon silloin kun se olisi ollut läpihuutojuttu ja luonteva jatke EU-jäsenyydelle. Natosta ei kuitenkaan ole käyty edes kunnollista keskustelua, eikä kansalle ole annettu edellytyksiä tehdä asiasta itse järkeviä johtopäätöksiä.

Jo Suomi olisi Naton jäsen, omat joukot voisivat luottaa siihen, että konkreettista apua on kohtalaisen nopeasti tulossa, eikä hyökkääjää tarvitse pidätellä yksin viimeiseen taistelijaan saakka. Tällaisessa tilanteessa konfliktia todennäkäisesti ei edes syntyisi, koska vahva liittolainen vähentää oleellisesti minkä tahansa maan houkuttelevuutta hyökkäyskohteena.

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro

Sepä on juuri noin kuin Mika kirjoittaa. Irvokkainta on, että viime presidentinvaalien alla pressa halusi jopa vaimentaa keskustelua sotilaallisesta liittoutumisesta, vaikka se on kaikkein olennaisin turvallisuuspoliittinen kysymys.

Turpokeskustelussa yksi kummallinen mantra on sekin, että ei pidä liittoutua vaan täytyy pitää omasta puolustuksesta huolta. Miksi ihmeessä nämä nähdään vaihtoehtoina? Tilannehan on se, että pienen maan oma puolustus voi olla uskottava vain puolustusliiton jäsenenä.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

"Suuri reservi ei auta, jos liittolaisia ei ole, armeijalle ei ole alkuunkaan riittävästi ajanmukaista aseistusta, ja vastassa on hampaisiin asti aseistautunut, kymmeniä kertoja suurempi vastustaja."

Niin. Sotilaan perustaitojen opettamiseen menee minimissään 6 kuukautta. Se on liian pitkä aika valmiuden kohottamisen kannalta, jos meillä ei ole riittävästi valmiiksi koulutettuja reserviläisiä. Sinänsä Suomen puolustusvoimien koulutuksen taso on hyvä. Sen ovat mm. ulkomaalaiset sotilasasiantuntjat todenneet.

Omalta osaltaan vapaaehtoisuuteen perustuva Maanpuolustuskoulutusyhdistys , MPK, on tukemassa puolustusvoimia reserviläisten koulutuksessa sekä kaikille kansalaisille annettavaa kokonaisturvallisuuskoulutusta.

Kalustoa ja materiaalia on kyllä riittävästi Euroopassa ja hieman kauempanakin. Meillä on riittävästi reserviläisiä, jotka osaavat oudonpaakin kalustoa lyhyen tyyppikoulutuksen jälkeen käyttää. Kyse onkin siitä, miten saamme tarvittaessa tuota kalustoa ja materiaalia käyttöömme korvaamaan puutteita ? Se taitaakin olla ulko- , turvallisuus- sekä puolustuspoliittinen kysymys. Pallo tässä onkin niillä, joille kansa on vaaleissa vallan antanut.

Keväällä on vaalit. Vaalien alla haluan, että jokainen kansanedustajaehdokas kertoo selko kielellä omat ulko-, turvallisuus- ja puolustupoliittiset näkemyksensä ja linjauksensa.

Ja eikä sitten mitään YYA-ajan kulunutta liturgiaa, eikä enää hokemista Ruotsin ja Suomen välisen puolustusyhteistyön "syventämisestä" ( siinä taidetaan olla jo kaivon pohjalla). Sellaista kun ei tiukan paikan tullen ole, koska Ruotsi, sekä hallituspuolueet että oppositio, on ilmoittanut jo kahden hallituskauden aikana selkeällä ruotsin kielellä, että Ruotsi ei sitoudu Suomen kanssa puolustusliittoon.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Niin että romutetaan oma puolustuskyky lakkauttamalla asevelvollisuus ja luotetaan että muut hoitavat Suomen puolustamisen. Jep.

Sitäkin jaksan hämmästellä, millä kompetenssilla Kotro arvostelee puolustuspoliittisia päätöksiä. Korkkareita lukemalla löytyy asiantuntemus arvioida asevelvollisuusarmeijan puolustuskykyä?

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Yhtä ääliömäisiä johtopäätöksiä osaavat tehdä vain hölmöimmät poliitikot. Kerrotko Solakivi missä kohtaa esitettiin että muut kuin suomalaiset hoitavat Suomen puolustuksen?

Kotron kompetenssi esittää täällä mielipiteitä lienee tasan yhtä suuri kuin joillain keski-ikäisillä pitkulaista esinettä lutkuttavilla.

Käyttäjän MikaLehtonen kuva
Mika Lehtonen

Suurella reservillä ei tee mitään, jos vain murto-osalle siitä on varaa järjestää kunnolliset asejärjestelmät ja tarvitttava koulutus niiden käyttöön. Nyt Suomella on lukumääräisesti iso reservi, mutta se koostuu pääosin "rynkkymiehistä", joilla ei mitään enää ratkaista.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri Vastaus kommenttiin #14

Niin kauan kuin täällä Suomessa ei haluta panostaa maanpuolustukseen kunnolla, suuri reservi on silti pelote hyökkääjälle. On valintakysymys hyökkääkö mieluummin maahan jossa on 30.000, 800.000 vai 1,6 miljoonaa hyvän taistelukoulutuksen saanutta henkilöä. Olen käsittänyt että harjoituksissa ulkomaiset ammattisotilaat ihmettelevät suomalaisvarusmiesten osaamista ja ammattitaitoa, mitkä eivät kuulemma eroa yhtään ammattilaisten touhuiluista.

Itse en jättäisi armeijaa muutamalle kymmenelle tuhannelle ammattilaiselle vaan kehittäisin tuota asevelvollisuusjuttua ja hankkisin kunnon välineet miljoonalle + takaisin sopimuksin liittoavun kriisissä.

Joka tänne hyökkää, joutuu joka tapauksessa valtaamaan alueita melko laajoilta alueilta jos haluaa turvata omat joukkonsa ja huoltovarmuutensa. Näihin kysymyksiin löytyy vastaus ajan kulumisesta, huoltovarmuudesta, laajasta reservistä ja kunnon välineistä. Kun nykyaikana omien sotilaiden ruumispusseja alkaa tulla takaisin hyökkääjämaahan kiihtyvällä vauhdilla, niin jossain kohtaa kansan sietokyky alkaa tulla tiensä päähän.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee Vastaus kommenttiin #18

Pidän venäläisiä fiksuna väkenä. Tajuavat kyllä olla tapattamatta omia sotilaitaan Suomen maaperällä. Muitakin tapoja on olemassa.

Vain diktaattorit tapattavat kansaansa. En pidä suomalaisia päättäjiä diktaattoreina. Mieluummin antautuvat ehdoitta ja valehtelevat siten ajavansa Suomen ja suomalaisten etua. Hallitus eroaa ja tilalle valitaan uudet päättäjät. Ei se tietenkään enää itsenäisyyttä ole, mutta luulisen itsenäisyyspäivää vietettävän edelleenkin.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Eikös se ole aika looginen johtopäätös yhdistelmästä: luovutaan asevelvollisuudesta -supistetaan armeijan koko -luotetaan sotilasliittoon?

"Kotron kompetenssi esittää täällä mielipiteitä lienee tasan yhtä suuri kuin joillain keski-ikäisillä pitkulaista esinettä lutkuttavilla."

No sitähän minäkin...

Käyttäjän PetriHmlinen1 kuva
Petri Hämäläinen

Bluffaako kirjoittaja kun puhuttelee sekä mies- että naispoliittikoja vai eikö hän muka ole havainnut ettei Suomessa nykyiset NAISpoliitikot IKINÄ ota kantaa puolustusvoimiin, maanpuolustukseen eikä eri toten asevelvollisuuteen?

Siilipuolustuksen lisäksi siis täysi radiohiljaisuus. Ei sanaakaan. Tällä taktiikalla on vain yksi tarkoitus. Pitämjnen tiukasti kiinni sukupuoliprivilegiosta.

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro

Mutta juuri (naispuoliset) feministit ovat niitä, jotka haluavat purkaa syrjivän ja seksistisen asevelvollisuuden siinä missä nimenomaan miespoliitikot ja miehet ylipäänsä ovat kunnostautuneet oman vankilansa vartioimisessa. Sen näkee usein näissäkin keskusteluissa. Kirjoitin aiheesta aiemmin:

http://arnokotro.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261418-m...

Käyttäjän PetriHmlinen1 kuva
Petri Hämäläinen

Molemmat kirjoituksesi ovat hyviä.

Olen samaa mieltä että miespoliitikot (feministit tai ei) järjestätyvät systemaattisesti seksistisen ja syrjivän asevelvollisuuden taakse. Toiset haluvat tukea puolustusvoimia ja -tahtoa tällä, toiset vain haluavat saada halvalla naisten suosiota. Ei tässä mitään, nichts zu meckern, niin kuin saksalainen sanoisi.

Jään kuitenkin yhä odottamaan ensimmäistäkään naispoliitikkoa (feministiä tai ei) joka vaatii seksistisen ja syrjivän asevelvollisuuden lopettamista tai edes asevelvollisuuden tasapuolistamista.

Vai missaanko jotain? Missä olisi edes ensimmäinen.

Eikö siis kuitenkin peilin eteen vain miespoliitikot? Naispoliitikot eivät ole sanoneet, eivätkä tule sanomaan asiasta yhtään mitään.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Asevelvollisuus ei ole tasa-arvokysymys. Asevelvollisuuden tarpeet ja toteutus perustuvat siihen, mikä on aseellisen maanpuolustuksen kannalta tarkoituksenmukaisinta. Puolustusvoimien päätehtävä on aseellinen maanpuolustus, ei toimia tasa-arvon toteutusorganisaationa.

Kokonaismaanpuolustuksessa, joka koskee niin naisiä kuin miehiänkin, myös naisille löytyy enemmän kuin tarpeeksi tehtäviä. Ja onhan naisilla nykyjään mahdollisuus osallistua vapaaehtoisesti myös aseelliseen maanpuolustukseen ja edetä puolustusvoimissa päällikkö- ja komentajatehtäviin.

Käyttäjän PetriHmlinen1 kuva
Petri Hämäläinen Vastaus kommenttiin #34

Näin juuri miehet kuorossa ajattelevat. Naisten kotityöt ovat suurimmassa määrin tasa-arvokysymys mutta miesten mittavammat työtunnit, työn suurempi kuormittavuus, suurempi työn vaarallisuus tai suurempi vastuu perheen taloudesta ei ole. Samoin 12/6kk pakollinen armeija ja velvollisuus aseelliseen maahanpuolustukseen ei ole laisinkaan tasa-arvokysymys.

Tasa-arvokysymyksiä ei myöskään ole:

- miten miehille korvataan kyseinen vapauden riisto, pakkotoimi ja kuoleman riski

- miksi naisilta ei edellytetä asevelvollisuutta tai rauhan maanpuolustukseen liitetä velvoittavuutta

Käyttäjän SeppoLavonen kuva
Seppo Lavonen

Petri Hämäläinen: "Bluffaako kirjoittaja kun puhuttelee sekä mies- että naispoliittikoja vai eikö hän muka ole havainnut ettei Suomessa nykyiset NAISpoliitikot IKINÄ ota kantaa puolustusvoimiin, maanpuolustukseen eikä eri toten asevelvollisuuteen?"

Kyllä naispoliitikotkin ottavat kantaa maanpuolustukseen. Esimerkiksi Elina Lepomäki ja Sofia Vikman, jotka molemmat kannattavat Suomen Nato-jäsenyyttä.

Käyttäjän PetriHmlinen1 kuva
Petri Hämäläinen

Hei Seppo - Hyvä pointti. En tarkoittanut kuitenkaan ulkopoliittista linjaa, jota USA-myönteinen ja Venäjä-vastainen vastakkaisasetteluun perustuva NATO-jäsenyys edustaa - ja joka luonnolisesti lankeaa (nais-)presidentinkin toimivaltaan - vaan kysymystä puolustusvoimien asemasta ja asevelvollisuuden järjestämisestä.

Siitä naispoliitikot ovat hiljaa koska asiasta puhuminen ja asian esilleottaminen osuisi negatiivisesti naisten asemaan ja äänestäjäkunnan intresseihin.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Mielestäni Suomi juhlii itsenäisyyden menneisyyttä, eikä niinkään tulevaisuutta. Ikäänkuin se olisi kaiken aikaa uhan alla sisäisestä hajaannuksesta johtuen, mutta ei ulkoisen uhan takia, mille emme mitään voi. Ei ole sisäistä hajaannusta, mutta ulkoinen uhka on, jolle voisimme jotain, jos lakkaisimme pelkäämästä. Kaikki tietävät ettei rahkeemme riitä Suomen puolustamiseen, mutta valehtelu jatkuu vuodesta toiseen.

Suomen armeija vertautuu Puolan ratsuväkijoukkoihin Saksan sotakonetta vastaan vuonna 1939. Ei armeijamme tietenkään kokonaan tarpeeton ole. Työllistäähän se kantahenkilöstöä merkittävästi.

Itäraja meillä on 1340 km. pitkä. Tavaksi on tullut sanoa sitä pitkäksi ja perustella sillä riittävän korkean hyökkäyskynnyksen tarpeettomuus ja suurempien resurssien tarve sen puolustamisessa. Ikään kuin pidempi raja laskisi hyökkäyskynnystä, eikä päin vastoin. Ja ikään kuin pidempää rajaa on helpompi puolustaa yksin.

Suomen meriraja on 1100 km. pitkä. Mitä tekee Suomen merivoimat, kun Venäjä tuo sotalaivansa Helsingin ja muutaman muun kaupungin edustalle? Ei mitään!

Tavaksi on tullut vastustaa Natoa sillä perusteella, että siten pidetään oma sotaväki "leivissä". Armeijan tarkoitus ei ole työllistää, vaan pitää vihollinen omalta alueelta poissa.

Ilmavoimiin poliitikot satsaavat, mutta tositilanteessa nekin pysyvät maassa. Siitä pitävät huolen Venäjän ilmatorjuntajärjestelmät. Suomen koko pinta-ala on kantaman piirissä.

Mitä Suomi tekee nykyisellä seremonia-joukoilla? Modernia valtiota vastaan sodat käydään verkossa, mitä kautta yhteiskunta saadaan polvilleen ja antautumaan vapaaehtoisesti. Salamasodan kestoa mitataan tunneissa eikä vuorokausissa.

Jos Suomi haluaa sotilaallisen koskemattomuutensa säilymisen varmistaa, ei muuta tapaa siihen ole kuin Natoon liittyminen. Se olisi itsenäisyyden vaalimista ja arvostamista. Sotaromantiikka ja hävittyjen sotien nostalgisointi suurina menestystarinoina itsenäisyyspäivinä on aivopesua, mikä johtaa suomalaisia harhaan uskomaan samoin eväin vielä tänäkin päivänä isänmaata voitavan puolustaa.

Kyllä se kansalaisten maanpuolustustahto lähtee ihan omista päättäjistämme. Joko laskemaan tai nousemaan. Tähän mennessä poliitikoilla on ollut halua vain parikymppisten uhraamiseen turhaan.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Nato asiassa olen samaa mieltä kanssasi. Mutta mielestäni hieman aliarvioit Suomen puolustusvoimien kykyä, osaamista ja tietämystä sekä sen henkilöstön ammattitaitoa.

Itse olen palvellut 30 vuotta puolustusvoimissa ja kyllä minulle tuli siltä ajalta se vaikutelma, että puolustusvoimien henkilöstöllä oli tekemisen meininki, osaaminen ja taito. Palkkaus ei ollut tosin kovin hääppöinen, mutta kyllä sillä tuli toimeen kun piti kulut kurissa.

Mitä olen nykyisiä pv:n palveluksessa olevia kantahenkilöitä haastatellut ja nähnyt heidän toimintaa, ei tilanne ole mielestäni mennyt huonompaan suuntaan, muuta kuin siinä, että henkilöstön resurssit ovat vähentyneet ja työmäärät kasvaneet.

Käyttäjän SuneKristerSahlstedt kuva
Sune Sahlstedt

Kannattaako tätä maata puolustaa? Kun tehdään tämän kaltaisia mielipidekyselyjä vastaus riippuu siitä miten kysymys asetetaan. Mikä mahtaisi olla tulos jos mentäisiin perimmäisten kysymysten äärelle ja kysymys kuuluisi: Pitääkö Suomea puolustaa vai onko parempi, että kansa marssii kiltisti Siperian kuolemanleireille ilman vastarintaa?

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Naton suhteen poliitikot toimivat sentään vastuullisesti, eivätkä lähde kaivamaan verta kansan nenästä. Kotron intohimoa siihen on vaikea ymmärtää.

Mitä kansalaisten maanpuolustustahtoon tulee, tuollainen galluptulos saadaan, kun kysely muotoillaan niin, että sen voi käsittää halukkuudeksi lähteä kamikaze-lennolle.

Järkevällä kysymyksenasettelulla olisi tulos ollut toinen. Nyt saatiin vain katteetonta draamaa medialle ja mannaa sen rahoittajalle, mainonnalle.

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro

Mark, kysymyksenasettelu on joka vuosi sama, joten todellista muutosta asenteissa on tapahtunut.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Kummallista. Ehkä kysymykset tulkitaan nykyään pilkulleen.

Ei silti, pasifistina puolestani armeijat voisi vaikka lakkauttaa ja poistaa vaikkapa nälkä maailmasta. Kunhan aate leviäisi muuallekin.

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro Vastaus kommenttiin #25

Idealistisella tasolla olen aivan samaa mieltä, realisti minussa sanoo että puolustuksellisista syistä oma armeija tarvitaan, ikävä kyllä. Nämäkin keskustelut saavat eri sävyjä sen mukaan, mille realismin tasolle pohdinta viritetään.

Käyttäjän PetriHmlinen1 kuva
Petri Hämäläinen Vastaus kommenttiin #26

Nuoret miehet ovat simppeleitä, hyvin loogisia ja arvattavia olentoja.

Oma maa, oma kansa, omat rajat, omat lait, omat perinteet, oma uskonto, oma armeija.

Ei omaa maata, ei omaa kansaa, ei omia rajoja, ei omia lakeja, ei omia perinteita, ei omaa uskontoa, ei omaa armeijaa.

Suomalainen puolustustahto tuhoutuu sitä mukaan kuin Suomi ja suomalaisuus tuhotaan.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson Vastaus kommenttiin #26

Ja sitä odotellessa (huoh!) kansanarmeija on monin verroin tehokkaampi, demokraattisempi ja kansaa motivoivampi vaihtoehto kuin jokin ulkoistettu palkka-armeija – tai Nato, johon kuuluvien esim Baltian maiden nuoriso ei ole paljon pätkääkään kiinnostunut oman maansa puolustamisesta.

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro Vastaus kommenttiin #31

Kukaan ei kaipaa mitään "ulkoistettua palkka-armeijaa"; jo "palkka-armeija" on terminä väärä ja johtaa kummallisiin mielikuviin epämääräisestä epäisänmaallisesta joukkiosta, joka tappaa rahasta. Oikea termi on ammmattiarmeija, niin se menee muissakin kielissä.

En tosin haikaile puhtaan ammattiarmeijankaan perään, vaan minusta järkevä malli olisi sellainen jossa koko ikäluokka määrättäisiin kutsuntoihin ja tästä isosta joukosta sitten rekrytoitaisiin sopivat palvelukseen vapaaehtoispohjalta.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson Vastaus kommenttiin #38

Oletko sitä mieltä, etteivät Suomessa ammattiarmeija ja Natoon liittyminen heikennä maanpuolustustahtoa – kuten ne ovat muualla heikentäneet?

Vapaaehtoisuudesta olen kyllä samaa mieltä, vaikka koko ikäluokka (kaikki sukupuolet) pitäisi perehdyttää selviytymiseen alkeellisissakin oloissa, esim. ilman sähköä, nettiä ja kommunikaatiovälineitä.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee Vastaus kommenttiin #42

Venäjälle kiitos Suomen korkeammasta maanpuolustustahdosta. Mitä suurempi uhka ja mahdollinen menetys, sitä enemmän kiinnostaa puolustaa omia arvoja. Virossa maanpuolustustahto on korkeampi kuin Suomessa Nato-jäsenyydestä huolimatta.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson Vastaus kommenttiin #43

Niinkö?

"Viime vuosina asepalveluksen on suorittanut 30–36 % miespuolisesta ikäluokasta" Viron puolustusvoimat. Yhtenä syynä haluttomuuteen on mainittu Nato-jäsenyys.

Suomessa tuo luku on kaksi kertaa suurempi.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee Vastaus kommenttiin #44

Maanpuolustustahto voi ilmetä monella tavalla. Kuten vaikkapa jäsenyytenä Natossa. Suomalaisilla päättäjiltä tahto on kadoksissa. Mieluummin uhraavat tyttärensä rintamalla. Vaihtoehtoisesti tekevät heistä sotaleskiä. Itse eivät ole omaa päätään pölkylle työntämässä.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson Vastaus kommenttiin #45

Natoon liittyjien maanpuolustustahto romahtaa yksinkertaisesti siksi, että nämä kuvittelevat muiden Nato-maiden hoitavan maan puolustuksen. Ajatusmalli noudattaa yleistä ulkoistamistrendiä, mikä länsimaissa vallitsee.

Näin on käynyt mm. Virossa, ja näin tulisi olemaan Suomessakin, jos suomalaiset jostain mielenhäiriöstä (tai laiskuuttaan) liittyisivät Natoon.

Onneksi sellaista ei ole näköpiirissä.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee Vastaus kommenttiin #46

Nato-jäsenyys on maanpuolustahtoa. Natossa jäsenenä on 28 läntistä demokraattista maata, jotka uskovat yhteispuolustukseen. Yli 0,9 mrd. ihmistä on eri mieltä kanssasi Naton kyvystä ja halusta puolustaa jäsenmaitaan.

Mielestäni ongelma on Venäjällä, missä 146 miljoonaa kansalaista ei halua uhrata itseään, ellei tiedossa ole varma voitto.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson Vastaus kommenttiin #47

Mistä tiedät että ne kaikki 0,9 mrd natomaalaista ovat eri mieltä kanssani? Muutunko minäkin Nato-myönteiseksi jos Suomi jonain päivänä liitetään siihen? Eppäillä soppii.

Useimmissa Nato-maissa on sotaliittoon liitytty ilman kansan valtuutusta.

Monet sikäläisistä luottaa siihen että joku muu tulee hoitamaan sen, mikä heidän itsensä pitäisi hoitaa.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee Vastaus kommenttiin #48

Niinkö? Sitä emme koskaan pysty selvittämään, sillä Venäjällä ei kykyä ole testata. Mutta kuten sanottu 0.9 mrd. luottaa yhteispuolustukseen. Myös Venäjä uskoo siihen.

Käyttäjän PetriHmlinen1 kuva
Petri Hämäläinen Vastaus kommenttiin #47

Nato-jäsenyys on maanpuolustustahtoa siinä missä ravintolassa ruoan tilaaminen on kokkaamista.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

"... johon kuuluvien esim Baltian maiden nuoriso ei ole paljon pätkääkään kiinnostunut oman maansa puolustamisesta."

Sen verran kun on tullut lahden toisella puolella käytyä, niin uskallan olla hieman eri mieltä ainakin virolaisten osalta. Siellä vielä nykynuorisolle on heidän vanhemmiltaan välittynyt viestiä neuvostoajasta. Se viesti on ollut omiaan nostamaan nuoremmankin sukupolven maanpuolustustahtoa.

Ohessa on linkki, jonka kautta voi tutustua virolaisten vapaaehtoiseen maapuolustusorganisaatioon, Kaitseliittiin.
http://www.kaitseliit.ee/en/edl

Käyttäjän mukitalo kuva
Veikko Mäkitalo

Sekin on huomioitava, että reserviin kuuluu myös ne suomalaiset , jotka harrastavat metsästystä vapaa-aikanaan. Hirviporukat löytyvät pienistäkin kylistä ja pakolliset hirvikomeet vähän kuin kertausharjoitukset ilman kokardia.

Vaikka maanpuolustustahto laskenut, on se globaalisti vielä helvetin korkea verrattuna moneen muuhun maahan, turhaa vaatimattomuutta perisuomalaiseen tapaan, mitäpä muutakaan?

Käyttäjän PetriHmlinen1 kuva
Petri Hämäläinen

Siellä hirviporukassa kiroillaan ase yhdessä kourassa ja kuppi toisessa mihin tämä maa on mennyt ja menossa kun rajat on auki.

Käyttäjän paavonevalainen kuva
Paavo Nevalainen

Arno Kotro kirjoitti:
> poliitikkojen maanpuolustustahto se vasta heikko onkin.

Totta.

> Asejärjestelmien hinta karkaa käsistä.

Totta. Itse asiassa hinta on älytön ja pienimmillä mailla ei ole enää varaa maksaa sitä. Pian esim. ilmasotakalusto eriytyy, vain jotkin maat hankkivat seuraavia sukupolvia, ja loput keskittyvät sissisodankäyntiin ja siviilivastarintaan. Se on sitonut mm. USA:n voimat puolen vuosisadan ajaksi, ja USA ei näytä voittavan tätä kisaa.

>Suomen puolustus on uskottava vain, jos liittoudumme sotilaallisesti.

Itse asiassa liittoutuminen edellyttää uskottavuuden lakkauttamista. Meidän kohtalomme on sitten mujiden käsissä ja olemme hyvin todennäköinen sotatoimialue. Meidät voidaan ottaa "peliin" paljon aikaisemmassa vaiheessa kuin itsenäisinä.

>Sodankäynnin luonne on muuttunut niin, että riittämättömästi koulutettujen
>ja puutteellisesti varustettujen massa-armeijoiden aika on ohi;

Tässä on eräs argumentti sissitoiminnan ja siviilivastarinnan linjan puolesta. Esim. Nato -joukot vaativat tiettyä yhteiskunnallista epätasa-arvoa: on oltava niin suuri määrä nuoria, joille ei ole kerta kaikkiaan mitään muuta sijaa yhteiskunnassa kuin ryysiminen ammattisotilaana jossain Lähi-Idän hiekkalaatikoissa ja kotipuolen paraatiharjoituksissa. Luonnollisesti tämän ajan libertaristinen politiikka tuottaa meille tällaista nuorisoa, mutta luultavasti jouduttaisiin pakkonostoihin.

Käyttäjän VilleVarjo kuva
Ville Varjo

Aikanaan 80-luvun alkupuoliskolla armeijan käyneenä olen koittanut verrata sen ajan tilannetta nykypäivään. Tuolloin Neuvostoliitto oli vielä voimissaan, mutta jo silloin taisivat sielläkin puhaltaa uudet tuulet. Puolueettomuus oli tuolloin keskeinen linja ja muutenkin tuon ajan asevelvollisuuden kosketuspinta ja skenaariot mahdollisesta kriisistä olivat aika ohuita. Sissisodankäyntiä ja alueellista puolustusta taidettiin silloin korostaa.

Olen sittemmin työni puolesta käynyt mm. useilla maanpuolustuskursseilla. Muutenkin olen seurannut mielenkiinnolla puolustusvoimien teknistä kehitystä, joka on ollut tuon oman asevelvollisuusaikani jälkeen melkoista.

Maallikkona ajattelen, että onko kuitenkin - riippumatta siitä onko Suomi sotilaallisesti liittoutunut vai ei - kohtuullisen uskottava oma sotilaallinen kyky paras tae siitä, että kukaan ei ainakaan kovin helposti kohdistaisi perinteistä aseellista voimaa Suomen alueelle. Erilaiset virtuaali- ja kyberasiat ovat tietysti asia erikseen.

Toisena ajatuksena on se, että mikä motiivi mahdollisella tunkeutujalla voisi olla. Maan miehittäminen ja haltuunotto ei tunnu kovinkaan todennäköiseltä skenaarioita, eli mitä hyötyä tunkeutuja saisi noin valtavasta offensiivistä? Olipa maanpuolustustahdon tilanne mikä hyvänsä, niin tuskinpa täällä maahantunkeutujia kuitenkaan vastaanotettaisi kukkatervehdyksin ja hurraahuudoin?

Varmuutta NATOn jäsenyyden hyödystä on vaikea saada. Olisiko NATOn jäsenyys ehdoton turva koskemattomuudelle, vai lisäisikö se päin vastoin riskiä suuremmallakin konfliktille ja Suomen joutumista jopa suoranaiseksi suurvaltojen sodankäyntialueeksi? Tätä tuskin kukaan varmudella osaa sanoa.

Käyttäjän VilleVarjo kuva
Ville Varjo

Aikanaan 80-luvun alkupuoliskolla armeijan käyneenä olen koittanut verrata sen ajan tilannetta nykypäivään. Tuolloin Neuvostoliitto oli vielä voimissaan, mutta jo silloin taisivat sielläkin puhaltaa uudet tuulet. Puolueettomuus oli tuolloin keskeinen linja ja muutenkin tuon ajan asevelvollisuuden kosketuspinta ja skenaariot mahdollisesta kriisistä olivat aika ohuita. Sissisodankäyntiä ja alueellista puolustusta taidettiin silloin korostaa.

Olen sittemmin työni puolesta käynyt mm. useilla maanpuolustuskursseilla. Muutenkin olen seurannut mielenkiinnolla puolustusvoimien teknistä kehitystä, joka on ollut tuon oman asevelvollisuusaikani jälkeen melkoista.

Maallikkona ajattelen, että onko kuitenkin - riippumatta siitä onko Suomi sotilaallisesti liittoutunut vai ei - kohtuullisen uskottava oma sotilaallinen kyky paras tae siitä, että kukaan ei ainakaan kovin helposti kohdistaisi perinteistä aseellista voimaa Suomen alueelle. Erilaiset virtuaali- ja kyberasiat ovat tietysti asia erikseen.

Toisena ajatuksena on se, että mikä motiivi mahdollisella tunkeutujalla voisi olla. Maan miehittäminen ja haltuunotto ei tunnu kovinkaan todennäköiseltä skenaarioita, eli mitä hyötyä tunkeutuja saisi noin valtavasta offensiivistä? Olipa maanpuolustustahdon tilanne mikä hyvänsä, niin tuskinpa täällä maahantunkeutujia kuitenkaan vastaanotettaisi kukkatervehdyksin ja hurraahuudoin?

Varmuutta NATOn jäsenyyden hyödystä on vaikea saada. Olisiko NATOn jäsenyys ehdoton turva koskemattomuudelle, vai lisäisikö se päin vastoin riskiä suuremmallakin konfliktille ja Suomen joutumista jopa suoranaiseksi suurvaltojen sodankäyntialueeksi? Tätä tuskin kukaan varmudella osaa sanoa.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Itsemääräämisoikeuden voi menettää, vaikka vierasta armeijaa ei sitä valvomassa olisikaan. Ei tarvitse kauaksi historiaan katsoa, kun se tilanne vallitsi Suomessa. Maan miehittämistä ei edes tarvita itsemääräämisoikeuden viemiseksi, vaan pelkkä uhkan ylläpito riittää.

Venäläisten propaganda on iskostunut suomalaisiin järkeilysi mukaista riskin arviointia niin kauan kuin muistan. Näennäistä uskottavaa järkeilyä höystetään pelottelulla, mitä sinäkin vahvistat. Muuta vikaa siinä ei ole kuin se, että riskiä ei arvioida siten kuin sinä teet. Asiaan kuuluu mielikuvapelottelu, mikä on muhevaa tarinan kerrontaa, minkä tarkoitus on vahvistaa virheellisen riskin arvioimisen ja valmiiden annettujen vastausten sisäistämistä.

Riskinarviointi tulee pikemminkin arvioida analyyttisemmin vaikkapa seuraavasti. Millä muulla eurooppalaisella maalla on Suomea pidempi yhteinen raja Venäjän kanssa? Ei millään! Suomella on jo maksimaalinen riski olemassa tuolta osin, mitä voi olla.

Millä muulla eurooppalaisella maalla on Suomea pienemmät sotilaalliset resurssit käytössään/tukenaan nostamassa kynnys maahan tunkeutumiselle ja ehkäisemässä sotilaallista painostusta? Ei millään! Mikä tahansa liittoutuminen pienentää riskiä eikä kasvata sitä.

Myöskään sotilaallisen konfliktin osapuoleksi joutumisen riskiä ei arvioida kuvailemallasi tavalla, vaikka hyvä, pelolla tehostettu tarina on. Oikeampi arvio saadaan tehtyä seuraavalla tavalla. Onko suurempi riski pienellä puolustuskyvyttömällä yksin olevalla maalla joutua sotilaalliseen konfliktiin Venäjän naapurina ja lopulta sotilaallisen painostuksen alaiseksi, vaiko riski joutua osaksi Nato-maiden ja Venäjän yhteistä joukkoitsemurhaa? Montako esimerkkiä meillä jälkimmäisestä ja montako ensin mainitusta. Mieti sitä!

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset