ArnoKotro

Muksuton toinen aste

Toinen aste on syösty tällä vuosikymmenellä kriisiin. Lukiot ja ammattikoulut ovat pulassa, koska raha ei yksinkertaisesti riitä. Ammattikouluilta on viety satoja miljoonia, eikä lukion puolellakaan ole hurraamista. Vuonna 2012 valtion lukiorahoitus oli opiskelijaa kohti noin 7 000 euroa nykyrahaksi muutettuna. Nyt rahoitus on hiipunut alle 6 000 euroon. 

Mitä leikkaukset sitten tarkoittavat käytännössä? Se on nopeasti sanottu: opetuksen vähenemistä. Ammattikouluissa on tavallista, että opiskelijat tulevat kouluun vain muutamana päivänä viikossa. Lähiopetukseen ei ole varaa, joten nuorten oletetaan opiskelevan itsekseen kotona. Ei tarvitse olla kehityspsykologian tohtori tietääkseen, että tuo ei ole ihan paras tapa saada 16-vuotias nuori motivoitumaan ja pysymään opinnoissa kiinni.

Saattaa nimittäin olla, että kotipäivänä nuori lahtaa mieluummin pahiksia tietsikan ruudulta kuin syventyy sähköopin perusteisiin.

Lukion puolelta taas voi nostaa esimerkiksi Helsingin, jonka lukioista on vähennetty lähes tuhat kurssia kuudessa vuodessa. Rahoituskriisi on johtanut siihen, että edellytetään yhä isompia ryhmiä, jotta opetusta ylipäätään voidaan järjestää. Ja jos ei voida, sitten muksuille sanotaan samaa kuin ammattikouluissakin: tehkää itsenäisesti, verkossa, etänä, jotenkin.

Tätä menoa käytävät alkavat hiljetä lukioissakin. Vasemmistopoliitikkojen haaveissa on maksuton toinen aste, mutta kohta meillä taitaa olla muksuton toinen aste.

Mitä siis pitäisi tehdä? Siihenkin on helppo vastaus: palauttaa toisen asteen rahoitus kymmenen vuoden takaiselle tasolle. Sen ei pitäisi olla liikaa vaadittu.

Nykytilanne on ykskantaan kestämätön. Itse toimin Helsingissä lukion opettajana, ja arki on karua. Opetusryhmissä saattaa olla lähemmäs 40 opiskelijaa, ilmastointi huutaa punaisella ja opetusta pitää järjestää siellä missä nyt tilaa sattuu olemaan: olen pitänyt kursseja köksänluokassa, juhlasalin näyttämöllä, musaluokassa, kuvisluokassa ja vaikka missä.

Poliitikkojen koulupuheissa ihmetyttää, miten kevyesti onneton nykytilanne ohitetaan ja kuinka kiihkeästi monet vaativat toista astetta maksuttomaksi.

Kun maksuttomuuden kustannuksiksi on arvioitu pelkästään Helsingissä 19 miljoonaa euroa, voi laskea, että koko maassa hintalappu olisi reippaat 100 miljoonaa. Näitä rahoja tarvittaisiin nyt kipeästi ryhmäkokojen pienentämiseen, lisätilojen rakentamiseen ja siihen, että lähiopetusta ylisummaan voidaan järjestää. Niille nuorille, jotka eivät selviä toisen asteen kustannuksista, voisi suunnata erityistukea.

Maksuttomuutta ajavat korostavat, että ketään ei saisi jättää ilman toisen asteen koulutusta. Se on ihan totta. Mutta paras tapa pitää nuoret kelkassa mukana on lähiopetus riittävän pienissä ryhmissä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (46 kommenttia)

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Miten tuo eroaa loppujen lopuksi korkeakouluista tai ammattikorkeakouluista?

Nykyään maisterin tutkinnon voi suorittaa lähestulkoon täysin kotoa käsin. Lähiopetus rajoittuu lähinnä pakolliseen työharjoittelujaksoon. Luennot voi seurata etänä omalta kotikoneeltaan.

Sinänsä on hassua seurata, kuinka luennoitsija puhuu kameralle tyhjässä luentosalissa. Eikö saman voisi hoitaa omasta työhuoneestaan?

Ei kai lukio tai ammattikoulu sen kummoisempi voi olla, vai voiko?

Olet oikeassa siinä, että aikuiselle opiskelu, sen tahti ja intensiivisyys ovat omia valintoja. Samaa ei voi edellyttää alaikäiseltä.

Onhan meillä vielä itsensä aikuisiässä loppuun polttavia 10 laudaturin hikipinkoja, mutta pääsääntöisesti opiskelijoiden taso on laskusuuntainen.

Ei ihmekään, että talot homehtuvat, sähköt eivät toimi, viemärit tulvivat ja vanhusten lääkkeet vedetään omaan huiviin, kun on jahdattu pahiksia tietokoneelta silloin kun olisi pitänyt oppia ja erityisesti saada sitä opetusta!

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro

Kyllä, myös korkeakouluissa on liikaa massaluentoja ja kirjekurssimeininkiä, kun vertaa monien muiden maiden yliopistokulttuuriin, jossa opetusta on enemmän pienryhmissä ja se on ylipäätään keskustelevampaa.

Ongelma uhkaa pahentua, koska yliopistojen rahoitusta viedään yhä enemmän siihen suuntaan, että suoritettujen tutkintojen määrä ratkaisee. Se johtaa helposti tehotuotantoon laadun kustannuksella.

Pekka Pylkkönen

On hämmentävä kokemus seurata esimerkiksi fysiikan luentoja HY:ssa ja MIT:n tallenteina. Aivan kuin jälkimmäisessä opetusta järjestettäisiin siksi että opiskelijat oikeasti oppivat jotain.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #5

Yhtä hämmentävää on katsoa HY:n ja MIT:n budjettia per opiskelija, tai opiskelija-opettaja -suhdetta.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #13

Massaluennon luennoitsijoita molemmissa on yhtä monta.

Riikka Pouta Vastaus kommenttiin #14

Mutta luennoitsijalla on MIT:ssä mahdollisuus suunnitella ja panostaa opetukseensa,toisin kuin HY:ssä.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #14

Niin, siellä MIT:ssä tutkijat tutkii ja opettajat opettaa, HY:ssä tutkijat opettaa ja opettajat tutkii, koska niillä resursseilla halutaan saada kaksi yhden hinnalla.

Jostain syystä parhaat fysiikan tutkijat eivät välttämättä ole niitä parhaita opettajia.

Mutta seuraavaksi voitkin vaikka paukuttaa päätäsi siitä, miten ne osan ajasta opetukseen keskittyvät eivät saa aikaan yhtä paljon tutkimusta kuin kokopäiväisesti ja moninkertaisin resurssein (esim. labrat, tutkimusavustajat jne.) tutkimusta tekevät.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #27

Tuota juuri haen takaa. MIT:ssä voi olla arvostettu kaveri nimenomaan osaamalla opettaa. Suomessa opetus näyttää olevan yliopistolle suunnilleen sama kuin roskien vienti. Pakollinen asia jonka joku tekee vasemmalla kädellä.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Ikäluokat pienenevät kovaa vauhtia, ja kun samalla koulutusbudjettia per nokka supistetaan, leikkautuvat julkiset menot tältä osin niin että tuntuu. Eikös juuri se ole ollut jonkinlainen tavoite?

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro

Kyllä, juuri menojen leikkaus oli tavoite, vaikka esimerkiksi ammattikoulujen puolella yritettiin tarjota pedagogisia perusteluja. Ne puheet ovat pelkkää savuverhoa, jonka takana vähennetään rahoitusta. Muistamme myös surullisen kuuluisan "koulutuslupauksen" viime vaalien alla: koulutuksesta ei pitänyt leikata, mutta aivan toisin kävi.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Paljonhan siinä on miettimistä. Mitenkä esimerkiksi jos kotona ei ole tuetokonetta? Tai jos nuori ei onnistu saamaan työssäoppimispaikkaa jossa toimii apulaisena kisällille? Vähäosaisimmilla nuorilla ei välttämättä ole enää tänäpäivänä mahdollisuutta opiskella toiseen asteen tutkintoa. Opiskelupaikkojakin vähennettiin reippaasti. Eri lähteiden mukaan niitä on vain 70% - 80% halukkaista. Kaikille peruskoulun päättäville nuorille ei siis edes lähtökohtaisesti ole toiseenasteen paikkaa. Suomessa koululaitos on muutenkin romutettu. Nykynuoria on jo sanottu taidottomiksi ja epäpäteviksi. Nuoria ei paljata ja nuorisotyöttömuys vain paisuu. Työmarkkinoilla suoritetun opinnon arvo voi olla 0.

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro

Erityisen huolestuttavaa on saada työpaikoilta sitä viestiä - olipa kyse sitten terveydenhuollosta tai putkihommista - etteivät aloille valmistuneet välttämättä osaa sitä, mitä koulussa olisi pitänyt oppia.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Hyvä puoli sentään on se että onneksi rekryt ja yritykset valittavat tilanteesta ääneen, pahempi olisi jos nämä olisovat hiljaa jolloin emme tietäiso miten kriisiss tilanne oikeasti on. Mutta pelkkä valittaminen ei tilannetta itse paranna.

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Laitappa tähän esimerkki sellaisesta työpaikasta niin nähdään millaiset arvot ja asenteet siellä taustalla on?Onko firma joka hakee 10v.kokemuksella 19v. vaiko firma joka arvostaa työntekijöitään ja palkkaa ihmiset sinne minne heitä tarvitaan?Vai onko kyse firmoista joiden valitukset perustuvat siihen ettei palkanmaksu kiinnosta,silloinhan ne alkavat valituksensa julkisuudessa varsinkin.

Meneppä muuten sosiaali ja terveydenhoidon oppilaitoksiin ja esitä sinne huolesi epäpätevyydestä jota sieltä työpaikoistasi kuuluu,jospa yhdessä mietitte kuinka opettajien ammattitaitoa kehitetään?

Putkimiehiä/naisia taas palkataan nuorista ja siellä alalla voi olla jopa puutettakin jossain päin suomea.Hyvin ovat kelvanneetjo suoraan koulun penkiltä valmistuttuaan ja varsinkin he joilla on ollut se harjoittelupaikka tai suhteita jo alkujaan.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #24

SOK on ainakin kunnostautunut pitämään meteliä asiasta. Perehdyksen lisäksi joudutaan esimerkiksi opettamaan uudelle tuöntekijälle kirjanpidonohjelman tai kassajärjestelmän käyttö. Puutteita on myös taiojen osaamisen ja kielen kanssa. Sen enempää en minäkään asiasta tiedä. Googlaamalla noita löytyy lisää. Esimerkiksi pienyrittäjä joka valitti Ylen artikkelissa ettei löydä Suomesta osaavaa tekijää vaan tuöntekijät pitää palkata ulkomailta.

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen Vastaus kommenttiin #25

Tarkoitin kysymyksen Kotrolle itselleen.Eihän kukaan nuori ilman lainmukaista perehdytystä voikkaan osat akaikkia käytäntöjä mitä missäkin on.Kun SOK valittaa on sen katsottav apeiliin,itse ovat palkanneet kielitaidottomia ja virolaisia jne.Nuoria on turha syyttää,kun ahneus menee kaiken edelle.

Perehdytys kuluu SOK:llekin Joka alalla on omat ohjelmistons amitä käytetään j akun vanhoj atyöntekijöitä joudutaan jatkuvasti kouluttamaan heitäkin,niin SOK valitus on aivan sitä itseään.KELA,opettajat jne.ovat kaiken aikaa koulutuksissa koska eivät ole ajantasalla edes ammattiinsa kuuluvista alueista.

Varhaiskasvatus,esikoulu jne.Sosiaaliviranomaiset,kelan duunarit jne.

Pekka Pylkkönen

Vähäosaisimmilla nuorilla on taloudellisesti Suomessa maailman parhaat mahdollisuudet opiskella. Ruikuttajat eivät pärjää missään, se on selvä.

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Tästähän 2019 abitkin jo antoivat fossiileille näyttöä lakanoissaan.Eräät kun eivät ymmärrä että nyky nuoret joutuvat taistelemaan aivan eri maailmassa kuin he,ikuisine suojatyöpaikkoineen tai suhteilla saatuine virkoineen jne.

Ennen käveli firmaan sisään sai duunia,ei enää.Suomen tulee koko ajan lisää halpatyövoimaa joka vie sekin PALKKATÖITÄ kaikilta ihmisiltä.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Kaikesta valittamisesta huolimatta Suomessa käytetään Ruotsin ohella edelleen ylivoimaisesti toiseksi eniten rahaa koulutuksen ylläpitoon kaikkiin EU:n maihin verraten.

Jossakin vaiheessa tosin luulisi, että koulutusmenotkin laskisivat, koska syntyvyys on laskenut viime vuosina yli 60.000 tasolta 50.000 tasolle. Kai nyt opettajillakin on joku oppilasmitoitus, vaikkapa 27 oppilasta / opettaja ?

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro

Eipä ole määritetty opiskelijoiden tai oppilaiden määrille mitään maksimeja. Alakoulua käyvän tyttäreni luokalla on parhaillaan 32 oppilasta.

Risto Salonen

Oppikoulun ekalla luokallani oli 40 oppilasta ja kahdella rinnakkaisluokalla samoin. Tilanne jatkui samana viisi vuotta. Lukiossa kahdella luokalla enää yhteensä n 60.
Kumma juttu näistä kirjoittaneista yli 60% selvisi koulusta kahdeksassa vuodessa.

Käyttäjän Veli-MattiPoikela kuva
Veli-Matti Poikela

Tyttäresi koululuokka saa kuukaudessa 24000 euroa rahaa. Minun on hyvin vaikea ymmärtää miten tuollaisella rahasummalla ei muka saada järjestetyksi laadukasta opetusta 32:lle oppilaalle varsinkin, kun he eivät kuluta koulunpenkkiä kuin puolipäiväisesti. Resurssipulasta on mielestäni turha puhua vaan kyse on silkasta korruptiosta.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Muualla Eurooppaa peritään toisen asteen opinnoista lukukausimaksuja, Suomessa ja Ruotsissa se on amisjonnelle ja lukiohikarille lukukausimaksutonta. Se vaikuttaa huomattavasti siihen paljonko valtiolta kuluu verorahoja koululaitoksen ylläpitoon. Suomessa ei voida päästä samaan tulokseen kuin Euroopassa samalla pudjetilla ilman lukukausimaksuja. Sitä me emme kuitenkaan halua että toisenasteen koulutus on vain hyvin toimeentulevien etuoikeus.

Pekka Pylkkönen

Koulutusmenot per bkt eivät vähene vaikka kaikki maksettaisiin yksityisellä rahalla.

Käyttäjän jj2311 kuva
Jyrki Immonen Vastaus kommenttiin #16

Hyvä pylkkönen, yhteiskunnan rahalla loisijat pitää laittaa ojennukseen. Meillä pitää olla paremmat koulut koska olemme hyvätuloisia ja maksamme kovalla työllä perimämme rahat omasta.taskustamme.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #19

Sama raha se kiertää kokoajan taskusta taskuun uudelleen ja uudelleen, ellei sitten keskuspankit päätä vetää välistä takaisin tai syytää lisää rahaa kiertoon. Työnteko ei synnytä eikä luo uutta rahaa, vaikka näin tunnutaan luultavan. Jostain taskusta se raha on tullut sille yritykselle joka kaivaa omasta taskustaa samoja rahoja maksaakseen teille palkkaa. Mutta pystytkö arvaamaan mitä sitten käy tälle järjestelmälle jos niitä rahoja aletaan piilottelemaan taskuissa eikä enää laitetakkaan kiertoon?

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #41

Rahan määrällä ei ole yhtä dramaattista vaikutusta kuin tuotannon määrällä. Rahan arvo kun voi vaihdella.

Rahan piilottelu ei ole yhtä paha kuin se että kuluttaa vaikkei tuota.

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro

Emme, sitä emme tosiaankaan halua että toisen asteen koulutus olisi vain taloudellisesti hyvin pärjäävien etuoikeus! Lukukausimaksuja ei saa tulla sen enempää toiselle asteelle kuin yliopistoihinkaan.

On erittäin tärkeää, että kotitaustasta riippumatta kaikki voivat opiskella niin pitkälle kuin rahkeet riittävät.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #17

Voi pyhä jysäys sentää ajatellen aiempia kommentteja. Kuten Pylkkönen totwsi, sillä ei ole mitään väliä koulutuksen kokonaiskustannusten kanssa, mistä rahalähteestä rahat ovat peräisin. Jos Suomessa koulutusmenot ovat x % / BKT tai euromääräisesti xxxxxxxx euroa, niin ne ovat reaalisesti ne mitkä ne ovat.

Suomessa käytetääb edelleen rahaa hemmetin paljkn enemmän koulutukseen, kuin mitä muissa EU- maissa lukuunottamatta Ruotsia.

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Miten he jotka suorittavat kaksoistutkinnon?Lukiosta vaan puhutaan aivan kuin ei kirjoittaja tietäisi ettei lukio ole ainoa jossa nuoret opiskelevat.Ruotsissa kirjat ovat maksuttomia sekä sosiaali ja teveydenhoidon palvelut,mikä siinä on ongelma?

Päinvastoin.On todella vastenmielistä lukea "opettajan"kirjoittavan nuorista jotka eivät osaa edes ammattejaan.Joko opettaj aitse elää jossain kuplassa tai sitten on ainoastaan tarkoitus halveksia ammattikouluista valmistuneita nuoria.

Lukio on yleissivistävä sieltä ei valmistuta mihinkään.Meneppä sanomaan niille nuorille päin naamaa ,kavereinesi,että heistä ei ole mihinkään eivätkä he osaa ammattejaan.Mistä maksuttomuudesta edes puhut?Kirjoista se lähinnä on kyse ja niistä joistakin laitteista joita JO NYKYÄÄN toiset oppilaat saavat kouluissa toiset eivät.

Hävetkää koko sakki joka nuoria täällä halveksii ,elätte menneisyydessä ja omissa ylimielisissä maailmoissanne.Tuolla joku /jotkut kuvittelevat että suomessa saa rahaa automaatista kun opiskelee ,tuollaisten tyyppien elämä rajoittuu oman navan (katkeruuden?)ja harhakuvitelmien varaan.Opettajilla onkin liitoineen ,miettimisen paikka,jollei pysty muita kuin omia etujaan ajamaan.Kyllä niistä palkoista ja lomista huudetaan kurkku suorana,mutta lasten luokkakoot annetaan kasvaa.

Kun vihreät ja kokoomus yhteistuumin halusivat erityislapset normiluokille ja tuhannen oppilaan mammuttikoulut ,ei mitään ongelmaa opettajille näyttänyt olevan.Vai onko liitto niin heikko että ainoastaan opettajien palkat ja muut edut aiheuttavat suuren huudon,jos niitä aletaan tarkastelemaan?.

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro

Ilona, arvostan suuresti ammattikoulussa opiskelevia nuoria, mutta en osaa arvostaa niitä päätöksentekijöitä, jotka veivät nuorilta lähitunnit ja siten heikensivät nuorten mahdollisuuksia kehittyä rautaisiksi ammattilaisiksi.

Risto Salonen

Tuo 19 miljoonaa ei ole Helsingille ongelma, muulle maalle vastaavasti useimmiten on.
Helsinki rakensi Oodin, baanan, sulkee Hämeentien yksityisautoilta, rakentaa Kruununsillat. Näitten jälkeen en yhtään ymmärrä valitusta, että ei ole varaa 19 miljoonaan. Valintakysymys.

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

1. Jokaiselle nuorelle toisen asteen tutkinto
Ensinnäkin jokaiselle nuorelle pitää turvata toisen asteen tutkinnon suorittaminen. Oppivelvollisuuden pidentäminen olisi tähän selkeä ratkaisu. Jos siihen ei löydy valmiutta, pitää selkeästi määritellä ja resursoida ne muut keinot, jolla samaan lopputulemaan päästään.

Oppivelvollisuuskaan ei yksin riitä, vaan tarvitaan toimia lähiopetuksen ja riittävän ohjauksen turvaamiseen, perusopetuksen opinto-ohjaukseen ja oppimisen tukeen. Opettajamitoituksen on oltava riittävä jokaisen lapsen ja nuoren kohtaamiseen.

2. Tukea maahanmuuttajataustaisille
Toisekseen on kiinnitettävä erityistä huomiota maahanmuuttajataustaisiin oppilaisiin. Toisen polven maahanmuuttajistakin joka neljäs jää vaille toisen asteen tutkintoa.

Suomi toisena kielenä -opetus, valmistava koulutus ja laadukas kotoutumiskoulutus vaatisivat nykyistä suurempia panoksia. Lisäksi perhevapaauudistuksessa on varmistettava, ettei se ohjaa äitejä ja lapsia kotiin, varhaiskasvatuksen ja työmarkkinoiden ulkopuolelle.

3. Huomio varhaiskasvatuksen laatuun ja keinoja osallistumisasteen nostamiseen
Kolmantena keinona ehkäistä epätasa-arvoa haluan nostaa varhaiskasvatuksen. Vaikka koulutuksen tasa-arvosta on puhuttu jo pitkään esimerkiksi yliopistojen ja perusopetuksen kannalta, on varhaiskasvatuksen tasa-arvoisuuteen kiinnitetty varsin vähän huomioita. Se on ongelmallista, sillä laadukkaalla varhaiskasvatuksella on mittavat vaikutukset lapsen myöhempään koulutuspolkuun.

Moni lapsi jää myös kokonaan ilman varhaiskasvatusta, viisivuotiaistakin yli 20 prosenttia. Päiväkodeissa on myös suuria eroja: Yksityiset päiväkodit voivat tällä hetkellä toimia täysin eri pelisäännöin kuin kunnalliset. Ne voivat valikoida asiakkaansa ja periä suurempia maksuja, mikä asettaa perheet eriarvoiseen asemaan.

Keinoina vastata varhaiskasvatuksen ongelmiin on esitetty mm. maksutonta varhaiskasvatusta ja kaksivuotista esiopetusta, voiton tavoittelun rajoittamista sekä tiukempaa sääntelyä esimerkiksi lapsen oppimisen ja kasvun tuen osalta. Kaikki näistä keinoista ovat tarpeellisia.
Valitettavasti koulutuksen tasa-arvon ongelmat eivät rajoitu vain esittämiini ongelmiin, mutta väitän, että näiden ongelmien ratkaiseminen on avainasemassa, jos haluamme, että yhteiskunnallinen eriarvoistuminen vähenee.

Jos seuraava hallitus ei puutu näihin ongelmiin antaa se hiljaisen hyväksynnän sille, että kansalaisten hyvinvointierot kasvavat, työllisyys ei kohene, ja radikalisoituminen ja rikollisuus lisääntyvät.

Suvi Pulkkinen
OAJ:n koulutuspoliittinen asiantuntija

Tässä on sitten opettajien oman liiton politiikkaa eli listaa "vaatimuksista"Opettajien ongelma näkyy olevan se,että sielläkään ei nähdä kuin oman akateemisen ,keskiluokkaisen näkökulmasta asioita.Kun moni valmistuneista on todellakin niitä ns."parempi osaisia"tai jo valmistuneet,opiskelleet joskus yli 20 vuotta sitten,kun suomi oli aivan toista.

Nyt suomen suuri ongelma ovat ns.maahanmuuttajataustaiset joiden takia luokissa tökkii kun ei ole kielitaitoa,jolloin kaikki jäävät jälkeen.Tähän kun vielä laitetaan kokoomuksen j avihreiden mammuttikoulut j aerityislapset normiluokille ilman avustajia,ei ihme että PISA tulokset laskevat joissakin kouluissa.

Faktaa on taas sekin että eriarvoistuminen alkaa jo sieltä varhaiskasvatuksesta ,suomessa on YKSITYISET varhaiskasvatuspaikat ja koulut näille varakkaiden lapsille joita verorahoilla tuetaan ,muuten enemmän kuin julkista puolta.Se,ettei suomeen haluta ilmaisia kirjoja toiselle asteelle,on poliitikoiden ja hallituksen tietoinen päätös,joka ei ole rahasta kiinni,vaan siitä ettei siellä ole ollut ketään joka ajaisi perheiden ja lasten asioita suomessa.

Ongelma on paljon syvemällä kuin näissä poliitikoiden vaalien alla ulostuloissa.Edelleen odotan vastausta miksi ei Ruotsinmalli kelpaa suomeen,joka kehuu olevansa hyvinvointivaltion lisäksi hyvinvointia ihmisilleen tuottava sivistysvaltio.

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Huomautan vielä että kouluihin on tuotu sosiaaliviranomaiset,THL,moniammatilliset asiantuntija verkostot ,lastensuojelu,terveydenhoitajat,koulukuraattorit,psykologit jne.jne. varhainen puuttuminen ja näihin kaikkiin satapäisten kerholaisten ylläpitoon menee miljarditolkulla veronmaksajien rahaa vuosittain.Mainitaan vielä että varhainen puuttuminen alkaa JO neuvolassa.

Kun nämä kaikki toimijat roikkuvat suomalaisten perheiden niskassa niin kumma on että perheiden ongelmat ainoastaan lisääntyvät.Hyvä esimerkki on KIVA-koulu projekti,joka ei ole saanut aikaan mitään muutakuin veronmaksajien rahojen haaskaamista ,useat rehtorit jo vuosia sitten sen totesivat:hyödytön. Sitran huoliliputusmalli joka tehdään perheiden selän takana kouluissa,vanhemmat eivät saa lastensa terveystietoja jne.

Varhaisesta puuttumisesta onkin sanottu että se tarkoittaa lasten varhaista puuttumista kotoaan,kunkerholaiset alkavathäärimään.Varhaisen puuttumisen rahoittaminen onkin monen mielestä verorahojen haaskaamista kun suomeen on lisätty sosiaalityöntekijöitä ja kouluihin näitä moniosaajia eli joka alan asiantuntijoita ,wilmaa jne.ja silti ainainen valitus jatkuu ettei ole resursseja ja kun sen varhaisen puuttumisen pohja on alan koulutuksien asennevammoihin ja ennakkoluuloihin perustuva..Ei opettajia kiinnosta oppilaat enää nykyään,vaan se on duunia siinä missä muukin.Wilma jossa roikutaankin puolet päivästä oli se pelastus:ei tarvitse enää kohdata vanhempia luonnossa.

Kokoomuksen ja vihreiden liian isot koulut,erityislasten laittaminen normiluokille,päiväkotien muuttaminen varhaiskasvatuspaikoiksi /ei ole edes pätevää henkilökuntaa kuten ei seksuaalikasvatukseenkaan joka tuotiin sekin kouluihin ja varhaiskasvatukseen, harrastuksiin osaksi opetus suunnitelmaa.

Oli se paperilla hienoa kun sai toteuttaa fantasioitaan,joista ei ole edes ne aiemmatkaan toteutuneet.

Risto Salonen

Eli liikaa viranhaltijoita ilman järkevää tekemistä.

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Niinpä.Ja lisää tulee joka vuosi.Varhaiskasvatukseen perhetyöntekijät eli aina vaan perheille lisää paineita niskaan.Huvittavaa on se jatkuva valitus resurssien puutteesta suomessa ,kun näitä rouvakerholaisten apostoleja sikiää kuin sieniä sateella ja sinne on lykätty verorahoja satoja miljoonia lisää.

Kohta ei kouluissakaan ole kuin näiden huoliseulojien eli varhaisen puuttumisen asikashankkijoita.

Perhetyön arviointien objektiivisuus vaarantuu, kun yhä useampi perhetyön palveluntuottaja tarjoaa myös lasten sijoituspalveluja.
Perhetyöntekijöiden tulo päiväkoteihin nykyisellä osaamisella tarkoittaa päiväkotien kasvatuskumppanuuden siirtymistä vanhemmista lastensuojelun työntekijöihin, lisää moniammatillisia kokouksia ja oikeusturvaongelmia, perheiden luottamuksen rapautumista päivähoitoon ja turhia lastensuojeluilmoituksia ja sijoituksia.
(varatuomari L.I)

Mielenkiintoista onkin se kouluissa tapahtuva perheiden luokittelu jonka perusteella opettajat ja muu henkilökunta valvoo perheitä ja lapsia jo etukäteen saamillaan "tiedoilla"joita levitelläänkin auliisti perheiden selkien takana.Wilma on sekin arveluttava väline ,siellä kun opettajien merkinnät seuraavat lapsia ala-asteelta yläkouluun asti,ja niiden varassa on tehty lastensuojeluilmoituksia.Lakihan ei sitä salli mutta näille toimijoille se ei merkitse mitään.

Nämä kaikenkarvaiset toimijat kun karsitaan sieltä puskaroimasta jää rahaa suomalaisten lasten ja nuorten ilmaisiin kirjoihin ja muihin tarvikkeisiin,ladukkaaseen opetukseen.Ei kannata koulusta puhua jos ei käsitä että siellä taustalla on elätettävänä satapäisten rouvakerholaisten ynm.hukkasyöjien laumat,joista ei julkisuudessa kukaan puhu.

KIVA-koulu projektin hinta veronmaksajille?Perhetyöntekijöidenhinta veronmaksajille varhaiskasvatuksessa?Moniammatillisten asiantuntija verkostojen hinta veronmaksajille?Harrastuspaikoissa sama laulu,hinta?

Kun nyt jo summa pyörii yli 1,4 miljardissa vuosi näiden kerholaisten ja siitä tulevien oheisvaikutusten maksamiseen verorahoilla,niin kuka väittää että ei ole varaa Ruotsin malliin ilmaisiin kirjoihin ja sosiaali ja terveydenhoitoon?

Lastensuojelu seuraa perheitä 0-18 v.asti ja joissakin tapauksissa jopa 21v.asti.Eli ei pidä sivuuttaa missään nimessä tätä mitä taustalla tapahtuu monenkaan vanhemman tietämättä siitä yhtään mitään.Tähän huoliseulojien laumaan kun lisätään se,että hallitus on karsinut perheiden lainmukaiset tukitoimet ,onkin irvokasta puhua tasa-arvosta ellei ota huomioon koko paletin sisältöä.

Pieneltä tuntuu se ilmaisista kirjoista itkeminen ,kun veronmaksajien rahaa poltetaan tällaisten valvontakoneistojen ylläpitoon ILMAN tuloksia.Perheiden pahoinvointi on ainoastaan lisääntynyt.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Kotro, hieno kirjoitus. Todistan tuota kirjoittamaasi parasta aikaa. Kaksoistutkinto-opiskelija oli kolme viikkoa kotona lukuunottamatta lukion lähiopetusta.
Elokuusta joulukuuhun, siis koko syksyn, opiskelija oli työharjoittelussa oppimassa. Ei työharjoitteluun haettaessa, ei työharjoittelun aikana eikä työharjoittelujakson päättyessäkään opettaja ollut kertaakaan, ei yhtään ainoata kertaa, yhteydessä opiskelijaan eikä työharjoittelupaikkaan. Opettaja ei siis koskaan vieraillut työharjoitteluyrityksessä. Opiskelija ja työnjohtaja sävelsivät lopulta harjoittelutodistukseen, milloin työharjoittelun "arviointi" on pidetty.

Nyt kevään lähiopetusjakso on pidetty. Kolme viikkoa poika kävi lukio-opetusta järjestävällä koululla kahtena päivänä viikossa. Ne olivat ne lukion lähiopetuspäivät, siis. Pari kertaa hän piipahti ammattikoululla hakemassa oppimateriaalia ja tekemässä kokeita. Kokeet menivät ilmeisen hyvin, kun yhdellä kokeella kuitattiin suoritetuiksi seuraaviakin kursseja, mm. ruotsin kielessä kävi näin.

Kevään työharjoittelujakson harjoittelupaikan opiskelija järjesti toisesta paikasta. Kävi haastattelussa ja sai paikan. Sopimuksen allekirjoittamistilaisuuteen opettaja ei toimittanut koulun opetussuunnitelmaan liittyvää työharjoittelusuunnitelmaa eikä koulun puolelta muitakaan tarvittuja papereita. Opiskelija laittoi asiasta kaksi sähköpostia, jossa pyysi opettajaa reagoimaan. Vastaamatta jäivät, tyhjän olisi saanut pyytämättäkin.

Työharjoittelu alkaa hiihtoloman jälkeen. Opiskelija odottaa työharjoittelultaan paljon. Olihan viime syksykin oppimisen kannalta kovinkin antoisaa aikaa. Työ opetti. Poika osaa paljon enemmän ja myös uskaltaa käyttää uusia taitojaan. Hän haastaa ja hämmentää myös minua joka päivä tietotaidoillaan ja osaamisellaan.

Oppimista siis tapahtuu ja on tapahtunut. Koulun panos vain jää ihmeen vähäiseksi.

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro

Kiitos Kai kokemuksen jakamisesta. Valitettavasti olen kuullut samanlaisia tarinoita paljon. Monen ammatillisella puolella opiskelevan nuoren vanhemmalla on tunne, että heidän lapsensa on jätetty suorastaan heitteille.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Olen samaa mieltä tuosta heitteille jättämisestä. Oman poikani päästötodistus olisi riittänyt lukioonkin. Hän vain halusi saada ensisijaisesti ammatin. Hänen oppimisensa tullee täyttämään tutkintovaatimukset. Mutta kn tuo kokemus on samanlainen myös niillä, jotka tarvitsisivat enemmän tukea.

Koulutus on väärä paikka säästää. Ei 16-18 -vuotiaita voi jättää oman onnensa nojaan pelkästään selviytymään.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Ennen kaikki oli koulussakin paremmin.

Nimimerkki ” Yo-69”

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro

Uskaltaisin kyllä väittää, että nykyään on käytännössä kaikki paremmin kuin ennen. Mutta toisen asteen rahoituksen suunta on poikkeus.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Mutta Arno hyvä, sinähän synnyit vasta juuri ennen ylioppilasjuhliani.

Taidamme itse asiassa olla jäävejä arvioimaan toistemme koulukokemuksia.

Petri Hämäläinen

Erittäin hyvä ja tärkeä kirjoitus.

Karmaisevaa on kyyti Suomessa.

Maa tuhoutuu. Kuka sammuttaisi valot?

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro

Eipä tässä varmaan vielä tuhoutumassa olla. Mutta nyt on tärkeää äänestää eduskuntaan ihmisiä, jotka ymmärtävät, kuinka kausakantoisen haitallista on jos nuoret, jotka tarvitsevat elämäänsä rytmiä, rutiineja ja välittämistä, sysätäänkin koulusta kotiin läppäriensä ääreen.

Petri Hämäläinen

Kyllä lukeman perusteella suomalaisesta koulujärjestelmästä on tulossa se kauan odotettu Uusi Nokia.

Eli maailman maineesta tuhon partaalle alle kymmenessä vuodessa.

Jotain tässä maassa on pahaati vialla. Kaikki menestys mätänee käsiin.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Vaikka maan rahalliset satsaukset koulutukseen ovat Ruotsin ohella korkeimmat koko EU:ssa ?

Koulutuksen hätätilako kustannusten osin ?

Voisiko opetustyö olla järjestettävissä pienemmin euromäärin tai tehokkaimmin järjestelmin ?

Esim. ammatillinen koulutus enemmän oppisopimuspohjaisesti ?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset