ArnoKotro

Kiitos 2015-2019

Vaalit on pidetty ja kansa puhunut. Siispä pulinat pois – tai ei aivan: on syytä kiittää varsinkin jatkosta pudonneita työstä, jonka ovat tehneet.

Kerrean jos toisenkin on käynyt mielessä, että eipä taida kansanedustajan työ olla ihan leppoisimmasta päästä. Itse toimin lukiossa opettajana, ja jos homma menisi kuin eduskunnassa, se kai tarkoittaisi suunnilleen seuraavaa.

Opettajainhuone olisi jaettu kahtia. Toinen puoli yrittää koko ajan keksiä, missä toinen puoli on mokannut: ”Opetuksen taso on ollut surkea, sen näkee sokea Reettakin. Varsinkin lehtori Koistinen on toiminnallaan tehnyt kaikkensa, että suomalainen koululaitos tuhoutuisi.” Lyttääminen televisioidaan ja lähetetään suorana, pirullisimmat vinoilut pääsevät iltauutisiin.

Ei riitä, että opettajat sättivät toisiaan. Isojen lehtien kolumnistit, pääkirjoitukset ja skandaalisivut olisivat herkeämättä kimpussa. Pienetkin rikkeet ovat luupin alla. ”Lehtori Virtanen söi vuosina 2015-17 ruokalassa kolme kertaa nakkikeittoa ilman ruokalippua.” Ja valtamedia on tietty lievimmästä päästä: sosiaalisen median törky äityisi tappouhkauksiksi asti. 

Neljän vuoden välein työsuhde pannaan katkolle ja kaikkien pitää hakea omaa työtään. Opiskelijat saisivat äänestää uuden opettajakunnan. Siinä ilmapiiri kiristyisi kummasti, kun maikat yrittäisivät entistäkin kärkkäämmin osoittaa, että kollega ei ole onnistunut työssään. Opettajat värjöttelisivät kadunkulmissa jakamassa opiskelijoille karkkia ja käyttäisivät säästönsä mainoksiin, joissa vakuuttelevat osaavansa opettaa. 

Sitten jännätään tuloksia, jotka olisivat julkisia kuvan kera. Ei voi mitään, viimeisten neljän vuoden ajan filosofian kurssit eivät selvästi vakuuttaneet, ulos. Somesta voi lukea, että ihan oikein kun sekin homo sai kenkää.

Minulla on ollut ilo tutustua vuosien varrella joihinkin kansanedustajiin. Sen sijaan ei ole ilo nähdä, mitä putoaminen eduskunnasta tarkoittaa. Viestit ovat karuja: outo olo, juuri nyt ei näe eteenpäin, voimat on lopussa. Laitan kaikki somekanavat kiinni.

Mutta myös: tästä selvitään, tuntuu jopa helpottavalta, kiitos tuesta.

Ei, en tarkoita että median pitäisi lakata kritisoimasta politikkoja, ei saisi olla hallitusta ja oppositiota tai kansanedustajat pitäisi valita työhön eliniäksi. Tarkoitanpa vain, että voisimme vaikka näinä päivinä osoittaa vähän myötätuntoa ja kiitollisuutta niitä ihmisiä kohtaan – puolueeseen, ikään ja sukupuoleen katsomatta – jotka oman arvomaailmansa pohjalta kai kuitenkin ovat yrittäneet tehdä parhaansa maan hyväksi, joskus jaksamisen äärirajoilla, mutta äänet eivät riittäneet jatkoon.

Voidaan olla perustellusti eri mieltä siitä, mitä Suomi nyt eniten tarvitsee, mutta yksi asia on varma: ei ainakaan vahingoniloa. 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Hehheh, otsikon perusteella kiittelit jo pitkälle tulevaisuuteen. Ei siis vahingoniloa...

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro

Kiitos Pasi, korjasin, kaikkea sitä kiireessä sattuu!

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Kyllä se mieluumminkin on niin, että siellä opettajanhuoneessa vallitsisi työrauha ja kunnioitus työtovereita kohtaan, mutta ulkopuolisen kysyessä kerrottaisiin tajuttomista riidoista.

Se uutinen taas muuttuisi rikkinäisen puhelimen tapaan sellaiseksi, että siellä koulussa ne opettajat pelkästään riitelee ja kampittaa toisiaan, mikä saisi vanhemmat suunniltaan.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Kiitos Arno Kotro. Oli ilo lukea myötätuntoinen blogisi, joka varmaankin vastaa hyvin todellisuutta. Me täällä Usarissa olemme myös heidän taakkaansa liian usein lisäämässä. / Eipä sitä juuri kukaan kiitos juttuja kirjoittele.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Kyllä putoaminen riipaisee mutta kyse silti lienee enemmänkin omatunnon potkaisusta kuin oikeasta ongelmasta. Floridassa elävillä eläkeläisillä on karmea ongelma se kun uima-altaan putsaaja pitää rokulipäivän.

Putoaminen napsahtaa ikävästi mutta paikkaa ei voi pitää tappiin asti vaan niin kauan kuin luottamusta piisaa.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Monikohan kansanedustajistamme on oikeasti pyyteetön idealisti ?

Käyttäjän minavaan kuva
jouko viitala

Kysymystä voisi laajentaa! Monikohan ihmisistä on oikeasti pyyteetön idealisti?

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Pulinat pois, mutta miksi? Hassu sanonta.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Itse asiassa tuo hävinnyt puristaa käsiään piilossa nyrkkiin ja ajattelee :

Saatana, vielä minä näytän. Kosto elää.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Juu en minäkään usko tuohon, sanonta tarkoittaa korkeintaan, että sanojan pulina on vain vähän aikaa tauolla ja haluaa määrätä muut pysyvästi hiljaiseksi. ;-)

Käyttäjän KalervoNiementaus kuva
Kalervo Niementaus

A.K:"..mutta yksi asia on varma: ei ainakaan vahingoniloa."

Ja nyt sitten meiltä köyhiltä ja vähempiosaisilta haluttaisiin viedä viimeinenkin hupi elosta. Mitäs jos te "parempiosaiset"+pudonneet muodostatte ihan oman nuotiopiirin ja veisaatte siellä kumbayaa..minä poika laulelen "elämän valttikortteja" sillä välin.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Arno varmaankin muistaa kuka filosofi on sanonut: ”Kun ihmiset vajoavat oikein huonoiksi, he eivät tunne enää muuta kuin vahingoniloa” .

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Piti vielä kaivaa esille nuorena naisena kokoamani "viisaudenkirja". Tuon edellisen mietelmäni onkin sanonut Goethe, jonka mietelmistä on koottu kokonainen kirjakin. Alkuperäinen teksti kuului näin:

"Kun ihmiset vajoavat oikein huonoiksi, eivät he enää tunne muuta osanottoa kuin vahingoniloa".

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset