ArnoKotro

Voi pyhä yksinkertaisuus

Väestötieteen dosentti Ismo Söderling on kommentoinut hirmuista ongelmaa: Suomen väkiluku uhkaa joskus tulevaisuudessa laskea. Dosentti on "madonluvuista" järkyttynyt: ”Suomi on häviämässä pohjoismaisen väestökilvan. Suomesta on tulossa Pohjoismaiden lilliputtivaltio tällä menolla." (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006079125.html)

Voi hyvä jysäys. Maailman suurin ongelma on väestönkasvu, ja ylisuuren väestön aiheuttama kuormitus on viime kädessä kaikkien ympäristöongelmien perussyy. En taivaan kiitos ole kuullut mistään Pohjoismaiden välisestä väestökilpailusta, mutta jos sellainen tosiaan on olemassa, pitäisi kilpailla siitä, mikä maa saa ensimmäisenä vakiinnutettua väkimääränsä nykyistä alemmalle tasolle.

On päätöntä, jos samaan aikaan vaadimme ilmastonmuutosta kuriin ja haluamme väestön kasvavan juuri siellä, missä elintaso on korkea ja päästöt henkeä kohti suuret.

Sitäkin on kuultu ihan väestötieteilijöiden suulla, että Suomen väkiluvun kasvu ei ole ongelma, koska meitä on niin vähän, vain reippaat viisi miljoonaa.

Justiinsa. Tällä logiikalla voimme sitten pilkkoa vaikkapa Saharan eteläpuolisen Afrikan viiden miljoonan asukkaan segmentteihin ja todeta jokaisen kohdalla, että eipä ole väestöräjähdys ongelma eikä mikään, kas kun populaa on alueella alle promille maailman väestöstä.

Ympäristöä ei pidä alistaa taloudelle. Talouden pitää päinvastoin palvella ihmistä ja ympäristöä. Väestöpolitiikassa halutaan kuitenkin tehdä poikkeus ja vaaditaan väkiluvun kasvua, ettei huoltorasite kasva liian suureksi.

Mutta nyt herätys, ihan oikeasti. Eläkeläisten määrä suhteessa työväestöön on ongelma, joka hoituu ajan kanssa, ja sen kustannukset ovat selvästi siedettävämmät kuin sen, että sidomme itsemme sekä talouskasvun että jatkuvan väestönkasvun pakkopaitaan.

Sellaista kuormitusta ei nimittäin planeettaparkamme kestä. Ja kun me suomalaiset haluamme olla mieluusti esikuvia ilmastonmuutoksen selättämisessä, miksemme olisi väestöpolitiikassakin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

30Suosittele

30 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (54 kommenttia)

Käyttäjän juholeppanen kuva
Juho Leppanen

No ei kai masokistinen pidä olla. Sitäpaitsi mistä me tiedämme mitä teknologisia ihmeitä vielä keksitään. Voihan olla, että jo kymmenen vuoden päästä fuusiovoima tuottaa tasaisesti sähköä, öljyntuottajamaat ovat vararikossa (luojan kiitos), ja nykyiselle ilmastohysterialle nauretaan. Suomalaiset ovat hieno sivistyskansa jolla on maailmalle paljon annettavaa. Syyllistynkö ajatusrikokseen jos totean, että kaikki Saharan eteläpuoliset viiden miljoonan asukkaan "segmentit" eivät ole saaneet yhtä paljon aikaiseksi kuin suomalaiset.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Optimismin lisäksi tarvitsemme myös realismia. Aika laaja on konsensus, ettei sellaista teknologista hopealuotia ole eikä tule, jolla haasteet kertalaakista ratkaistaan. Samoin väitöskirjaksi asti on tutkittu, että teknologian kehittäminen ja kaupallistaminen on hidasta ja varsinkin epävarmaa.

Käyttäjän pasianttila71 kuva
Pasi Anttila

En tiedä afrikan segmenteistä mutta esim vietnamin ylikulutuspäivä on 21.12 kun suomen on 5.4.
voitas elää toisellakin lailla?

Käyttäjän PerttiKannisto1 kuva
Pertti Kannisto

Tyhjiöt tai alipaineiset alueet täyttyvät ulkopuolelta fysiikan lakien mukaan.
Vielä nyt on kyse siitä mitä haluamme, antaa asuntomme ulkoatuleville vai täyttää ne omalla populaatiolla.

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro

Pertti, ei esimerkiksi koskemattomien erämaiden täyttäminen ihmispopulaatiolla ole mikään luonnonvoima.

Käyttäjän PerttiKannisto1 kuva
Pertti Kannisto

Luonnonvoima, kunnes oma rajavalvonta on riittävä ja maahanmuuttoon ei houkutella ilmaisella oleskelulla.

Käyttäjän MattiJuhani kuva
Matti Loikkanen

Vouhotus ilmaston muutoksesta Suomessa kiehuu jo yli laidan.

Suomessa on runsaasti tilaa, vaikka väestönkasvulle. Ja metsien hakkuita voidaan lisätä, eikä lehmiä tarvii vielä lopettaa.

Suomen osuus koko maailman ilmastosaasteista on 0.--1% (en ole varma monta nolla pilkun jälkeen tulee). Vaikki kaikki suomalaiset siirtyisivät takaisin kivikauteen, se ei näkyisi eikä tuntuisi maailman saasteongelmassa.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Onko Pohjoismaissa väestokilpa? Tietävätkö skandinaavit tästä ja osallistuvatko kilpaan? Miten siihen osallistutaan, ihan perinteisin menetelminkö?

Käyttäjän allsynergy kuva
Rami Ovaskainen

Onko pakko osallistua kilpaan jos ei halua? Ei se minusta ole kiinni, mutta voi olla että kolmen lapsen jälkeenkin jo elämänkumppanilla on halu rajoittaa... One more for the planet? Mutta eikö tässä pitänyt vähentåä planeetan takia.... toisaalta lisätä kai selvästi Suomen puolesta.
Nyt tulee kansalaisille perin ristiriitaisia viestejä. "Kamalaa", sanoisi nuorimmainen täällä, ja olisi ehkä oikeassa.

Itse luottaisin paljonkin teknologiaan ongelmien ratkaisussa ( en todellakaan kamalasti ihmisten hyväntahtoisuuteen), mutta olenkin osin nörtti. Muitakin keinoja toki tarvitaan.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Perusteeton hiilidioksidi-ilmastonmuutosvouhotus on vain oire juurikin isommasta asiasta eli kuluttavan väestön kasvusta niukkenevissa oloissa. Kuluttavan väestön kasvusta kahta kautta: kulutustavat(yhä useampi talous riippuvainen esim. löpöstä) ja itse väestön kasvaminen, johtuen moninaisista syistä.

Mutta nämähän ovat tabuja ja siksi sisjaistoimintana vouhotetaan hiilidioksidista tuosta elämälle välttämättömästä ja ilmastolle harmittomasta kaasusta, jota nyt vain sattuu syntymään niukkenevista fossiilisista polttoaineista.

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

'Rohkea' kirjoitus kuplastasi koska yleensä vihervasemmalta ei tästä(kään) aiheesta kukaan rehellisesti suostu keskustelemaan saati kirjoittamaan. Huoltorasitekin on pitkälti valehtelua, koska jotenkin niiden vaipanvaihtajien palkatkin tulee maksaa ja kun tämä tuskin onnistuu ehkä kannattaisi seurata vaikka Japania ja sitä miten meinaavat ikääntyvän väestönsä hoitaa. Jatkokysymys tässä on tietysti vielä vaikeampi. Suomi nyt selviää , kerrankin hyötyä olla täällä kaukana pohjoisessa , mutta miten muuten maailma selviää väestöräjähdyksestä?

Käyttäjän TuomoGren kuva
Tuomo Gren

Halla-aholainen instrumentalismi antaa tässä onneksi hyvän ja objektiivisen kriteerin asian tarkastelulle.

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Etelä-Koreassa syntyy yksi tyttölapsi kahta hedelmällisyysiässä olevaa naista kohden.Perässä tullaan.

Käyttäjän niklaschristianrenner kuva
Niklas Renner

Joillekin tuntuu olevan ylivoimaisen vaikea asia käsittää, että vaikka globaalisti väestönkasvu on ongelma, niin ainakin Maamme talouden kannalta myös jyrkkä väestön väheneminen on ongelma. Voi siis olla samalla kaksi ongelmaa samasta asiasta eri tasoilla.

Me voimme kyllä antaa väestön vähetä, mutta sen olisi hyvä olla hidasta. Ja voimme samalla voimme vähentää kulutustamme muuten ympäristön hyväksi. Tietenkin blogisti voi tässä jeesustella, että talous ei saa olla keskeisessä asemassa, mutta sitten jos hänelle joskus kerrottaisiin, että hänen eläkkeeseensä ja hoitoonsa ei ole rahaa (tai henkilöstöä), niin eiköhän siinä sitten kirkuisi kuin palosireeni, että tämä on väärin ja kaikkea on oltava.

Heikko esitys maisterismieheltä.

Käyttäjän paavonevalainen kuva
Paavo Nevalainen

Täsä on vanha kunnon World Atlas ja väestöntiheys (valitettavasti vuodelta 1995, mutta suhteellisesti se on vieläkiun melko tarkka).

https://en.wikipedia.org/wiki/Population_density#/...

Luulen, että seuraava megatrendi on kaupunkien pieneneminen, eiväthän ne kauan voi kasvaa. 30 miljoonaa lienee nykyaikaisen megapolin kokoraja, ja kun siihen peltikattopon törmätään kyullin monessa paikassa, alkaa uusi hajasijoittumisen ja ehkä väestöromahduklsenkin aika.

On hyvä, jos Suomi on ajoissa liikkeellä tässä uudessa trendissä.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

>....En taivaan kiitos ole kuullut mistään Pohjoismaiden välisestä väestökilpailusta....

ooo

Hyvä, onneksi emme me monet muutkaan ole kuulleet tuosta. Ihan höpötarinaa. Lehtien itsekritiikki murenee päivä päivältä.

On helppoa tehdä hyviä lehtijuttuja, vaikeata kertoa totuuksia.

Käyttäjän jjrposti kuva
Jari Räihä

>...En vielä ole löytänyt näin älykästä ajattelua

OOOO

Hyvä, onneksi emme ole kiinnostuneita.

On helppoa horista asian vierestä ymmärtämättä totuuksia

ooooo

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti

Nyt on blogistilta mennyt asiat väärään järjestykseen. Ympäristö on alistettu taloudelle. Vain rikkaissa maissa asuvat ovat kiinnostuneita ilmastonmuutoksen hillinnästä. Köyhissä maissa ihmisiä kiinnostaa lähinnä elämän perusasioiden turvaaminen. Jos tuhoat talouden, tuhoat myös ilmaston.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Väestön väheneminen samalla, kun ikääntynyt passiiviväestö kasvaa on todellinen ongelma. Siitä ei ole kahta sanaa. Eikä tuo vääristynyt ikäpyramidi edes ajan kanssa välttämätttä auomaattiseesti korjaannu, pahimmassa tapauksessa vain kärjistyy.

Eri puolilla maailmaa on erilaisia ongelmia ja vaikka suuressa osassa maailmaa saattaakin liikaväestö olla ongelma, meillä se ei sitä ole. Vertauksesi suomalaisten osuudesta ilmastonmuutokseen on tässä mielessä hyvä, mutta tulkintasi virheellinen.

Suomalaiset eivä todellakaan aiheuta maailman kokonaispäästöistä kuin reilun promillen, mutta se ei tarkoita sitä, että suuremmat yhden hallituksen alaisena olevat väestömäärät voitaisiin vastaavasti pilkkoa pienempiin osiin. Niiden kohdalla päätäntävallan omaava hallitus päättää sadoista miljoonista, jopa yli miljardista ihmisestä ja heidän päästöistään.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Väestönkasvu on globaali ongelma, me Suomessa emme siitä ole sivullisia, vaikka suoranainen ylikansoitus meillä helpottikin jo 100 vuotta sitten. Parasta olisi saada väkimäärä hitaaseen laskuun kaikkialla, mikä tarkoittaa vallitsevan tilanteen säilyttämistä siellä missä tämä tavoite on jo saavutettu.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Kun Suomen talous jumahtaa ja sen myötä sosiaaliturva degeneroituu jonnekin 1945 luvulle, niin väkiluku alkaa omatoimisesti lisääntyä.

Naiset palaavat kodin hallintaan ja samalla perhekeskeisyys suurine lapsimäärineen on merkki perheen voimakkuudesta ja yhteiskunnallisesta arvosta.

Onko se huono, vai hyvä. Olen elänyt noina aikoina ja tiedä mitä se oli. Ottakaa selvää ja tehkää päätöksenne, mitä teette, kumman valitsette.

Käyttäjän TaskinenMika kuva
Taskinen Mika

Niin ja Suomi on tiheiten asuttu alue näillä leveysasteilla.

Käyttäjän kuolimonpaimensaaresta kuva
Arto Bäcklund

Kotro, asiaa! Rohkea kirjoitus.

Ilkka Huotari

Tämä Söderlinghän on ollut perinteisesti maahanmuuton kova kannattaja. Kai se on nyt vain paniikissa, kun maahanmuuttoa pitäisi saada lisää.

Lähinnä tässä tapauksessa HS taitaa taas ajaa omaa agendaansa, kun artikkeli on nähtävästi kyhätty maahanmuuton nopeuttamiseksi.

Arvi Hagelin

Keräilytalous - pyyntitalous - paimennustalous - maanviljelytalous - tavarantuotantotalous - tiedontuotantotalous - ???

Siinäpä ihmisen syöminkien historia. Ilman ruokaa ei ole elämää.

Mitä kauemmaksi päiväntasaajasta mennään sitä vaikeammaksi ruoan hankkiminen muuttuu. Navoilla ei juurikaan asu ihmisiä. Niinpä pohjoisen liikaväestö tulee siirtää päiväntasaajalle eikä päästää ylikansoittamaan lähes asumiseen kelpaamatomia alueita.

Airi Pulkkinen

Maapallon väestönkasvulla ja kulutuksella on jatkuva etumatka päästöjen vähenemiseen nähden. Noidankehästä poistuminen vaatisi, että investoitaisiin maailmanlaajuisesti keinoihin vähentää kuluttajien määrää. Ja vaatimus on, että Suomi ja Eurooppa eivät voi olla Arabi ja Afrikan tolkuttoman väestönkasvun elättäjiä.

Käyttäjän HaMi kuva
Hannu Rautomäki

Dosentti ei ymmärrä sitä yksinkertaista perusasiaa, että Suomen väestö suhteesssa elinkeinoelämään on liian suuri, josta on todisteena jo vuosikymmeniä vallinnut suurtyöttömyys.
Toisaalta Söderlingin omituiset johtopäätökset ymmärtää, kun maahanmuutto kaikkinensa näkyy olevan hänen ammattinsa. Kun on liian lähellä ei näe metsää puilta.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tuo suhde riippuu yleensä muista tekijöistä kuin väestömäärästä. "Elinkeinoelämän" tarvitsema työvoima ei ole annettu vakio, joka täytettäisiin kulloinkin käytettävissä olevilla resursseilla. Useinmiten työllisyysaste paraneee väestön kasvun myötä.

Mainitsemasi suhde on kuitenkin melko lailla vakio ja pienet erot liittyvät harjoitettuun talouspolitiikkaan sekä sosiaaliturvaan. Japanissa asuu karuilla saarilla suurinpiirtein Suomen kokoisella alueella noin 130 miljoonaa ihmistä ja työllisyysprosentti on selvästi korkeampi kuin Suomessa.

Käyttäjän HeikkiTunkkari kuva
Heikki Tunkkari

Laskutehtäviä opettajalle:
Jos otamme 50 000 työntekijää ulkomailta hoitamaan niitä töitä, joita väestömme ei riitä tekemään, paljonko maailman väkiluku nousee.
Jos jätämme ne 50 000 ottamatta, paljonko maailman väkiluku laskee.

Taisto Pihlajamaa

Kuvasta päätellen Arno Kotro näyttää olevan vielä aika nuori mies. Ymmärrän, että hänen visionsa mukaan eläkkeenmaksajia hänelle ei enää ole, ja hänen on itse hoidettava itsnsä hautaan, jos haluaa jätehuoltomääräyksiä omalta osaltaan noudattaa.

Airi Pulkkinen

TEM:n työllisyyskatsauksesta: Helmikuun lopussa työttömiä työnhakijoita oli 245 840 ja erilaisissa työllisyyspalveluissa 125 935 henkilöä, nämä yhteensä 371 775 henkilöä.

Tuossa luvussa ulkomaalaisia työttömiä on 24 558 sekä 31 934 henkilöä työllisyyspalveluissa, eli yhteensä 56 492 ulkomaalaista (joilla ei vielä Suomen kansalaisuutta) ilman oikeaa työpaikkaa. Paljonko tarvitaan lisää?

Lisäksi hyvin moni työskentelee vastentahtoisesti osa-aika ja pätkätöissä.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Suomen väestömäärä on kaksinkertaistunut v. 1900 lähtien.

Maailman väestömäärä on samaan aikaan viisinkertaistunut.

Maailman väestömäärä on ollut vuosituhansia vain miljoonia
kasvaen satoihin miljooniin vasta keskiajan jälkeen. Vasta 1900-luvun jälkipuoliskolla alkaneen väestöräjähdyksen jälkeen se on nyt 7,6 miljardia ja sen odotetaan olevan v. 2100 11,2 miljardia. Afrikan väkiluvun arvioidaan jopa nelinkertaistuvan nykyisestä v. 2100 mennessä

Ihmiskunnan kasvu tuhoaa muiden lajien elinmahdollisuudet maapallolta ja se on vastuutonta se.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

OAJ:n jäsenmäärä on nyt. 120.000. Miten on, kun syntyvyys on suorastaan romahtanut yli 60.000:sta alle 50.000:een ?
Pieneneekö opettajien määrä samassa suhteessa vaikkapa 20.000:lla ?

Pätee myös kätilöihin, joiden määrä on noussut pelkästään 2000- luvulla 1.400 tuhannella syntyvyyden laskusta huolimatta ? Kätilöitä on nyt yksi kappale 40 vuotuista synnytystä kohti eli kätilöä kohti ei enää ole edes yhtä synnytystä viikossa.

Käyttäjän ArtoNurmi kuva
Arto Nurmi

Suomessa kyse ei ole väestönkasvun himoitsemisesta vaan väestön rajun vähenemisen estämisestä. Sen yksilötason seurauksia voi pohtia vaikka ajaessaan "mummolaan" ja miettimällä miksi sinne olen menossa jne.

Lapsettomuutta jonain ympäristöihanteena tai -tekona ajavat sekoittavat ihmisten, erityisesti joidenkin nuorten, päitä ja ajatuksia täysin vastuuttomasti tarjoten samalla ikään kuin helppoa vaihtoehtoa ja selitystä sille että keskittyy täysin itseensä. Ajatus saattaa nykymaailman tarjonnassa tuntua sangen houkuttelevalta.

Kärjistetysti Suomalaisten "sukupuuttoon ajo" ei pelasta maailmaa millään tavoin mutta ennenpitkää kyllä vähentää ja ehkä sitten lopulta hävittää Suomalaisuuden. Ympäristötekona se ei toimi mitenkään.

Niin hyvin ja hienosti täällä Suomessa on muuten ympäristön kanssa osattu elää että tästä maasta riittää kyllä luontoa ja ympäristöä hyvin pitkälle tulevaisuuteen, ainakin noin suurin piirtein nykyisen kokoiselle kansalle. Ja koko ajan kehitytään ympäristösektorilla - eittämättä olemme jo nyt kokoamme suurempi positiivinen tekijä ympäristöasioissa.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Väestön vähenemisen tuloksia voi käydä kylätasolla katsomassa ihan koto-Suomessa. Väki harmaantuu, lapsia on yhä vähemmän, kouluja lakkautetaan ja vanhuspalveluista leikataan, väestöpyramidi ja sitä myötä huoltosuhde vääristyy, veronmaksajat vähenevät ja jengi pakkautuu kiihtyvällä tahdilla muutaman kaupungin lähiöihin.

Blogisti on tervetullut tänne Kemiönsaarelle tai pariin-kolmeensataan muuhun paikkakuntaan esitelmöimään miten väestöräjähdys uhkaa olemassaoloa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Vai vielä Kemiön saarelle! Sehän on jossain kaukana Kallion ulkopuolella.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Täältä katsoen Kallion on jossain kaukana ulkopuolella.

Mutta muista Kuikka että väestöräjähdys ja ilmastonmuutos ratkaistaan juuri täällä. Ajattele vaikka että jos koko maailma jaettaisiin 6000 ihmisen lohkoihin niin sitten voisi väittää että kenenkään ei tarvitse tehdän mitään kun yhdellä lohkolla ei muka ole mitään merkitystä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #36

Otin tuon Kallion tähän yhteyteen, kun blogisti on aiemmin ilmoittanut asuvansa "Kallion kuplassa".

Käyttäjän mikkish kuva
Mikael Hernesniemi

Jos väestönkasvu olisi suurta teollisuusmaissa, se olisi iso ongelma ilmastonmuutoksen kannalta. Mutta kun väestö ei juurikaan näissä maissa kasva.

Kuusi suurinta saastuttajaa (Kiina, USA, EU, Intia, Venäjä, Japani) tuottavat n. 66% koko maailman co2-päästöistä. Saharan eteläpuoleisen Afrikan (47 maata, pl. E-Afrikka) osuus on n. 0,9%.

Kun ilmastonmuutos pitää saada pysäytettyä seuraavien 20-30 vuoden aikana tehtyjen ratkaisujen puitteissa, niin Afrikan väestönkasvulla ei ole päästöihin juuri mitään vaikutusta. Kuusi saastuttavinta maata ovat suurimmassa vastuussa päästövähennyksistä.

Eteläpuoleisen Saharan maiden pitää kehittyä vakaammiksi, jotta ihmiset pystyisivät elämään maassaan siedettävästi. Koulutus, terveys ja vauraus laskevat syntyvyyttä. Ellei tätä tapahdu, väestönkasvusta voi tulla ongelma naapurimaille ja Euroopalle. Afrikkaan on keskityttävä näiltä osin.

Jos maapallo saadaan hiilineutraaliksi, ja maapallon väkiluku pysähtyy n. 11 miljardiin vuosisadan loppuun mennessä, kuten on ennustettu, niin väestönkasvu rikkaissa ja matalan tulotason maissa ei ole maailmanloppu.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Huvittavaa tämä vilpitön typeryys.

Ei siis ole ongelma, jos Afrikan väkimäärä lisääntyy kolmella miljardilla !

Afrikan väestöräjähdyksen syyksi tarjotaan sokeasti tässäkin koulutuksen ja hyvinvoinnin oletettua puutetta länsimaihin nähden.

Jos ja kun Afrikan väkimäärä kasvaa kolmella miljardilla seuraavien vuosikymmenien aikana Välimerellä tullaan olemaan vastassa asein, eikä Tervetuloa Eurooppaan kyltein - ja tämä on aivan varmasti iso ongelma aikanaan.

Kuinka käy Afrikan luonnon ja eläinten väestöräjähdyksen jatkuessa ? Onko v. 2100 jäljellä enää yhtään elefanttia tai seepraa satojen muiden uhanalaisten lajien ohella ?

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro

Juu, esimerkiksi europarlamentaarikko Heidi Hautalan mielestä on "vanhanaikaista" puhua väestöräjähdyksestä, kuulemma Afrikassa ei ole mitään väestönkasvuongelmaa:

https://www.verkkouutiset.fi/puhe-vaestorajahdykse...

Käyttäjän mikkish kuva
Mikael Hernesniemi

Elä hermostu:)

Yhteiskuntien modernisoitumisen myötä lapsiluku perheissä on pienentynyt. Ei siitä ole paljoa epäselvyyttä, että koulutus, terveys ja vauraus laskevat lapsilukua. Asiasta on selvää dataa ja todisteita maailman kaikista kolkista, esimerkiksi Suomesta. Esimodernina aikana oli yleistä että lapsiluku pysyi 4,5 - 7 lapsessa per nainen, nykyään se on keskimäärin 2,5.

Mitä tulee Afrikkaan, niin sielläkin on monia maita, jossa lapsiluku on pienentynyt modernisoitumisen myötä, mm. E-Afrikka, P-Afrikka, Botswana, Namibia. Ongelma on Saharan eteläpuoleinen Afrikka, jossa on maita, joiden yhteiskuntarakenne elää periaatteessa esimodernia, agraarista, köyhää aikaa. Mutta tälläkin alueella lapsiluku on pienentynyt, joskin hitaasti, 90-luvulta: 6,8:sta alle 5 per nainen.

Co2-päästöihin näillä Saharan eteläpuoleisilla mailla ei ole juurikaan vaikutusta. Data kertoo, että 47 maata tuottaa 0,9% koko maailman päästöistä. Tämä osaltaan kertoo, millaista elämää he siellä elävät. Vaikka väestö kasvaa, sillä ei ole juurikaan päästöihin vaikutusta.

Mutta tottakai kova väestönkasvu on ongelma näiden yhteiskuntien vakaudelle, koska maat ovat hauraita jo nyt. Olemme varmasti yhtä mieltä tästä. Siksi maiden itsensä, muiden maiden tuella, on panostettava ihmisten terveyteen ja koulutukseen, jotta vauraus lisääntyisi, ja jotta perheissä lapsiluku pienenisi. Saharan eteläpuoleiset maat ovat maapallolla viimeisiä kolkkia, jossa lapsiluku perheissä on niin suuri (ei enää niin suuri kuin 20 vuotta sitten).

Mikä todistusaineisto mahdollistaisi muutoksen sinun mielipiteessäsi, ellet usko, että koulutus, terveys ja vauraus pienentää lapsilukua per nainen? Afrikannorsuja ja seeproja olen nähnyt, mutta en tiedä niistä mitään, kerro lisää:)

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro Vastaus kommenttiin #43

On ehdottomasti niin, että koulutus, terveys ja vauraus pienentävät lapsilukua per nainen. Se ei ole mikään mielipidekysymys, vaan fakta.

Ja yhtä selvää on, että mitä suurempi on väestö, sitä suurempi on ympäristölle aiheutuva kuormitus ja raaka-aineiden kulutus ja sitä pienemmäksi jää luonnonvaraisten eläinten elintila. Joitakin poikkeuksia on, mutta yleisesti ottaen se menee noin. Siksi väestönkasvun hillitseminen on parasta ympäristöpolitiikkaa. Jostain syystä se vain on selväsyo alikäsitelty aihe, ja kuten blogissani kirjoitan, jotkut jopa tavoittelevat päinvastoin väestönkasvua, mikä on ekologisesti katsottuna ja esimerkiksi ilmastonmuutosta ajatelle järjetöntä.

Käyttäjän mikkish kuva
Mikael Hernesniemi Vastaus kommenttiin #44

Kun väitän, että väestönkasvu ei ole co2-päästöjen osalta suurimpia ongelmia, niin perustelen sen näin.

1. Nopeaa väestönkasvua ei tapahdu rikkaissa maissa, jossa saastutetaan enemmän

2. Nopea väestönkasvu tapahtuu alueella, jossa päästöjä ei juurikaan synny

3. Alueilla, jossa väestönkasvu on tällä hetkellä absoluuttisesti suurta, niin lapsiluku per nainen on laskenut järjestäen jokaisessa maassa. Eli ajan myötä väestönkasvu hidastuu.

4. Jos tulevaisuutta voidaan ennustaa, niin maapallon väestönkasvu pysähtyy 2100-luvulla noin 11 miljardiin

5. Kun maapallo pitää saada hiilineutraaliksi erityisesti rikkaiden maiden osalta nopeasti - jo muutaman vuosikymmenen kuluessa-, niin Afrikan maat tulevat muuttumaan myös päästöttömäksi.

Mutta nopea väestönkasvu aiheuttaa ongelmia toisella tapaa. Se epävakauttaa jo ennestään hauraita valtioita. Tämä voi olla hyvin ongelmallinen asia maalle itselleen, kuten myös naapurivaltioille ja lopulta myös Euroopalle. En kiistä tätä. Koitan argumentoida sen puolesta, ettei väestönkasvu köyhissä Afrikan maissa ole päästöjen osalta maailmanlopun profetia tai suurimpia syyllisiä ilmastonmuutokseen, kuten joskus annetaan olettaa.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #43

Afrikan pitkäaikainen väkiluku aina 1950-luvulle asti oli 100-200 miljoonaa ihmistä. Nyt väkiluku on 1,2 miljardia ja YK:n ennusteiden mukaan se tulee kasvamaan 4,4 miljardiin seuraavien vuosikymmenien aikana.

Edes ehkäisymenetelmien saatavuuden huomattava paranemisesta ja koulutusmahdollisuuksien paranemisesta sitten v. 1950- luvun, ei ole ollut mitään vaikutusta ainakaan väestömäärän kasvun hillitsemiseksi Afrikassa.

Jos YK:n väestöennusteet pitävät yhtään paikkansa, on Afrikaan ja afrikkalaisten maahamuuttokohteisiin luvassa isoja ongelmia, tehtiinpä siellä nyt mitä hyvänsä huomattavia sivistystasoa, terveydenhoitoa tai koulutusta koskevia parannuksia tulevina vuosina.

Jos YK:n ennusteiden mukaisesti Afrikan väkimäärä paisuu v. 1950 200 miljoonasta v. 2100 4,4 miljardiin - eli 22 kertaistuu - niin sitä ei tule Afrikan luonto kiittämään, siksi elefantit ja seeprat.

Saa nähdä, vaikuttaako Afrikan väestönkasvuun kiinalaisten nykyinen voimakas kolonialismi alueella ja miten ?

Käyttäjän mikkish kuva
Mikael Hernesniemi Vastaus kommenttiin #45

Miten epäilet Kiinan vaikuttavan Afrikan väestönkasvuun?

Afrikassa on tapahtunut huomattavaa edistyssä monissa maissa väestönkasvun osalta. Esimerkiksi Botswanassa vuonna 1980 tehtiin lapsia per nainen 6,2, tänä päivänä se on 2,7.

Saharan eteläpuoleiset maat ovat edelleen vaikea rasti, mutta järjestäen jokaisessa maassa lapsiluku per nainen on pienentynyt 1980-luvulta lähtien.

Puhun lapsiluvusta per nainen, koska minusta se kertoo maan kehityksen suunnan paremmin kuin absoluuttisen väestömäärän kasvu. Jos lapsiluku on pienentynyt, todennäköisesti terveys ja koulutuskin on parantunut. Absoluuttinen luku on toki tärkeä, jotta tiedetään, mihin pitää varautua.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #46

Väestönkasvu johtuu vain syntyvyydestä. On totta, että mm. Botswanassa on kyetty hillitsemään lukemia, mutta koko mannerta ajatellen kyse on kuitenkin vain vähäisestä edistymisestä.

Kun puhutaan koulutuksesta, terveydenhoidosta ja sivistyksestä tulee kuitenkin huomata se todellisuus, että valtavan väestönkasvun oloissa " maali " juoksee edellä koko ajan kauemmas. Syntyvyyttä on yksinkertaisesti aivan liian paljon, jotta resurssit riittäisivät esim. laadukkaan koulutuksen ja terveydenhoidon ylläpitämiseen.

Ei YK ole tiettävästi kovin väärässä arvioissaan, mitä tuleman pitää.

Maapallolla afrikkalaisten määrä kasvaa n. 100.000 ihmisellä joka ikinen päivä, joten resursseja varmasti vaaditaan väestöräjähdyksen taltuttamiseen.

Mittakaava on kammottava.

Käyttäjän mikkish kuva
Mikael Hernesniemi Vastaus kommenttiin #48

Hyvä pointti tuo, että tavoite karkaa kauemmaksi, kun väestö kasvaa nopeasti. Se on todellinen ongelma. Tästä tuli kuitenkin nopeasti mieleeni ainakin viisi asiaa:

Väestönkasvu ei tapahdu yhden maan sisällä. Jos näin tapahtuisi, niin organisointi voisi ollakin mahdotonta. Tällä hetkellä puhumme kuitenkin yli neljästäkymmenestä eri maasta, joten väestön hallitseminen on mahdollista, jos maan vakaus ja instituutiot sen mahdollistavat.

Toiseksi, yhä useampi pääsee kouluun Saharan eteläpuoleisissa maissa. Nuorten keskuudessa luku- ja kirjoitustaito on noussut yli 75%:iin.

Kolmanneksi, syntyvyys koko Afrikan alueella on tippunut 1980-2015 välillä 6,6:sta 4,6:een lapseen per nainen. Toki jossain maissa nopeammin ja toisissa hiukan hitaammin. Seuraavan 20-25 vuoden kuluessa voimme ajatella, että tulemme näkemään sen tippuvan 2-3 lapseen per nainen.

Neljänneksi Saharan eteläpuoleisten maiden bkt kasvaa keskimäärin 2%-4% vuodessa.

Viidenneksi, koska YK:n arvio väestönkasvun hidastumisesta ja pysähtymisestä on uskottava, niin väestönkasvu voidaan ottaa huomioon poliittisesti eri tavoilla.

Edit.

Haluan silti sanoa, että Saharan eteläpuolella tapahtuva väestönkasvu on vakava ongelma. Erityisesti hauraissa valtioissa, joita Saharan eteläpuolella monet on. On todettava, että vuotuinen väestönkasvuprosentti on laskenut tuskastuttavan hitaasti. Mutta silti, mielestäni on kuitenkin muistettava myös, että kehitystäkin on tapahtunut: lapsia tehdään näissä maissa koko ajan vähemmän, joka keskipitkällä aikavälillä tulee hidastamaan väestönkasvua; yhä useampi pääsee kouluun (erityisesti tyttö); yhä harvemmin lapsi kuolee ennen viidettä ikävuottaan; alueen maat olivat aikoinaan kolonialismin alla, sitten autoritäärisiä, nyt enemmistö on demokratioita; bkt kasvaa yms.

Afrikasta kantautuu siis myös positiivisia uutisia.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #50

Positiivinen uutinen ei ole se, että Afrikan väestömäärä on YK:n ennusteiden mukaan nelinkertaistumassa tulevina vuosikymmeninä.

Mutta mitäpä tuosta sitten ...

Käyttäjän mikkish kuva
Mikael Hernesniemi Vastaus kommenttiin #53

Et usko koulutukseen tai terveyteen Afrikan eteläpuoleisten maiden väestönkasvun hidastamiseksi, jos oikein ymmärsin. Mitä luulet, että tapahtuisi, jos nämä lopetettaisiin siellä huomenna? Mitä toivoisit, että väestönkasvun hidastamiseksi tehtäisiin?

Käyttäjän KrisHyry kuva
Kristiina Hyryläinen

Kaikkein tärkeintä ilmastonmuutoksen torjunnassa on peruuttaa kaikkien suuryritysten etuoikeudet tuhota luontoa. Demokraattiseen talouteen! www.democraticeconomy.net

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Syntyvyyden merkittävä kasvu nyt veisi Suomessa ojasta allikkoon, koska sitten olisi huollettavia paljon väestöpyramidin molemmissa päissä.

Venäjällä, Puolassa, Ukrainassa, Unkarissa on paljon muuttohalukkaita työteliäitä ja koulutettuja ihmisiä. Suomi tarvitsee satoja tuhansia maahanmuuttajia (siis työn perässä muuttavia).

Rainer Puskala

Näinhän se juuri on. Miksi vouhotetaan väkiluvun vähenemisestä, kun se pitäisi olla tavoitteena. Maailmasta loppuu juomavesi ja ruoka, mutta ihmisiä pitäisi vaan olla enemmän. Seitsemän miljardia ei riitä. Se on vaikea ymmärtää.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset