Yo-ruletti pyörii

Nyt kesällä monessa perheessä hermoillaan, saako nuori haluamansa opiskelupaikan. Yliopistoihin pääsy on aiempaa enemmän kiinni ylioppilaskokeen arvosanoista.

Toukokuun 15. olikin jännittävä päivä. Silloin saatiin lopulliset pisteet kevään ylioppilaskirjoituksista. Omalta osaltani jännitys vaihtui hämmästyksesi, ja seuraavaksi tulikin jo halu tuoda ilmeistä epäkohtaa laajempaan keskusteluun.

Kertauksen vuoksi: pisteytys tapahtuu niin, että ensin aineenopettaja arvostelee kokelaiden vastaukset, ja sen jälkeen ne pisteyttää YTL eli ylioppilastutkintolautakunta.

On aika tavallista, että pisteet muuttuvat YTL:ssä. Yleensä opettajat nielaisevat muutokset mukisematta, koska opettajalla on tieto vain oman koulun osaamisesta, ei maan yleisestä tasosta. Siitä on kuva vain YTL:llä, joka siis voi kalibroida pisteytystä valtakunnallisen osaamisen valossa.

Mutta sitten on myös kaltaisiani poikkeuksia. Olen töissä kahdessa koulussa ja pisteytän molempien lukioiden filosofian vastaukset. Luin aina yhden kysymyksen vastaukset peräkkäin kiinnittämättä edes huomiota siihen, kumman koulun kokelaasta on kyse, ja pisteet annoin tietysti samoin kriteerein.

Kun YTL:n lopulliset pisteet tulivat, yllätyin. Toisen koulun pisteet keskimäärin laskivat, toisen nousivat.

Jos olisin pisteyttänyt vain toisen koulun kokeet, olisin järkeillyt, että valtakunnallinen taso oli ollut hyvä tahikka huono ja systemaattinen heilahdus johtui siitä. Nyt tuo selitys ei kelpaa.

Voisiko olla, että olisin pisteitä antaessani vahingossa muuttanut kriteereitäni juuri siinä kohtaa, missä koulu vaihtui toiseksi? Se on äärimmäisen epätodennäköistä. Ilmeinen selitys onkin se, että koulujen kokeet arvosteli kaksi eri sensoria, joista toinen oli tulkinnanvaraisten vastausten äärellä tiukka, toinen ei.

Soitto YTL:ään antoi vahvistuksen. Kokeet oli tosiaan pisteyttänyt eri ihminen. Ja yksi sensori siis arvostelee aina koulun kaikki vastaukset jossakin oppiaineessa.

Ei voi välttyä ajatukselta, että tässä ovat nyt pisteet liikaa tuurista kiinni. Asia ei ole vähäpätöinen, koska ensi vuonna jo valtaosa yliopisto-opiskelijoista valitaan pelkän yo-kokeen perusteella.

Ongelma siis on, mutta onneksi on olemassa myös keinot, joilla opiskelijoiden oikeusturvaa ja yhdenvertaista kohtelua voisi parantaa.

Kas näin: luovutaan vanhasta paperiajan käytännöstä, jossa yksi sensori korjaa aina yhden koulun kokeet. Tehdään mieluummin niin, että yhden sensorin kontolla on aina tietty kysymys. Näin jokaisen kokelaan vastaukset arvostelee monta sensoria, ja näidenkin työ helpottuu, kun voi keskittyä tiettyihin teemoihin.

On minulla toinenkin ehdotus. Nyt ylioppilaskokeessa on liikaa eri kokoisia tehtäviä. Yhden tehtävän maksimipisteet voivat olla esimerkiksi 2, 5, 8, 15, 20 tai 30 pistettä. Niin opettajan kuin YTL:nkin työtä helpottaisi, jos pisteskaalat vaihtelisivat vähemmän. Epätarkkuutta tulee ihan jo siksi, että takaraivossa vaanii väärä asteikko. (Autoilijat tietävät, millaista on ajaa tiellä, jossa nopeusrajoitukset vaihtuvat koko ajan, ja kuinka paljon turhia sakkoja tulee.)

Maksimipisteitäkin olisi hyvä miettiä. Edesmenneessä paperikokeessa asteikko oli 0-6 pistettä (jokerin 0-9), ja vastaukset kieltämättä osuivat usein pisteiden väliin. Mutta nyt on heilahdettu toiseen laitaan. Jos maksimipisteet esseestä ovat 20 pistettä ja tehtävänä on pohtia tasa-arvoihanteen toteutumista tai leffapätkän eettistä viestiä, siinä ei erkkikään osaa sanoa, ovatko oikeat pisteet 12 vai 13. Kampa on liian tiheä, pisteyttämisessä on tikanheiton maku.

YTL:ään tehdyistä tarkistuspyynnöistäkään on harvoin hyötyä, pisteet pysyvät yleensä ennallaan.

Ymmärrän kuitenkin YTL:ää. Olisi kestämätön tilanne, jos syntyisi käsitys, että aina kannattaa tehdä valitus. Ymmärrän myös oman aineeni, filosofian, tilannetta: resurssit ovat vähäiset ja kysymykset laaditaan ja vastaukset pisteytetään pienellä ja ylityöllistetyllä porukalla. Tiedän että sensorit ovat osaavia ja ammattitaitoisia, salaliittoteoriaan ei tässä ole aineksia. Ongelmat tulevat aineen luonteesta, sensorikäytännöistä ja laveasta pisteskaalasta.

Aika pienin ja helpoin muutoksin ongelmat saataisiin hallintaan, jos vain halutaan.

 

 

 

 

 

ArnoKotro
Helsinki

Lukion opettaja, kolumnisti.

Opetusalan eettisen neuvottelukunnan pj.

Näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä edusta työnantajieni kantaa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu