Jokin aika sitten pidettiin ns. “Meillä on unelma” -miekkari tai kokoontuminen. Se oli jonkinlaisen monikulttuurisen Suomen puolestapuhe.
Tehtäköön selväksi heti alkuun, että minulla ei ole mitään ihmisten, kansojen tai peräti kokonaisten kulttuurien rauhallista rinnakkaiseloa vastaan. Haluan vain tässä tuoda esiin sen, että “Meillä on unelma” -malli on enemmän utopiaa ja unelmahöttöä, kuin tämänpäivän arkitodellisuutta vastaavaa.
Lapin Kansan pääkirjoituksen jälkiosassa (29.3.) syytetään Lapin Perussuomalaisia Nuoria rasismista, koska yhdistys uskaltaa kyseenalaistaa julkisten varojen käyttöä monikulttuurisuuden ylistämiseen ja sen aiheuttamien ongelmien vähättelyyn.
Tohtori Osmo Pekosen Kanava-lehdessä 1/2018 julkaistu artikkeli algerialaisesta kirjailijasta Kamel Daoudista säväytti varsinkin siltä osin mitä Daoud sanoo maahanmuuttajien ”kotouttamisesta”. Kannattaa lukea Pekosen artikkeli.
Norjalainen sosiologi Jan-Paul Brekke piti pohjoismaisessa aikuiskoulutuskonferenssissa Bergenissä esityksen Inclusion 2.0. Siinä hän käsitteli maahanmuuttajien integraatiota uuteen kotimaahansa, suomalaisittain kotoutumista. Brekke näkee yhden kotoutumisen kolmesta osasta olevan arvokotoutumisen, value-integration. Hän hahmotteli ”Projekti Norjan”, jonka ydinarvoina hän pitää ihmisoikeuksia, demokratiaa, sukupuolten välistä tasa-arvoa sekä ”hyvää modernia” elämäntapaa.
Presidenttiehdokas Sauli Niinistö puhui Ylen vaalitentissä irakilaismiehestä, joka kotinsa ulkopuolella käyttäytyy kuin suomalainen ja kotona hän muuttuu taas irakilaiseksi. Ilman muuta tuo on outo kommentti. Miksi presidentti ei puhunut virolaisista, norjalaisista tai kiinalaisista?
Tulevaa uutta vuotta vaan teillekin valtiomiehet ja valtionaiset, tai valtiohenkilöt, mitä nyt sitten haluattekin olla, siihen katsomatta. Uutta vuotta hallitukselle, jonka haihtumisen hetkeä merkittävä määrä kansalaisia jo laskeskelee. Uutta vuotta kansanedustajille, tosin siihen olisi pyrkiminen, että seuraavaksi valittaisiin Suomen kansalle edustajat, eikä lainkaan mitään koko maailman pelastajia.
Amerikkalainen talousoppinut Robert Reich, joka oli Bill Clintonin opiskelijatoveri ja toimi myöhemmin hänen hallituksessaan työministerinä, esitellään verkkomediajätti Netflixin suoratoistopalvelussa tuoreessa dokumentissa "Kapitalismi kuntoon". Henkilökuvassa paljastuu muun muassa, että Reichin lähtö ministerinpaikaltaan perustui julkisuudessa esitettyjen perhesyiden lisäksi myös siihen, että hän menetti uskonsa mahdollisuuksiin korjata rahaohjasteisen talouden itsetuhoisia mekanismeja.
Miksi pieni ei ole muodissa, miksi suuri on vallassa? Miksi maailmanmarkkinat tavaran tuotannossa ja myyntimarkkinoilla hallitsevat? Miksi Suomen eduskunnan työtä hallitsevat Euroopan asiat, mutta eivät Suomen? Miksi Eurooppa ei kykene tai halua puolustaa itseään, ei ihmisiään, ei rajojaan, ei tavarantuotantoaan eikä markkinotaan, vaan sen tuotannosta kasvava osa menee teetettäväksi Kiinassa ja muissa halpamaissa?
Tapasin tässä sattumalta ennestään tutun maahanmuuttajan, joka on pitkään asunut Suomessa ja elättänyt itsensä omalla raskaalla työllään.
Nainen toimii sosiaalialalla. Hän pakeni epävakaita ja vaarallisia oloja muslimimaasta Aasiassa. Hän oli löytänyt pitkään etsimänsä miesystävän ja ollut tämän kanssa jonkin aikaa kuten nuoripari, vaikka he ovat 40-vuotiaita. Nyt hän kertoi miesystävästään, joka oli tullut Suomeen samasta muslimimaasta kuin hän itse.
Nainen oli yrittänyt tavoitella omassa asunnossa asuvaa miestä onnistumatta tässä.