*

ArnoKotro

Verotus

Ansiotulovero pois?

Suomessa verotetaan melkein kaikkea muuta paitsi veroja. Kait joku kohta veroveronkin keksii. Veroja maksetaan tietenkin ansiotuloista ja pääomatuloista. Tämän lisäksi mm. sähköstä, vakuutuksista, ruoasta, kulutustavaroista, parturissa käymisestä ja muista palveluista, alkoholista ja tupakasta sekä kiinteistöjen omistamisesta.

 

Suomi100 - Sata vuotta poliittisia suojatyöpaikkoja

Ei auta kuin toivoa, että Suomen 100-vuotisjuhlat olisivat kohta ohi, niin helvetin kalliiksi tämä pelleily veronmaksajille on käynyt. Jo tuhlattujen kymmenienmiljoonien eurojen lisäksi Suomi100-hömppätoimikunta esittää, että juhlia jatkettaisiin siirtämällä 50 miljoonaa veronmaksajilta ryöstettyä euroa 30 vuotta sitten perustetulle toiselle hömppätoimikunnalle. Oletteko koskaan kuulleet Itsenäisyyden juhlavuoden Lastenrahaston säätiöstä, ITLAsta? Niin, en minäkään.

Kiinteistövero ei nosta vuokria

Hallitus on tänään päättänyt perua kiinteistöveron korotuksen. Suunnitelmissa oli, että valtio asettaisi tietyt alarajat kiinteistöverolle, joita kunnat keräävät.

Cosa agro nostra - kannanotto maatalouspolitiikkaan

​Kotimaisen maatalouden ongelmana on, että se kustantaa veronmaksajalle keskimäärin 300 € kuukaudessa. Mainittuun lukemaan päädytään, kun maatalouteen liittyvinä verorahoitteisina kuluina huomioidaan 5 miljardia euroa, maataloudesta saatava verokertymä pyöristetään puoleen miljardiin euroon, ja erotus jaetaan tasan kustantajien kesken.

"Hallitus antaa rikkaille" - Oppikirjaesimerkki harhaanjohtamisesta?

Mediassa tehtiin eilen tämän viikon harhaanjohtamisen Suomen ennätysyrityksiä. Esimerkiksi Helsingin Sanomat  uutisoi, että "hallitus antaa rikkaimmille lisää". Tämä on potaskaa. Mediassa viitataan Valtiovarainministeriön tulonjakovaikutusarvioon, joka koskee ensi vuoden valtion budjettia.

72 % ja kaikki hyvin?

Kuten tunnettua hallituksen virallinen työllisyystavoite on 18-64 vuotiaiden työllisyysasteen nostaminen 69 prosentista 72 prosenttiin. Joidenkin, kuten Martti Hetemäen, mielestä tavoite pitäisi asettaa vielä korkeammalle, jopa 80 prosenttiin. Tekemällä näin, voitaisiin kerätä riittävästi verotuloja nykyisten ja alati kasvavien julkisen sektorin menojen katteeksi.

Veroillako pelastumme

Kaikkea on jo verotettu.  Nyt poliitikkomme haluaa herramme Jeesuksen kristuksen verenkin,  ehtoollisviinin, verolle.  Taitaa olla valtiomme todellisessa kusessa.

Tämäkin tietysti selitetään, että emmehän me, mutta kun tuo EU vaatii direktiiveineen.  Mahtaako kirkollisviinien verotus koskea kaikkia  EU-maita yhtä suurena,  Italiaakinko ?

PS.  Olen kirkoton, joten oma lehmä ei ole ojassa.

Kannattaako köyhän höntinkin valittaa verotuksesta?

Hiljattain sain postissa korjatun verotuspäätöksen. Aikoinaan keväällä, taisi olla maaliskuun loppua, posti toi tuon liki kaikille tutun veroehdotuksen. Veroehdotuksen mukaan minun tuli maksaa vuoden 2016 tuloistani lisää veroja lähes sata euroa. En ollut tyytyväinen. Päätin hakea muutosta verotuspäätökseen, eli valittaa.

Otan tässä välissä taas kantaa tuohon valittaa sanan käyttöön Suomessa. Miksi se, että kokee jonkin asian tulleen väärin ratkaistuksi ja haluaa siihen muutosta on valittamista. Miksemme puhu asiasta asian nimellä: muutoksenhausta?

Alkoholilainsäädännössä mättää muutkin kuin prosentit

Eduskunta käsittelee syksyn aikana alkoholilain uudistuspakettia, joka on aitosuomalaiseen tapaan johtanut keskusteluun epäolennaisuuksista ja lopputulos näyttää jo tässä vaiheessa vesitetylle kompromissille. En itse ole ryhmäkurin ystävä, mutta on suorastaan hupaisaa kuinka alkoholilain siirtäminen tälle vuosituhannelle on omantunnonkysymys Keskustalle, mutta sitä eivät ole olleet koulutukseen, vähäosaisten toimeentuloon ja lapsiin kohdistuneet yhteiskunnallista eriarvoisuutta pahentavat leikkaukset. 

Tarveharkinta ei välttämättä ole pahasta

Taloussanomat kertoi 12.9, että syyskuun alussa kansanedustajat Emma Kari (vihr), Tytti Tuppurainen (sd) ja Juhana Vartiainen (kok) olivat Anna Kontulan (vas) johdolla allekirjoittaneet lakialoitteen, jonka tarkoituksena on lakkauttaa saatavuusharkinta (ETA-alueen ulkopuolisten maiden osalta). Uutisen mukaan elinkeinoelämä on pitkään kannattanut saatavuusharkinnan poistoa. Tärkeimpänä perusteluna on käytetty sitä, että se lisäisi työvoimaa, jota Suomi kipeästi tarvitsee.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä