Yksinpurjehtija Harry Harkimo erosi puolueesta, kun turhautui vaikutusmahdollisuuksien puutteeseen. Luoviminen kokoomuksen puoluealuksessa ei tyydyttänyt ja niinpä hän hyppäsi tyyrpuurin puolelta vapaaseen kuviokelluntaan. Seuraan saattavat liittyä demareista myös tyyrpuurin puolelta loikannut Mikael Jungner, sekä koko elämänsä edellä mainittua kuviokelluntaa harrastanut Tuomas Enbuske.
Liikemies Harry Hjallis Harkimo oli kokoomukselle kallisarvoinen henkilö eduskuntavaaleissa 2015, sillä hän sai tuolloin 11 416 henkilöä äänestämään itseään. Se oli kokoomuksessa Alexander Stubbin jälkeen toiseksi eniten Uudenmaan vaalipiirissä ja tuplamäärä verrattuna esimerkiksi ministeriksi kesällä 2016 nousseeseen Kai Mykkäseen.
Poliittisten mannerlaattojen liike vaikuttaa jatkuvan. Ensiksi perussuomalaiset nousivat, vajosivat ja hajosivat. Seuraavana vuorossa on ilmeisesti oikeistokentässä tapahtuva murros. Hjallis Harkimo ja Mikael Jungner kun ovat ilmeisesti puuhaamassa uutta liikettä, jonka johtotähtenä lienee oikeistolainen markkinaliberalismi.
Olipa kerran Suomen valtio ja sen enemmistöomistama energiayhtiö Fortum, joka lähti vuosikymmen sitten liput liehuen Venäjän markkinoita valtaamaan.
Alkuvuodet olivat tuloksellisesti surkeita. Sitten iski vielä jääkausi lännen ja Venäjän välille jälkimmäisen valloitettua Ukrainalta Krimin härskisti vuonna 2014. Tästä seurasi myös ruplan romahdus ja Venäjälle talouskriisi.
Kun vaalirahakohun jäljiltä keskustan puoluesihteeri Jarmo Korhonen hävisi kuuluisaan perunakellariinsa, puhuttiin, että enää huonompaa puoluesihteeriä ei keskusta voi saada. Valittiin Timo Laaninen. Laanisen kauden jälkeen sanottiin, että enää huonompaa ei keskusta voi saada. Valittiin Jouni Ovaska. Ja taas huonompaa puoluesihteeriä ei keskusta enää voi saada.
Perusturvan indeksijäädytyksiin ei koskettu hallituksen kehysriihessä. Linjaus oli huono, sillä moni pienituloinen odottaa talouskasvun näkyvän arjessaan. Perusturvan indeksijäädytyksien poistaminen pitäisi ottaa esille viimeistään syksyn budjettiriihessä.
Pii kertaa peukalo sanotaan Saksassa, kun tehdään laskutoimitus, jossa yksi oletus on millintarkka ja toinen vahvasti sinnepäin. Arkikielessä sillä tarkoitetaan suuruusluokka-arviota. Suomessa vireillä olevan sote-esityksen kustannussäästöt nojaavat samaan logiikkaan. Valtiovarainministeriö lähtee ajatuksesta, että asetetaan tarkka kustannuskehys (maakuntaindeksi), johon vuotuiset sote-menot pistetään mahtumaan.
Ilta-Sanomien Timo Haapala https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005632649.html?utm_medium=social&utm_content=ios.is.fi&utm_source=facebook.com&utm_campaign=fb-share 7.4.2018 kirjoitti lehtensä kommenttipalstalla jutun, jossa hän sanoi, että "Packalén on tiedetty jo pitkään ns. Tehtaankadun mieheksi – eli hänen näkökulmansa eivät juuri edes yllätä."