Verotus http://ollimarkkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132404/all Fri, 20 Apr 2018 11:49:34 +0300 fi Akava: Alle 35-vuotiaat korkeakoulutetut arvostavat hyvinvointiyhteiskuntaa http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254104-akava-alle-35-vuotiaat-korkeakoulutetut-arvostavat-hyvinvointiyhteiskuntaa <p>Akavan tuoreen selvityksen mukaan nuoret korkeakoulutetut arvostivat kyselyssä eniten hyvinvointiyhteiskunnan säilymistä - 73% pitää tätä erittäin tärkeänä ja 22% jokseenkin tärkeänä. Kuuluuko näiden jo nykyisten ja jatkossa yhä enemmän yhteiskunnan nettomaksajina olevien ääni päätöksenteossa ja politiikassa? Ei mielestäni kuulu, poliittisten puolueiden jäsenten ja päättäjien keski-ikä on todella korkea. Vaikuttaa siltä, että jälleen on syntynyt merkittävä sukupolvien välinen kuilu eivätkä päättäjät ota tulevaisuuden tekijöitä riittävästi huomioon.</p><p>Verotuksen aleneminen löytyy muuten kolmentoista kohdan kyselyssä viimeiseltä sijalta, sitä pitää erittäin tärkeänä 18% ja jokseenin tärkeänä 29%. Kakkossijalla on ympäristön tilan paraneminen ja kolmantena eriarvoisuuden väheneminen. Katsottaessa viimeaikaisia päätöksiä ja tehtyä politiikkaa tuntuu suunta olevan kovin erilainen.</p><p><strong>Hyvinvointivaltio on itsekäs hanke, siksi sillä ei ole tulevaisuutta - Heli Vaara</strong></p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10162213">Heli Vaaran näin otsikoitu kolumni</a> Ylellä on mietityttänyt minua pitkään. Olen ajatellut 1969 syntyneenä nyt 48-vuotiaana miten erilaiset kokemukset ja muutokset maailmassa ovat vaikuttaneet toisaalta omaa suhtautumiseeni sekä myös eri-ikäisiin tuntemiini ihmisiin. Ei pohdinnasta mitään valmista ole tullut, mutta heittelen joitain subjektiivisia huomioitani.</p><p>Heli Vaara kertoo kolumnissaan:</p><p>&quot;<em><strong>Ikäluokkien välillä kulkee kuitenkin juopa.</strong> He, jotka olivat paikalla, kun hyvinvointiyhteiskuntaa rakennettiin, tuntevat myös sen tarpeellisuuden ja ihanteet. Uudemmat suomalaiset taas ovat vieraantumassa hyvinvointiyhteiskunnan arvoista.</em>&quot;</p><p>&quot;<em>Niitä ovat tasa-arvoiset mahdollisuudet koulutukseen ja vastuu toisista ihmisistä; oikeus terveyteen ja kodin suojaan; kova työ, ankarat verot ja tasavertaiset lähtökohdat jokaiselle. Nämä arvot perustuvat epäitsekkyyteen ja pohjaavat historiaan, jossa yhtäkään näistä asioista ei vielä ollut. Paitsi työt ja verot.</em>&quot;</p><p>&quot;<em>Nykyihminen on jo kauan sitten unohtanut, minkä oikeuksien edestä taisteltiin, kun hyvinvointiyhteiskuntaa rakennettiin. Ja kaiken unohtaneelle on helppoa tarjoilla vaikkapa kulutusyhteiskunnan arvoa: ostamista.En voi kuvitella sumentuneempaa omatuntoa.</em>&quot;</p><p>Olen Vaaran kanssa eri mieltä siitä, että uudemmat suomalaiset ovat vieraantumassa hyvinvointiyhteiskunnan arvoista ainakin mikäli sillä tarkoitetaan tuossa tutkimuksessa olleita nuoria. Toki tutkimus koski vain korkeakoulutettuja, mutta omat havaintoni ovat olleet samansuuntaisia laajemminkin.</p><p>Usko hyvinvointiyhteiskuntaan tuntuu olevan heikoimmillaan omassa ikäluokassani ja ehkä laajemmin välillä 45-65 vuotta. Mikä tähän on johtanut? Vaikea arvioida, mutta osansa on varmaan sillä, että nämä ikäluokat ovat kokeneet sekä 1990-luvun laman että tämän tuoreemman kutsutaan sitä sitten lamaksi tai taantumaksi. Valtaosa selvisi kuivin jaloin samalla kuitenkin huomaten, että yhteiskunta ei välttämättä pysty huolehtimaan heikompiosaisista vaan on syytä kaikin keinoin varmistaa omat etunsa ja tulonsa pahan päivän varalle.</p><p><strong>Lamojen jättämät arvet</strong></p><p>Muistan itse 1990-luvun laman hyvin ja moni nuoremmista ei varmaan ole edes kuullut kuinka asuntolainan korot olivat pahimmillaan 18 prosentin luokkaa. Siinä oli ihmettelemistä ja vaikutus toimeentuloon oli melkoinen. Työpaikkoja hävisi ja firmoja kaatui solkenaan - moni joutui kärsimään kohtuuttomasti ja monen keskiluokkaisenkin perheen toimeentulo vaikeutui useaksi vuodeksi vakavasti.</p><p>Noin 2008 alkanut taantuma tahi lama on taas johtanut monen tutun ja ystävän töiden päättymiseen. Korkotasossa se ei onneksi ole samalla tavalla näkynyt, mikä on helpottanut tilannetta. 2000-luvun vauhdikkaista vuosista pudotus oli kuitenkin nopea ja yt-aallot veivät ihmisiä työttömäksi usein hyvästä osaamisesta ja suoriutumisesta huolimatta. Riitti olla väärässä paikassa väärään aikaan - vaikkapa Nokialla tai silloisella Soneralla. Monet tällaisen kohdanneista ovat aivan hajalla maksettuaan vaikkapa kolmekymmentä vuott korkeita veroja ja erilaisia maksuja muiden turvaksi, mutta silti oman hädän hetkellä tulevat leimatuiksi vain luusereiksi ja yhteiskunnan eläteiksi.</p><p>2010-luku on sitten menty investointien ja uuden luomisen suhteen äärimmäisellä varovaisuudella nykyisiä asemia ja varallisuutta säilyttäen. On helppoa esimerkiksi huomata, että pörssiyhtiöiden osingot ovat olleet varsin hyvällä tasolla ja viime vuosina jopa ennätystasolla. Kirjoitin helmikuussa blogin <a href="http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250841-mista-suuret-osingot-kertovat">Mistä suuret osingot kertovat</a>, jossa siteerasin Aalto-yliopiston professori Vesa Puttosta:</p><p>&quot;<em>Osakkeenomistajille maksetut osingot ovat aina pois yrityksen käytöstä. Kun osakkeenomistajat päättävät yhtiökokouksessa osingoista eli rahan siirtämisestä yritykseltä itselleen, voisi ajatella, että se on osakkeenomistajilta epäluottamuslause yrityksen johdolle. Osakkeenomistajat uskovat, että yritys ei pysty investoimaan niitä tuottavasti, vaan he ottavat ne omaan käyttöönsä.</em>&quot;</p><p>Myös viime vuosien varakkaiden suomalaisten sijoituskohteet kertovat riskin karttamisesta sekä merkittävästä sijoittamisesta valtion tukemille alueille kuten<a href="http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254044-mihin-varakkaat-suomalaiset-sijoittavat-case-taaleri"> eilisessä blogissani</a> kuvasin. Sen sijaan että haettaisiin kasvua ja investoitaisiin uuden tekemiseen, on pyritty lähinnä säilyttämään olemassaolevaa. Vaarana tässä on se, että useimmiten yrityksen suurin riski lopulta toteutuu ellei se uskalla ottaa riskejä.</p><p>Tämä on johtanut yhä syvempään taantumaan, josta ollaan nyt toipumassa. Edelleenkään uuden kehittäminen ja tuotekehitys ei lähtenyt nousuun laskettuaan vuodesta 2009 lähtien. Sen sijaan perinteistä teollisuutta ja olemassaolevaa varallisuutta sekä pääomaa suojellaan kohtuuttomasti tuilla estäen luonnollinen muutos.</p><p><strong>Omien etujen protektionismi vallassa</strong></p><p>Osin kokemansa pohjalta ja sen synnyttämän epävarmuuden vuoksi ikäryhmä välillä 45-65 vaikuttaa nyt keskittyvän saamaan itselleen mahdollisimman paljon turvaa ja etuja, jotta elintaso olisi taattu vielä eläkkeelläkin. Perintövero pois, alempi työn verotuksen progressio ja erilaiset vaatimukset pääomaverotuksen pienentämiseksi ovat esimerkkejä politiikan alueelta. Tuo ikäryhmä lienee merkittävimpiä lähiajan hyötyjiä tällaisista muutoksista.</p><p>Merkittävät leikkaukset ovat kohdistuneet mm koulutukseenn, opiskelijoiden toimentuloon ja uuden liiketoiminnan tukemiseen. Järkyttävintä on oikeastaan se, että nimenomaan Tekesiltä leikattiin heti hallituskauden alussa vastoin kaikkia suosituksia, kun vanhaa säilyttävät jäivät ennalleen ja ovat jopa nousseet.</p><p>Onneksi nuoret uuden tekijät ovat mm Slushin kautta onnistuneet hankkimaan itse pääomaa startupeille. Tässäkin on erikoinen ilmiö, sillä ulkomaiset sijoitukset ovat neljässä vuodessa lähes nelinkertaistuneet, mutta kotimaisten pääomasijoittajien pienentyneet. Kotimainen raha hakeutuu edelleen vanhoille tuetuille aloille turvallisuushakuisesti tai sitten vaikkapa tuulivoimaan valtion takaamalla tuotolla.</p><p>Suurin osa poliitikoista sekä elinkeinoelämän vaikuttajista kuuluu tähän ikäryhmään, joten ilmiö näkyy ja vaikuttaa ylikorostuneesti yhteiskunnassamme. Lisäksi yleinen tieto äänestyskäyttäytymisestä on, että nuoret ovat turhautuneita eivätkä äänestä yhtä paljon - tämä pitäisi jotenkin saada muuttumaan. Minustakin politiikka on nyt jotenkin entistä enemmän rikki eikä edusta kansaa tarvittavalla tasolla.</p><p>Itse kuulun tähän kritsoimaani ikäluokkaan, mutta olen silti huolissani siitä, kuinka nuorten ääni sekä tarpeet tuodaan paremmin päätöksentekoon. Toki nuorten pitää toisaalta ottaa paikkansa, mutta se ei ole helppoa nykyisessä mallissa.</p><p>Keski-ikäinen setä juttelee nuorten tulevaisuudesta - onhan siinä jotain kornia, mutta heissä on kuitenkin tulevaisuus kuten sanotaan.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Akavan tuoreen selvityksen mukaan nuoret korkeakoulutetut arvostivat kyselyssä eniten hyvinvointiyhteiskunnan säilymistä - 73% pitää tätä erittäin tärkeänä ja 22% jokseenkin tärkeänä. Kuuluuko näiden jo nykyisten ja jatkossa yhä enemmän yhteiskunnan nettomaksajina olevien ääni päätöksenteossa ja politiikassa? Ei mielestäni kuulu, poliittisten puolueiden jäsenten ja päättäjien keski-ikä on todella korkea. Vaikuttaa siltä, että jälleen on syntynyt merkittävä sukupolvien välinen kuilu eivätkä päättäjät ota tulevaisuuden tekijöitä riittävästi huomioon.

Verotuksen aleneminen löytyy muuten kolmentoista kohdan kyselyssä viimeiseltä sijalta, sitä pitää erittäin tärkeänä 18% ja jokseenin tärkeänä 29%. Kakkossijalla on ympäristön tilan paraneminen ja kolmantena eriarvoisuuden väheneminen. Katsottaessa viimeaikaisia päätöksiä ja tehtyä politiikkaa tuntuu suunta olevan kovin erilainen.

Hyvinvointivaltio on itsekäs hanke, siksi sillä ei ole tulevaisuutta - Heli Vaara

Heli Vaaran näin otsikoitu kolumni Ylellä on mietityttänyt minua pitkään. Olen ajatellut 1969 syntyneenä nyt 48-vuotiaana miten erilaiset kokemukset ja muutokset maailmassa ovat vaikuttaneet toisaalta omaa suhtautumiseeni sekä myös eri-ikäisiin tuntemiini ihmisiin. Ei pohdinnasta mitään valmista ole tullut, mutta heittelen joitain subjektiivisia huomioitani.

Heli Vaara kertoo kolumnissaan:

"Ikäluokkien välillä kulkee kuitenkin juopa. He, jotka olivat paikalla, kun hyvinvointiyhteiskuntaa rakennettiin, tuntevat myös sen tarpeellisuuden ja ihanteet. Uudemmat suomalaiset taas ovat vieraantumassa hyvinvointiyhteiskunnan arvoista."

"Niitä ovat tasa-arvoiset mahdollisuudet koulutukseen ja vastuu toisista ihmisistä; oikeus terveyteen ja kodin suojaan; kova työ, ankarat verot ja tasavertaiset lähtökohdat jokaiselle. Nämä arvot perustuvat epäitsekkyyteen ja pohjaavat historiaan, jossa yhtäkään näistä asioista ei vielä ollut. Paitsi työt ja verot."

"Nykyihminen on jo kauan sitten unohtanut, minkä oikeuksien edestä taisteltiin, kun hyvinvointiyhteiskuntaa rakennettiin. Ja kaiken unohtaneelle on helppoa tarjoilla vaikkapa kulutusyhteiskunnan arvoa: ostamista.En voi kuvitella sumentuneempaa omatuntoa."

Olen Vaaran kanssa eri mieltä siitä, että uudemmat suomalaiset ovat vieraantumassa hyvinvointiyhteiskunnan arvoista ainakin mikäli sillä tarkoitetaan tuossa tutkimuksessa olleita nuoria. Toki tutkimus koski vain korkeakoulutettuja, mutta omat havaintoni ovat olleet samansuuntaisia laajemminkin.

Usko hyvinvointiyhteiskuntaan tuntuu olevan heikoimmillaan omassa ikäluokassani ja ehkä laajemmin välillä 45-65 vuotta. Mikä tähän on johtanut? Vaikea arvioida, mutta osansa on varmaan sillä, että nämä ikäluokat ovat kokeneet sekä 1990-luvun laman että tämän tuoreemman kutsutaan sitä sitten lamaksi tai taantumaksi. Valtaosa selvisi kuivin jaloin samalla kuitenkin huomaten, että yhteiskunta ei välttämättä pysty huolehtimaan heikompiosaisista vaan on syytä kaikin keinoin varmistaa omat etunsa ja tulonsa pahan päivän varalle.

Lamojen jättämät arvet

Muistan itse 1990-luvun laman hyvin ja moni nuoremmista ei varmaan ole edes kuullut kuinka asuntolainan korot olivat pahimmillaan 18 prosentin luokkaa. Siinä oli ihmettelemistä ja vaikutus toimeentuloon oli melkoinen. Työpaikkoja hävisi ja firmoja kaatui solkenaan - moni joutui kärsimään kohtuuttomasti ja monen keskiluokkaisenkin perheen toimeentulo vaikeutui useaksi vuodeksi vakavasti.

Noin 2008 alkanut taantuma tahi lama on taas johtanut monen tutun ja ystävän töiden päättymiseen. Korkotasossa se ei onneksi ole samalla tavalla näkynyt, mikä on helpottanut tilannetta. 2000-luvun vauhdikkaista vuosista pudotus oli kuitenkin nopea ja yt-aallot veivät ihmisiä työttömäksi usein hyvästä osaamisesta ja suoriutumisesta huolimatta. Riitti olla väärässä paikassa väärään aikaan - vaikkapa Nokialla tai silloisella Soneralla. Monet tällaisen kohdanneista ovat aivan hajalla maksettuaan vaikkapa kolmekymmentä vuott korkeita veroja ja erilaisia maksuja muiden turvaksi, mutta silti oman hädän hetkellä tulevat leimatuiksi vain luusereiksi ja yhteiskunnan eläteiksi.

2010-luku on sitten menty investointien ja uuden luomisen suhteen äärimmäisellä varovaisuudella nykyisiä asemia ja varallisuutta säilyttäen. On helppoa esimerkiksi huomata, että pörssiyhtiöiden osingot ovat olleet varsin hyvällä tasolla ja viime vuosina jopa ennätystasolla. Kirjoitin helmikuussa blogin Mistä suuret osingot kertovat, jossa siteerasin Aalto-yliopiston professori Vesa Puttosta:

"Osakkeenomistajille maksetut osingot ovat aina pois yrityksen käytöstä. Kun osakkeenomistajat päättävät yhtiökokouksessa osingoista eli rahan siirtämisestä yritykseltä itselleen, voisi ajatella, että se on osakkeenomistajilta epäluottamuslause yrityksen johdolle. Osakkeenomistajat uskovat, että yritys ei pysty investoimaan niitä tuottavasti, vaan he ottavat ne omaan käyttöönsä."

Myös viime vuosien varakkaiden suomalaisten sijoituskohteet kertovat riskin karttamisesta sekä merkittävästä sijoittamisesta valtion tukemille alueille kuten eilisessä blogissani kuvasin. Sen sijaan että haettaisiin kasvua ja investoitaisiin uuden tekemiseen, on pyritty lähinnä säilyttämään olemassaolevaa. Vaarana tässä on se, että useimmiten yrityksen suurin riski lopulta toteutuu ellei se uskalla ottaa riskejä.

Tämä on johtanut yhä syvempään taantumaan, josta ollaan nyt toipumassa. Edelleenkään uuden kehittäminen ja tuotekehitys ei lähtenyt nousuun laskettuaan vuodesta 2009 lähtien. Sen sijaan perinteistä teollisuutta ja olemassaolevaa varallisuutta sekä pääomaa suojellaan kohtuuttomasti tuilla estäen luonnollinen muutos.

Omien etujen protektionismi vallassa

Osin kokemansa pohjalta ja sen synnyttämän epävarmuuden vuoksi ikäryhmä välillä 45-65 vaikuttaa nyt keskittyvän saamaan itselleen mahdollisimman paljon turvaa ja etuja, jotta elintaso olisi taattu vielä eläkkeelläkin. Perintövero pois, alempi työn verotuksen progressio ja erilaiset vaatimukset pääomaverotuksen pienentämiseksi ovat esimerkkejä politiikan alueelta. Tuo ikäryhmä lienee merkittävimpiä lähiajan hyötyjiä tällaisista muutoksista.

Merkittävät leikkaukset ovat kohdistuneet mm koulutukseenn, opiskelijoiden toimentuloon ja uuden liiketoiminnan tukemiseen. Järkyttävintä on oikeastaan se, että nimenomaan Tekesiltä leikattiin heti hallituskauden alussa vastoin kaikkia suosituksia, kun vanhaa säilyttävät jäivät ennalleen ja ovat jopa nousseet.

Onneksi nuoret uuden tekijät ovat mm Slushin kautta onnistuneet hankkimaan itse pääomaa startupeille. Tässäkin on erikoinen ilmiö, sillä ulkomaiset sijoitukset ovat neljässä vuodessa lähes nelinkertaistuneet, mutta kotimaisten pääomasijoittajien pienentyneet. Kotimainen raha hakeutuu edelleen vanhoille tuetuille aloille turvallisuushakuisesti tai sitten vaikkapa tuulivoimaan valtion takaamalla tuotolla.

Suurin osa poliitikoista sekä elinkeinoelämän vaikuttajista kuuluu tähän ikäryhmään, joten ilmiö näkyy ja vaikuttaa ylikorostuneesti yhteiskunnassamme. Lisäksi yleinen tieto äänestyskäyttäytymisestä on, että nuoret ovat turhautuneita eivätkä äänestä yhtä paljon - tämä pitäisi jotenkin saada muuttumaan. Minustakin politiikka on nyt jotenkin entistä enemmän rikki eikä edusta kansaa tarvittavalla tasolla.

Itse kuulun tähän kritsoimaani ikäluokkaan, mutta olen silti huolissani siitä, kuinka nuorten ääni sekä tarpeet tuodaan paremmin päätöksentekoon. Toki nuorten pitää toisaalta ottaa paikkansa, mutta se ei ole helppoa nykyisessä mallissa.

Keski-ikäinen setä juttelee nuorten tulevaisuudesta - onhan siinä jotain kornia, mutta heissä on kuitenkin tulevaisuus kuten sanotaan.

 

 

 

 

 

 

 

]]>
11 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254104-akava-alle-35-vuotiaat-korkeakoulutetut-arvostavat-hyvinvointiyhteiskuntaa#comments Hyvinvointiyhteiskunta Ikäsyrjintä Inhimillinen päätöksenteko Sukupolvien ristiriita Verotus Fri, 20 Apr 2018 08:49:34 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254104-akava-alle-35-vuotiaat-korkeakoulutetut-arvostavat-hyvinvointiyhteiskuntaa
Asumiskuluja laskemalla ihmiset lähtisivät töihin http://anttirautio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254019-asumiskuluja-laskemalla-ihmiset-lahtisivat-toihin <p>Olen kirjoittanut aiemmin niistä syistä, miksi ihmisten mielenkiinto töissä käyntiä kohtaan on useasti vähäistä. Ja mikä heidät saisi mieluummin töihin lähtemään kuin olemaan kotona. Yksi iso asia on käsittelemättä. Se on asumisen kalleus.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Helsingissä vuokrat ovat pilvissä. Kävin VVO:n sivuilla katsomassa yksiöiden vuokria. Helsingissä näyttävät olevan 700-1000 &euro;/kk. Minä asun Imatralla vuokralla yksiössä. Täällä yksiöiden vuokrat ovat yleisimmin siinä 400-500 &euro;/kk. Puolet vähemmän siis. Vuokrasta ihminen voi itse säästää jonkin verran, lähinnä vaihtamalla pienempään ja vanhempaan asuntoon. Mutta sekään ei aina ole ihmisestä itsestään kiinni.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Vuokran päälle maksetaan sähkölasku. Monesti myös vesilasku. Jos autoa tarvitaan, niin autopaikka. Nämä ovat pakollisia maksuja.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Vesilaskua en ole maksanut eläissäni erikseen, sillä se on kuulunut aina vuokraan. Autopaikan olen joutunut lähes joka kerta ottamaan ja niiden hinta vaihtelee 12-50 &euro;/kk. Siis pelkästään siitä hyvästä, että saa pitää autoa auton kokoisen hiekka- tai asfalttialueen päällä. Tästähän maksaisi ihan mielellään, kun parkkialuetta hoidetaan ja auto saa olla sähkölämmityksessä talvella. Lämmitys on yleensä toiminut, mutta eipä parkkialueiden hoitoa voi kovin paljoa kehua. Ei ole yksi eikä kaksi kertaa talvikuukausina, kun parkkialuetta ei ole aurattu aamulla töihin lähtiessä eikä illalla töistä tullessa.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Sähkölasku on kuitenkin ehkä koomisin kokonaisuus kaikissa asumiskuluissa. Otan esimerkin. Oma sähkölaskuni kahdelta kuulta oli viimeksi 56,83 &euro;. Tuosta summasta maksu varsinaisesti kulutuksesta oli ilman arvonlisäveroa oli 14,22 &euro;. Summasta 42,61 &euro; oli veroja ja kiinteitä perusmaksuja, joihin ei omalla kulutuksellaan voi vaikuttaa ollenkaan. Sähkön osalta muuten ihmistä verotetaan kahteen kertaan, sillä sähköverosta maksetaan vielä arvonlisävero, mikä on jo suorastaan taidetta lainsäätäjiltä.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Ajatellaanpa työtöntä ja sitä myöten yleensä autotonta ihmisistä. Joka kuukausi menee vuokra, vesi ja sähkö, niistä ei voi oikeasti karsia. Summa tietenkin riippuu ihan siitä, missä päin Suomea ihminen asuu. Helsingissä on toimeentulotuen osalta Kelan vuokrakattona yksin asuvalle ihmiselle 675 &euro;/kk. Vesimaksua hyväksytään 21,60 &euro;/kk ja sähkö käytännössä kokonaan. Yhteissummaksi tulee siis n. 730 &euro;/kk. Jonka valtio maksaa. Mikä on se työ, joka kannattaa ottaa vastaan ja jonka myötä elämä saa myös jotain lisäarvoa kuin sen itse työn?</p> <p>&nbsp;</p> <p>Ajatellaanpa, että vuokrat voisi puolittaa. Kuten sähkömaksun ja veden. Tällöin kattona Helsingissä olisikin 365 &euro;/kk. Jonka valtio edelleenkin tarvittaessa maksaisi. Mutta alkaisiko ihmistä myös houkutella työnteko enemmän? <strong>Jos tonnin palkasta jää asumiskulujen jälkeen käteen 270 &euro; tai jos siitä jäisikin käteen 635 &euro;?</strong> Vastaavasti haja-asutusalueilla vuokra tippuisi myös puoleen ja vuokran ollessa pienempi, ihminen ylipäätään voisi ostaa ja pitää auton. Ja mennä sillä töihin. Nyt se on täysin mahdotonta isossa osassa tapauksia.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Monihan nyt ajattelee, että tämä tarkoittaa slummiutumista. Ei se tarkoita. Ihan yhtä paljon työttömälle jäisi käteen rahaa kuin jäisi ennen vuokrien leikkaustakin. Joka tarkoittaa sitä, että ongelmat ja häiriöt eivät kasvaisi yhtään mihinkään. Sitä paitsi tällä tavoin ihmisellä olisi myös ihan oikea mahdollisuus nousta elämässä eteenpäin, kun omalla työllään voisi konkreettisesti omaa tilannettaan parantaa. Nyt sitä ei monestikaan voi, koska jo palkkapäivänä lähtee palkasta valtava siivu pois. Monesti jopa suurin osa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olen kirjoittanut aiemmin niistä syistä, miksi ihmisten mielenkiinto töissä käyntiä kohtaan on useasti vähäistä. Ja mikä heidät saisi mieluummin töihin lähtemään kuin olemaan kotona. Yksi iso asia on käsittelemättä. Se on asumisen kalleus.

 

Helsingissä vuokrat ovat pilvissä. Kävin VVO:n sivuilla katsomassa yksiöiden vuokria. Helsingissä näyttävät olevan 700-1000 €/kk. Minä asun Imatralla vuokralla yksiössä. Täällä yksiöiden vuokrat ovat yleisimmin siinä 400-500 €/kk. Puolet vähemmän siis. Vuokrasta ihminen voi itse säästää jonkin verran, lähinnä vaihtamalla pienempään ja vanhempaan asuntoon. Mutta sekään ei aina ole ihmisestä itsestään kiinni.

 

Vuokran päälle maksetaan sähkölasku. Monesti myös vesilasku. Jos autoa tarvitaan, niin autopaikka. Nämä ovat pakollisia maksuja.

 

Vesilaskua en ole maksanut eläissäni erikseen, sillä se on kuulunut aina vuokraan. Autopaikan olen joutunut lähes joka kerta ottamaan ja niiden hinta vaihtelee 12-50 €/kk. Siis pelkästään siitä hyvästä, että saa pitää autoa auton kokoisen hiekka- tai asfalttialueen päällä. Tästähän maksaisi ihan mielellään, kun parkkialuetta hoidetaan ja auto saa olla sähkölämmityksessä talvella. Lämmitys on yleensä toiminut, mutta eipä parkkialueiden hoitoa voi kovin paljoa kehua. Ei ole yksi eikä kaksi kertaa talvikuukausina, kun parkkialuetta ei ole aurattu aamulla töihin lähtiessä eikä illalla töistä tullessa.

 

Sähkölasku on kuitenkin ehkä koomisin kokonaisuus kaikissa asumiskuluissa. Otan esimerkin. Oma sähkölaskuni kahdelta kuulta oli viimeksi 56,83 €. Tuosta summasta maksu varsinaisesti kulutuksesta oli ilman arvonlisäveroa oli 14,22 €. Summasta 42,61 € oli veroja ja kiinteitä perusmaksuja, joihin ei omalla kulutuksellaan voi vaikuttaa ollenkaan. Sähkön osalta muuten ihmistä verotetaan kahteen kertaan, sillä sähköverosta maksetaan vielä arvonlisävero, mikä on jo suorastaan taidetta lainsäätäjiltä.

 

Ajatellaanpa työtöntä ja sitä myöten yleensä autotonta ihmisistä. Joka kuukausi menee vuokra, vesi ja sähkö, niistä ei voi oikeasti karsia. Summa tietenkin riippuu ihan siitä, missä päin Suomea ihminen asuu. Helsingissä on toimeentulotuen osalta Kelan vuokrakattona yksin asuvalle ihmiselle 675 €/kk. Vesimaksua hyväksytään 21,60 €/kk ja sähkö käytännössä kokonaan. Yhteissummaksi tulee siis n. 730 €/kk. Jonka valtio maksaa. Mikä on se työ, joka kannattaa ottaa vastaan ja jonka myötä elämä saa myös jotain lisäarvoa kuin sen itse työn?

 

Ajatellaanpa, että vuokrat voisi puolittaa. Kuten sähkömaksun ja veden. Tällöin kattona Helsingissä olisikin 365 €/kk. Jonka valtio edelleenkin tarvittaessa maksaisi. Mutta alkaisiko ihmistä myös houkutella työnteko enemmän? Jos tonnin palkasta jää asumiskulujen jälkeen käteen 270 € tai jos siitä jäisikin käteen 635 €? Vastaavasti haja-asutusalueilla vuokra tippuisi myös puoleen ja vuokran ollessa pienempi, ihminen ylipäätään voisi ostaa ja pitää auton. Ja mennä sillä töihin. Nyt se on täysin mahdotonta isossa osassa tapauksia.

 

Monihan nyt ajattelee, että tämä tarkoittaa slummiutumista. Ei se tarkoita. Ihan yhtä paljon työttömälle jäisi käteen rahaa kuin jäisi ennen vuokrien leikkaustakin. Joka tarkoittaa sitä, että ongelmat ja häiriöt eivät kasvaisi yhtään mihinkään. Sitä paitsi tällä tavoin ihmisellä olisi myös ihan oikea mahdollisuus nousta elämässä eteenpäin, kun omalla työllään voisi konkreettisesti omaa tilannettaan parantaa. Nyt sitä ei monestikaan voi, koska jo palkkapäivänä lähtee palkasta valtava siivu pois. Monesti jopa suurin osa.

]]>
22 http://anttirautio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254019-asumiskuluja-laskemalla-ihmiset-lahtisivat-toihin#comments Asumiskulut Pakolliset kulut Työttömyys Verotus Wed, 18 Apr 2018 15:19:31 +0000 Antti Rautio http://anttirautio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254019-asumiskuluja-laskemalla-ihmiset-lahtisivat-toihin
Ymmärtäkää tarkistaa verotuksenne, ja hakea muutosta jos on aihetta http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253677-ymmartakaa-tarkistaa-verotuksenne-ja-hakea-muutosta-jos-on-aihetta <p>Sain tänään esitäytetyn veroilmoituksen koskien vuodelta 2017 saatuja tuloja ja maksettuja veroja (kuva). Tulos oli minun kohdallani nyt sellainen, että vuodelta 2017 olen saamassa palautusta melko tarkalleen kolmesataa euroa. Nyt sitten pohdin, että pitäisikö tuosta valittaa. Eli pitäisikö hakea vuoden 2017 verotukseen muutosta. Todennäköisesti niin teen. Miksikö? No on kivempi saada palautusta viisisataa kuin kolmesataa euroa, eikö vain?</p><p>Vuonna 2017, eli viime vuonna, kun tuo esitäytetty veroilmoitus tuli niin sen mukaan minun olisi pitänyt maksaa lisäveroja lähes sata euroa. Ei herranjestas sentään! Tottakai tein valituksen, eli hain muutosta. Eikö muuten ole lainsäätäjältä ollut aikoinaan kiva idea kutsua muutoksenhakua valittamiseksi. <strong>Suomalaiset ovat valittajakansa!</strong></p><p>Hain siis muutosta (lue: tein valituksen) vuoden 2016 verotukseen. En halunnut maksaa sadan euron lisäveroa. Verottaja valitukseni (lue: muutoksenhaun) tutki ja päätyi olemaan samaa mieltä kanssani. Minulta oli päätetty periä liikaa veroja. Päätös muuttui ja sen sijaan että olisin joutunut tuon noin satasen maksamaan sainkin palautusta yli sataviisikymmentä euroa. <strong>Hyödyin siis valittamisesta noin 250 euroa.</strong></p><p>Suosittelen jokaista tarkastamaan verotuksensa. Etenkin pienituloisten kohdalla on tyypillistä, että veroa peritään liikaa. Vaikka siis saisit palautusta niin voi olla, että valittamalla saat palautusta jopa tuplamäärän. Itse tuskin saan nyt ihan tuplattua palautuksen määrää mutta puolitoistakertaistettua kyllä, uskon niin.</p><p>TOTTA: suurin osa suomalaisista lienee kykenemättömiä tarkistamaan onko oma verotus mennyt oikein. Olisiko mahdollista saada veronmaksajan kannalta parempi lopputulos. Väitän: etenkin pienituloiselle se usein on mahdollista. Mutta mitä tehdä ellei itse osaa mitään tehdä?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sain tänään esitäytetyn veroilmoituksen koskien vuodelta 2017 saatuja tuloja ja maksettuja veroja (kuva). Tulos oli minun kohdallani nyt sellainen, että vuodelta 2017 olen saamassa palautusta melko tarkalleen kolmesataa euroa. Nyt sitten pohdin, että pitäisikö tuosta valittaa. Eli pitäisikö hakea vuoden 2017 verotukseen muutosta. Todennäköisesti niin teen. Miksikö? No on kivempi saada palautusta viisisataa kuin kolmesataa euroa, eikö vain?

Vuonna 2017, eli viime vuonna, kun tuo esitäytetty veroilmoitus tuli niin sen mukaan minun olisi pitänyt maksaa lisäveroja lähes sata euroa. Ei herranjestas sentään! Tottakai tein valituksen, eli hain muutosta. Eikö muuten ole lainsäätäjältä ollut aikoinaan kiva idea kutsua muutoksenhakua valittamiseksi. Suomalaiset ovat valittajakansa!

Hain siis muutosta (lue: tein valituksen) vuoden 2016 verotukseen. En halunnut maksaa sadan euron lisäveroa. Verottaja valitukseni (lue: muutoksenhaun) tutki ja päätyi olemaan samaa mieltä kanssani. Minulta oli päätetty periä liikaa veroja. Päätös muuttui ja sen sijaan että olisin joutunut tuon noin satasen maksamaan sainkin palautusta yli sataviisikymmentä euroa. Hyödyin siis valittamisesta noin 250 euroa.

Suosittelen jokaista tarkastamaan verotuksensa. Etenkin pienituloisten kohdalla on tyypillistä, että veroa peritään liikaa. Vaikka siis saisit palautusta niin voi olla, että valittamalla saat palautusta jopa tuplamäärän. Itse tuskin saan nyt ihan tuplattua palautuksen määrää mutta puolitoistakertaistettua kyllä, uskon niin.

TOTTA: suurin osa suomalaisista lienee kykenemättömiä tarkistamaan onko oma verotus mennyt oikein. Olisiko mahdollista saada veronmaksajan kannalta parempi lopputulos. Väitän: etenkin pienituloiselle se usein on mahdollista. Mutta mitä tehdä ellei itse osaa mitään tehdä?

]]>
0 http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253677-ymmartakaa-tarkistaa-verotuksenne-ja-hakea-muutosta-jos-on-aihetta#comments Lisävero Muutoksenhaku Valittaminen Veronpalautus Verotus Wed, 11 Apr 2018 15:54:33 +0000 Juhani Vehmaskangas http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253677-ymmartakaa-tarkistaa-verotuksenne-ja-hakea-muutosta-jos-on-aihetta
Kansantalouden alkeet Veroista yleensä http://auvorouvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253642-kansantalouden-alkeet-veroista-yleensa <p>Verotuksen tehtävinä voidaan pitää: inflaation hillintä, ylikuumenemisen estäminen, julkisen kulutuksen rahoittaminen ja kulutuksen ohjaaminen haittaveroilla.</p><p>Jälkikeynesiläinen koulukunta näkee julkisten menojen rahoittamisen onnistuvan muutenkin joten verotusta ei siihen tarvita. Toisaalta pitkällä aikavälillä, mikäli saadut rahatulot ohjautuvat yksityiseen kulutukseen, inflaation hidastaminen vaatii verotusta joten lopputulos on sama kuin julkisen kulutuksen rahoittamiseen tähtäävässä verotuksessa. Jälkikeynesiläinen malli antaa kuitenkin verotukselle liikkumavaraa, valtio voi (ja täytyy) tehdä negatiivisen tuloksen laman aikana ja kiristää verotusta ylikuumenemisen uhatessa.</p><p>Monetaristien &rdquo;Suu säkkiä myöten&rdquo; malli toimii myötäsyklisesti, verotulot nousevat nousukaudella ja laskevat laskukaudella.</p><p>Vastasyklinen verotus on tunnettu tuhansia vuosia. Raamatussa on aiheesta tarina, seitsemän lihavaa vuotta ja seitsemän laihaa vuotta jossa maatalouden tuottavuuden vaihteluihin sopeuduttiin nousukaudella verottamalla varastoon ja laskukaudella siirryttiin negatiiviseen veroasteeseen syöden varastot.</p><p>Verotuksen optimointi</p><p>Verotus pyritään aina optimoimaan, se mikä on oikea verotuksen optimointi on hiukan kiistan alainen. Jos oletamme tulojen nousevan lineaarisesti nollasta sataan, helpoin malli on aloittaa verotus elinkustannusminimin ylittävästä summasta. Siitä eteenpäin vero voi olla progressivinen (Adam Smith kannatti), tasavero tai regressiivinen. Poliittinen päätös on mitä mallia noudatetaan.</p><p>Tuskin kukaan keksinee järkiperusteita elinkustannusminimi alittavien tulojen verotukseen yhteiskunnan toimivuutta ajatelleen koska vanha suomalainen sanonta, <em>tyhjästä on paha nyhjästä</em> toimii verotuksen suhteen.</p><p>Virkamiehet näkevät ideaalisen veroasteen olevan 100%. Mallissa virkamiehet jakavat rahat oman näkemyksensä mukaan takaisin. Tähän päämäärään tähtää Valtionvarain ministeriön (VM) ehdotus ruuan arvonlisäveron kohottamisesta ja peruspäivärahan verotuksesta, onhan ne veroja joka on pakko maksaa joten kaikkein pienimmistäkin tuloista saadaan suuri osa mutta saatu vero joudutaan jakamaan takaisin byrokraattisina tukina.</p><p>Tätä 100% veroastetta on sovellettu menestyksekkäästi Neuvostoliitossa 1930 &ndash; 1989 kunnes virkamiehet keksivät yksityistää valtion. Neuvostoliiton malli verotetut rahat palautettiin palkkatuloina valtion taatessa kaikille työpaikan.</p><p>Toinen tapa optimoida verotus on malli jossa tulonsiirtojen määrä on mahdollisimman pieni. Tälläkin on kannattajansa, joskaan ei VM piirissä. Verotus voidaan suunnitella maksimoimaan hyvinvointi ja minimoimaan verotuksen tarve. Tutkimusten mukaan 90 000 dollarin vuositulot luovat maksimaalisen onnen joten tätä korkeammat tulot voidaan verottaa huoletta, ne eivät heikennä kenenkään asemaa. On myös selvää ettei suomen kaltaisessa maassa elä alle 800 e kk tuloilla.</p><p>Tuloverotuksen minimoinnissa tullaan siis rajaan, 800 e kk on täysin verovapaa. Haitaton verotus taas on, 7000 e kk jälkeen veroaste on 100%.</p><p>On myös tutkittu, 1% tulonmenetys aiheuttaa yhtä suuren vitutuksen kuin 0,5% lisätulo.</p><p>Laskevan rajahyödyn teoria antaa samansuuntaisen kuvan, pienissä tuloissa lisäys on hyvinvointia kasvattava, suurissa merkitys on olematon.</p><p>Eräänä verotuksen tehtävänä pidetään tuloerojen kaventamista. Ilmeisesti optimaalinen tuloero liikkuu välillä 1 / 4 &ndash; 1 / 10.</p><p>Noilla tiedoilla oikean veroasteen määrittäminen kullekin tulotasolle on melko helppo matemaattinen harjoitus.</p><p>USA aikoinaan käytti 92% maksimiveroastetta ja henkeä kohden mitattu talous kasvoi reilua 3% vuosivauhtia. Veroastetta laskettiin reippaasti ja talouskasvu alentui merkittävästi. Tapahtui myös muutos kasvun rakenteessa. Teollisuuden kasvu korvautui finanssisektorin kasvulla, mikä lienee helposti arvattavissa, johonkinhan ne suuret tulot menevät. Elleivät veroihin niin keinotteluun.</p><p>Ihmisillä on taipumusta karsastaa veroja, siksi populistiset puolueet pyrkivät aina valtaan veronalennuksilla. Toisaalta ihmiset eivät osaa mieltää kokonaisveroastetta, he tuijottavat vain tilinauhassa näkyvää prosenttia. Jos haluaa hämätä, se on suhteellisen helppoa. Perii esim työnantajan maksamia veroja enemmän ja jättää tilinauhan veroasteeksi nollan. Tämän vuoksi käytetään yleisesti arvonlisäveroa, eläkemaksuja, julkisten monopoli yritysten maksamia voittoja piiloverotuksen muotoina. Herkkäuskoisempi olettaa verotuksensa olevan nolla.</p><p>Tämän hetken suomessa verot menevät (laskuri <a href="http://www.totuusveroistasi.fi/">http://www.totuusveroistasi.fi/</a> ). Summissa on huomioitu kulutuksen arvonlisävero, haittaverot sekä työnantajan maksamat verot olettaen alv kohdistuvan kuluttajaan, ei työhön. Työhön liitetty alv korottaisi veroasteita merkittävästi.</p><p>tilinauhassa näkyvä bruttotulo 1000, ostovoima 669 e kk, verot 557e kk, vero 45,4%</p><p>tilinauhassa näkyvä bruttotulo 1600, ostovoima 931 e kk, verot 1010e kk, vero 52,2%</p><p>tilinauhassa näkyvä bruttotulo 3200, ostovoima 1895 e kk, verot 1987e kk, vero 51,18%</p><p>tilinauhassa näkyvä bruttotulo 6400, ostovoima 3598 e kk, verot 4269e kk, vero 54,26%</p><p>tilinauhassa näkyvä bruttotulo 9600, ostovoima 5015 e kk, verot 6733e kk, vero 57,31%</p><p>Jos tuota veroasteikkoa haluaisi muuttaa <strong>progressiivisemmaksi</strong> niin pienimmän tulon verotusta kannattaisi laskea, säästyisi asumistuen kaltaisilta tulonsiirroilta. Toisaalta <strong>regressiota</strong> lisäisi vaikkapa 500 e /kk kiinteistövero joka toisi asumistuen piiriin keskituloisetkin. Mikäli myös kaikkein suurituloisimmat halutaan tukien piiriin, veroja täytyy nostaa roimasti.</p><p>Kokonaisveroaste</p><p>Kokonaisveroaste = verojen osuus bruttokansantuotteesta</p><p>Suomessa kokonaisveroaste on vaihdellut.</p><p>1980 35.3 %</p><p>1989 41,5 %</p><p>2017 43,4 %</p><p>OECD veroaste 2017</p><p>Tanska 45.1%</p><p>Keskiarvo 34,3%</p><p>Meksiko 17,2%</p><p><a href="https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Verotuotot/Veroaste/">https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Verotuotot/Veroaste/</a></p><p><br />&nbsp;</p><p>Yhteisövero</p><p>Yhteisövero maksetaan yrityksen voitosta ja sen maksaa yritys joten se ei aiheuta tyytymättömyyttä. Sen mekanismi takaa ettei verolla ole maksajaa. Osakkeen hinta pörssissä riippuu siitä kuinka paljon sen kuvitellaan aikaa myöten maksavan osinkoja. Jos yrityksen oletetaan maksavan 100 rahaa 20 vuoden aikana ja sen hetken yleinen PE luku on 20, osakkeen hinta on 100. osakkeen omistaja saa omansa pois 20 vuoden aikana. Jos yritys maksaa 50 % yhteisöveroa, osakkeen ostohinta puolittuu mutta sijoittaja saa saman tuoton sijoittamalleen pääomalle. Täten sijoittajan kannalta on sama mikä yhteisövero on, tuotto ei siitä riipu.</p><p>Tilanne muuttuu silloin kun yhteisöverokantaa alennetaan tai korotetaan. Osakkeen arvo reagoi muutokseen ja osakkeen omistaja saa kertaluontoisen arvon nousun taikka aleneman. Jos sijoittaja uskoo Ricardolaiseen Ekvivalenssiin, hän kuitenkin pian yhteisöveron alennuksen jälkeen alkaa odottaa veron nousevan ja kurssiin saattaa ilmaantua odotus veron korotuksesta. Samaten poikkeuksellisen korkea verokanta saattaa luoda odotuksia veron alennuksesta. (Sijoittajat ovat keskimääräistä laskelmoivempia, he saattavat todella reagoida odotettaviin verotuksen muutoksiin.)</p><p>Yhteisöveron alennukset kannattaa sijoittaa taloudellisen taantuman aikaan, tällöin estetään pörssiromahdus osakkeiden tuoton noustessa suhteessa reaalitalouteen.</p><p>Ylikuumenemisen oloissa jolloin työvoimasta on pula, yhteisöveron reilu nostaminen motivoi vauraita hakeutumaan työmarkkinoille. Yhteisöverosta päätettäessä onkin hyvä seurata lehdistä juttuja työvoimapulasta, jos niitä alkaa esiintyä, tiedetään veronkorotuksen olevan ajankohtainen.</p><p>Jos haluaa siirtää osakkeet ulkomaiseen omistukseen, kannattaa poistaa yhteisövero ja asettaa pääomatuloille korkea vero jota ulkomaiset eivät tarvitse maksaa, tämä takaa sen ettei yritysten voitosta tule kotimaahan senttiäkään. Siirtomaiden hyödyntämisessä yritysten omistaminen on helpompaa kuin suora sotilaallinen ryöstö. USA verottaa myös ulkomaisia osakkeen omistajia, Suomi ei tähän ole lähtenyt koska rikolliset haluavat välttää nimeään veroluetteloissa. Jos vero peritään alkuun korkeana ja sen saa takaisin kun ilmoittaa nimensä, omistus kotimaistuu ja rikolliset eivät rahojaan siihen pistä. Tämä saattaa haitata pörssin pääomanmuodostusta koska huumekaupan piirissä liikkuu suuria summia.</p><p><br />Edellinen oppikirjablokini käsitteli arvonlisäveroa:</p><p><a href="http://auvorouvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252599-kansantalouden-alkeet-arvonlisavero" title="http://auvorouvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252599-kansantalouden-alkeet-arvonlisavero">http://auvorouvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252599-kansantalouden-alkee...</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Verotuksen tehtävinä voidaan pitää: inflaation hillintä, ylikuumenemisen estäminen, julkisen kulutuksen rahoittaminen ja kulutuksen ohjaaminen haittaveroilla.

Jälkikeynesiläinen koulukunta näkee julkisten menojen rahoittamisen onnistuvan muutenkin joten verotusta ei siihen tarvita. Toisaalta pitkällä aikavälillä, mikäli saadut rahatulot ohjautuvat yksityiseen kulutukseen, inflaation hidastaminen vaatii verotusta joten lopputulos on sama kuin julkisen kulutuksen rahoittamiseen tähtäävässä verotuksessa. Jälkikeynesiläinen malli antaa kuitenkin verotukselle liikkumavaraa, valtio voi (ja täytyy) tehdä negatiivisen tuloksen laman aikana ja kiristää verotusta ylikuumenemisen uhatessa.

Monetaristien ”Suu säkkiä myöten” malli toimii myötäsyklisesti, verotulot nousevat nousukaudella ja laskevat laskukaudella.

Vastasyklinen verotus on tunnettu tuhansia vuosia. Raamatussa on aiheesta tarina, seitsemän lihavaa vuotta ja seitsemän laihaa vuotta jossa maatalouden tuottavuuden vaihteluihin sopeuduttiin nousukaudella verottamalla varastoon ja laskukaudella siirryttiin negatiiviseen veroasteeseen syöden varastot.

Verotuksen optimointi

Verotus pyritään aina optimoimaan, se mikä on oikea verotuksen optimointi on hiukan kiistan alainen. Jos oletamme tulojen nousevan lineaarisesti nollasta sataan, helpoin malli on aloittaa verotus elinkustannusminimin ylittävästä summasta. Siitä eteenpäin vero voi olla progressivinen (Adam Smith kannatti), tasavero tai regressiivinen. Poliittinen päätös on mitä mallia noudatetaan.

Tuskin kukaan keksinee järkiperusteita elinkustannusminimi alittavien tulojen verotukseen yhteiskunnan toimivuutta ajatelleen koska vanha suomalainen sanonta, tyhjästä on paha nyhjästä toimii verotuksen suhteen.

Virkamiehet näkevät ideaalisen veroasteen olevan 100%. Mallissa virkamiehet jakavat rahat oman näkemyksensä mukaan takaisin. Tähän päämäärään tähtää Valtionvarain ministeriön (VM) ehdotus ruuan arvonlisäveron kohottamisesta ja peruspäivärahan verotuksesta, onhan ne veroja joka on pakko maksaa joten kaikkein pienimmistäkin tuloista saadaan suuri osa mutta saatu vero joudutaan jakamaan takaisin byrokraattisina tukina.

Tätä 100% veroastetta on sovellettu menestyksekkäästi Neuvostoliitossa 1930 – 1989 kunnes virkamiehet keksivät yksityistää valtion. Neuvostoliiton malli verotetut rahat palautettiin palkkatuloina valtion taatessa kaikille työpaikan.

Toinen tapa optimoida verotus on malli jossa tulonsiirtojen määrä on mahdollisimman pieni. Tälläkin on kannattajansa, joskaan ei VM piirissä. Verotus voidaan suunnitella maksimoimaan hyvinvointi ja minimoimaan verotuksen tarve. Tutkimusten mukaan 90 000 dollarin vuositulot luovat maksimaalisen onnen joten tätä korkeammat tulot voidaan verottaa huoletta, ne eivät heikennä kenenkään asemaa. On myös selvää ettei suomen kaltaisessa maassa elä alle 800 e kk tuloilla.

Tuloverotuksen minimoinnissa tullaan siis rajaan, 800 e kk on täysin verovapaa. Haitaton verotus taas on, 7000 e kk jälkeen veroaste on 100%.

On myös tutkittu, 1% tulonmenetys aiheuttaa yhtä suuren vitutuksen kuin 0,5% lisätulo.

Laskevan rajahyödyn teoria antaa samansuuntaisen kuvan, pienissä tuloissa lisäys on hyvinvointia kasvattava, suurissa merkitys on olematon.

Eräänä verotuksen tehtävänä pidetään tuloerojen kaventamista. Ilmeisesti optimaalinen tuloero liikkuu välillä 1 / 4 – 1 / 10.

Noilla tiedoilla oikean veroasteen määrittäminen kullekin tulotasolle on melko helppo matemaattinen harjoitus.

USA aikoinaan käytti 92% maksimiveroastetta ja henkeä kohden mitattu talous kasvoi reilua 3% vuosivauhtia. Veroastetta laskettiin reippaasti ja talouskasvu alentui merkittävästi. Tapahtui myös muutos kasvun rakenteessa. Teollisuuden kasvu korvautui finanssisektorin kasvulla, mikä lienee helposti arvattavissa, johonkinhan ne suuret tulot menevät. Elleivät veroihin niin keinotteluun.

Ihmisillä on taipumusta karsastaa veroja, siksi populistiset puolueet pyrkivät aina valtaan veronalennuksilla. Toisaalta ihmiset eivät osaa mieltää kokonaisveroastetta, he tuijottavat vain tilinauhassa näkyvää prosenttia. Jos haluaa hämätä, se on suhteellisen helppoa. Perii esim työnantajan maksamia veroja enemmän ja jättää tilinauhan veroasteeksi nollan. Tämän vuoksi käytetään yleisesti arvonlisäveroa, eläkemaksuja, julkisten monopoli yritysten maksamia voittoja piiloverotuksen muotoina. Herkkäuskoisempi olettaa verotuksensa olevan nolla.

Tämän hetken suomessa verot menevät (laskuri http://www.totuusveroistasi.fi/ ). Summissa on huomioitu kulutuksen arvonlisävero, haittaverot sekä työnantajan maksamat verot olettaen alv kohdistuvan kuluttajaan, ei työhön. Työhön liitetty alv korottaisi veroasteita merkittävästi.

tilinauhassa näkyvä bruttotulo 1000, ostovoima 669 e kk, verot 557e kk, vero 45,4%

tilinauhassa näkyvä bruttotulo 1600, ostovoima 931 e kk, verot 1010e kk, vero 52,2%

tilinauhassa näkyvä bruttotulo 3200, ostovoima 1895 e kk, verot 1987e kk, vero 51,18%

tilinauhassa näkyvä bruttotulo 6400, ostovoima 3598 e kk, verot 4269e kk, vero 54,26%

tilinauhassa näkyvä bruttotulo 9600, ostovoima 5015 e kk, verot 6733e kk, vero 57,31%

Jos tuota veroasteikkoa haluaisi muuttaa progressiivisemmaksi niin pienimmän tulon verotusta kannattaisi laskea, säästyisi asumistuen kaltaisilta tulonsiirroilta. Toisaalta regressiota lisäisi vaikkapa 500 e /kk kiinteistövero joka toisi asumistuen piiriin keskituloisetkin. Mikäli myös kaikkein suurituloisimmat halutaan tukien piiriin, veroja täytyy nostaa roimasti.

Kokonaisveroaste

Kokonaisveroaste = verojen osuus bruttokansantuotteesta

Suomessa kokonaisveroaste on vaihdellut.

1980 35.3 %

1989 41,5 %

2017 43,4 %

OECD veroaste 2017

Tanska 45.1%

Keskiarvo 34,3%

Meksiko 17,2%

https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Verotuotot/Veroaste/


 

Yhteisövero

Yhteisövero maksetaan yrityksen voitosta ja sen maksaa yritys joten se ei aiheuta tyytymättömyyttä. Sen mekanismi takaa ettei verolla ole maksajaa. Osakkeen hinta pörssissä riippuu siitä kuinka paljon sen kuvitellaan aikaa myöten maksavan osinkoja. Jos yrityksen oletetaan maksavan 100 rahaa 20 vuoden aikana ja sen hetken yleinen PE luku on 20, osakkeen hinta on 100. osakkeen omistaja saa omansa pois 20 vuoden aikana. Jos yritys maksaa 50 % yhteisöveroa, osakkeen ostohinta puolittuu mutta sijoittaja saa saman tuoton sijoittamalleen pääomalle. Täten sijoittajan kannalta on sama mikä yhteisövero on, tuotto ei siitä riipu.

Tilanne muuttuu silloin kun yhteisöverokantaa alennetaan tai korotetaan. Osakkeen arvo reagoi muutokseen ja osakkeen omistaja saa kertaluontoisen arvon nousun taikka aleneman. Jos sijoittaja uskoo Ricardolaiseen Ekvivalenssiin, hän kuitenkin pian yhteisöveron alennuksen jälkeen alkaa odottaa veron nousevan ja kurssiin saattaa ilmaantua odotus veron korotuksesta. Samaten poikkeuksellisen korkea verokanta saattaa luoda odotuksia veron alennuksesta. (Sijoittajat ovat keskimääräistä laskelmoivempia, he saattavat todella reagoida odotettaviin verotuksen muutoksiin.)

Yhteisöveron alennukset kannattaa sijoittaa taloudellisen taantuman aikaan, tällöin estetään pörssiromahdus osakkeiden tuoton noustessa suhteessa reaalitalouteen.

Ylikuumenemisen oloissa jolloin työvoimasta on pula, yhteisöveron reilu nostaminen motivoi vauraita hakeutumaan työmarkkinoille. Yhteisöverosta päätettäessä onkin hyvä seurata lehdistä juttuja työvoimapulasta, jos niitä alkaa esiintyä, tiedetään veronkorotuksen olevan ajankohtainen.

Jos haluaa siirtää osakkeet ulkomaiseen omistukseen, kannattaa poistaa yhteisövero ja asettaa pääomatuloille korkea vero jota ulkomaiset eivät tarvitse maksaa, tämä takaa sen ettei yritysten voitosta tule kotimaahan senttiäkään. Siirtomaiden hyödyntämisessä yritysten omistaminen on helpompaa kuin suora sotilaallinen ryöstö. USA verottaa myös ulkomaisia osakkeen omistajia, Suomi ei tähän ole lähtenyt koska rikolliset haluavat välttää nimeään veroluetteloissa. Jos vero peritään alkuun korkeana ja sen saa takaisin kun ilmoittaa nimensä, omistus kotimaistuu ja rikolliset eivät rahojaan siihen pistä. Tämä saattaa haitata pörssin pääomanmuodostusta koska huumekaupan piirissä liikkuu suuria summia.


Edellinen oppikirjablokini käsitteli arvonlisäveroa:

http://auvorouvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252599-kansantalouden-alkeet-arvonlisavero

]]>
0 http://auvorouvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253642-kansantalouden-alkeet-veroista-yleensa#comments Verotus Wed, 11 Apr 2018 06:51:17 +0000 Auvo Rouvinen http://auvorouvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253642-kansantalouden-alkeet-veroista-yleensa
Itseaiheutetut ongelmat: köyhyys ja kiire http://annaaaltonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253596-itseaiheutetut-ongelmat-koyhyys-ja-kiire <p>Luen mielelläni Juho Saaren kirjoituksia, niissä pureudutaan oleellisiin asioihin &ndash; köyhyys, eriarvoisuus sekä sosiaaliturvan toteutustapojen vaikutukset. Mielenkiintoista on, että Helsingin Sanomien <a href="https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005632161.html">artikkelissa&nbsp;</a>köyhyyttä verrataan kiireeseen. Näinhän se on, toiset ovat köyhiä ja toisilla on kiire. Kumpaakaan on ulkopuolisen hankala ymmärtää. Molemmista kuulee vähätteleviä kommentteja. &rdquo;Kai nyt kaikilla on 10 euroa&rdquo; ja &rdquo;kaikilla meillähän on kiire&rdquo;.</p><p>Miksi tämä on itseaiheutettua? Me itse olemme valinneet päättäjät, joiden aikaansaannosta yhteiskuntamme rakenteelliset ongelmat ovat. Kukin henkilö luonnollisesti pyrkii toimimaan itsensä kannalta kannattavalla tavalla. Edes keskituloisella perheellisellä on liikkumavaraa yllättävän vähän. Parinkin satasen muutos tuloissa nollaa ruokabudjetista merkittävän määrän. Muuta liikkumavaraa monenkaan taloudessa ei ole, esimerkiksi asunnon vaihto ei onnistu lennosta ja siitä on kustannuksia. Sosiaaliturvan varassa elävien on myös oltava tarkkoja. Jos ei tee mitään, ei ota riskiä, että tuet muuttuisivat.</p><p>Tehokas yhteiskunta on sellainen, että kukin voi erikoistua siihen asiaan, jonka osaa parhaiten. Lääkäri tekee lääkärin töitä ja tilaa putkimiehen hoitamaan jäätyneen tuloputken. Tätä varten meillä on raha. On myös käytännöllistä, että yhteiskunta kerää tietyn siivun verotuloina, jotta saamme peruspalvelut kuten tieverkon. Jos verotus on suurempi kuin tehokkuusero, aletaan siirtyä itsepalveluyhteiskuntaan. Kenenkään ei kannata ostaa muiden palveluita, jos vain jotenkin pystyy asian tekemään itse.</p><p>Jotta verotuksen vaikutus tulisi selväksi, otetaan yksinkertaistettu esimerkki. Oletetaan, että veroihin ja veroluonteisiin maksuihin menisi vaikkapa 90%. Pakataan kaikki maksut yhteen, koska yksittäisten prosenttien laskeminen ja maksujen erittely on näpertelyä. Meidän kaikkien on helppo katsoa palkkalaskelmastamme kaksi summaa: bruttopalkka ja tilille maksettava määrä. Luontaisetujen vaikutuksen voi kukin arvioida itse. Olemme siis superverotuksen onnelassa. Tapahtuu mitä tahansa, ottaa yhteiskunta 90% siivun. Mitä tämä aiheuttaa? Juuri kenenkään ei kannata ostaa toisten palveluita. Yhden tunnin työn ostamiseen toiselta pitäisi itse tehdä kymmenen tuntia töitä. Seurauksena on massiivinen työttömyys ja lopulta yhteiskunta jää ainoaksi palveluiden tuottajaksi. Aiheutetussa työllisyystilanteessa olisi todennäköisesti paineita kiristää verotusta entisestään sekä leikata palveluita. Alkaako kuulostaa tutulta?</p><p>Jos olemme yllä mainitusta periaatteesta samaa mieltä, jää jäljelle vain keskustelu siitä, millä verotuksen tasolla päädymme tehottomaan yhteiskuntaan. En osaa sanoa, mikä olisi optimi, mutta se on helppo nähdä, että olemme ylittäneet sen. Verotus heikentää työllisyyttä. Köyhällä ei ole varaa olla aktiivinen, sillä liki kaikki tekeminen vaatii rahaa. Työssäkäyvillä taas on kiireempi kuin koskaan ja he uupuvat sorvin ääreen. Työssäkäyvä ei pysty keventämään kotitöiden kuormaa ostamalla palveluita, koska siihen ei yksinkertaisesti ole varaa.</p><p>Mikä ratkaisuksi? Liberaalipuolue kannattaa rakenteellisia muutoksia. Yksi tapa on leikata yritystukia merkittävästi. Koska erilaisten poliittisten kompromissien takia kaikki tavoitteet vesittyvät, otetaan lähtökohdaksi vaikkapa yritystuet pois ja koko summalla veronkevennyksiä. Veronkevennykset tulisi kohdistaa työn verotukseen. Jo pienten tulojen veroprosentti kohoaa Suomessa korkeaksi. Jos tämä toteutuisi edes osittain, voisimme päästä pois tästä kurjistumisen kierteestä.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Luen mielelläni Juho Saaren kirjoituksia, niissä pureudutaan oleellisiin asioihin – köyhyys, eriarvoisuus sekä sosiaaliturvan toteutustapojen vaikutukset. Mielenkiintoista on, että Helsingin Sanomien artikkelissa köyhyyttä verrataan kiireeseen. Näinhän se on, toiset ovat köyhiä ja toisilla on kiire. Kumpaakaan on ulkopuolisen hankala ymmärtää. Molemmista kuulee vähätteleviä kommentteja. ”Kai nyt kaikilla on 10 euroa” ja ”kaikilla meillähän on kiire”.

Miksi tämä on itseaiheutettua? Me itse olemme valinneet päättäjät, joiden aikaansaannosta yhteiskuntamme rakenteelliset ongelmat ovat. Kukin henkilö luonnollisesti pyrkii toimimaan itsensä kannalta kannattavalla tavalla. Edes keskituloisella perheellisellä on liikkumavaraa yllättävän vähän. Parinkin satasen muutos tuloissa nollaa ruokabudjetista merkittävän määrän. Muuta liikkumavaraa monenkaan taloudessa ei ole, esimerkiksi asunnon vaihto ei onnistu lennosta ja siitä on kustannuksia. Sosiaaliturvan varassa elävien on myös oltava tarkkoja. Jos ei tee mitään, ei ota riskiä, että tuet muuttuisivat.

Tehokas yhteiskunta on sellainen, että kukin voi erikoistua siihen asiaan, jonka osaa parhaiten. Lääkäri tekee lääkärin töitä ja tilaa putkimiehen hoitamaan jäätyneen tuloputken. Tätä varten meillä on raha. On myös käytännöllistä, että yhteiskunta kerää tietyn siivun verotuloina, jotta saamme peruspalvelut kuten tieverkon. Jos verotus on suurempi kuin tehokkuusero, aletaan siirtyä itsepalveluyhteiskuntaan. Kenenkään ei kannata ostaa muiden palveluita, jos vain jotenkin pystyy asian tekemään itse.

Jotta verotuksen vaikutus tulisi selväksi, otetaan yksinkertaistettu esimerkki. Oletetaan, että veroihin ja veroluonteisiin maksuihin menisi vaikkapa 90%. Pakataan kaikki maksut yhteen, koska yksittäisten prosenttien laskeminen ja maksujen erittely on näpertelyä. Meidän kaikkien on helppo katsoa palkkalaskelmastamme kaksi summaa: bruttopalkka ja tilille maksettava määrä. Luontaisetujen vaikutuksen voi kukin arvioida itse. Olemme siis superverotuksen onnelassa. Tapahtuu mitä tahansa, ottaa yhteiskunta 90% siivun. Mitä tämä aiheuttaa? Juuri kenenkään ei kannata ostaa toisten palveluita. Yhden tunnin työn ostamiseen toiselta pitäisi itse tehdä kymmenen tuntia töitä. Seurauksena on massiivinen työttömyys ja lopulta yhteiskunta jää ainoaksi palveluiden tuottajaksi. Aiheutetussa työllisyystilanteessa olisi todennäköisesti paineita kiristää verotusta entisestään sekä leikata palveluita. Alkaako kuulostaa tutulta?

Jos olemme yllä mainitusta periaatteesta samaa mieltä, jää jäljelle vain keskustelu siitä, millä verotuksen tasolla päädymme tehottomaan yhteiskuntaan. En osaa sanoa, mikä olisi optimi, mutta se on helppo nähdä, että olemme ylittäneet sen. Verotus heikentää työllisyyttä. Köyhällä ei ole varaa olla aktiivinen, sillä liki kaikki tekeminen vaatii rahaa. Työssäkäyvillä taas on kiireempi kuin koskaan ja he uupuvat sorvin ääreen. Työssäkäyvä ei pysty keventämään kotitöiden kuormaa ostamalla palveluita, koska siihen ei yksinkertaisesti ole varaa.

Mikä ratkaisuksi? Liberaalipuolue kannattaa rakenteellisia muutoksia. Yksi tapa on leikata yritystukia merkittävästi. Koska erilaisten poliittisten kompromissien takia kaikki tavoitteet vesittyvät, otetaan lähtökohdaksi vaikkapa yritystuet pois ja koko summalla veronkevennyksiä. Veronkevennykset tulisi kohdistaa työn verotukseen. Jo pienten tulojen veroprosentti kohoaa Suomessa korkeaksi. Jos tämä toteutuisi edes osittain, voisimme päästä pois tästä kurjistumisen kierteestä.

 

]]>
18 http://annaaaltonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253596-itseaiheutetut-ongelmat-koyhyys-ja-kiire#comments köyhyys Liberaalipuolue Rakenteelliset ongelmat Verotus Tue, 10 Apr 2018 09:43:02 +0000 Anna Aaltonen http://annaaaltonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253596-itseaiheutetut-ongelmat-koyhyys-ja-kiire
X-vero-osuudella veronmaksajien mieltymykset huomioon! http://jauza920.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252939-x-vero-osuudella-veronmaksajien-mieltymykset-huomioon <p><strong>Kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen. Yksi tosiasia on se, että Suomi on verohelvetti. Kokonaisveroasteemme onkin yksi maailman korkeimpia. Veronalennusten toteuttaminen on kuitenkin vaikeaa, koska julkisia menoja ei uskalleta leikata vaikka valtion talousarviossa potentiaalisia vaihtoehtoja yllin kyllin riittäisi. Veronalennusten rahoittaminen valtionvelalla ei puolestaan olisi järkevää. On kuitenkin olemassa keino, jonka avulla valtiovalta voisi kohdella maamme ahkeria veronmaksajia paremmin (tai ainakin vähemmän huonosti).</strong></p><p>Kyseinen keino olisi ottaa käyttöön &quot;x-vero-osuus&quot;. Nimitys tulee siitä, että jokainen kansalainen saisi kohdistaa maksamistaan ansiotuloveroista x prosenttia haluamaansa käyttökohteeseen: kulttuuriin, infrastruktuuriin, maanpuolustukseen, nuorisopsykiatriaan, varhaiskasvatukseen, sisäiseen turvallisuuteen tai johonkin muuhun valtion talousarvion osa-alueeseen. X-vero-osuus olisikin erinomainen keino edistää suoraa demokratiaa, vieläpä kenties mitä parhaimmalla mahdollisella tavalla.</p><p>X-vero-osuuden käyttöönotto edellyttäisi muutoksia valtion talousarvioon, jostakin kun olisi siirrettävä määrärahoja vero-osuuksien uudelleenkohdistamiseen. Mielestäni kaikista budjetin osa-alueista voitaisiin juustohöylätä tasapuolisesti määrärahoja sen verran, että jokaiselle kansalaiselle riittäisi maksamistaan ansiotuloveroista x prosenttia kohdistettavaa. X voisi olla muutaman prosentin luokkaa, ensisalkuun alle prosentinkin osuus voisi kokeilun vuoksi olla riittävä. Käytännön toimeenpanon aikataulu voisi olla sellainen, että käyttöönottoa edeltävän vuoden verotietojen perusteella selvitettäisiin osuuksien rahamäärä, joka juustohöylättäisiin kansalaisten uudelleen kohdistettavaksi seuraavana vuonna. Kansalaisten mieltymykset voitaisiin selvittää veroilmoituksen yhteydessä. Veroilmoituksen liitteenä olevassa kyselyssä kansalainen rastittaisi haluamansa ministeriön hallinnonalan, jonka alla olisi pienempiä osa-alueita: esimerkiksi koulutukseen osuutensa kohdistava kansalainen rastittaisi opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan sekä halutessaan vielä tarkemman käyttökohteen kuten peruskoulutuksen, toisen asteen koulutuksen tai korkeakoulutuksen. Kenenkään ei kuitenkaan olisi pakko rastittaa mitään, jolloin kansalainen voisi delegoida osuutensa kohdentamisen poliitikoille.</p><p>Mielestäni olisi äärimmäisen reilua, että ahkerat, töitä tekevät kansalaiset saisivat vaikuttaa heiltä kerättyjen verojen käyttöön nykyistä enemmän. Olisi myös varsin kannustavaa, että ahkeruus palkittaisiin mahdollisuuksilla vaikuttaa. Samalla verojärjestelmässä päästäisiin hyödyntämään markkinamekanismia, jolloin suositut käyttökohteet saisivat enemmän julkista rahoitusta, siinä missä vähemmän tärkeiksi koettujen kohteiden määrärahat supistuisivat. Kansan tahto toteutuisi entistä paremmin kun rivikansalaisten ja poliitikkojen välinen informaation epäsymmetria vähenisi. Iloiset veronmaksajat hymyilisivät entistä leveämmin, siinä missä vihaisten veronmaksajien inho verokarhua kohtaan laantuisi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen. Yksi tosiasia on se, että Suomi on verohelvetti. Kokonaisveroasteemme onkin yksi maailman korkeimpia. Veronalennusten toteuttaminen on kuitenkin vaikeaa, koska julkisia menoja ei uskalleta leikata vaikka valtion talousarviossa potentiaalisia vaihtoehtoja yllin kyllin riittäisi. Veronalennusten rahoittaminen valtionvelalla ei puolestaan olisi järkevää. On kuitenkin olemassa keino, jonka avulla valtiovalta voisi kohdella maamme ahkeria veronmaksajia paremmin (tai ainakin vähemmän huonosti).

Kyseinen keino olisi ottaa käyttöön "x-vero-osuus". Nimitys tulee siitä, että jokainen kansalainen saisi kohdistaa maksamistaan ansiotuloveroista x prosenttia haluamaansa käyttökohteeseen: kulttuuriin, infrastruktuuriin, maanpuolustukseen, nuorisopsykiatriaan, varhaiskasvatukseen, sisäiseen turvallisuuteen tai johonkin muuhun valtion talousarvion osa-alueeseen. X-vero-osuus olisikin erinomainen keino edistää suoraa demokratiaa, vieläpä kenties mitä parhaimmalla mahdollisella tavalla.

X-vero-osuuden käyttöönotto edellyttäisi muutoksia valtion talousarvioon, jostakin kun olisi siirrettävä määrärahoja vero-osuuksien uudelleenkohdistamiseen. Mielestäni kaikista budjetin osa-alueista voitaisiin juustohöylätä tasapuolisesti määrärahoja sen verran, että jokaiselle kansalaiselle riittäisi maksamistaan ansiotuloveroista x prosenttia kohdistettavaa. X voisi olla muutaman prosentin luokkaa, ensisalkuun alle prosentinkin osuus voisi kokeilun vuoksi olla riittävä. Käytännön toimeenpanon aikataulu voisi olla sellainen, että käyttöönottoa edeltävän vuoden verotietojen perusteella selvitettäisiin osuuksien rahamäärä, joka juustohöylättäisiin kansalaisten uudelleen kohdistettavaksi seuraavana vuonna. Kansalaisten mieltymykset voitaisiin selvittää veroilmoituksen yhteydessä. Veroilmoituksen liitteenä olevassa kyselyssä kansalainen rastittaisi haluamansa ministeriön hallinnonalan, jonka alla olisi pienempiä osa-alueita: esimerkiksi koulutukseen osuutensa kohdistava kansalainen rastittaisi opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan sekä halutessaan vielä tarkemman käyttökohteen kuten peruskoulutuksen, toisen asteen koulutuksen tai korkeakoulutuksen. Kenenkään ei kuitenkaan olisi pakko rastittaa mitään, jolloin kansalainen voisi delegoida osuutensa kohdentamisen poliitikoille.

Mielestäni olisi äärimmäisen reilua, että ahkerat, töitä tekevät kansalaiset saisivat vaikuttaa heiltä kerättyjen verojen käyttöön nykyistä enemmän. Olisi myös varsin kannustavaa, että ahkeruus palkittaisiin mahdollisuuksilla vaikuttaa. Samalla verojärjestelmässä päästäisiin hyödyntämään markkinamekanismia, jolloin suositut käyttökohteet saisivat enemmän julkista rahoitusta, siinä missä vähemmän tärkeiksi koettujen kohteiden määrärahat supistuisivat. Kansan tahto toteutuisi entistä paremmin kun rivikansalaisten ja poliitikkojen välinen informaation epäsymmetria vähenisi. Iloiset veronmaksajat hymyilisivät entistä leveämmin, siinä missä vihaisten veronmaksajien inho verokarhua kohtaan laantuisi.

]]>
1 http://jauza920.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252939-x-vero-osuudella-veronmaksajien-mieltymykset-huomioon#comments Suora kansanvalta Valtion budjetti Julkinen talous Veronmaksajat Veronmaksajat maksumiehinä Verotus Tue, 27 Mar 2018 11:00:55 +0000 Johannes Mäkilä http://jauza920.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252939-x-vero-osuudella-veronmaksajien-mieltymykset-huomioon
Kulutuksesta pitää maksaa täysi hinta http://teppovaltonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252833-kulutuksesta-pitaa-maksaa-taysi-hinta <p>Ympäristötalouden ja -johtamisen professori Lassi Linnanen herättelee <a href="https://www.apu.fi/artikkelit/avaaja-lassi-linnanen-on-tabu-sanoa-etta-ala-osta">tammikuun Imagen haastattelussa</a> meitä kuluttajia ymmärtämään omien valintojemme merkityksen:</p><p>&quot;Ilman kulutuksen suunnanmuutosta muut toimenpiteet ovat riittämätömiä, ja meillä alkaa olla ilmastonmuutoksen kannalta kiire. Ihmiset voivat lopettaa liikakulutuksen tässä ja nyt. Sen sijaan kansainvälisten sopimusten ja lakien aikaansaaminen vie vuosia, ja niillä on tapana vesittyä kompromisseiksi. -- Jos pitää valita, kumpi on suurempi ongelma, kysyntä vai tarjonta, niin kysyntä. Tarjonta muuttuu kyllä, kun kysyntä muuttuu.&quot;</p><p>Vaikka on selvää, että kuluttaminen on viime kädessä kuluttajien vastuulla, suurimpia ongelmiamme kuitenkin on, että vääränlainen kuluttaminen on tehty liian edulliseksi: emme joudu maksamaan kulutuksemme täyttä hintaa. Kuten Linnanenkin toteaa:</p><p>&quot;Tällä hetkellä EU:n päästökaupassa hiilidioksiditonni maksaa viisi euroa, mikä on säälittävän vähän eikä pienennä kenenkään kulutusta. Se tarkoittaa sitä, että autolla saa ajaa 10 000 kilometriä ennen kuin joutuu maksamaan ylimääräisen viisi euroa. On tutkittu, että 50 euroa voisi olla jonkinlainen kynnystaso hinnaksi hiilidioksiditonnista. Tämän jälkeen kuluttaja alkaisi miettiä, kannattaako hänen ostaa tuote.&quot;</p><p>Politiikalla &ndash; erityisesti verotuksella &ndash; on tärkeä rooli kulutuksen ohjaamisessa ja kestävien valintojen helpottamisessa.</p><p>Ensiksi, meidän pitää varmistaa, että asuminen ja liikkuminen tiheillä kaupunkialueilla on järkevän hintaista ja sujuvaa.</p><p>Tähän auttaa ainakin (hyvin) korkeiden kerrostalojen rakentaminen, kävely- ja pyöräteiden asettaminen autoteiden edelle sekä julkisen liikenteen riittävä rahoitus. Näin yksityisauton varassa haja-asutusalueilla asuminen ei ole taloudellinen pakko, vaan oma valinta.</p><p>Kevyttä liikennettä suosiva liikennesuunnittelu on oma taiteenlajinsa, mutta tiheämpään rakentamiseen voidaan kannustaa sopivalla verotuksella. Jotta maan käytön varaamisesta muille aiheutuva haitta sadaan huomioitua, tulee kiinteistöveron olla kääntäen verrannollinen aluetta fyysisesti käyttävien ihmisten lukumäärään.</p><p>Kaikille avoimen kauppakeskuksen tulee maksaa alempaa kiinteistöveroa kuin muutaman jalkapallokentän kokoisen huippusalaisen serverifarmin, jossa työskentelee kolme teknikkoa. Parin hehtaarin tontille rakennetun yhden perheen omakotitalon kiinteistöveron tulee olla korkeampi kuin samaan tilaan mahtuvan 30-kerroksisen kymmenien ihmisten kodin.</p><p>Toiseksi, kulutuksesta ympäristölle aiheutuva haitta tulee siirtää täysivaltaisesti taloudellisiin kustannuksiin.</p><p>Raaka-aineiden tuotantoon (ja maahantuontiin!) tulee kohdistaa vero, joka on sitä suurempi, mitä</p><ul><li>enemmän tuotanto aiheuttaa päästöjä (hiilidioksidi, pienhiukkaset, vesistökuormitus, ...)</li><li>hitaammin raaka-aine uudistuu (järvivesi nopeasti, puu hitaammin, öljy ei käytännössä lainkaan)</li><li>enemmän ja pysyvämmin tuotanto muokkaa ympäristöä (avohakkuu poistaa metsän, mutta on väliaikainen ja paikallinen, vesivoimalaitos estää olemassaolonsa ajan kalojen luonnollisen kiertokulun mahdollisesti koko joen vaikutusalueella)</li></ul><p>Meidän kuluttajien on siis syytä tiedostaa vastuumme ja vaikutusmahdollisuutemme, mutta sopivalla politiikalla kulutusta voidaan vähentää ja ohjata kestävään suuntaan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ympäristötalouden ja -johtamisen professori Lassi Linnanen herättelee tammikuun Imagen haastattelussa meitä kuluttajia ymmärtämään omien valintojemme merkityksen:

"Ilman kulutuksen suunnanmuutosta muut toimenpiteet ovat riittämätömiä, ja meillä alkaa olla ilmastonmuutoksen kannalta kiire. Ihmiset voivat lopettaa liikakulutuksen tässä ja nyt. Sen sijaan kansainvälisten sopimusten ja lakien aikaansaaminen vie vuosia, ja niillä on tapana vesittyä kompromisseiksi. -- Jos pitää valita, kumpi on suurempi ongelma, kysyntä vai tarjonta, niin kysyntä. Tarjonta muuttuu kyllä, kun kysyntä muuttuu."

Vaikka on selvää, että kuluttaminen on viime kädessä kuluttajien vastuulla, suurimpia ongelmiamme kuitenkin on, että vääränlainen kuluttaminen on tehty liian edulliseksi: emme joudu maksamaan kulutuksemme täyttä hintaa. Kuten Linnanenkin toteaa:

"Tällä hetkellä EU:n päästökaupassa hiilidioksiditonni maksaa viisi euroa, mikä on säälittävän vähän eikä pienennä kenenkään kulutusta. Se tarkoittaa sitä, että autolla saa ajaa 10 000 kilometriä ennen kuin joutuu maksamaan ylimääräisen viisi euroa. On tutkittu, että 50 euroa voisi olla jonkinlainen kynnystaso hinnaksi hiilidioksiditonnista. Tämän jälkeen kuluttaja alkaisi miettiä, kannattaako hänen ostaa tuote."

Politiikalla – erityisesti verotuksella – on tärkeä rooli kulutuksen ohjaamisessa ja kestävien valintojen helpottamisessa.

Ensiksi, meidän pitää varmistaa, että asuminen ja liikkuminen tiheillä kaupunkialueilla on järkevän hintaista ja sujuvaa.

Tähän auttaa ainakin (hyvin) korkeiden kerrostalojen rakentaminen, kävely- ja pyöräteiden asettaminen autoteiden edelle sekä julkisen liikenteen riittävä rahoitus. Näin yksityisauton varassa haja-asutusalueilla asuminen ei ole taloudellinen pakko, vaan oma valinta.

Kevyttä liikennettä suosiva liikennesuunnittelu on oma taiteenlajinsa, mutta tiheämpään rakentamiseen voidaan kannustaa sopivalla verotuksella. Jotta maan käytön varaamisesta muille aiheutuva haitta sadaan huomioitua, tulee kiinteistöveron olla kääntäen verrannollinen aluetta fyysisesti käyttävien ihmisten lukumäärään.

Kaikille avoimen kauppakeskuksen tulee maksaa alempaa kiinteistöveroa kuin muutaman jalkapallokentän kokoisen huippusalaisen serverifarmin, jossa työskentelee kolme teknikkoa. Parin hehtaarin tontille rakennetun yhden perheen omakotitalon kiinteistöveron tulee olla korkeampi kuin samaan tilaan mahtuvan 30-kerroksisen kymmenien ihmisten kodin.

Toiseksi, kulutuksesta ympäristölle aiheutuva haitta tulee siirtää täysivaltaisesti taloudellisiin kustannuksiin.

Raaka-aineiden tuotantoon (ja maahantuontiin!) tulee kohdistaa vero, joka on sitä suurempi, mitä

  • enemmän tuotanto aiheuttaa päästöjä (hiilidioksidi, pienhiukkaset, vesistökuormitus, ...)
  • hitaammin raaka-aine uudistuu (järvivesi nopeasti, puu hitaammin, öljy ei käytännössä lainkaan)
  • enemmän ja pysyvämmin tuotanto muokkaa ympäristöä (avohakkuu poistaa metsän, mutta on väliaikainen ja paikallinen, vesivoimalaitos estää olemassaolonsa ajan kalojen luonnollisen kiertokulun mahdollisesti koko joen vaikutusalueella)

Meidän kuluttajien on siis syytä tiedostaa vastuumme ja vaikutusmahdollisuutemme, mutta sopivalla politiikalla kulutusta voidaan vähentää ja ohjata kestävään suuntaan.

]]>
3 http://teppovaltonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252833-kulutuksesta-pitaa-maksaa-taysi-hinta#comments Energia- ja ympäristöpolitiikka Liikakulutus Verotus Sun, 25 Mar 2018 07:12:20 +0000 Teppo Valtonen http://teppovaltonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252833-kulutuksesta-pitaa-maksaa-taysi-hinta
Perusteltu perintövero – kaikki raha on moneen kertaan verotettua http://tiaintu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252706-perusteltu-perintovero-kaikki-raha-on-moneen-kertaan-verotettua <p>Perintö- ja lahjaveron poistamista koskeva <a href="https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2665">kansalaisaloite</a> on <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10122189">ylittänyt</a> 50000 allekirjoittajan rajan ja on menossa eduskuntaan käsiteltäväksi. Perintöverokeskustelussa usein toistuva argumentti on, että perintövero on väärin, koska verot omaisuudesta on jo kerran maksettu. Perustelu ontuu, sillä kaikki taloudessa kiertävä raha on moneen kertaan verotettua. Samalla tavalla verotetaan esimerkiksi ihmisten kulutukseen käyttämää rahaa, vaikka siitäkin rahasta verot on jo maksettu. Välillä kuulee myös väitettävän, että perintövero on &quot;omaisuusvero&quot;, vaikka samanlainen transaktio siinä tapahtuu perinnön jättäjältä sen saajalle kuin vaikkapa palkkaa maksettaessa.<br /><br />Valtion pitää joka tapauksessa verottaa tai ottaa lainaa täsmälleen päätetyn budjetin loppusumman verran (itse toki löytäisin budjetista miljardikaupalla karsittavaa). Tämän summan verottaminen kannattaisi tehdä sellaisella tavalla, joka aiheuttaa mahdollisimman vähän taloudellista haittaa. Jos perintöverosta luovutaan, sama summa tullaan keräämään muiden verojen kautta, ja kun katsoo tämänhetkistä verotuksen kokonaisuutta, tärkeää olisi siirtää painopistettä poispäin työn verotuksesta. Perintövero ei ole haitallisimmasta päästä veroja, jos vertaillaan verojen taloudellisia haittavaikutuksia. Työn verotus vähentää työn tekemistä - perintöverolla ei ole vastaavaa suoraan hyvinvointia vähentävää vaikutusta.<br /><br />Perintövero ei ole ongelmaton vero, mutta todelliset ongelmat ovat aivan muualla kuin siinä, että raha olisi jo verotettua. Oikeita epäkohtia ovat esimerkiksi se, että perittävä omaisuus voi olla epälikvidiä ja verot pitää maksaa ennen kuin omaisuuden voi realisoida. &nbsp;Veron summa voi myös määräytyä ennen kuin mahdollisesti arvoltaan vaihtelevan omaisuuden hallinta siirtyy perijälle. Perimisessä saattaa siis olla suuriakin yksinomaan verotuksesta aiheutuvia riskejä. Perintöveroa on myös varsin helppo vältellä laillisesti, jos taloudellisia resursseja siihen löytyy.<br /><br />Jos nykyisen perintöveron ongelmat korjataan, eikä nykyiseen kohtuulliseen tasoon kosketa, on perintövero muiden verojen rinnalla aivan varteenotettava vaihtoehto valtion tulojen keräämiseen.</p> Perintö- ja lahjaveron poistamista koskeva kansalaisaloite on ylittänyt 50000 allekirjoittajan rajan ja on menossa eduskuntaan käsiteltäväksi. Perintöverokeskustelussa usein toistuva argumentti on, että perintövero on väärin, koska verot omaisuudesta on jo kerran maksettu. Perustelu ontuu, sillä kaikki taloudessa kiertävä raha on moneen kertaan verotettua. Samalla tavalla verotetaan esimerkiksi ihmisten kulutukseen käyttämää rahaa, vaikka siitäkin rahasta verot on jo maksettu. Välillä kuulee myös väitettävän, että perintövero on "omaisuusvero", vaikka samanlainen transaktio siinä tapahtuu perinnön jättäjältä sen saajalle kuin vaikkapa palkkaa maksettaessa.

Valtion pitää joka tapauksessa verottaa tai ottaa lainaa täsmälleen päätetyn budjetin loppusumman verran (itse toki löytäisin budjetista miljardikaupalla karsittavaa). Tämän summan verottaminen kannattaisi tehdä sellaisella tavalla, joka aiheuttaa mahdollisimman vähän taloudellista haittaa. Jos perintöverosta luovutaan, sama summa tullaan keräämään muiden verojen kautta, ja kun katsoo tämänhetkistä verotuksen kokonaisuutta, tärkeää olisi siirtää painopistettä poispäin työn verotuksesta. Perintövero ei ole haitallisimmasta päästä veroja, jos vertaillaan verojen taloudellisia haittavaikutuksia. Työn verotus vähentää työn tekemistä - perintöverolla ei ole vastaavaa suoraan hyvinvointia vähentävää vaikutusta.

Perintövero ei ole ongelmaton vero, mutta todelliset ongelmat ovat aivan muualla kuin siinä, että raha olisi jo verotettua. Oikeita epäkohtia ovat esimerkiksi se, että perittävä omaisuus voi olla epälikvidiä ja verot pitää maksaa ennen kuin omaisuuden voi realisoida.  Veron summa voi myös määräytyä ennen kuin mahdollisesti arvoltaan vaihtelevan omaisuuden hallinta siirtyy perijälle. Perimisessä saattaa siis olla suuriakin yksinomaan verotuksesta aiheutuvia riskejä. Perintöveroa on myös varsin helppo vältellä laillisesti, jos taloudellisia resursseja siihen löytyy.

Jos nykyisen perintöveron ongelmat korjataan, eikä nykyiseen kohtuulliseen tasoon kosketa, on perintövero muiden verojen rinnalla aivan varteenotettava vaihtoehto valtion tulojen keräämiseen.

]]>
75 http://tiaintu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252706-perusteltu-perintovero-kaikki-raha-on-moneen-kertaan-verotettua#comments Kotimaa Perintövero Perintöverotus SDP Verotus Fri, 23 Mar 2018 05:22:00 +0000 Tuomas Tiainen http://tiaintu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252706-perusteltu-perintovero-kaikki-raha-on-moneen-kertaan-verotettua
Perintöveron perintää kohtuullistettava http://jauza920.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252715-perintoveron-perintaa-kohtuullistettava <p><strong>Perintövero puhuttaa jälleen. Koska suhtaudun skeptisesti sen lakkauttamisen realistisuuteen, olen laatinut varasuunnitelman, jolla perintöverotuksen lieveilmiöitä voitaisiin eliminoida edes hiukan.</strong></p> <p>Aika ajoin uutisoidaan tapauksista, joisssa verottaja on yrittänyt periä perintöveroa vaikeasti rahaksi muutettavista asioista kuten kiinteistöistä. Koska kiinteistön myynti on toisinaan hidasta ja perintöveron maksuaikataulu joustamaton, on tällaisen epälikvidin perinnön perijällä suuri riski joutua taloudellisiin vaikeuksiin.</p> <p>Menetettyään luottotiedot, yksilön mahdollisuudet työllistymisen, asunnon saamisen sekä eräiden oikeustoimien tekemisen kannalta vaikeutuvat huomattavasti, jolloin elämänlaatu kärsii. Samalla valtiolta jäävät yksilön potentiaaliset kulutus- ja ansiotuloverot saamatta. Tämä verottajan harjoittama joustamaton ja epäinhimillinen perintäkäytäntö onkin äärettömän härskiä! Ja koska se ei palvele yhteiskunnan kokonaisetua, on kyse suorastaan lose-lose-tilanteesta.</p> <p>Perintöveron perintä olisi tällaisissa tilanteissa muutettava kohtuulliseksi siten, ettei yksilölle koituisi huomattavaa haittaa. Epälikvidin perinnön saajalla olisi oltava mahdollisuus sopia verottajan kanssa yksilön elämäntilanteen mukainen maksusuunnitelma. Vaihtoehtoisesti verottaja voisi pantata epälikvidin perinnön siihen asti kunnes perintö on realisoitu tai vero muuten maksettu.</p> <p>PS, Omasta mielestäni perintövero pitäisi kokonaan lakkauttaa. Tämä kuitenkin edellyttäisi ratkaisua sen suhteen, miten verokertymän supistuminen kompensoitaisiin. Vaihtoehtoja ovat valtionvelan kasvattaminen, muiden verojen korotukset, veropohjan laajentaminen sekä julkisten menojen leikkaaminen. Kolmeen ensimmäiseen suhtaudun äärimmäisen kriittisesti. Menoleikkaukset olisivat puolestaan potentiaalinen vaihtoehto, varsinkin siksi, että tiedän hyvän kohteen: turhia yritystukia olisi ehdottomasti karsittava. Mielestäni ei ole järkevää maksaa tukiaisia suuryrityksille, jotka tekevät muutenkin suuria voittoja; kyseesssähän on perusteeton tulonsiirto veronmaksajilta omistajille..</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Perintövero puhuttaa jälleen. Koska suhtaudun skeptisesti sen lakkauttamisen realistisuuteen, olen laatinut varasuunnitelman, jolla perintöverotuksen lieveilmiöitä voitaisiin eliminoida edes hiukan.

Aika ajoin uutisoidaan tapauksista, joisssa verottaja on yrittänyt periä perintöveroa vaikeasti rahaksi muutettavista asioista kuten kiinteistöistä. Koska kiinteistön myynti on toisinaan hidasta ja perintöveron maksuaikataulu joustamaton, on tällaisen epälikvidin perinnön perijällä suuri riski joutua taloudellisiin vaikeuksiin.

Menetettyään luottotiedot, yksilön mahdollisuudet työllistymisen, asunnon saamisen sekä eräiden oikeustoimien tekemisen kannalta vaikeutuvat huomattavasti, jolloin elämänlaatu kärsii. Samalla valtiolta jäävät yksilön potentiaaliset kulutus- ja ansiotuloverot saamatta. Tämä verottajan harjoittama joustamaton ja epäinhimillinen perintäkäytäntö onkin äärettömän härskiä! Ja koska se ei palvele yhteiskunnan kokonaisetua, on kyse suorastaan lose-lose-tilanteesta.

Perintöveron perintä olisi tällaisissa tilanteissa muutettava kohtuulliseksi siten, ettei yksilölle koituisi huomattavaa haittaa. Epälikvidin perinnön saajalla olisi oltava mahdollisuus sopia verottajan kanssa yksilön elämäntilanteen mukainen maksusuunnitelma. Vaihtoehtoisesti verottaja voisi pantata epälikvidin perinnön siihen asti kunnes perintö on realisoitu tai vero muuten maksettu.

PS, Omasta mielestäni perintövero pitäisi kokonaan lakkauttaa. Tämä kuitenkin edellyttäisi ratkaisua sen suhteen, miten verokertymän supistuminen kompensoitaisiin. Vaihtoehtoja ovat valtionvelan kasvattaminen, muiden verojen korotukset, veropohjan laajentaminen sekä julkisten menojen leikkaaminen. Kolmeen ensimmäiseen suhtaudun äärimmäisen kriittisesti. Menoleikkaukset olisivat puolestaan potentiaalinen vaihtoehto, varsinkin siksi, että tiedän hyvän kohteen: turhia yritystukia olisi ehdottomasti karsittava. Mielestäni ei ole järkevää maksaa tukiaisia suuryrityksille, jotka tekevät muutenkin suuria voittoja; kyseesssähän on perusteeton tulonsiirto veronmaksajilta omistajille..

]]>
1 http://jauza920.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252715-perintoveron-perintaa-kohtuullistettava#comments Luottotietojen menetys Perintöverotus Verot Verottaja Verotus Thu, 22 Mar 2018 18:57:08 +0000 Johannes Mäkilä http://jauza920.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252715-perintoveron-perintaa-kohtuullistettava
Aktiivimalli - Väärä ratkaisu oikeaan ongelmaan http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252670-aktiivimalli-vaara-ratkaisu-oikeaan-ongelmaan <p><object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/HtlzUozCUAc?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/HtlzUozCUAc?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><p>Suurin syy suomalaisten korkeaan työttömyyteen on jäykkä työmarkkinasääntely, tolkuton verokiila ja kymmenien erilaisten tulonsiirtohimmeleiden luomat kannustinloukut. Hallituksella meni suurempien reformien kanssa sisu kaulaan, joten se loi työnhaun kannustimeksi aktiivimallin, joka hyvästä tarkoituksestaan huolimatta se ei vastaa yhteenkään suomalaisten työmarkkinaongelmien juurisyistä edes välttävästi. Aktiivimallia on aivan aiheellisesti kritisoitu, mutta harmillisesti sekin keskustelu aiheesta on ollut lähinnä hiekkalaatikoilta tuttua lapsellista homottelua.</p><p>En oikein ymmärrä, miksi valtion holhousta joka käänteessä vaativa vasemmisto valittaa nyt, kun valtio sitten tosissaan holhoaa ja joidenkin kohdalla vieläpä erittäin hyvin tuloksin? Aktiivimalli tietysti kääntää kannustinruuvia työttömän peukalossa aivan samalla tavalla kuin vaikkapa ansiosidonnaisen lyhentäminenkin, joten toimiva kannustinvaikutus tukien leikkaamisella siis kiistatta on olemassa.&nbsp;</p><p>Mutta se byrokratia ja kaiken ylimääräisen turha säätäminen, mihin sitä nyt taas tarvitaan? Esimerkiksi ne TE-toimiston höpönlöpön-kurssit, joista ei nytkään ole kenellekään mitään hyötyä, mikä järki? Jos joku ei nykyisillä työmarkkinoilla työllisty ahekrasta hakemisesta huolimatta, niin joku TE-toimiston tukityöllistämä hömppäkonsultti ei takuulla pysty asiaan vaikuttamaan.<br />&nbsp;<br />Ihmettelin myös, miksi hallitus on edes tekemässä uudistusta, jota on suitsutettu kustannusneutraaliksi, kun hieman fiksummalla tavalla toteutettuna olisi voitu saada säästöjäkin? Himmelin kylkeen liimattu kansalaistenkyttäysmekanismi tietysti vain kasvattaa hallintokoneiston kokoa ja esimerkiksi Kela on palkkaamassa sata uutta työntekijää aktiivimallin takia. Eikö tämä siis tarkoita sitä, että työttömyyskorvauksista säästetty raha ja kasvaneen työllisyyden tuottama verotulo vain siirretään jälleen rasvaamaan uutta turhaa ratasta byrokratiakoneistossa? Siis ratasta, josta on lähes mahdotonta päästä jatkossa eroon.</p><p>Aktiivimallia vastustava kansalaisaloite keräsi vaaditut nimet kasaan ennätysvauhtia, ja projektin myötä aloitteen laatija, helsinkiläinen pitkäaikaistyötön Martin-Eric Racine nousi julkisuuteen. Hän kertoi asiaa käsitelleessä haastattelussa, ettei hänen kannata ottaa töitä vastaan alle 2600 euron kuukausipalkalla ja siitäkös se sitten riemu syntyi! Vaikka Racinen asenne ei tee hänen sanomisistaan epätosia, niin toisaalta ymmärrän myös lausunnosta nousseen tuohtumuksen.</p><p>Ensinnäkin, Racine tuntuu unohtavan, että työnteko on panostus korkeampaan elintasoon tulevaisuutta ajatellen. Se kannattaisi erityisesti pitkäaikaistyöttömän pitää mielessään. Toisekseen, suurin osa meistä suomalaisista on tehnyt, tai tekee nytkin, töitä alle 2600 euron kuukausipalkalla. Ei ole mielestäni kohtuutonta ottaa hieman nokkiinsa siitä, että ulkomailta tänne muuttanut, 10 vuotta työttömyyskorvauksilla elänyt henkilö, asettaa tällaisia ehtoja osallistumiselleen tämän yhteiskunnan rakentamiseen.&nbsp;</p><p>Mutta, vaikka Racinen asenteessa on roppakaupalla korjaamisen varaa, niin hänen tarinansa silti paljastaa ne valtavat kannustinloukut, joita monimutkaiseen sosiaaliturvajärjestelmäämme on lyhytnäköisen leikkaa ja liimaa-naminami - höttöpolitiikan myötä piilotettu. Esimerkiksi Racine itse asuu suomalaisen sosiaalitukijärjestelmän avulla maan kalleimpiin kuuluvassa Helsingin Kruunuhaan kaupunginosassa ja käteen jää silti vielä aivan mukavaan elämään riittävä määrä euroja. Ja miksipä ei, kun suomalaisessa vero- ja tukijärjestelmässä palkansaajalle alkaa bruttotulojen lisäyksestä jäämään jotain käteen vasta n. 2000 euron kuukausitienestien kohdalla. Siihen asti tukijärjestelmä passivoittaa, kun esimerkiksi 1200 euroa kuussa tienaavan ja 2000 euroa kuussa tienaavan ero nettotuloissa on vain reilun 100 euroa. Moni varmasti ajattelee, mielestäni perustellusti, että kannattaako myydä 160 tuntia kuukaudesta aikaa satasen takia?</p><p>Tukijärjestelmässämme on selkeästi rutkasti korjaamisen varaa. Ei vähiten työnteon kannustimia leikkaavan tukiviidakon takia, mutta myös siksi, että eritoten määräaikainen työsuhde on riski, jonka ottaminen saattaa sotkea työttömän byrokratian seitteihin ja entistä syvemmälle taloudellisiin vaikeuksiin. Miettikää, Suomessa työttömälle melkeinpä pahin toimeentuloa uhkaava riski on työllistyminen! Ei tällaista järjestelmää olisi koskaan pitänyt luodakaan!</p><p>Jos ei hallitus ole kyennyt seisomaan alkuperäisten tavoitteidensa takana, niin eipä ole oppositiokaan paljoa väläytellyt. Nykyiselle oppositiolle tyypillisesti aktiivimallista alkoi kauhea show, some-vyörytys ja oikein mielenosoitukset Senaatintorilla, mutta realistisia vaihtoehtoja työllisyyden parantamiseksi ei tahtonut muun vaahtoamisen seasta kuulua. Samaa vanhaa liturgiaa työttömiä kyykyttävästä porvarista ja työmarkkinajärjestöjen konsensus-autuudesta kuunneltiin ainakin vuoden päivät, mutta nyt turvat ovat ilahduttavasti tukkiutuneet, kun työllisyysaste on huimassa kasvussa ja työttömyysaste jyrkässä laskussa.</p><p>Hupaisana yksityiskohtana mainittakoon SDP:n puheenjohtajan, Antti Rinteen, viime eduskuntavaalien alla esittelemät lääkkeet työttömyysongelmaan. Rinne ei ehdottanut sen enempää eikä vähempää kuin antiikkisesta työmarkkinaepistolasta tuttua &ldquo;viennin pohjan laajentamista&rdquo; sekä kaikista sosialistisista utopioista tuttua työttömien pakkotyöllistämistä sosiaali- ja terveyshuoltoon. Rinteellä ei tullut pieneen mieleenkään, että mitä tapahtuu nykyisille kuntien sote-työntekijöille, kun markkina saturoidaan valtion minimipalkkaamilla pakkotyöläisillä? On aika hurjaa, että suomalaisen puolueen johdossa voidaan olla näin pihalla kansantalouden ja työmarkkinoiden toiminnasta.</p><p>Jos aktiivimallissa jotain hyvää on, niin ainakin se, että se on yhdistänyt poliittisen vasemmiston vaatimaan byrokratian karsimista. Kunpa se innostus kantaisi muillekin julkisen sektorin osa-alueille. Vaan koitapa tehdä jokin muu byrokratiaa ja julkisia menoja karsiva ehdotus, niin eikö vasemmalta ala heti parku &ldquo;kylmäävästä ja kovasta leikkauspolitiikasta&rdquo;. Vasemmiston huoli byrokratiasta on ikävä kyllä hyvin valikoivaa ja tekopyhää.</p><p>On myös tärkeää ymmärtää, että puutteistaan huolimatta aktiivimalli ei ole mikään hallituksen salajuoni työttömien nöyryyttämiseksi, kuten erityisesti oppositiosta on annettu ymmärtää. Alunperin hallituksen piti toteuttaa työmarkkinoiden uudistamista hallituslähtöisesti, mutta jostain syystä pääministeri Sipilä kuitenkin antoi pienen väännön jälkeen AY-liikkeelle periksi ja sorvasi tilalle kilpailukykysopimuksen. Sen myötä voitiin teeskennellä, että kolmikanta on kaatunut samalla, kun vastuu työmarkkinauudistuksista annettiin kiertoteitse takaisin työmarkkinajärjestöille.&nbsp;</p><p>Tämä kepulointi on yksi tämän hallituskauden isoimpia pettymyksiä vaikka hallituspuolueet ovatkin innoissaan ottaneet kunniaa talouden kääntymisestä nousu-uralle. Muistuttaisin kaikille, että hallituksen omissakin projektioissa valtion velkaantuminen loppuu vasta vuonna 2021, joten korjausliikkeet eivät ole olleet alkuunkaan riittäviä.</p><p>Oli&nbsp; miten oli, aktiivimalli siis ei ole hallituksen salajuoni, vaan nimenomaan vasemmistolaisten suojeleman kolmikannan tekemä ehdotus, jonka isä on vasemmistoliiton entinen puoluesihteeri ja STTK:n pääekonomisti Ralf Sund. Työmarkkinajärjestöt sitoutuivat aivan itse aktiivimallin sisältävään kiky-sopimukseen ja saivat keskenään laatia ehdotuksen aktiivimallista hallituksen hyväksyttäväksi.</p><p>Ammattiliitoista yritettiin kyllä jälkikäteen luoda illuusiota siitä, että hallitus olisi pettänyt jonkin kilpailukykysopimukseen liittyvän klausuulin. Todellisuudessa diilissä oli kyse siitä, että joko toteutetaan hallituksen esittämät leikkaukset tai sitten se kiky. Ammattiliitot valitsivat kikyn ja nyt aivan toisista leikkauksista puhuttaessa ne väittävät, että hallitus olisi lupautunut pidättäytymään kaikista leikkauksista koko hallituskauden loppuun. On sanomattakin selvää, ettei mikään hallitus vetäisi itselleen tuollaista narua kaulaan, mutta ammattiliittojen johto mieluummin valehtelee kaikille päin naamaa oman rahoituksensa takaamiseksi kuin ajattelee kaikkien suomalaisten etua.</p><p>Kaikesta huolimatta, aktiivimalli on yksinkertaisesti turha, koska se ei puutu millään tavalla suomalaisia riivaavan työttömyyden juurisyihin eli tiukan työmarkkinasääntelyn ja korkean verotuksen aiheuttamaan avoimien työpaikkojen puutteeseen. Aktiivimallin huonouden inspiroimana joukko kansalaisaktiiveja valmisteli esityksen reformista, joka tekisi koko aktiivimallista kuolleen kirjaimen ja toisi työmarkkinoille todennäköisesti kymmeniätuhansia, ellei jopa satojatuhansia, uusia työpaikkoja.</p><p>Päivän byrokraatin palkintoraadin antibyrokratia-osasto perusti työelämäkomitean, jonka työmarkkinatyöryhmä viisivuotismietinnössään esittää seuraavaa: Perusturvaa varten lanseerattaisiin byrokratiaa keventävä perustili, TES:n yleissitovuus poistettaisiin ja työsopimuslakiin kirjatut velvoitteet irtisanomisperusteista purettaisiin. On ymmärrettävää, että tämä nostaa monelta karvat pystyyn ja herättää pelkoa siitä, että työnantajille annettaisiin työkalut kyykyttää työntekijöitään. Joissain tapauksissa pelko voi olla aiheellinenkin, mutta tosiasia kuitenkin on, että työnantajat tarvitsevat työntekijöitään, eikä työntekijöiden psykoottinen runnominen ole työnantajankaan etu. Avoimemmilla työmarkkinoilla myös työntekijällä olisi mahdollisuus kilpailuttaa työnantajaansa, kun avoimia työpaikkoja olisi enemmän tarjolla. Kattavammat perustelut voit lukea kansalaisaloitteen perusteluosan tekstistä.</p><p>Vaikka työllisyys ja kansantalous ovat kasvussa, ei tulevaisuutta varten tarvittavia reformeja ole vieläkään tehty. Seuraava talousnotkahdus odottaa todennäköisesti ensi vuosikymmenellä ja sen koittaessa suomalaisten työmarkkinoiden pitää olla mahdollisimman joustavat, jotta meillä olisi mitään mahdollisuutta selvitä taantuman, heikon huoltosuhteen ja globaalin talouskilpailun puristuksessa. Oppositio voi haukkua, ja hallitus suitsuttaa, uutta aktiivimallia niin paljon kuin haluavat, mutta molemmat niistä ovat loppujen lopuksi väärässä traagisin seurauksin, jotka ikävä kyllä näemme lähitulevaisuudessa, jos merkittäviä muutoksia ei tehdä nyt.</p><p>Vaihtoehtoisesti voitte kuvitella Suomen, jossa olisi reilusti enemmän työpaikkoja ja paljon vähemmän työttömyyttä sekä sen mukanaan tuomia sosiaalisia ongelmia. Suomen, jossa ihmiset olisivat vapaampia, vauraampia ja onnellisempia. Työelämä olisi joustavampaa ja antaisi työnantajalle enemmän vapautta sovittaa yrityksensä kulurakennetta vallitsevaan markkinatilanteeseen. Samalla työntekijälle taattaisiin paremmat mahdollisuudet sovittaa työelämä vaikkapa perheen perustamisen tai muun vapaa-ajan aktiviteettien kanssa yhteen. Kaikilla suomalaisilla ja täällä asuvilla olisi paremmat mahdollisuudet nostaa elintasoaan omalla työllään samalla, kun myös heikompiosaisista olisi mahdollisuus pitää entistä parempaa huolta.</p><p>Tuo visio ei ikävä kyllä toteudu ennen kuin Suomessa toteutetaan merkittäviä työelämään ja verotukseen liittyviä uudistuksia, ja vaikka aktiivimallia mullistavana uutuutena markkinoitiinkin, on se vain huono vaihtoehto sille, mitä pitäisi olla. Hallituksella olisi vielä pieni hetki aikaa viedä läpi niitä tarvittavia uudistuksia, joista hallituskauden alussa annettiin toivoa. Vasemmistopuolueet ovat ikävä kyllä todistaneet, että heillä ei ole halua muuhun kuin menneisyyden poteroihin jämähtämiseen. Jos tarkoitus todella on antaa nuoremmille sukupolville mahdollisuus merkityksellisiin työuriin, pitää hyvinvointipalveluista kiinni ja pelastaa kansantalous, eikä vain valmistautua seuraaviin vaaleihin, niin suosittelen laittamaan tämän projektin kanssa töpinäksi välittömästi.</p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10117534 " title="https://yle.fi/uutiset/3-10117534 ">https://yle.fi/uutiset/3-10117534 </a><br /><a href="http://vatt.fi/documents/2956369/4408166/Ansioturva.pdf/c049a8d0-9134-4784-8cde-7acca6b811ce" title="http://vatt.fi/documents/2956369/4408166/Ansioturva.pdf/c049a8d0-9134-4784-8cde-7acca6b811ce">http://vatt.fi/documents/2956369/4408166/Ansioturva.pdf/c049a8d0-9134-47...</a><br /><a href="https://www.verkkouutiset.fi/tutkimukset-osoittavat-tyo-loytyy-kun-tuki-uhkaa-leikkaantua/" title="https://www.verkkouutiset.fi/tutkimukset-osoittavat-tyo-loytyy-kun-tuki-uhkaa-leikkaantua/">https://www.verkkouutiset.fi/tutkimukset-osoittavat-tyo-loytyy-kun-tuki-...</a><br /><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10049747" title="https://yle.fi/uutiset/3-10049747">https://yle.fi/uutiset/3-10049747</a><br /><a href="http://vatt.fi/documents/2956369/3012213/muistio_50.pdf" title="http://vatt.fi/documents/2956369/3012213/muistio_50.pdf">http://vatt.fi/documents/2956369/3012213/muistio_50.pdf</a><br /><a href="http://www.iltalehti.fi/politiikka/201712282200635809_pi.shtml" title="http://www.iltalehti.fi/politiikka/201712282200635809_pi.shtml">http://www.iltalehti.fi/politiikka/201712282200635809_pi.shtml</a><br /><a href="https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/tyottomyys-ajoi-martin-eric-racinen-koyhyysloukkuun" title="https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/tyottomyys-ajoi-martin-eric-racinen-koyhyysloukkuun">https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/tyottomyys-ajoi-martin-eric-racinen-ko...</a><br /><a href="https://twitter.com/OlliKarkkainen/status/975994642591305730" title="https://twitter.com/OlliKarkkainen/status/975994642591305730">https://twitter.com/OlliKarkkainen/status/975994642591305730</a><br /><a href="https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/sdp-n-rinne-velvoittaisi-pitkaaikaistyottomat-vanhustenhoitoon/4956154#gs.3lnrq2o" title="https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/sdp-n-rinne-velvoittaisi-pitkaaikaistyottomat-vanhustenhoitoon/4956154#gs.3lnrq2o">https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/sdp-n-rinne-velvoittaisi-pi...</a><br /><a href="http://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/aktiivimallin-toiminta-tausta-ja-kritiikki" title="http://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/aktiivimallin-toiminta-tausta-ja-kritiikki">http://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/aktiivimallin-toiminta-tausta-j...</a><br /><a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/238717-ay-ekonomisti-tunnustaa-ehdottaneensa-aktiivimallia-pienetkin-marjat-nyt-poimittava" title="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/238717-ay-ekonomisti-tunnustaa-ehdottaneensa-aktiivimallia-pienetkin-marjat-nyt-poimittava">https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/238717-ay-ekonomisti-tunnustaa-ehdottan...</a><br /><a href="https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2785" title="https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2785">https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2785</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> www.youtube.com/watch?v=HtlzUozCUAc

Suurin syy suomalaisten korkeaan työttömyyteen on jäykkä työmarkkinasääntely, tolkuton verokiila ja kymmenien erilaisten tulonsiirtohimmeleiden luomat kannustinloukut. Hallituksella meni suurempien reformien kanssa sisu kaulaan, joten se loi työnhaun kannustimeksi aktiivimallin, joka hyvästä tarkoituksestaan huolimatta se ei vastaa yhteenkään suomalaisten työmarkkinaongelmien juurisyistä edes välttävästi. Aktiivimallia on aivan aiheellisesti kritisoitu, mutta harmillisesti sekin keskustelu aiheesta on ollut lähinnä hiekkalaatikoilta tuttua lapsellista homottelua.

En oikein ymmärrä, miksi valtion holhousta joka käänteessä vaativa vasemmisto valittaa nyt, kun valtio sitten tosissaan holhoaa ja joidenkin kohdalla vieläpä erittäin hyvin tuloksin? Aktiivimalli tietysti kääntää kannustinruuvia työttömän peukalossa aivan samalla tavalla kuin vaikkapa ansiosidonnaisen lyhentäminenkin, joten toimiva kannustinvaikutus tukien leikkaamisella siis kiistatta on olemassa. 

Mutta se byrokratia ja kaiken ylimääräisen turha säätäminen, mihin sitä nyt taas tarvitaan? Esimerkiksi ne TE-toimiston höpönlöpön-kurssit, joista ei nytkään ole kenellekään mitään hyötyä, mikä järki? Jos joku ei nykyisillä työmarkkinoilla työllisty ahekrasta hakemisesta huolimatta, niin joku TE-toimiston tukityöllistämä hömppäkonsultti ei takuulla pysty asiaan vaikuttamaan.
 
Ihmettelin myös, miksi hallitus on edes tekemässä uudistusta, jota on suitsutettu kustannusneutraaliksi, kun hieman fiksummalla tavalla toteutettuna olisi voitu saada säästöjäkin? Himmelin kylkeen liimattu kansalaistenkyttäysmekanismi tietysti vain kasvattaa hallintokoneiston kokoa ja esimerkiksi Kela on palkkaamassa sata uutta työntekijää aktiivimallin takia. Eikö tämä siis tarkoita sitä, että työttömyyskorvauksista säästetty raha ja kasvaneen työllisyyden tuottama verotulo vain siirretään jälleen rasvaamaan uutta turhaa ratasta byrokratiakoneistossa? Siis ratasta, josta on lähes mahdotonta päästä jatkossa eroon.

Aktiivimallia vastustava kansalaisaloite keräsi vaaditut nimet kasaan ennätysvauhtia, ja projektin myötä aloitteen laatija, helsinkiläinen pitkäaikaistyötön Martin-Eric Racine nousi julkisuuteen. Hän kertoi asiaa käsitelleessä haastattelussa, ettei hänen kannata ottaa töitä vastaan alle 2600 euron kuukausipalkalla ja siitäkös se sitten riemu syntyi! Vaikka Racinen asenne ei tee hänen sanomisistaan epätosia, niin toisaalta ymmärrän myös lausunnosta nousseen tuohtumuksen.

Ensinnäkin, Racine tuntuu unohtavan, että työnteko on panostus korkeampaan elintasoon tulevaisuutta ajatellen. Se kannattaisi erityisesti pitkäaikaistyöttömän pitää mielessään. Toisekseen, suurin osa meistä suomalaisista on tehnyt, tai tekee nytkin, töitä alle 2600 euron kuukausipalkalla. Ei ole mielestäni kohtuutonta ottaa hieman nokkiinsa siitä, että ulkomailta tänne muuttanut, 10 vuotta työttömyyskorvauksilla elänyt henkilö, asettaa tällaisia ehtoja osallistumiselleen tämän yhteiskunnan rakentamiseen. 

Mutta, vaikka Racinen asenteessa on roppakaupalla korjaamisen varaa, niin hänen tarinansa silti paljastaa ne valtavat kannustinloukut, joita monimutkaiseen sosiaaliturvajärjestelmäämme on lyhytnäköisen leikkaa ja liimaa-naminami - höttöpolitiikan myötä piilotettu. Esimerkiksi Racine itse asuu suomalaisen sosiaalitukijärjestelmän avulla maan kalleimpiin kuuluvassa Helsingin Kruunuhaan kaupunginosassa ja käteen jää silti vielä aivan mukavaan elämään riittävä määrä euroja. Ja miksipä ei, kun suomalaisessa vero- ja tukijärjestelmässä palkansaajalle alkaa bruttotulojen lisäyksestä jäämään jotain käteen vasta n. 2000 euron kuukausitienestien kohdalla. Siihen asti tukijärjestelmä passivoittaa, kun esimerkiksi 1200 euroa kuussa tienaavan ja 2000 euroa kuussa tienaavan ero nettotuloissa on vain reilun 100 euroa. Moni varmasti ajattelee, mielestäni perustellusti, että kannattaako myydä 160 tuntia kuukaudesta aikaa satasen takia?

Tukijärjestelmässämme on selkeästi rutkasti korjaamisen varaa. Ei vähiten työnteon kannustimia leikkaavan tukiviidakon takia, mutta myös siksi, että eritoten määräaikainen työsuhde on riski, jonka ottaminen saattaa sotkea työttömän byrokratian seitteihin ja entistä syvemmälle taloudellisiin vaikeuksiin. Miettikää, Suomessa työttömälle melkeinpä pahin toimeentuloa uhkaava riski on työllistyminen! Ei tällaista järjestelmää olisi koskaan pitänyt luodakaan!

Jos ei hallitus ole kyennyt seisomaan alkuperäisten tavoitteidensa takana, niin eipä ole oppositiokaan paljoa väläytellyt. Nykyiselle oppositiolle tyypillisesti aktiivimallista alkoi kauhea show, some-vyörytys ja oikein mielenosoitukset Senaatintorilla, mutta realistisia vaihtoehtoja työllisyyden parantamiseksi ei tahtonut muun vaahtoamisen seasta kuulua. Samaa vanhaa liturgiaa työttömiä kyykyttävästä porvarista ja työmarkkinajärjestöjen konsensus-autuudesta kuunneltiin ainakin vuoden päivät, mutta nyt turvat ovat ilahduttavasti tukkiutuneet, kun työllisyysaste on huimassa kasvussa ja työttömyysaste jyrkässä laskussa.

Hupaisana yksityiskohtana mainittakoon SDP:n puheenjohtajan, Antti Rinteen, viime eduskuntavaalien alla esittelemät lääkkeet työttömyysongelmaan. Rinne ei ehdottanut sen enempää eikä vähempää kuin antiikkisesta työmarkkinaepistolasta tuttua “viennin pohjan laajentamista” sekä kaikista sosialistisista utopioista tuttua työttömien pakkotyöllistämistä sosiaali- ja terveyshuoltoon. Rinteellä ei tullut pieneen mieleenkään, että mitä tapahtuu nykyisille kuntien sote-työntekijöille, kun markkina saturoidaan valtion minimipalkkaamilla pakkotyöläisillä? On aika hurjaa, että suomalaisen puolueen johdossa voidaan olla näin pihalla kansantalouden ja työmarkkinoiden toiminnasta.

Jos aktiivimallissa jotain hyvää on, niin ainakin se, että se on yhdistänyt poliittisen vasemmiston vaatimaan byrokratian karsimista. Kunpa se innostus kantaisi muillekin julkisen sektorin osa-alueille. Vaan koitapa tehdä jokin muu byrokratiaa ja julkisia menoja karsiva ehdotus, niin eikö vasemmalta ala heti parku “kylmäävästä ja kovasta leikkauspolitiikasta”. Vasemmiston huoli byrokratiasta on ikävä kyllä hyvin valikoivaa ja tekopyhää.

On myös tärkeää ymmärtää, että puutteistaan huolimatta aktiivimalli ei ole mikään hallituksen salajuoni työttömien nöyryyttämiseksi, kuten erityisesti oppositiosta on annettu ymmärtää. Alunperin hallituksen piti toteuttaa työmarkkinoiden uudistamista hallituslähtöisesti, mutta jostain syystä pääministeri Sipilä kuitenkin antoi pienen väännön jälkeen AY-liikkeelle periksi ja sorvasi tilalle kilpailukykysopimuksen. Sen myötä voitiin teeskennellä, että kolmikanta on kaatunut samalla, kun vastuu työmarkkinauudistuksista annettiin kiertoteitse takaisin työmarkkinajärjestöille. 

Tämä kepulointi on yksi tämän hallituskauden isoimpia pettymyksiä vaikka hallituspuolueet ovatkin innoissaan ottaneet kunniaa talouden kääntymisestä nousu-uralle. Muistuttaisin kaikille, että hallituksen omissakin projektioissa valtion velkaantuminen loppuu vasta vuonna 2021, joten korjausliikkeet eivät ole olleet alkuunkaan riittäviä.

Oli  miten oli, aktiivimalli siis ei ole hallituksen salajuoni, vaan nimenomaan vasemmistolaisten suojeleman kolmikannan tekemä ehdotus, jonka isä on vasemmistoliiton entinen puoluesihteeri ja STTK:n pääekonomisti Ralf Sund. Työmarkkinajärjestöt sitoutuivat aivan itse aktiivimallin sisältävään kiky-sopimukseen ja saivat keskenään laatia ehdotuksen aktiivimallista hallituksen hyväksyttäväksi.

Ammattiliitoista yritettiin kyllä jälkikäteen luoda illuusiota siitä, että hallitus olisi pettänyt jonkin kilpailukykysopimukseen liittyvän klausuulin. Todellisuudessa diilissä oli kyse siitä, että joko toteutetaan hallituksen esittämät leikkaukset tai sitten se kiky. Ammattiliitot valitsivat kikyn ja nyt aivan toisista leikkauksista puhuttaessa ne väittävät, että hallitus olisi lupautunut pidättäytymään kaikista leikkauksista koko hallituskauden loppuun. On sanomattakin selvää, ettei mikään hallitus vetäisi itselleen tuollaista narua kaulaan, mutta ammattiliittojen johto mieluummin valehtelee kaikille päin naamaa oman rahoituksensa takaamiseksi kuin ajattelee kaikkien suomalaisten etua.

Kaikesta huolimatta, aktiivimalli on yksinkertaisesti turha, koska se ei puutu millään tavalla suomalaisia riivaavan työttömyyden juurisyihin eli tiukan työmarkkinasääntelyn ja korkean verotuksen aiheuttamaan avoimien työpaikkojen puutteeseen. Aktiivimallin huonouden inspiroimana joukko kansalaisaktiiveja valmisteli esityksen reformista, joka tekisi koko aktiivimallista kuolleen kirjaimen ja toisi työmarkkinoille todennäköisesti kymmeniätuhansia, ellei jopa satojatuhansia, uusia työpaikkoja.

Päivän byrokraatin palkintoraadin antibyrokratia-osasto perusti työelämäkomitean, jonka työmarkkinatyöryhmä viisivuotismietinnössään esittää seuraavaa: Perusturvaa varten lanseerattaisiin byrokratiaa keventävä perustili, TES:n yleissitovuus poistettaisiin ja työsopimuslakiin kirjatut velvoitteet irtisanomisperusteista purettaisiin. On ymmärrettävää, että tämä nostaa monelta karvat pystyyn ja herättää pelkoa siitä, että työnantajille annettaisiin työkalut kyykyttää työntekijöitään. Joissain tapauksissa pelko voi olla aiheellinenkin, mutta tosiasia kuitenkin on, että työnantajat tarvitsevat työntekijöitään, eikä työntekijöiden psykoottinen runnominen ole työnantajankaan etu. Avoimemmilla työmarkkinoilla myös työntekijällä olisi mahdollisuus kilpailuttaa työnantajaansa, kun avoimia työpaikkoja olisi enemmän tarjolla. Kattavammat perustelut voit lukea kansalaisaloitteen perusteluosan tekstistä.

Vaikka työllisyys ja kansantalous ovat kasvussa, ei tulevaisuutta varten tarvittavia reformeja ole vieläkään tehty. Seuraava talousnotkahdus odottaa todennäköisesti ensi vuosikymmenellä ja sen koittaessa suomalaisten työmarkkinoiden pitää olla mahdollisimman joustavat, jotta meillä olisi mitään mahdollisuutta selvitä taantuman, heikon huoltosuhteen ja globaalin talouskilpailun puristuksessa. Oppositio voi haukkua, ja hallitus suitsuttaa, uutta aktiivimallia niin paljon kuin haluavat, mutta molemmat niistä ovat loppujen lopuksi väärässä traagisin seurauksin, jotka ikävä kyllä näemme lähitulevaisuudessa, jos merkittäviä muutoksia ei tehdä nyt.

Vaihtoehtoisesti voitte kuvitella Suomen, jossa olisi reilusti enemmän työpaikkoja ja paljon vähemmän työttömyyttä sekä sen mukanaan tuomia sosiaalisia ongelmia. Suomen, jossa ihmiset olisivat vapaampia, vauraampia ja onnellisempia. Työelämä olisi joustavampaa ja antaisi työnantajalle enemmän vapautta sovittaa yrityksensä kulurakennetta vallitsevaan markkinatilanteeseen. Samalla työntekijälle taattaisiin paremmat mahdollisuudet sovittaa työelämä vaikkapa perheen perustamisen tai muun vapaa-ajan aktiviteettien kanssa yhteen. Kaikilla suomalaisilla ja täällä asuvilla olisi paremmat mahdollisuudet nostaa elintasoaan omalla työllään samalla, kun myös heikompiosaisista olisi mahdollisuus pitää entistä parempaa huolta.

Tuo visio ei ikävä kyllä toteudu ennen kuin Suomessa toteutetaan merkittäviä työelämään ja verotukseen liittyviä uudistuksia, ja vaikka aktiivimallia mullistavana uutuutena markkinoitiinkin, on se vain huono vaihtoehto sille, mitä pitäisi olla. Hallituksella olisi vielä pieni hetki aikaa viedä läpi niitä tarvittavia uudistuksia, joista hallituskauden alussa annettiin toivoa. Vasemmistopuolueet ovat ikävä kyllä todistaneet, että heillä ei ole halua muuhun kuin menneisyyden poteroihin jämähtämiseen. Jos tarkoitus todella on antaa nuoremmille sukupolville mahdollisuus merkityksellisiin työuriin, pitää hyvinvointipalveluista kiinni ja pelastaa kansantalous, eikä vain valmistautua seuraaviin vaaleihin, niin suosittelen laittamaan tämän projektin kanssa töpinäksi välittömästi.

https://yle.fi/uutiset/3-10117534 
http://vatt.fi/documents/2956369/4408166/Ansioturva.pdf/c049a8d0-9134-4784-8cde-7acca6b811ce
https://www.verkkouutiset.fi/tutkimukset-osoittavat-tyo-loytyy-kun-tuki-uhkaa-leikkaantua/
https://yle.fi/uutiset/3-10049747
http://vatt.fi/documents/2956369/3012213/muistio_50.pdf
http://www.iltalehti.fi/politiikka/201712282200635809_pi.shtml
https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/tyottomyys-ajoi-martin-eric-racinen-koyhyysloukkuun
https://twitter.com/OlliKarkkainen/status/975994642591305730
https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/sdp-n-rinne-velvoittaisi-pitkaaikaistyottomat-vanhustenhoitoon/4956154#gs.3lnrq2o
http://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/aktiivimallin-toiminta-tausta-ja-kritiikki
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/238717-ay-ekonomisti-tunnustaa-ehdottaneensa-aktiivimallia-pienetkin-marjat-nyt-poimittava
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2785

]]>
1 http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252670-aktiivimalli-vaara-ratkaisu-oikeaan-ongelmaan#comments Aktiivimalli Kansalaisaloite Reformi Työmarkkinapolitiikka Verotus Thu, 22 Mar 2018 06:00:00 +0000 Tere Sammallahti http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252670-aktiivimalli-vaara-ratkaisu-oikeaan-ongelmaan
ÄsDeePee - sun rahaas himoitsee?? http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252578-asdeepee-sun-rahaas-himoitsee <p>Valtaapitävien harjoittama verotus on vanhastaan ollut kekseliästä ja luovaa. Ihmisiä on verotettu vaikka mistä: ikkunoista, savupiipuista, kalasaaliista tai villoista. Pääasia on että ihmiseltä on kiskottu rahaa vallan tarpeisiin.</p><p><strong>Perintövero - kuolinvero</strong></p><p>Eräs mielenkiintoisimmista veroista on keskiaikana peritty maaorjan kuolinvero eli <em>heriot. </em></p><p>Sen takana oli ajatus siitä, että kuolemallaan röyhkeä maaorja vei isännältä hänen työpanoksensa ja näin köyhdytti tilanherraa. Ainoastaan, mikäli maaorja oli kuollut taistelussa tilanherran puolesta, ei kuolinveroa peritty.</p><p>Nykyinen perintövero on samantyyppinen kuin keskiaikainen kuolinvero.</p><p>Siinä omaiset tai köyhä leski ajetaan perikadon partaalle siksi, että verottaja haluaa osansa kuolleen ihmisen omaisuudesta. Pienet ihmiset ja yrittäjät isketään maahan siksi, että toinen puolisoista kuolee.</p><p>Periaatteena on se, että sen tuhon minkä luonto aloittaa - sen verottaja täydentää.</p><p>Perintövero on pien- ja keskituloisilla ihmisillä tai yrittäjillä täysin turha ja epäoikeudenmukainen vero. Siinä verotetaan tulosta, jota on jo moneen kertaa verotettu erilaisilla tavoilla.</p><p>Perintövero ei myöskään koske rikkaita ja isoisia, jotka kykenevät suojelemaan omaisuuttaan lakimiesten armeijoilla, vakuutuskuorilla (Juha Sipilä) tai omaisuusjärjestelyillä.</p><p>Heidän sukupolvenvaihdoksensa tapahtuu nätisti ja verottaja jää raapimaan murusia. He eivät halua maksaa veroja &ndash; eikä heidän tarvitse maksaa veroja. Aivan kuten entinen aatelisrälssi, he ovat vapautettu veronmaksusta tai maksavat sitä prosentuaalisesti suloisen vähän.</p><p>Nykyiset maaorjat eli me &ndash; maksamme.</p><p>Lyhyesti: perintövero on rikos tervettä järkeä ja oikeudenmukaisuutta vastaan.</p><p><strong>Timo Harakka: sdp rakastaa verotusta)) &nbsp;</strong></p><p>ÄsDeePee-nimisen puolueen kansanedustaja Timo Harakka tunnusti haastattelussa puouleensa lämpimän ja kiihkeän rakkauden perintöveroon (<a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/244310-kansanedustaja-ylistaa-perintoveroa-markkinatalouden-paras-vero-kohdistuu">https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/244310-kansanedustaja-ylistaa-perintoveroa-markkinatalouden-paras-vero-kohdistuu</a>).</p><p>Harakan järkeilyssä perintövero on tietyllä tavalla samantyyppinen ilmiö kuin maaorjan kuolinvero: kuoleminen merkitsee veronmaksun loppumista ja se on paha se.</p><p>Kelpo Timomme mukaan &rdquo;perintö- ja lahjavero on myös oikea lääke väestön ikääntymisestä johtuvaan julkisen talouden kestävyysvajeeseen. Yli puolen miljardin euron menetys pitäisi kattaa uusilla leikkauksilla.&rdquo; Eli kun vanhukset maksavat niin paljon, niin jostainhan ne muruset pitää niille hankkia.</p><p>Timo on rehellinen mies ja on hyvä, että hän tunnusti miten asiat ovat. Demarit elävät veroille.</p><p>Harakan avautuminen on valaisevaa ja sen pitäisi lopettaa keskustelu siitä onko SDP yrittäjän tai palkansaajan asialla. Heidän yhteiskunnassaan pienet ja keskituloiset roikkuvat helpossa hirressä ja pienyrittäjät ovat olemuksellisesti rikollisia. Ainoastaan suuret yhtiöt ja suuret omistajat ovat ihan ookoo.</p><p>Kuten Timon avoimen rehellinen tunnustus kielii, tämän puolueen luova ja syvällinen toiminta on keskittynyt siihen, miten ihmisten ansaitsemat rahat olisi mahdollista kanavoida yhteiskunnan ts. heidän käyttöönsä. Ja sieltä sitten maailmanparannukseen kuten Kreikan lainojen maksuun (Ranskan ja Saksan pankkien pelastamiseen).</p><p>Eli tässä toveri Harakalle runomuodossa (jaappanilais-savolaisessa haikumuodossa) tunnustus rohkeudesta ja avomielisyydestä:</p><p>&rdquo;Timo kertoo sen &ndash; on vero suloinen - ÄsDeePee &ndash; sun rahaas himoitsee!&rdquo;</p><p>ps. keskustelun päätteeksi voi todeta: SDP elää veroista, haluaa verottaa. Harakan esiintymisen perusteella voi valittaen todeta, että SDP ei tunne armoa; lesken ja lapsien verottaminen on sen erikoisherkku.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Valtaapitävien harjoittama verotus on vanhastaan ollut kekseliästä ja luovaa. Ihmisiä on verotettu vaikka mistä: ikkunoista, savupiipuista, kalasaaliista tai villoista. Pääasia on että ihmiseltä on kiskottu rahaa vallan tarpeisiin.

Perintövero - kuolinvero

Eräs mielenkiintoisimmista veroista on keskiaikana peritty maaorjan kuolinvero eli heriot.

Sen takana oli ajatus siitä, että kuolemallaan röyhkeä maaorja vei isännältä hänen työpanoksensa ja näin köyhdytti tilanherraa. Ainoastaan, mikäli maaorja oli kuollut taistelussa tilanherran puolesta, ei kuolinveroa peritty.

Nykyinen perintövero on samantyyppinen kuin keskiaikainen kuolinvero.

Siinä omaiset tai köyhä leski ajetaan perikadon partaalle siksi, että verottaja haluaa osansa kuolleen ihmisen omaisuudesta. Pienet ihmiset ja yrittäjät isketään maahan siksi, että toinen puolisoista kuolee.

Periaatteena on se, että sen tuhon minkä luonto aloittaa - sen verottaja täydentää.

Perintövero on pien- ja keskituloisilla ihmisillä tai yrittäjillä täysin turha ja epäoikeudenmukainen vero. Siinä verotetaan tulosta, jota on jo moneen kertaa verotettu erilaisilla tavoilla.

Perintövero ei myöskään koske rikkaita ja isoisia, jotka kykenevät suojelemaan omaisuuttaan lakimiesten armeijoilla, vakuutuskuorilla (Juha Sipilä) tai omaisuusjärjestelyillä.

Heidän sukupolvenvaihdoksensa tapahtuu nätisti ja verottaja jää raapimaan murusia. He eivät halua maksaa veroja – eikä heidän tarvitse maksaa veroja. Aivan kuten entinen aatelisrälssi, he ovat vapautettu veronmaksusta tai maksavat sitä prosentuaalisesti suloisen vähän.

Nykyiset maaorjat eli me – maksamme.

Lyhyesti: perintövero on rikos tervettä järkeä ja oikeudenmukaisuutta vastaan.

Timo Harakka: sdp rakastaa verotusta))  

ÄsDeePee-nimisen puolueen kansanedustaja Timo Harakka tunnusti haastattelussa puouleensa lämpimän ja kiihkeän rakkauden perintöveroon (https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/244310-kansanedustaja-ylistaa-perintoveroa-markkinatalouden-paras-vero-kohdistuu).

Harakan järkeilyssä perintövero on tietyllä tavalla samantyyppinen ilmiö kuin maaorjan kuolinvero: kuoleminen merkitsee veronmaksun loppumista ja se on paha se.

Kelpo Timomme mukaan ”perintö- ja lahjavero on myös oikea lääke väestön ikääntymisestä johtuvaan julkisen talouden kestävyysvajeeseen. Yli puolen miljardin euron menetys pitäisi kattaa uusilla leikkauksilla.” Eli kun vanhukset maksavat niin paljon, niin jostainhan ne muruset pitää niille hankkia.

Timo on rehellinen mies ja on hyvä, että hän tunnusti miten asiat ovat. Demarit elävät veroille.

Harakan avautuminen on valaisevaa ja sen pitäisi lopettaa keskustelu siitä onko SDP yrittäjän tai palkansaajan asialla. Heidän yhteiskunnassaan pienet ja keskituloiset roikkuvat helpossa hirressä ja pienyrittäjät ovat olemuksellisesti rikollisia. Ainoastaan suuret yhtiöt ja suuret omistajat ovat ihan ookoo.

Kuten Timon avoimen rehellinen tunnustus kielii, tämän puolueen luova ja syvällinen toiminta on keskittynyt siihen, miten ihmisten ansaitsemat rahat olisi mahdollista kanavoida yhteiskunnan ts. heidän käyttöönsä. Ja sieltä sitten maailmanparannukseen kuten Kreikan lainojen maksuun (Ranskan ja Saksan pankkien pelastamiseen).

Eli tässä toveri Harakalle runomuodossa (jaappanilais-savolaisessa haikumuodossa) tunnustus rohkeudesta ja avomielisyydestä:

”Timo kertoo sen – on vero suloinen - ÄsDeePee – sun rahaas himoitsee!”

ps. keskustelun päätteeksi voi todeta: SDP elää veroista, haluaa verottaa. Harakan esiintymisen perusteella voi valittaen todeta, että SDP ei tunne armoa; lesken ja lapsien verottaminen on sen erikoisherkku.

]]>
35 http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252578-asdeepee-sun-rahaas-himoitsee#comments Juha Sipilän hallitus Perintöverotus Timo Harakka Verotus Verotus perintövero yrittäminen Tue, 20 Mar 2018 07:04:54 +0000 Arto Luukkanen http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252578-asdeepee-sun-rahaas-himoitsee
Varainsiirtoverosta on luovuttava http://mattiuuk.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252273-varainsiirtoverosta-on-luovuttava <p>Suomalaisia liikuttaa kaksi asiaa enemmän kuin mikään muu, urheilu ja verotus. Nyt kun olympialaiset ovat taas ohi, voidaan puhua jälkimmäisestä. Viimeaikoina on käyty myös yleisesti <a href="http://http://vatt.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tutkimus-varainsiirtovero-vahentaa-muuttamista">keskustelua</a> erityisesti varainsiirtoverosta ja sen haitallisuudesta.</p> <p>Varainsiirtovero heikentää <a href="http://tietokayttoon.fi/julkaisu?pubid=25002">tutkitusti</a> ihmisten terveyttä, kun perheet joutuvat asumaan heille sopimattomissa asunnoissa. Tästä koituvalle hyvinvointitappiolle voidaan myös laskea rahallinen arvo.</p> <p>Tämän lisäksi veron kielteiset vaikutukset ovat nähtävissä myös työmarkkinoissa, kun ihmisten mahdollisuus muuttaa työn perässä heikkenee. Ihmisten on vaikeampi myydä asuntojaan ja muuttaa esimerkiksi työn perässä.</p> <p>Varainsiirtoveroa nostettiin vuonna 2013 1,6 prosentista 2,0 prosenttiin. YLEn <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10108044">uutisessa</a> mainittiin, että varainsiirtovero voitaisiin korvata kiinteistöverolla, jolloin hyvinvointitappiota saataisiin pienennettyä.</p> <p>Liberaalipuolueen <a href="https://liberaalipuolue.fi/puolueohjelma/">puolueohjelmassa</a> linjataan seuraavaa:</p> <p>&ldquo;Varainsiirtovero tulee poistaa. Kiinteistöveron rakennuksiin kohdistuva osa tulee poistaa. Oman asunnon myyntivoiton verovapaudesta tulee luopua.&rdquo; Asuntoon sijoittavia ei pidä suosia osakkeisiin tai muihin asioihin sijoittavien kustannuksella. Mielestäni tästä luovuttaessa, myös remontointiin tarkoitetut välineet pitäisi voida vähentää verotuksessa.</p> <p>Suomen tulee luopua ihmisten vapauksia tai pahimmillaan terveyttä haittaavista veroista. Poistettavia veroja ovat esimerkiksi autovero, ajoneuvovero sekä varainsiirtovero.</p> <p><br />&nbsp;</p> <p>Kirjoittaja on liberaalipuolueen aktiivi ja asunto-osakkeen omistaja, jonka mielestä valtion pitäisi harjoittaa kovempaa kulukuria, eikä kansalaisten vapauksien rajoittamista verojen muodossa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomalaisia liikuttaa kaksi asiaa enemmän kuin mikään muu, urheilu ja verotus. Nyt kun olympialaiset ovat taas ohi, voidaan puhua jälkimmäisestä. Viimeaikoina on käyty myös yleisesti keskustelua erityisesti varainsiirtoverosta ja sen haitallisuudesta.

Varainsiirtovero heikentää tutkitusti ihmisten terveyttä, kun perheet joutuvat asumaan heille sopimattomissa asunnoissa. Tästä koituvalle hyvinvointitappiolle voidaan myös laskea rahallinen arvo.

Tämän lisäksi veron kielteiset vaikutukset ovat nähtävissä myös työmarkkinoissa, kun ihmisten mahdollisuus muuttaa työn perässä heikkenee. Ihmisten on vaikeampi myydä asuntojaan ja muuttaa esimerkiksi työn perässä.

Varainsiirtoveroa nostettiin vuonna 2013 1,6 prosentista 2,0 prosenttiin. YLEn uutisessa mainittiin, että varainsiirtovero voitaisiin korvata kiinteistöverolla, jolloin hyvinvointitappiota saataisiin pienennettyä.

Liberaalipuolueen puolueohjelmassa linjataan seuraavaa:

“Varainsiirtovero tulee poistaa. Kiinteistöveron rakennuksiin kohdistuva osa tulee poistaa. Oman asunnon myyntivoiton verovapaudesta tulee luopua.” Asuntoon sijoittavia ei pidä suosia osakkeisiin tai muihin asioihin sijoittavien kustannuksella. Mielestäni tästä luovuttaessa, myös remontointiin tarkoitetut välineet pitäisi voida vähentää verotuksessa.

Suomen tulee luopua ihmisten vapauksia tai pahimmillaan terveyttä haittaavista veroista. Poistettavia veroja ovat esimerkiksi autovero, ajoneuvovero sekä varainsiirtovero.


 

Kirjoittaja on liberaalipuolueen aktiivi ja asunto-osakkeen omistaja, jonka mielestä valtion pitäisi harjoittaa kovempaa kulukuria, eikä kansalaisten vapauksien rajoittamista verojen muodossa.

]]>
2 http://mattiuuk.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252273-varainsiirtoverosta-on-luovuttava#comments Autoveron poisto Kansanterveys Varainsiirtovero Verotus Wed, 14 Mar 2018 14:16:36 +0000 Matti Uusi-Kokko http://mattiuuk.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252273-varainsiirtoverosta-on-luovuttava
Vihannekset verottomiksi http://tiinaelovaara1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251998-vihannekset-verottomiksi <p>Hyvä kansanterveys on kansakunnan selkäranka. Kansalaisen huono terveys näkyy heikkona työllisyytenä, suurina terveys- ja lääkekuluina sekä inhimillisenä kärsimyksenä. Kansanterveyden näkökulmasta huolestuttava kehityssuunta on liikapainon jatkuva lisääntyminen.</p><p>Olet mitä syöt. Siksi ravinto on erittäin tärkeä terveyteen vaikuttava tekijä. Hyvä, laadukas ja lähellä tuotettu ruoka on terveellistä ja ravitsevaa, mutta usein kalliimpaa kuin paljon rasvaa, sokeria ja suolaa sisältävät heikoista raaka-aineista tehdyt valmisteet. Tämä ei ole kenenkään kannalta järkevää ja erityisesti pienituloiset kärsivät. Väestöryhmien väliset terveyserot ovat EU-maissa kovassa kasvussa.</p><p>Tutkimustiedon mukaan terveysperusteinen vero pienentäisi terveyseroja ja kasvattaisi eniten nimenomaan pienituloisten terveyttä. Verotuksen tulee ohjata kulutusta terveellisemmän ravinnon suuntaan. Epäterveellinen ruoka, joka sisältää paljon rasvaa ja sokeria tulee olla raskaammin verotettua kuin terveellinen ruoka.</p><p>Sininen tulevaisuus kannattaa terveysperusteisia veroja. Emme halua kasvattaa kansalaisten verotaakkaa, vaan ohjata verotuksen avulla kulutusta terveellisempään ja laadukkaampaan ruokaan.<br />Me vaadimme, että suomalaisten terveyteen aletaan edistää myös verotuksen keinoin. Säästäminen ruuassa tuo kustannuksia muualla.</p><p>Verojen suunnittelussa on oltava tarkkana. Tuoreessa muistissa on makeisvero, joka johti kekseillä keplotteluun. Firmat tekivät karkkeja, jotka nimettiin kekseiksi säästyäkseen verolta.<br />Ruoan arvonlisävero on Suomessa 14% eli korkealla tasolla. Tämä johtuu maatalouden heikosta kilpailukyvystä ja pohjoisesta sijainnista. Kuitenkin elintarviketeollisuuden sekä kaupan kilpailukyky ovat melko hyvällä tasolla.</p><p>Nähdäkseni ruoan arvonlisäveron laskeminen olisi yksi eniten pienituloisia helpottava asia ja se tulee ottaa selkeäksi tavoitteeksi. Omasta mielestäni vihannekset voitaisiin vapauttaa verotuksesta kokonaan.</p> Hyvä kansanterveys on kansakunnan selkäranka. Kansalaisen huono terveys näkyy heikkona työllisyytenä, suurina terveys- ja lääkekuluina sekä inhimillisenä kärsimyksenä. Kansanterveyden näkökulmasta huolestuttava kehityssuunta on liikapainon jatkuva lisääntyminen.

Olet mitä syöt. Siksi ravinto on erittäin tärkeä terveyteen vaikuttava tekijä. Hyvä, laadukas ja lähellä tuotettu ruoka on terveellistä ja ravitsevaa, mutta usein kalliimpaa kuin paljon rasvaa, sokeria ja suolaa sisältävät heikoista raaka-aineista tehdyt valmisteet. Tämä ei ole kenenkään kannalta järkevää ja erityisesti pienituloiset kärsivät. Väestöryhmien väliset terveyserot ovat EU-maissa kovassa kasvussa.

Tutkimustiedon mukaan terveysperusteinen vero pienentäisi terveyseroja ja kasvattaisi eniten nimenomaan pienituloisten terveyttä. Verotuksen tulee ohjata kulutusta terveellisemmän ravinnon suuntaan. Epäterveellinen ruoka, joka sisältää paljon rasvaa ja sokeria tulee olla raskaammin verotettua kuin terveellinen ruoka.

Sininen tulevaisuus kannattaa terveysperusteisia veroja. Emme halua kasvattaa kansalaisten verotaakkaa, vaan ohjata verotuksen avulla kulutusta terveellisempään ja laadukkaampaan ruokaan.
Me vaadimme, että suomalaisten terveyteen aletaan edistää myös verotuksen keinoin. Säästäminen ruuassa tuo kustannuksia muualla.

Verojen suunnittelussa on oltava tarkkana. Tuoreessa muistissa on makeisvero, joka johti kekseillä keplotteluun. Firmat tekivät karkkeja, jotka nimettiin kekseiksi säästyäkseen verolta.
Ruoan arvonlisävero on Suomessa 14% eli korkealla tasolla. Tämä johtuu maatalouden heikosta kilpailukyvystä ja pohjoisesta sijainnista. Kuitenkin elintarviketeollisuuden sekä kaupan kilpailukyky ovat melko hyvällä tasolla.

Nähdäkseni ruoan arvonlisäveron laskeminen olisi yksi eniten pienituloisia helpottava asia ja se tulee ottaa selkeäksi tavoitteeksi. Omasta mielestäni vihannekset voitaisiin vapauttaa verotuksesta kokonaan.

]]>
12 http://tiinaelovaara1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251998-vihannekset-verottomiksi#comments Kotimaa Arvonlisävero Kasvikset Verotus Fri, 09 Mar 2018 10:26:28 +0000 Tiina Elovaara http://tiinaelovaara1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251998-vihannekset-verottomiksi
Eikö suomalaisia yrittäjiä ALV-raja kiinnosta? http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251560-eiko-suomalaisia-yrittajia-alv-raja-kiinnosta <p>&nbsp;</p><p>Tällä hetkellä käynnissä on <a href="https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2669">kansalaisaloite</a>, jonka tavoitteena on vähäisen liiketoiminnan arvonlisäverorajan nostaminen 50 000:n euroon. Kyse ei ole käsittääkseni edes ensimmäisestä kerrasta, kun vastaavaa yritetään. Vähäisen liiketoiminnan arvonlisäverorajan nosto olisi erinomainen toimi yrittäjyyteen kannustamiseen sekä pienyrittäjyyden tukemiseen. Nykyhallituksemme on lähinnä jakanut raippaa vähäosaisille sekä suhmuroinut suurten toimijoiden hyväksi ja jotenkin tuntuu kummalliselle, ettei&nbsp;<em>yhtään mitään&nbsp;</em>ole tehty pienyrittäjyyden helpottamiseksi.&nbsp;</p><p>Samoin minua hämmästyttää myös se, kuinka passiivisia yrittäjät ovat olleet. Meidän ei tarvitse Viroa kauemmaksi katsoa, kun näemme jo positiviisen esimerkin. Monista muista maista puhumattakaan. Nyrkkiä kyllä tässä maassa osataan taskussa puida, mutta kun konkreettinen aloite olisi käsillä, mitään ei tapahdu. Vai onko se niin, että tässä maassa yrittäjätkin näkevät (muiden) yrittäjyyden ongelmana ja markkinoille tulemisen esteiden purkamisen itselleen haitallisena kilpailuna?</p><p>Oli miten oli, käykäähän edes tämän tekstin lukijat allekirjoittamassa tuo <a href="https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2669">aloite</a>.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Palautetta voi lähettää osoitteeseen&nbsp;<a class="mailto" href="mailto:vpleivo@gmail.com">vpleivo@gmail.com</a></p><p><br />Jos haluat saada blogin parhaat palat Facebook-seinällesi ja aiheisiin liittyviä uutisia, käyhän tykkäämässä&nbsp;<a href="https://www.facebook.com/KitinaaNalakamaasta" target="_blank">Kitinää Näläkämaasta FB-sivuani.</a>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.facebook.com/Veli-Pekka-Leivo-256153654500775/" target="_blank">Poliitikko-profiilini naamakirjasta myös nimelläni Veli-Pekka Leivo</a>&nbsp;- siellä käsittelen enemmän, mutten ainoastaan Kajaanin ja Kainuun asioita sekä turvallisuuspolitiikkaa.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Tällä hetkellä käynnissä on kansalaisaloite, jonka tavoitteena on vähäisen liiketoiminnan arvonlisäverorajan nostaminen 50 000:n euroon. Kyse ei ole käsittääkseni edes ensimmäisestä kerrasta, kun vastaavaa yritetään. Vähäisen liiketoiminnan arvonlisäverorajan nosto olisi erinomainen toimi yrittäjyyteen kannustamiseen sekä pienyrittäjyyden tukemiseen. Nykyhallituksemme on lähinnä jakanut raippaa vähäosaisille sekä suhmuroinut suurten toimijoiden hyväksi ja jotenkin tuntuu kummalliselle, ettei yhtään mitään ole tehty pienyrittäjyyden helpottamiseksi. 

Samoin minua hämmästyttää myös se, kuinka passiivisia yrittäjät ovat olleet. Meidän ei tarvitse Viroa kauemmaksi katsoa, kun näemme jo positiviisen esimerkin. Monista muista maista puhumattakaan. Nyrkkiä kyllä tässä maassa osataan taskussa puida, mutta kun konkreettinen aloite olisi käsillä, mitään ei tapahdu. Vai onko se niin, että tässä maassa yrittäjätkin näkevät (muiden) yrittäjyyden ongelmana ja markkinoille tulemisen esteiden purkamisen itselleen haitallisena kilpailuna?

Oli miten oli, käykäähän edes tämän tekstin lukijat allekirjoittamassa tuo aloite

 

 

Palautetta voi lähettää osoitteeseen vpleivo@gmail.com


Jos haluat saada blogin parhaat palat Facebook-seinällesi ja aiheisiin liittyviä uutisia, käyhän tykkäämässä Kitinää Näläkämaasta FB-sivuani. 

 

Poliitikko-profiilini naamakirjasta myös nimelläni Veli-Pekka Leivo - siellä käsittelen enemmän, mutten ainoastaan Kajaanin ja Kainuun asioita sekä turvallisuuspolitiikkaa. 

]]>
23 http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251560-eiko-suomalaisia-yrittajia-alv-raja-kiinnosta#comments Arvonlisävero Talous Verotus Yrittäjyys Wed, 07 Mar 2018 04:06:00 +0000 Veli-Pekka Leivo http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251560-eiko-suomalaisia-yrittajia-alv-raja-kiinnosta
Vähäisen liiketoiminnan ALV-rajaa on nostettava http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251431-vahaisen-liiketoiminnan-alv-rajaa-on-nostettava <p>Tällä hetkellä on käynnissä <a href="https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2669">kansalaisaloite</a>, jonka tavoitteena on <em>vähäisen liiketoiminnan ALV-velvollisuus rajan nostaminen 50 000 :n euroon.&nbsp;</em>Tähän mennessä koossa on jo yli 14 000 allekirjoitusta, mutta lisää tarvittaisiin ehdottomasti, sillä maamme tarvitsee aitoa yrittäjyyteen kannustamista sekä kannustinloukkujen purkamista.</p><p>Hallituksemme on huseltanut ja säätänyt yhtä sun toista, mutta jos jossain veronkevennyksillä voitaisiin tukea työllisyyttä, yrittäjyyttä ja taloutta, niin nimenomaan tällaisella pien- ja sivutoimisia yrittäjiä tukevalla verotusratkaisulla. Suomessa meillä on eurooppalaisittain korkea ALV yhdistettynä matalaan ALV-rajaan, mikä on ikävä yhdistelmä.&nbsp;</p><p>Pienyrittäjien osalta on paljon muutakin korjattavaa, mutta tämä olisi oikea askel parempaan suuntaan.&nbsp;</p><p>Aloitteen voit allekirjoittaa <a href="https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2669">täällä</a>. Pyydän myös levittämään sanaa mahdollisimman laajalti joko jakamalla kansalaisaloitetta, tai tätä blogitekstiä mahdollisimman laajalti.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Palautetta voi lähettää osoitteeseen&nbsp;<a class="mailto" href="mailto:vpleivo@gmail.com">vpleivo@gmail.com</a></p><p><br />Jos haluat saada blogin parhaat palat Facebook-seinällesi ja aiheisiin liittyviä uutisia, käyhän tykkäämässä&nbsp;<a href="https://www.facebook.com/KitinaaNalakamaasta" target="_blank">Kitinää Näläkämaasta FB-sivuani.</a>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.facebook.com/Veli-Pekka-Leivo-256153654500775/" target="_blank">Poliitikko-profiilini naamakirjasta myös nimelläni Veli-Pekka Leivo</a>&nbsp;- siellä käsittelen enemmän, mutten ainoastaan Kajaanin ja Kainuun asioita sekä turvallisuuspolitiikkaa.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tällä hetkellä on käynnissä kansalaisaloite, jonka tavoitteena on vähäisen liiketoiminnan ALV-velvollisuus rajan nostaminen 50 000 :n euroon. Tähän mennessä koossa on jo yli 14 000 allekirjoitusta, mutta lisää tarvittaisiin ehdottomasti, sillä maamme tarvitsee aitoa yrittäjyyteen kannustamista sekä kannustinloukkujen purkamista.

Hallituksemme on huseltanut ja säätänyt yhtä sun toista, mutta jos jossain veronkevennyksillä voitaisiin tukea työllisyyttä, yrittäjyyttä ja taloutta, niin nimenomaan tällaisella pien- ja sivutoimisia yrittäjiä tukevalla verotusratkaisulla. Suomessa meillä on eurooppalaisittain korkea ALV yhdistettynä matalaan ALV-rajaan, mikä on ikävä yhdistelmä. 

Pienyrittäjien osalta on paljon muutakin korjattavaa, mutta tämä olisi oikea askel parempaan suuntaan. 

Aloitteen voit allekirjoittaa täällä. Pyydän myös levittämään sanaa mahdollisimman laajalti joko jakamalla kansalaisaloitetta, tai tätä blogitekstiä mahdollisimman laajalti.

 

 

 

 

 

 

 

Palautetta voi lähettää osoitteeseen vpleivo@gmail.com


Jos haluat saada blogin parhaat palat Facebook-seinällesi ja aiheisiin liittyviä uutisia, käyhän tykkäämässä Kitinää Näläkämaasta FB-sivuani. 

 

Poliitikko-profiilini naamakirjasta myös nimelläni Veli-Pekka Leivo - siellä käsittelen enemmän, mutten ainoastaan Kajaanin ja Kainuun asioita sekä turvallisuuspolitiikkaa. 

]]>
0 http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251431-vahaisen-liiketoiminnan-alv-rajaa-on-nostettava#comments ALV Arvonlisävero Talous Verotus Yrittäjyys Tue, 27 Feb 2018 04:21:40 +0000 Veli-Pekka Leivo http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251431-vahaisen-liiketoiminnan-alv-rajaa-on-nostettava