Asevelvollisuus http://timosoini.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132940/all Fri, 06 Apr 2018 15:39:40 +0300 fi Jehovan todistajien vapautus asevelvollisuudesta kohta historiaan? http://anssipajala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253420-jehovan-todistajien-vapautus-asevelvollisuudesta-kohta-historiaan <p>Vuonna 1987 Suomessa säädettiin poikkeuslaki, jolla Jehovan todistajat vapautettiin asepalveluksesta. Siihen asti Jehovan todistajat olivat kieltäytyneet sekä ase- että siviilipalveluksesta ja menneet vankilaan.</p> <p>Lakia on arvosteltu paljon, mutta se on silti ollut voimassa yli 30 vuotta. Erityisen ihmeellistä tämä on siksi, että vuoden 1996 toukokuun Vartiotornissa (Jehovan todistajien tärkein säännöllinen julkaisu) ilmoitettiin oppimuutoksesta, jolla siviilipalvelus sallittiin lahkon jäsenille. Tämän jälkeen Jehovan todistajat ovatkin menneet siviilipalvelukseen monessa maassa. Poikkeuslaille, joka alkujaankin oli syrjivyytensä takia kyseenalainen, ei siis ole ollut edes minkäänlaista tarvetta 22 vuoteen, mutta silti sitä ei ole haluttu kumota. Pidän tätä vähintäänkin käsittämättömänä.</p><p> </p><p>Lahkolle itselleen laki on tietenkin hyvä juttu, koska sillä saadaan lahkoon syntyneet teinipojat sitoutettua lahkoon kasteella asevelvollisuusikään mennessä. Siksi Suomessa onkin usein puhuttu tiedotusvälineille muunneltua totuutta siviilipalvelukseen suhtautumisesta.</p> <p>Jehovan todistajat ovat olleet usein otsikoissa muun muassa ihmisiä tappavan verensiirtokiellon, entisiin jäseniin kohdistuvan jyrkän karttamissäännön ja lasten hyväksikäytön järjestelmällisen salailun takia. On outoa, että tällaiselle häiritsevän kulttimaiselle yhteisölle on haluttu antaa yhteiskunnassa erivapauksia.</p> <p>Tänään puolustusministeriö on asettanut työryhmän pohtimaan vapautuslakia uudelleen. Toivotaan, että tästä syrjivästä muinaisjäänteestä päästään lopultakin eroon. Ja ehkä joskus vielä päästään käsiksi myös siihen massiiviseen tasa-arvo-ongelmaan, että asevelvollisuus koskee yhä vain yhtä sukupuolta.</p> Ilta-Sanomien uutinen: <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005631585.html" title="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005631585.html">https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005631585.html</a><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vuonna 1987 Suomessa säädettiin poikkeuslaki, jolla Jehovan todistajat vapautettiin asepalveluksesta. Siihen asti Jehovan todistajat olivat kieltäytyneet sekä ase- että siviilipalveluksesta ja menneet vankilaan.

Lakia on arvosteltu paljon, mutta se on silti ollut voimassa yli 30 vuotta. Erityisen ihmeellistä tämä on siksi, että vuoden 1996 toukokuun Vartiotornissa (Jehovan todistajien tärkein säännöllinen julkaisu) ilmoitettiin oppimuutoksesta, jolla siviilipalvelus sallittiin lahkon jäsenille. Tämän jälkeen Jehovan todistajat ovatkin menneet siviilipalvelukseen monessa maassa. Poikkeuslaille, joka alkujaankin oli syrjivyytensä takia kyseenalainen, ei siis ole ollut edes minkäänlaista tarvetta 22 vuoteen, mutta silti sitä ei ole haluttu kumota. Pidän tätä vähintäänkin käsittämättömänä.

Lahkolle itselleen laki on tietenkin hyvä juttu, koska sillä saadaan lahkoon syntyneet teinipojat sitoutettua lahkoon kasteella asevelvollisuusikään mennessä. Siksi Suomessa onkin usein puhuttu tiedotusvälineille muunneltua totuutta siviilipalvelukseen suhtautumisesta.

Jehovan todistajat ovat olleet usein otsikoissa muun muassa ihmisiä tappavan verensiirtokiellon, entisiin jäseniin kohdistuvan jyrkän karttamissäännön ja lasten hyväksikäytön järjestelmällisen salailun takia. On outoa, että tällaiselle häiritsevän kulttimaiselle yhteisölle on haluttu antaa yhteiskunnassa erivapauksia.

Tänään puolustusministeriö on asettanut työryhmän pohtimaan vapautuslakia uudelleen. Toivotaan, että tästä syrjivästä muinaisjäänteestä päästään lopultakin eroon. Ja ehkä joskus vielä päästään käsiksi myös siihen massiiviseen tasa-arvo-ongelmaan, että asevelvollisuus koskee yhä vain yhtä sukupuolta.

Ilta-Sanomien uutinen: https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005631585.html ]]>
1 http://anssipajala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253420-jehovan-todistajien-vapautus-asevelvollisuudesta-kohta-historiaan#comments Asevelvollisuus Jehovan todistajat Lahkot Siviilipalvelus Totaalikieltäytyjät Fri, 06 Apr 2018 12:39:40 +0000 Anssi Pajala http://anssipajala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253420-jehovan-todistajien-vapautus-asevelvollisuudesta-kohta-historiaan
Epätasa-arvoinen asevelvollisuus http://paulisumanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252948-epatasa-arvoinen-asevelvollisuus <p>Asevelvollisuuslaki on perustuslain vastainen, sillä kukaan ei ole esittänyt perusteltua syytä, miksi se koskee vain miehiä. Tätä perustelua vaatii Perustuslain 6 &sect;.</p><p>Tasa-arvolakikin on perustuslain vastainen, sillä siinä sanotaan, ettei asevelvollisuus ole tasa-arvolain vastaista. Mikään laki ei saa olla ristiriidassa perustuslain kanssa.</p><p>Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa on miesten yleinen asevelvollisuus.</p><p>Islannissa ei ole omaa armeijaa lainkaan vaan NATO huolehtii Islannin puolustuksesta ilman islantilaisia sotilaita. Tanskassa asepalvelukseen ei pakoteta. Norjassa molemmat sukupuolet ovat asevelvollisia, mutta sielläkään asepalveluksen suorittaminen ei ole pakollista. Ja inttiin pääsee Tanskassa ja Norjassa vain alle 25 % ikäluokasta.</p><p>Ruotsissa oli vähän aikaa ammattiarmeija, mutta kun halukkaita ei ilmoittautunut tarpeeksi sotilasuralle, asevelvollisuus palautettiin. Se koskee sekä miehiä, että naisia, mutta palvelukseen otetaan vain 4 000 vuodessa, kun ikäluokka on yli 90 000. Kutsuntoihinkin kutsutaan vain 13 000, eli noin joka seitsemäs. Ruotsissa naisten osuus palvelukseen astuvista arvioidaan olevan noin 25 %.</p><p>Suomessa on naisten vapaaehtoisuus sallittua, joten intti sopii yhtä hyvin niin miehille kuin naisillekin. Suomessa vuosittain 400-1500 naista haluaa palvelukseen, mutta heistä huolitaan vain puolet. Ja loppuun intin suorittaa vieläkin vähäisempi määrä, sillä naiset voivat keskeyttää ennen valaa omasta halustaan. Siviilipalvelus ei koske naisia. Asepalveluksen suorittaneista alle 5 % on naisia. Esimerkiksi Selviytyjät-ohjelman Sara Chafakia mainostettiin verkossa intin käyneenä, mutta oikea ilmaisu on &quot;intissä käyneenä&quot;, sillä hän keskeytti ennen valaa.</p><p>Tasa-arvon kannalta Suomi on häpeätahra Pohjoismaiden joukossa. Eikä tasa-arvosta näytä olevan toivoa lähitulevaisuudessakaan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Asevelvollisuuslaki on perustuslain vastainen, sillä kukaan ei ole esittänyt perusteltua syytä, miksi se koskee vain miehiä. Tätä perustelua vaatii Perustuslain 6 §.

Tasa-arvolakikin on perustuslain vastainen, sillä siinä sanotaan, ettei asevelvollisuus ole tasa-arvolain vastaista. Mikään laki ei saa olla ristiriidassa perustuslain kanssa.

Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa on miesten yleinen asevelvollisuus.

Islannissa ei ole omaa armeijaa lainkaan vaan NATO huolehtii Islannin puolustuksesta ilman islantilaisia sotilaita. Tanskassa asepalvelukseen ei pakoteta. Norjassa molemmat sukupuolet ovat asevelvollisia, mutta sielläkään asepalveluksen suorittaminen ei ole pakollista. Ja inttiin pääsee Tanskassa ja Norjassa vain alle 25 % ikäluokasta.

Ruotsissa oli vähän aikaa ammattiarmeija, mutta kun halukkaita ei ilmoittautunut tarpeeksi sotilasuralle, asevelvollisuus palautettiin. Se koskee sekä miehiä, että naisia, mutta palvelukseen otetaan vain 4 000 vuodessa, kun ikäluokka on yli 90 000. Kutsuntoihinkin kutsutaan vain 13 000, eli noin joka seitsemäs. Ruotsissa naisten osuus palvelukseen astuvista arvioidaan olevan noin 25 %.

Suomessa on naisten vapaaehtoisuus sallittua, joten intti sopii yhtä hyvin niin miehille kuin naisillekin. Suomessa vuosittain 400-1500 naista haluaa palvelukseen, mutta heistä huolitaan vain puolet. Ja loppuun intin suorittaa vieläkin vähäisempi määrä, sillä naiset voivat keskeyttää ennen valaa omasta halustaan. Siviilipalvelus ei koske naisia. Asepalveluksen suorittaneista alle 5 % on naisia. Esimerkiksi Selviytyjät-ohjelman Sara Chafakia mainostettiin verkossa intin käyneenä, mutta oikea ilmaisu on "intissä käyneenä", sillä hän keskeytti ennen valaa.

Tasa-arvon kannalta Suomi on häpeätahra Pohjoismaiden joukossa. Eikä tasa-arvosta näytä olevan toivoa lähitulevaisuudessakaan.

]]>
35 http://paulisumanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252948-epatasa-arvoinen-asevelvollisuus#comments Asevelvollisuus Epätasa-arvo Tasa-arvo Tue, 27 Mar 2018 13:21:09 +0000 Pauli Sumanen http://paulisumanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252948-epatasa-arvoinen-asevelvollisuus
Yleinen asevelvollisuus on hokemalla todeksi hoettu valhe http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251357-yleinen-asevelvollisuus-on-hokemalla-todeksi-hoettu-valhe <p>Suomi on kummallinen maa. Olemme hokemalla hokeneet todeksi asioita, jotka ovat tyystin kontrafaktuaalisia. Olemme puolueettomia, <a href="http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223597-taru-demilitarisoidusta-ahvenanmaasta">Ahvenanamaan demilitarisointi edistää turvallsuutta Itämerellä</a>, <a href="http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243614-nato-optio-on-suomen-suurin-turvallisuuspoliittinen-harhakuvitelma">meillä on Nato-optio</a> ja puolustuksemme perustuu yleiseen asevelvollisuuteen. Kolme ensimmäistä on lähinnä reaalimaailman ymmärrystestejä - jos moisiin uskoo, niin tietääpähän ettei kyseinen ihminen ymmärrä aihepiiristä mitään, mutta neljäs on maamme väestön puolikasta koskeva ihmisoikeusongelma.</p><p>Nimittäin jos meillä olisi samanlainen veronmaksujärjestelmä kuin yleinen asevelvollisuutemme on, voisimme jättää veronmaksun naisten rasitteeksi ja vapauttaa vielä kovan linjan ateistit siitä - heillehän ei ole kuolemantapauksen yhteydessä minkään sortin taivaspaikkaa luvassa. Jos meininki ei sovi, menkööt vankilaan.</p><p>Todellisuudessa olisi vain ja ainoastaan oikeudenmukaista ja järkevää siirtyä yleiseen kansalaispalvelukseen, jossa ensin asepalvelukseen otettaisiin siihen sopivat ja vapaaehtoiset, joita täydennettäisiin puolustusvoimien ammattilaisten toteamalla tarvittavalla määrällä parhaiten sopivia, minkä jälkeen loput määrättäisiin siviilikriisinhallinnan, ympäristönsuojelun ja yhteiskunnan kannalta relevantteihin tehtäviin, joilla rakennettaisiin toimintakykyä sen varalle, että pelikaani niin sanotusti menee turbiiniin. Tietty osa ihmisistä olisi tietysti syytä vapauttaa tästäkin.&nbsp;</p><p>Vaikka olenkin itse maakuntajoukkoihin sitoumuksen tehnyt varuskuntaharakka, niin en minä oikeasti panisi pahakseni, että meillä olisi reservissä väkeä, jotka olisi koulutettu sen varalle ja jotka harjoittelisivat varautuen siihen, että tankkeri menee kappaleiksi Itämerellä, vakava pandemia iskee, tai kansainvälinen kriisi pamauttaa elintarviketuonnin jäihin, tai kohtaamme oikeasti vakavan ympäristökatastrofin vaikkapa ydinvoimalaonnettomuuden muodossa - tai jotain muuta ikävää. Ei asevoimammekaan varaudu siihen, mikä on todennäköistä, vaan siihen mihin varautumatta jättämisellä olisi katastrofaaliset seuraukset.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Palautetta voi lähettää osoitteeseen&nbsp;<a class="mailto" href="mailto:vpleivo@gmail.com">vpleivo@gmail.com</a></p><p><br />Jos haluat saada blogin parhaat palat Facebook-seinällesi ja aiheisiin liittyviä uutisia, käyhän tykkäämässä&nbsp;<a href="https://www.facebook.com/KitinaaNalakamaasta" target="_blank">Kitinää Näläkämaasta FB-sivuani.</a>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.facebook.com/Veli-Pekka-Leivo-256153654500775/" target="_blank">Poliitikko-profiilini naamakirjasta myös nimelläni Veli-Pekka Leivo</a>&nbsp;- siellä käsittelen enemmän, mutten ainoastaan Kajaanin ja Kainuun asioita sekä turvallisuuspolitiikkaa.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomi on kummallinen maa. Olemme hokemalla hokeneet todeksi asioita, jotka ovat tyystin kontrafaktuaalisia. Olemme puolueettomia, Ahvenanamaan demilitarisointi edistää turvallsuutta Itämerellä, meillä on Nato-optio ja puolustuksemme perustuu yleiseen asevelvollisuuteen. Kolme ensimmäistä on lähinnä reaalimaailman ymmärrystestejä - jos moisiin uskoo, niin tietääpähän ettei kyseinen ihminen ymmärrä aihepiiristä mitään, mutta neljäs on maamme väestön puolikasta koskeva ihmisoikeusongelma.

Nimittäin jos meillä olisi samanlainen veronmaksujärjestelmä kuin yleinen asevelvollisuutemme on, voisimme jättää veronmaksun naisten rasitteeksi ja vapauttaa vielä kovan linjan ateistit siitä - heillehän ei ole kuolemantapauksen yhteydessä minkään sortin taivaspaikkaa luvassa. Jos meininki ei sovi, menkööt vankilaan.

Todellisuudessa olisi vain ja ainoastaan oikeudenmukaista ja järkevää siirtyä yleiseen kansalaispalvelukseen, jossa ensin asepalvelukseen otettaisiin siihen sopivat ja vapaaehtoiset, joita täydennettäisiin puolustusvoimien ammattilaisten toteamalla tarvittavalla määrällä parhaiten sopivia, minkä jälkeen loput määrättäisiin siviilikriisinhallinnan, ympäristönsuojelun ja yhteiskunnan kannalta relevantteihin tehtäviin, joilla rakennettaisiin toimintakykyä sen varalle, että pelikaani niin sanotusti menee turbiiniin. Tietty osa ihmisistä olisi tietysti syytä vapauttaa tästäkin. 

Vaikka olenkin itse maakuntajoukkoihin sitoumuksen tehnyt varuskuntaharakka, niin en minä oikeasti panisi pahakseni, että meillä olisi reservissä väkeä, jotka olisi koulutettu sen varalle ja jotka harjoittelisivat varautuen siihen, että tankkeri menee kappaleiksi Itämerellä, vakava pandemia iskee, tai kansainvälinen kriisi pamauttaa elintarviketuonnin jäihin, tai kohtaamme oikeasti vakavan ympäristökatastrofin vaikkapa ydinvoimalaonnettomuuden muodossa - tai jotain muuta ikävää. Ei asevoimammekaan varaudu siihen, mikä on todennäköistä, vaan siihen mihin varautumatta jättämisellä olisi katastrofaaliset seuraukset. 

 

 

 

 

Palautetta voi lähettää osoitteeseen vpleivo@gmail.com


Jos haluat saada blogin parhaat palat Facebook-seinällesi ja aiheisiin liittyviä uutisia, käyhän tykkäämässä Kitinää Näläkämaasta FB-sivuani. 

 

Poliitikko-profiilini naamakirjasta myös nimelläni Veli-Pekka Leivo - siellä käsittelen enemmän, mutten ainoastaan Kajaanin ja Kainuun asioita sekä turvallisuuspolitiikkaa. 

]]>
20 http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251357-yleinen-asevelvollisuus-on-hokemalla-todeksi-hoettu-valhe#comments Asevelvollisuus Epätasa-arvo Sukupuolisyrjintä Syrjintä Tasa-arvo Sun, 25 Feb 2018 05:00:00 +0000 Veli-Pekka Leivo http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251357-yleinen-asevelvollisuus-on-hokemalla-todeksi-hoettu-valhe
Asevelvollisuus on laillista syrjintää http://santerikirkkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251325-asevelvollisuus-on-laillista-syrjintaa <p>Helsingin hovioikeus on historiallisessa <a href="https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005579067.html">ratkaisussaan </a>päättänyt vapauttaa syrjivään lainsäädäntöön vedonneen totaalikieltäytyjän vankeusrangaistuksesta, johon Itä-Uudenmaan käräjäoikeus oli hänet aiemmin tuominnut. Mies oli vedonnut syrjivään lainsäädäntöön, jonka mukaan ainoastaan Jehovan todistajat voidaan vakaumuksellisista syistä vapauttaa asevelvollisuudesta, jonka hovioikeus katsoi perustuslain vastaiseksi syrjinnäksi. Ratkaisu ei ole vielä lainvoimainen.</p><p>&nbsp;</p><p>Oli miten oli, voimaan jäädessään ratkaisu olisi merkittävä ennakkotapaus, kun aikaisemmissa tapauksissa vankeusrangaistus ase- ja siviilipalveluksesta kieltäytymisestä on langetettu. Ainakin ratkaisu asettaisi kaikki vakaumukset yhdenvertaisiksi, eikä Jehovan todistajien vakaumusta kohdeltaisi lainsäädännössä enää muita syrjivästi. Vaan olisiko ratkaisu ensimmäinen askel kohti valikoivaa, sukupuolineutraalia asevelvollisuutta? Joka tapauksessa ratkaisu tulisi vaikuttamaan yleiseen asevelvollisuuteen ja Puolustusvoimien suorituskykyyn, jonka toiminta perustuu laajan reservin joukkotuotantoon.</p><p>&nbsp;</p><p>Tämänhetkistä, vain miehiä koskevaa yleistä asevelvollisuutta voidaan pitää syrjivänä, koska sen velvoite koskee vain yhtä sukupuolta. Mikäli taas ase- tai siviilipalvelusta ei syystä tai toisesta halua suorittaa, on seuraamuksena oleva ehdoton vankeusrangaistus rinnastettavissa mielipidevankeuteen. Tästä on myös YK:n ihmisoikeuskomitea huomauttanut Suomea useampaan kertaan, mutta maassamme on pitäydytty perin soveltavassa tasa-arvotulkinnassa. Vaikka vankeusrangaistuksesta ei jää merkintää rikosrekisteriin, siitä voi jäädä sosiaalinen stigma, jolla voi olla kauaskantoisia seurauksia. Ennakkotapauksen myötä tämä oikeusvaltioon kuulumaton mielipidevankeuteen tuomitseminen tulisi tiensä päähän.</p><p>&nbsp;</p><p>Julkisessa keskustelussa on ajoittain pohdittu nykyisen asevelvollisuusmallin korvaamista sukupuolineutraalilla ja valikoivalla asevelvollisuudella. Ne, jotka eivät asepalvelusta suorittaisi, maksaisivat esimerkiksi maanpuolustusveroa tai heidät koulutettaisiin erilaisiin siviilikriisinhallintatehtäviin poikkeustilanteiden varalle. Näin ollen asepalvelukseen valikoituisivat sinne sopivimmat henkilöt sukupuoleen katsomatta, eikä ketään tuomittaisin vankeuteen siksi, etteivät he syystä tai toisesta täytä pelkästään sukupuoleen perustuvaa velvoitetta. Itse olen tämän mallin kannalla.</p><p>&nbsp;</p><p>Olen suorittanut varusmiespalveluksen ja ollut nyt vähän päälle kaksi kuukautta reservissä. Asepalvelus oli selvä valinta sen, siviilipalveluksen ja vankeusrangaistuksen välillä. Mieluiten olisin kuitenkin tehnyt osani maksamalla maanpuolustusveroa.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Helsingin hovioikeus on historiallisessa ratkaisussaan päättänyt vapauttaa syrjivään lainsäädäntöön vedonneen totaalikieltäytyjän vankeusrangaistuksesta, johon Itä-Uudenmaan käräjäoikeus oli hänet aiemmin tuominnut. Mies oli vedonnut syrjivään lainsäädäntöön, jonka mukaan ainoastaan Jehovan todistajat voidaan vakaumuksellisista syistä vapauttaa asevelvollisuudesta, jonka hovioikeus katsoi perustuslain vastaiseksi syrjinnäksi. Ratkaisu ei ole vielä lainvoimainen.

 

Oli miten oli, voimaan jäädessään ratkaisu olisi merkittävä ennakkotapaus, kun aikaisemmissa tapauksissa vankeusrangaistus ase- ja siviilipalveluksesta kieltäytymisestä on langetettu. Ainakin ratkaisu asettaisi kaikki vakaumukset yhdenvertaisiksi, eikä Jehovan todistajien vakaumusta kohdeltaisi lainsäädännössä enää muita syrjivästi. Vaan olisiko ratkaisu ensimmäinen askel kohti valikoivaa, sukupuolineutraalia asevelvollisuutta? Joka tapauksessa ratkaisu tulisi vaikuttamaan yleiseen asevelvollisuuteen ja Puolustusvoimien suorituskykyyn, jonka toiminta perustuu laajan reservin joukkotuotantoon.

 

Tämänhetkistä, vain miehiä koskevaa yleistä asevelvollisuutta voidaan pitää syrjivänä, koska sen velvoite koskee vain yhtä sukupuolta. Mikäli taas ase- tai siviilipalvelusta ei syystä tai toisesta halua suorittaa, on seuraamuksena oleva ehdoton vankeusrangaistus rinnastettavissa mielipidevankeuteen. Tästä on myös YK:n ihmisoikeuskomitea huomauttanut Suomea useampaan kertaan, mutta maassamme on pitäydytty perin soveltavassa tasa-arvotulkinnassa. Vaikka vankeusrangaistuksesta ei jää merkintää rikosrekisteriin, siitä voi jäädä sosiaalinen stigma, jolla voi olla kauaskantoisia seurauksia. Ennakkotapauksen myötä tämä oikeusvaltioon kuulumaton mielipidevankeuteen tuomitseminen tulisi tiensä päähän.

 

Julkisessa keskustelussa on ajoittain pohdittu nykyisen asevelvollisuusmallin korvaamista sukupuolineutraalilla ja valikoivalla asevelvollisuudella. Ne, jotka eivät asepalvelusta suorittaisi, maksaisivat esimerkiksi maanpuolustusveroa tai heidät koulutettaisiin erilaisiin siviilikriisinhallintatehtäviin poikkeustilanteiden varalle. Näin ollen asepalvelukseen valikoituisivat sinne sopivimmat henkilöt sukupuoleen katsomatta, eikä ketään tuomittaisin vankeuteen siksi, etteivät he syystä tai toisesta täytä pelkästään sukupuoleen perustuvaa velvoitetta. Itse olen tämän mallin kannalla.

 

Olen suorittanut varusmiespalveluksen ja ollut nyt vähän päälle kaksi kuukautta reservissä. Asepalvelus oli selvä valinta sen, siviilipalveluksen ja vankeusrangaistuksen välillä. Mieluiten olisin kuitenkin tehnyt osani maksamalla maanpuolustusveroa. 

]]>
76 http://santerikirkkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251325-asevelvollisuus-on-laillista-syrjintaa#comments Kotimaa Asevelvollisuus maanpuolustus Politiikka Totaalikieltäytyminen Yleinen asevelvollisuus Sat, 24 Feb 2018 10:26:00 +0000 Santeri Kirkkala http://santerikirkkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251325-asevelvollisuus-on-laillista-syrjintaa
Asevelvollisuus poistuu Suomesta http://juhanikhr.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251305-asevelvollisuus-poistuu-suomesta <p><a href="https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005579067.html">Helsingin hovioikeus antoi tänään mullistavan päätöksen vapauttaessaan siviilipalveluksesta kieltäytyneen nuoren vankeustuomiosta</a>. Hovioikeus katsoi asevelvollisuuslain rikkovan perustuslakia, sillä se ei kohtele ihmisiä tasavertaisesti: Jehovan todistajat on vapautettu asevelvollisuudesta, mikä on perustuslain vastaista vakaumukseen pohjautuvaa syrjintää. Mikäli hovioikeuden päätös pitää myös korkeimmassa oikeudessa, asevelvollisuus käytännössä lakkaa Suomesta, koska kuka tahansa voi kieltäytyä asepalveluksesta ja siviilipalveluksesta vakaumukseen perustuen ilman sanktioita.</p><p>Asia on ollut tiedossa vuosikausia. Puolustusministeriön oma selvitys on todennut asevelvollisuuslakiin kirjatun syrjinnän ongelmalliseksi 2007 ja Suomi on saanut asiasta useaan otteeseen pyyhkeitä muun muassa YK:lta. Lisäksi asian pitäisi olla aivan päivänselvää kaikille rehellisille ihmisille: mikäli meillä kielletään ihmisryhmien erilainen kohtelu ja samaan aikaan ylläpidetään lakeja, jotka eksplisiittisesti kohtelevat ihmisryhmiä eri lailla, tilanne on laillisuuden näkökulmasta kestämätön. Eduskuntapuolueet ovat kuitenkin ottaneet tietoisen riskin ja jättäneet asevelvollisuuslain yleisesti tiedossa olevat heikkoudet korjaamatta.</p><p>Oma veikkaukseni on, että eduskunta ei ole halunnut korjata asevelvollisuuslain laitonta nykytilaa, koska perustuslakivaliokunta joutuisi ottamaan kantaa yhdenvertaisuuden toteutumiseen myös sukupuolten erilaisen kohtelun kohdalla. Aiemmin perustuslakivaliokunnan kanta on ollut, että &ldquo;perinteisesti asevelvollisuuden ei ole katsottu loukkaavan yhdenvertaisuutta&rdquo;, mikä on nykyisellä yhdenvertaisuuskäsityksellä heikko ja täysin &nbsp;kestämätön näkemys. Arvioidessaan asiaa perustuslakivaliokunta saattaisi siis joutua toteamaan, että myös miesten asettaminen eri asemaan naisten kanssa on laitonta.</p><p>Vanhoja puolueita edustavien poliitikkojen näkökulmasta helpointa olisi, mikäli korkein oikeus kumoaisi hovioikeuden päätöksen. Tämä ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys, eikä tämä ratkaise ongelmaa pitkällä aikavälillä. Nyt kun ensimmäinen tämäntyyppinen hovioikeuden päätös on tullut, paine tehdä vastaavia päätöksiä on ennennäkemättömän kova. Jossain vaiheessa Jehovan todistajien erityisasema on purettava, <a href="https://blogit.iltalehti.fi/jussi-niinisto/2013/05/07/jehovan-todistajien-erivapaus-kumottava/">minkä on todennut myös puolustusministeri Jussi Niinistö</a>. Tuolloin on otettava kantaa myös sukupuoleen ja asuinpaikkaan perustuvaan syrjintään.</p><p>Asevelvollisuusjärjestelmän kaoottinen tilanne on ratkaistava kestävällä tavalla mahdollisimman pian. Meillä ei ole enää varaa esittää tyhmää, etteikö asevelvollisuuslaki sisältäisi vakavia yhdenvertaisuusongelmia. Ilman suurta muutosta nykyjärjestelmään poliitikot ottavat riskin koko järjestelmän hallitsemattomasta romahtamisesta. Maanpuolustuksen järjestäminen kuuluu valtion ydintehtäviin, eikä maanpuolustusjärjestelmän laillisuudessa saa olla oikeudellisia epäselvyyksiä. Lakien sorvaaminen sellaisiksi, etteivät ne syrji, ei ole rakettitiedettä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Helsingin hovioikeus antoi tänään mullistavan päätöksen vapauttaessaan siviilipalveluksesta kieltäytyneen nuoren vankeustuomiosta. Hovioikeus katsoi asevelvollisuuslain rikkovan perustuslakia, sillä se ei kohtele ihmisiä tasavertaisesti: Jehovan todistajat on vapautettu asevelvollisuudesta, mikä on perustuslain vastaista vakaumukseen pohjautuvaa syrjintää. Mikäli hovioikeuden päätös pitää myös korkeimmassa oikeudessa, asevelvollisuus käytännössä lakkaa Suomesta, koska kuka tahansa voi kieltäytyä asepalveluksesta ja siviilipalveluksesta vakaumukseen perustuen ilman sanktioita.

Asia on ollut tiedossa vuosikausia. Puolustusministeriön oma selvitys on todennut asevelvollisuuslakiin kirjatun syrjinnän ongelmalliseksi 2007 ja Suomi on saanut asiasta useaan otteeseen pyyhkeitä muun muassa YK:lta. Lisäksi asian pitäisi olla aivan päivänselvää kaikille rehellisille ihmisille: mikäli meillä kielletään ihmisryhmien erilainen kohtelu ja samaan aikaan ylläpidetään lakeja, jotka eksplisiittisesti kohtelevat ihmisryhmiä eri lailla, tilanne on laillisuuden näkökulmasta kestämätön. Eduskuntapuolueet ovat kuitenkin ottaneet tietoisen riskin ja jättäneet asevelvollisuuslain yleisesti tiedossa olevat heikkoudet korjaamatta.

Oma veikkaukseni on, että eduskunta ei ole halunnut korjata asevelvollisuuslain laitonta nykytilaa, koska perustuslakivaliokunta joutuisi ottamaan kantaa yhdenvertaisuuden toteutumiseen myös sukupuolten erilaisen kohtelun kohdalla. Aiemmin perustuslakivaliokunnan kanta on ollut, että “perinteisesti asevelvollisuuden ei ole katsottu loukkaavan yhdenvertaisuutta”, mikä on nykyisellä yhdenvertaisuuskäsityksellä heikko ja täysin  kestämätön näkemys. Arvioidessaan asiaa perustuslakivaliokunta saattaisi siis joutua toteamaan, että myös miesten asettaminen eri asemaan naisten kanssa on laitonta.

Vanhoja puolueita edustavien poliitikkojen näkökulmasta helpointa olisi, mikäli korkein oikeus kumoaisi hovioikeuden päätöksen. Tämä ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys, eikä tämä ratkaise ongelmaa pitkällä aikavälillä. Nyt kun ensimmäinen tämäntyyppinen hovioikeuden päätös on tullut, paine tehdä vastaavia päätöksiä on ennennäkemättömän kova. Jossain vaiheessa Jehovan todistajien erityisasema on purettava, minkä on todennut myös puolustusministeri Jussi Niinistö. Tuolloin on otettava kantaa myös sukupuoleen ja asuinpaikkaan perustuvaan syrjintään.

Asevelvollisuusjärjestelmän kaoottinen tilanne on ratkaistava kestävällä tavalla mahdollisimman pian. Meillä ei ole enää varaa esittää tyhmää, etteikö asevelvollisuuslaki sisältäisi vakavia yhdenvertaisuusongelmia. Ilman suurta muutosta nykyjärjestelmään poliitikot ottavat riskin koko järjestelmän hallitsemattomasta romahtamisesta. Maanpuolustuksen järjestäminen kuuluu valtion ydintehtäviin, eikä maanpuolustusjärjestelmän laillisuudessa saa olla oikeudellisia epäselvyyksiä. Lakien sorvaaminen sellaisiksi, etteivät ne syrji, ei ole rakettitiedettä.

]]>
21 http://juhanikhr.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251305-asevelvollisuus-poistuu-suomesta#comments Asevelvollisuus Asevelvollisuuslaki Ihmisoikeudet Fri, 23 Feb 2018 13:09:24 +0000 Juhani Kähärä http://juhanikhr.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251305-asevelvollisuus-poistuu-suomesta
Asevelvollisuus ja yhdenvertaisuus http://janikorhonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251293-asevelvollisuus-ja-yhdenvertaisuus <p align="justify">Helsingin hovioikeus kumosi ase- ja siviilipalvelusvelvollisuuksista kieltäytyneen miehen vankeustuomion. Ilta-Sanomien <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005579124.html">jutun</a> mukaan tuomio on merkittävä, koska</p> <ul><li><em>"...yhdenvertaisen kohtelun vaatimus edellytti vakaumusten yhdenvertaista kohtelua eikä erilaista kohtelua voitu pitää hyväksyttävänä edes sen vuoksi, että (Jehovan todistajien) vapautuslaki oli säädetty poikkeuslakina, hovioikeus totesi."</em></li></ul> <p align="justify">Varsin voimakas kannanotto yhdenvertaisuuden puolesta siis, ja hyvä niin. Mutta... Miten tuollaisen jälkeen enää mitenkään voidaan perustella sitä, että ase- tai siviilipalvelusvelvollisuus koskee vain miehiä? Eikö sukupuolten välisen yhdenvertaisuuden pitäisi olla kaikkien yhdenvertaisuuksien lähivanhempi?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Helsingin hovioikeus kumosi ase- ja siviilipalvelusvelvollisuuksista kieltäytyneen miehen vankeustuomion. Ilta-Sanomien jutun mukaan tuomio on merkittävä, koska

  • "...yhdenvertaisen kohtelun vaatimus edellytti vakaumusten yhdenvertaista kohtelua eikä erilaista kohtelua voitu pitää hyväksyttävänä edes sen vuoksi, että (Jehovan todistajien) vapautuslaki oli säädetty poikkeuslakina, hovioikeus totesi."

Varsin voimakas kannanotto yhdenvertaisuuden puolesta siis, ja hyvä niin. Mutta... Miten tuollaisen jälkeen enää mitenkään voidaan perustella sitä, että ase- tai siviilipalvelusvelvollisuus koskee vain miehiä? Eikö sukupuolten välisen yhdenvertaisuuden pitäisi olla kaikkien yhdenvertaisuuksien lähivanhempi?

]]>
24 http://janikorhonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251293-asevelvollisuus-ja-yhdenvertaisuus#comments Asevelvollisuus Sukupuolten tasa-arvo Yhdenvertaisuus Fri, 23 Feb 2018 10:40:19 +0000 Jani Korhonen http://janikorhonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251293-asevelvollisuus-ja-yhdenvertaisuus
Asevelvollisuus tulisi lakkauttaa http://ronijokinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250909-asevelvollisuus-tulisi-lakkauttaa <p>Olin ehkä 15-vuotias kun asevelvollisuus alkoi askarruttaa minua. Tarkemmin ajateltuna askarruttamisen sijaan minua ärsytti suunnattomasti jo idea asevelvollisuudesta. Oli raivostuttavaa ajatella, että joudun vasten tahtoani harjoitella sotimista vähintään 6 kuukauden ajan lähes korvauksetta. Kolme vuotta myöhemmin tein kuitenkin päätöksen, että astun palvelukseen 1/14 saapumiserässä.</p><p>Tänä päivänä en voi väittää olevani eri mieltä, vaikka inttiajoista on nyt muutama vuosi. Palveluksen aikana yleiskuntoni parani huomattavasti, sekä ajoittain siellä saattoi olla jopa hauskaa, ja uskon että näin on myös monelle muulle, jotka eivät muuten asepalveluksen suorittamisesta etukäteen olleet innoissaan. Tämä on kuitenkin vain pientä valoa tunnelin päässä kun ajattelee kuinka haitallinen ja epätasa-arvoinen asevelvollisuusjärjestelmä on.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Asevelvollisuus rikkoo törkeästi yksilönvapautta</strong>. Joka ikinen vuosi noin 25 000 henkilöä astuu palvelukseen, joista lähes kenelläkään ei ole oikeutta kieltäytyä palveluksesta.</p><p>&quot;Mutta olisit voinut mennä siviilipalvelukseen tai totaalikieltäytyä&quot; siviilipalveluksen mahdollisuus ei mielestäni helpota tilannetta valvontarangaistuksesta puhumattakaan, vaan se on lähinnä loukkaavan huono tapa luoda mielikuvaa siitä, että asevelvollisuuden suorittaminen olisi jotenkin vapaaehtoista.</p><p>Asevelvollisuus on epätasa-arvoinen, sillä se koskee vain miehiä. Tosiasiat huomioon ottaen ei tulisi olla epäselvää miksi on tasa-arvo-ongelma, että henkilö voidaan määrätä pakkotyöhö sukupuolensa perusteella. Tämän lisäksi tietyille yksittäisille ryhmille kuten Jehovan todistajille on suotu erityisoikeuksia erinäisten syiden takia.</p><p>Usein kuulee myös asevelvollisuuden pakollisuudelle perusteina jotain mutinaa miesten koulusta ja veteraaneista, mutta tosiasiassa tälle syrjivälle ja ihmisoikeuksia rikkovalle järjestelmälle ei ole tarvetta, puolustus voidaan järjestää myös muilla tavoin.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Uskottava puolustus tulee säilyttää jokaisessa tilanteessa. </strong>Vaikka asevelvollisuudesta luovuttaisiin, se tulisi järjestää niin, että Suomen puolustuskyky ei laskisi missään siirtymävaiheen tilanteessa. Koska kannatan Natoon liittymistä ja markkinaehtoista vapaaehtoisuuteen perustuvaa asepalvelusta, lainaan puolueeni puolueohjelmaa:</p><p>&quot;Maanpuolustus ja kansalaisten turvallisuuden varmistaminen kuuluvat valtion ydintehtäviin. Suomella tulee olla uskottava kansallinen puolustus. Kansainvälistä yhteistyötä ja integraatiota on syvennettävä kansallisen puolustuksen vahvistamiseksi. Suomen tulee hakea Naton jäsenyyttä.</p><p>Asevelvollisuusjärjestelmää tulee kehittää siten, että puolustuksen tarpeet ja asepalveluksen suorittavien motivaatio ja kompetenssit kohtaavat paremmin. Miehille pakollinen asevelvollisuus tulee korvata kaikkia kansalaisia koskevalla valikoivalla asepalveluksella ja palveluksen suorittamiseen tulee kannustaa korottamalla päivärahoja siten, että riittävästi ihmisiä hakeutuu kaikkiin maanpuolustustehtäviin. Palveluksesta kieltäytymisestä ei tule rangaista. Vapaaehtoista maanpuolustustyötä tulee edistää ja tukea.&quot;</p><p>&nbsp;</p><p>Henkilökohtaisesti haluaisin, että aiheesta keskusteltaisiin enemmän, mutta aihetta ympäröi erittäin tulehtunut keskusteluilmapiiri, jossa toisella laidalla huudetaan isänmaan petturia sekä venäläistä trollia ja toisella puolella ollaan valmiita romuttamaan koko maan puolustus, koska aseet on pahoja. Toivoisin että tämä muuttuu lähiaikoina.</p><p><br />Suosittelen myös luettavaksi <a href="http://harrikreus.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250840-turvallisuuspolitiikkamme-ei-pohjaudu-realismille">puolutoverieni puheenvuoroa</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olin ehkä 15-vuotias kun asevelvollisuus alkoi askarruttaa minua. Tarkemmin ajateltuna askarruttamisen sijaan minua ärsytti suunnattomasti jo idea asevelvollisuudesta. Oli raivostuttavaa ajatella, että joudun vasten tahtoani harjoitella sotimista vähintään 6 kuukauden ajan lähes korvauksetta. Kolme vuotta myöhemmin tein kuitenkin päätöksen, että astun palvelukseen 1/14 saapumiserässä.

Tänä päivänä en voi väittää olevani eri mieltä, vaikka inttiajoista on nyt muutama vuosi. Palveluksen aikana yleiskuntoni parani huomattavasti, sekä ajoittain siellä saattoi olla jopa hauskaa, ja uskon että näin on myös monelle muulle, jotka eivät muuten asepalveluksen suorittamisesta etukäteen olleet innoissaan. Tämä on kuitenkin vain pientä valoa tunnelin päässä kun ajattelee kuinka haitallinen ja epätasa-arvoinen asevelvollisuusjärjestelmä on.

 

Asevelvollisuus rikkoo törkeästi yksilönvapautta. Joka ikinen vuosi noin 25 000 henkilöä astuu palvelukseen, joista lähes kenelläkään ei ole oikeutta kieltäytyä palveluksesta.

"Mutta olisit voinut mennä siviilipalvelukseen tai totaalikieltäytyä" siviilipalveluksen mahdollisuus ei mielestäni helpota tilannetta valvontarangaistuksesta puhumattakaan, vaan se on lähinnä loukkaavan huono tapa luoda mielikuvaa siitä, että asevelvollisuuden suorittaminen olisi jotenkin vapaaehtoista.

Asevelvollisuus on epätasa-arvoinen, sillä se koskee vain miehiä. Tosiasiat huomioon ottaen ei tulisi olla epäselvää miksi on tasa-arvo-ongelma, että henkilö voidaan määrätä pakkotyöhö sukupuolensa perusteella. Tämän lisäksi tietyille yksittäisille ryhmille kuten Jehovan todistajille on suotu erityisoikeuksia erinäisten syiden takia.

Usein kuulee myös asevelvollisuuden pakollisuudelle perusteina jotain mutinaa miesten koulusta ja veteraaneista, mutta tosiasiassa tälle syrjivälle ja ihmisoikeuksia rikkovalle järjestelmälle ei ole tarvetta, puolustus voidaan järjestää myös muilla tavoin.

 

Uskottava puolustus tulee säilyttää jokaisessa tilanteessa. Vaikka asevelvollisuudesta luovuttaisiin, se tulisi järjestää niin, että Suomen puolustuskyky ei laskisi missään siirtymävaiheen tilanteessa. Koska kannatan Natoon liittymistä ja markkinaehtoista vapaaehtoisuuteen perustuvaa asepalvelusta, lainaan puolueeni puolueohjelmaa:

"Maanpuolustus ja kansalaisten turvallisuuden varmistaminen kuuluvat valtion ydintehtäviin. Suomella tulee olla uskottava kansallinen puolustus. Kansainvälistä yhteistyötä ja integraatiota on syvennettävä kansallisen puolustuksen vahvistamiseksi. Suomen tulee hakea Naton jäsenyyttä.

Asevelvollisuusjärjestelmää tulee kehittää siten, että puolustuksen tarpeet ja asepalveluksen suorittavien motivaatio ja kompetenssit kohtaavat paremmin. Miehille pakollinen asevelvollisuus tulee korvata kaikkia kansalaisia koskevalla valikoivalla asepalveluksella ja palveluksen suorittamiseen tulee kannustaa korottamalla päivärahoja siten, että riittävästi ihmisiä hakeutuu kaikkiin maanpuolustustehtäviin. Palveluksesta kieltäytymisestä ei tule rangaista. Vapaaehtoista maanpuolustustyötä tulee edistää ja tukea."

 

Henkilökohtaisesti haluaisin, että aiheesta keskusteltaisiin enemmän, mutta aihetta ympäröi erittäin tulehtunut keskusteluilmapiiri, jossa toisella laidalla huudetaan isänmaan petturia sekä venäläistä trollia ja toisella puolella ollaan valmiita romuttamaan koko maan puolustus, koska aseet on pahoja. Toivoisin että tämä muuttuu lähiaikoina.


Suosittelen myös luettavaksi puolutoverieni puheenvuoroa

]]>
41 http://ronijokinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250909-asevelvollisuus-tulisi-lakkauttaa#comments Asevelvollisuus Ihmisoikeudet maanpuolustus Tue, 13 Feb 2018 20:06:13 +0000 Roni Jokinen http://ronijokinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250909-asevelvollisuus-tulisi-lakkauttaa
Ei sukupuolineutraalille asevelvollisuudelle http://akselierkkil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248870-ei-sukupuolineutraalille-asevelvollisuudelle <p><strong>Eilen astui jälleen uusi ikäluokka armeijan varusmiespalvelukseen. Senpä kunniaksi lienee paikallaan kirjoittaa näkemyksiä asevelvollisuudesta, tai oikeammin kommentoida kahden nuorisojärjestön, eli kokoomusnuorten ja persunuorten, esityksiä järjestelmän muuttamiseksi.</strong></p><p><strong>Kokoomusnuoret </strong>esitti eilen, että asevelvollisuudesta tulisi tehdä valikoivaa siten, että palvelukseen valikoitaisiin 25 000 ihmistä, miehiä tai naisia (tai oikeammin tyttöjä tai poikia), ja rannalle jääneet sitten kompensoisivat osattomuutensa maksamalla erillistä maanpuolustusveroa. Toisin sanoen valtiovallan edustaja jakaisi ikäluokan hyviin ja huonoihin, ja tällä valinnallaan sitten asettaisi jaon toiselle puolelle jääneille loppuiäkseen lisäveron. Lisäksi voidaan kysyä, tulisiko puolustusvoimista ns. sotahullujen temmellyskenttä.</p><p><strong>Perussuomalaiset nuoret </strong>taas on pitänyt hiljattain esillä vuodelta 2013 peräisin olevaa kannanottoaan, ns. &rdquo;kansalaispalvelusta&rdquo;, jossa kaikki olisivat asevelvollisia, pojat ja tytöt, ja suorittaisivat aseellisen tai aseettoman palveluksen. Tämä esitys löytyy myös persunuorten ohjelmasta. Ohjelmassaan PS-nuoret ei avaa, olisiko täysin asevelvollisen omassa päätösvallassa, suorittaako aseellisen tai aseettoman palveluksen vai ei. Käytännössä näin ei voisi olla, koska reservin koko tulisi aina voida ennustaa.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Sukupuolineutraaliusko on in?</strong></p><p>Kummankin nuorisojärjestön esityksillä on yksi yhteinen nimittäjä: ne laajentavat asevelvollisuutta koskemaan myös naisia, ja useat perustelevatkin näitä esityksiä juuri tasa-arvolla. Minä olen eri mieltä. Armeijan ei tarvitse olla tasa-arvoinen.</p><p>Pelkästään joukkojentuotannon kannalta on niin, että puolustusvoimat on pienentänyt sodanajan joukkojensa määrää johdonmukaisesti. Valistunut arvaukseni on, että tämä johtuu sodankäynnin teknistymisestä ja puolustusmateriaalin kalleudesta. Mikäli ei ole odotettavissa puolustusbudjetin moninkertaistamista ja Suomen varustautumista miljoona-armeijaksi, riittää pelkkiä miehiä koskeva asevelvollisuus reservin ylläpitämiseksi. Mikäli reserviä taas kasvatettaisiin, voitaisiin sitäkin harjoittaa pitkälti vain miehiä koskevan asevelvollisuuden puitteissa.</p><p>Olen ihmetellyt jo jonkin aikaa sitä, miksi konservatiivisena itseään mainostavat järjestöt, kokoomusnuoret siis ainakin osaksi ja PS-nuoret varsinkin, kannattavat naisten asevelvollisuutta. Minä olen niin vanhoillinen, että katson aseellisen maanpuolustuksen nimenomaan miesten velvollisuudeksi. En tarvitse asialle muuta perustelua &ndash; se vain on niin. Niin on ollut, ja niin on aina oleva. Miehillä ja naisilla on omia vahvuuksiaan, ja miesten ominaisuudet tekevät puolustamisesta hänen osansa. Mikäli naiset haluavat, he kyllä armeijaan pääsevät.</p><p>En keksi muuta syytä kokoomus- ja ps-nuorten sukupuolineutraalin puolustuksen herätykselle kuin sen, että osa heistä haluaa viisastella feministeille. &ldquo;Hähää, jos ollaan tasa-arvoisia, niin sittenpä naisillekin rautavaski päähän ja rynkky käteen!&rdquo;</p><p>Se on huono linja. Sukupuolineutraalia hapatusta ei pidä vastustaa lisäämällä sitä, vaan vastustamalla sitä. Sillanpään marssilaulussakin laulettiin: &quot;Siis te lapset ja vanhukset ja ne äidit ja morsiamet! Niin kauan teillä on suojattu lies, kun on pystyssä ykskin mies!&quot;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kyllä kansanarmeijalle</strong></p><p>Asevelvollisuutta kyllä pitäisi kehittää, siitä olen samaa mieltä. Omana varusmiesaikanani katsoin ympärilleni ja ihmettelin &ndash; missä ovat kaikki ylipainoiset? Asepalvelusta varten juoksuharrastuksen aloittaneenakin olin kohtakin paksuimmasta päästä. Tietyissä tehtävissä oli tietysti enemmän ylipainoisia varusmiehiä, varsinkin huollossa. Mutta ei missään nimessä siinä mitassa kuin siviilissä.</p><p>Karu tosiasia on, että suuri osa ylipainoisista pudotetaan pois jo kutsunnoissa. Asevelvollisuudesta vapauttaminen on pahinta, mitä nuorelle miehelle voi tehdä. Varsinkin kun on niin, että ylipaino karisee armeijassa aivan varmasti, jo säännöllinen ruokailu ja hyötyliikunta aiheuttavat laihtumisen alokasaikana. Tätä tilaisuutta ei pidä evätä keneltäkään.</p><p>Asevelvollisuuden paras puoli on siinä, että se tuo kokonaisen miesten ikäluokan yhteen. Se pakottaa useat sosiaalisesti varautuneet olemaan vuorovaikutuksessa muiden kanssa, se pakottaa elämäntaparemonttiin ja luo yhteenkuuluvuutta. Siksi tulisi pitää huoli siitä, että asevelvollisuus toteutuisi <strong>edes </strong>miesten osalta siten, kuin sen on alun perin ollut tarkoitus. Armeijan pitää olla kansanarmeija.</p><p>Fyysisesti huonommassa kunnossa olevien karsiminen jo kutsunnoissa on ymmärrettävää, koska varusmiespalvelusta on lyhennetty lyhimmillään noin kuuteen kuukauteen. Se tarkoittaa sitä, että varsinaisen peruskunnon kohottamiselle ei jää juurikaan aikaa. Olisi palattava muodossa tai toisessa järjestelmään, jossa lyhin palvelusaika on 8 kuukauden mittainen. Tällöin voitaisiin ottaa mukaan nekin, joita ei nykymittaisessa asepalveluksessa katsota soveltuviksi.</p><p>Muuten olen sitä mieltä, että Suomen on erottava eurosta ja EU:sta.</p><p>9.1.2018</p><p>Akseli Erkkilä (Kansalaispuolue)</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eilen astui jälleen uusi ikäluokka armeijan varusmiespalvelukseen. Senpä kunniaksi lienee paikallaan kirjoittaa näkemyksiä asevelvollisuudesta, tai oikeammin kommentoida kahden nuorisojärjestön, eli kokoomusnuorten ja persunuorten, esityksiä järjestelmän muuttamiseksi.

Kokoomusnuoret esitti eilen, että asevelvollisuudesta tulisi tehdä valikoivaa siten, että palvelukseen valikoitaisiin 25 000 ihmistä, miehiä tai naisia (tai oikeammin tyttöjä tai poikia), ja rannalle jääneet sitten kompensoisivat osattomuutensa maksamalla erillistä maanpuolustusveroa. Toisin sanoen valtiovallan edustaja jakaisi ikäluokan hyviin ja huonoihin, ja tällä valinnallaan sitten asettaisi jaon toiselle puolelle jääneille loppuiäkseen lisäveron. Lisäksi voidaan kysyä, tulisiko puolustusvoimista ns. sotahullujen temmellyskenttä.

Perussuomalaiset nuoret taas on pitänyt hiljattain esillä vuodelta 2013 peräisin olevaa kannanottoaan, ns. ”kansalaispalvelusta”, jossa kaikki olisivat asevelvollisia, pojat ja tytöt, ja suorittaisivat aseellisen tai aseettoman palveluksen. Tämä esitys löytyy myös persunuorten ohjelmasta. Ohjelmassaan PS-nuoret ei avaa, olisiko täysin asevelvollisen omassa päätösvallassa, suorittaako aseellisen tai aseettoman palveluksen vai ei. Käytännössä näin ei voisi olla, koska reservin koko tulisi aina voida ennustaa.

 

Sukupuolineutraaliusko on in?

Kummankin nuorisojärjestön esityksillä on yksi yhteinen nimittäjä: ne laajentavat asevelvollisuutta koskemaan myös naisia, ja useat perustelevatkin näitä esityksiä juuri tasa-arvolla. Minä olen eri mieltä. Armeijan ei tarvitse olla tasa-arvoinen.

Pelkästään joukkojentuotannon kannalta on niin, että puolustusvoimat on pienentänyt sodanajan joukkojensa määrää johdonmukaisesti. Valistunut arvaukseni on, että tämä johtuu sodankäynnin teknistymisestä ja puolustusmateriaalin kalleudesta. Mikäli ei ole odotettavissa puolustusbudjetin moninkertaistamista ja Suomen varustautumista miljoona-armeijaksi, riittää pelkkiä miehiä koskeva asevelvollisuus reservin ylläpitämiseksi. Mikäli reserviä taas kasvatettaisiin, voitaisiin sitäkin harjoittaa pitkälti vain miehiä koskevan asevelvollisuuden puitteissa.

Olen ihmetellyt jo jonkin aikaa sitä, miksi konservatiivisena itseään mainostavat järjestöt, kokoomusnuoret siis ainakin osaksi ja PS-nuoret varsinkin, kannattavat naisten asevelvollisuutta. Minä olen niin vanhoillinen, että katson aseellisen maanpuolustuksen nimenomaan miesten velvollisuudeksi. En tarvitse asialle muuta perustelua – se vain on niin. Niin on ollut, ja niin on aina oleva. Miehillä ja naisilla on omia vahvuuksiaan, ja miesten ominaisuudet tekevät puolustamisesta hänen osansa. Mikäli naiset haluavat, he kyllä armeijaan pääsevät.

En keksi muuta syytä kokoomus- ja ps-nuorten sukupuolineutraalin puolustuksen herätykselle kuin sen, että osa heistä haluaa viisastella feministeille. “Hähää, jos ollaan tasa-arvoisia, niin sittenpä naisillekin rautavaski päähän ja rynkky käteen!”

Se on huono linja. Sukupuolineutraalia hapatusta ei pidä vastustaa lisäämällä sitä, vaan vastustamalla sitä. Sillanpään marssilaulussakin laulettiin: "Siis te lapset ja vanhukset ja ne äidit ja morsiamet! Niin kauan teillä on suojattu lies, kun on pystyssä ykskin mies!"

 

Kyllä kansanarmeijalle

Asevelvollisuutta kyllä pitäisi kehittää, siitä olen samaa mieltä. Omana varusmiesaikanani katsoin ympärilleni ja ihmettelin – missä ovat kaikki ylipainoiset? Asepalvelusta varten juoksuharrastuksen aloittaneenakin olin kohtakin paksuimmasta päästä. Tietyissä tehtävissä oli tietysti enemmän ylipainoisia varusmiehiä, varsinkin huollossa. Mutta ei missään nimessä siinä mitassa kuin siviilissä.

Karu tosiasia on, että suuri osa ylipainoisista pudotetaan pois jo kutsunnoissa. Asevelvollisuudesta vapauttaminen on pahinta, mitä nuorelle miehelle voi tehdä. Varsinkin kun on niin, että ylipaino karisee armeijassa aivan varmasti, jo säännöllinen ruokailu ja hyötyliikunta aiheuttavat laihtumisen alokasaikana. Tätä tilaisuutta ei pidä evätä keneltäkään.

Asevelvollisuuden paras puoli on siinä, että se tuo kokonaisen miesten ikäluokan yhteen. Se pakottaa useat sosiaalisesti varautuneet olemaan vuorovaikutuksessa muiden kanssa, se pakottaa elämäntaparemonttiin ja luo yhteenkuuluvuutta. Siksi tulisi pitää huoli siitä, että asevelvollisuus toteutuisi edes miesten osalta siten, kuin sen on alun perin ollut tarkoitus. Armeijan pitää olla kansanarmeija.

Fyysisesti huonommassa kunnossa olevien karsiminen jo kutsunnoissa on ymmärrettävää, koska varusmiespalvelusta on lyhennetty lyhimmillään noin kuuteen kuukauteen. Se tarkoittaa sitä, että varsinaisen peruskunnon kohottamiselle ei jää juurikaan aikaa. Olisi palattava muodossa tai toisessa järjestelmään, jossa lyhin palvelusaika on 8 kuukauden mittainen. Tällöin voitaisiin ottaa mukaan nekin, joita ei nykymittaisessa asepalveluksessa katsota soveltuviksi.

Muuten olen sitä mieltä, että Suomen on erottava eurosta ja EU:sta.

9.1.2018

Akseli Erkkilä (Kansalaispuolue)

]]>
7 http://akselierkkil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248870-ei-sukupuolineutraalille-asevelvollisuudelle#comments Armeija Asevelvollisuus Sukupuolineutraalius Tasa-arvo Tue, 09 Jan 2018 09:52:01 +0000 Akseli Erkkilä http://akselierkkil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248870-ei-sukupuolineutraalille-asevelvollisuudelle
Miksi valtio ei puolusta puolustajiaan? http://yyyy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245080-miksi-valtio-ei-puolusta-puolustajiaan <p>Raaseporin traagisessa onnettomuudessa kolme nuorta asevelvollista antoi kalleimman uhrin isänmaalle, samalla kun neljä muuta loukkaantui vakavasti. Vammat voivat jäädä pysyviksi, eikä mikään tuo kuolleita takaisin sureville omaisilleen. Tästä huolimatta Suomen valtio kohtelee asevelvollisiaan toisen luokan kansalaisina, joiden vammautuminen tai kuolema valtiomme ja yhteiskuntajärjestyksemme puolesta kuitataan lähinnä loukkaavan pienellä hautausavustuksella.</p><p>Sotilasvahinkojen korvaaminen on Suomessa ollut jo pitkään retuperällä, ja ennen tämän vuoden alussa voimaantullutta lakimuutosta esimerkiksi rauhanturvaajat käytännössä toteuttivat Suomen valtion valitsemaa ulkopolitiikkaa omalla riskillään: vammautumisesta tai kuolemasta maksettavat korvaukset olivat säälittävän pieniä, ja niitäkin saadakseen sotilaan tai hänen omaistensa täytyi jaksaa taistella Valtiokonttorin suorastaan vihamielistä byrokratiaa vastaan. Lakimuutoksen myötä rauhanturvaajien tilanne on nyt hieman parempi, ja rauhanturvaajaksi lähteminen ei ole enää täysin omalla riskillä kulkemista. Jostain käsittämättömästä syystä sama ei kuitenkaan koske palvelukseen käytännössä pakotettuja asevelvollisia. Asevelvollisen kuolema kuitataan valtion puolelta 4810 euron hautauskorvauksella ja mahdollisesti perhe-eläkkeellä. Kontrasti vapaaehtoisena rauhanturvatehtäviin lähteneen kuolemasta maksettavaan 200 000 euron korvaukseen on sanalla sanoen käsittämätön.</p><p>Suomen maantieteellinen, väestöllinen ja sotilaallinen asema tekevät asevelvollisuudesta vaikeasti korvattavan järjestelmän ainakin vielä nähtävässä tulevaisuudessa. Mutta koska palvelus on pakollista, asevelvollisten turvallisuuteen on kiinnitettävä aivan poikkeuksellista huomiota. Tavoitteena pitäisi itsestäänselvästi olla nolla vakavaa tapaturmaa.&nbsp;</p><p>Onnettomuuksia tulee kuitenkin sattumaan jatkossakin, ja kun niitä sattuu, aivan vähintä mitä valtion tulisi puolustajiensa hyväksi tehdä olisi korvata aiheutuneet vahingot enemmänkin kuin reilusti, ja auttaa muutenkin sekä palveluksessa vammautuneita että vammautuneiden ja etenkin kuolleiden - kaatuneiden - omaisia. Mikään määrä rahaa tai apua ei tietenkään tuo kuolleita takaisin, mutta itse entisenä rauhanturvaajana pidän elämänsä alussa olevan asevelvollisen arvottamista vain reilun kahden prosentin arvoiseksi vapaaehtoiseen rauhanturvaajaan nähden lähinnä törkeänä loukkauksena palveluksessa kuolleita ja kaikkia muitakin maanpuolustajia kohtaan.</p><p>Maanpuolustus ja ylipäätään yhteiskuntamme perustuu pohjimmiltaan sanattomaan sopimukseen kansan ja valtionhallinnon välillä. Tähän sopimukseen kuuluu, että valtion puolesta aikansa ja kenties terveytensä tai jopa henkensä antavasta ja hänen omaisistaan pidetään valtion toimesta niin hyvää huolta kuin vain suinkin on mahdollista. Jos näin ei tehdä, on meillä kansalaisilla erinomainen syy kysyä, miksi ylipäätään osallistuisimme maanpuolustukseen tai mihinkään muuhunkaan meiltä vaadittavaan uhraukseen. Palkka-armeijoissa ja orjayhteiskunnissa on saattanut olla mahdollista suhtautua maanpuolustajiin kertakäyttöisinä kulutushyödykkeinä, mutta vapaassa maassa, jonka puolustus perustuu asevelvollisuuteen, tämä ei kertakaikkisesti käy päinsä.</p><p>Vaadinkin, että poliittiset päättäjämme laittavat nyt viimeistään vireille tarvittavat lainmuutokset, jotta</p><ol><li>Puolustusvoimien toiminnan tavoitteeksi otetaan nolla asevelvollisille sattunutta vakavaa tapaturmaa, ja</li><li>Asevelvollisille sattuneet vahingot korvataan vähintään yhtä hyvin kuin vapaaehtoisina palvelleille sattuneet, mielellään paremmin, sekä</li><li>Niin maanpuolustajille kuin heidän omaisilleen tarjotaan kaikkea mitenkään tarpeellista apua etenkin vakavien onnettomuuksien ja kuolemantapausten jälkeen, niin pitkään kun apua tarvitaan.</li></ol><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Raaseporin traagisessa onnettomuudessa kolme nuorta asevelvollista antoi kalleimman uhrin isänmaalle, samalla kun neljä muuta loukkaantui vakavasti. Vammat voivat jäädä pysyviksi, eikä mikään tuo kuolleita takaisin sureville omaisilleen. Tästä huolimatta Suomen valtio kohtelee asevelvollisiaan toisen luokan kansalaisina, joiden vammautuminen tai kuolema valtiomme ja yhteiskuntajärjestyksemme puolesta kuitataan lähinnä loukkaavan pienellä hautausavustuksella.

Sotilasvahinkojen korvaaminen on Suomessa ollut jo pitkään retuperällä, ja ennen tämän vuoden alussa voimaantullutta lakimuutosta esimerkiksi rauhanturvaajat käytännössä toteuttivat Suomen valtion valitsemaa ulkopolitiikkaa omalla riskillään: vammautumisesta tai kuolemasta maksettavat korvaukset olivat säälittävän pieniä, ja niitäkin saadakseen sotilaan tai hänen omaistensa täytyi jaksaa taistella Valtiokonttorin suorastaan vihamielistä byrokratiaa vastaan. Lakimuutoksen myötä rauhanturvaajien tilanne on nyt hieman parempi, ja rauhanturvaajaksi lähteminen ei ole enää täysin omalla riskillä kulkemista. Jostain käsittämättömästä syystä sama ei kuitenkaan koske palvelukseen käytännössä pakotettuja asevelvollisia. Asevelvollisen kuolema kuitataan valtion puolelta 4810 euron hautauskorvauksella ja mahdollisesti perhe-eläkkeellä. Kontrasti vapaaehtoisena rauhanturvatehtäviin lähteneen kuolemasta maksettavaan 200 000 euron korvaukseen on sanalla sanoen käsittämätön.

Suomen maantieteellinen, väestöllinen ja sotilaallinen asema tekevät asevelvollisuudesta vaikeasti korvattavan järjestelmän ainakin vielä nähtävässä tulevaisuudessa. Mutta koska palvelus on pakollista, asevelvollisten turvallisuuteen on kiinnitettävä aivan poikkeuksellista huomiota. Tavoitteena pitäisi itsestäänselvästi olla nolla vakavaa tapaturmaa. 

Onnettomuuksia tulee kuitenkin sattumaan jatkossakin, ja kun niitä sattuu, aivan vähintä mitä valtion tulisi puolustajiensa hyväksi tehdä olisi korvata aiheutuneet vahingot enemmänkin kuin reilusti, ja auttaa muutenkin sekä palveluksessa vammautuneita että vammautuneiden ja etenkin kuolleiden - kaatuneiden - omaisia. Mikään määrä rahaa tai apua ei tietenkään tuo kuolleita takaisin, mutta itse entisenä rauhanturvaajana pidän elämänsä alussa olevan asevelvollisen arvottamista vain reilun kahden prosentin arvoiseksi vapaaehtoiseen rauhanturvaajaan nähden lähinnä törkeänä loukkauksena palveluksessa kuolleita ja kaikkia muitakin maanpuolustajia kohtaan.

Maanpuolustus ja ylipäätään yhteiskuntamme perustuu pohjimmiltaan sanattomaan sopimukseen kansan ja valtionhallinnon välillä. Tähän sopimukseen kuuluu, että valtion puolesta aikansa ja kenties terveytensä tai jopa henkensä antavasta ja hänen omaisistaan pidetään valtion toimesta niin hyvää huolta kuin vain suinkin on mahdollista. Jos näin ei tehdä, on meillä kansalaisilla erinomainen syy kysyä, miksi ylipäätään osallistuisimme maanpuolustukseen tai mihinkään muuhunkaan meiltä vaadittavaan uhraukseen. Palkka-armeijoissa ja orjayhteiskunnissa on saattanut olla mahdollista suhtautua maanpuolustajiin kertakäyttöisinä kulutushyödykkeinä, mutta vapaassa maassa, jonka puolustus perustuu asevelvollisuuteen, tämä ei kertakaikkisesti käy päinsä.

Vaadinkin, että poliittiset päättäjämme laittavat nyt viimeistään vireille tarvittavat lainmuutokset, jotta

  1. Puolustusvoimien toiminnan tavoitteeksi otetaan nolla asevelvollisille sattunutta vakavaa tapaturmaa, ja
  2. Asevelvollisille sattuneet vahingot korvataan vähintään yhtä hyvin kuin vapaaehtoisina palvelleille sattuneet, mielellään paremmin, sekä
  3. Niin maanpuolustajille kuin heidän omaisilleen tarjotaan kaikkea mitenkään tarpeellista apua etenkin vakavien onnettomuuksien ja kuolemantapausten jälkeen, niin pitkään kun apua tarvitaan.
]]>
8 http://yyyy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245080-miksi-valtio-ei-puolusta-puolustajiaan#comments Asevelvollisuus maanpuolustus Raasepori Sotilasvahingot Valtiokonttori Fri, 27 Oct 2017 07:04:08 +0000 Janne Korhonen http://yyyy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245080-miksi-valtio-ei-puolusta-puolustajiaan
Asevelvollisen näkökulma - Asevelvollisuus takaa Suomen ulkoisen turvallisuuden? http://markopeltola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242605-takaako-yleinen-asevelvollisuus-suomen-ulkoisen-turvallisuuden <p><strong>Suomen armeijan reservi on Suomen pienestä koosta huolimatta määrällisesti Euroopan kärkipäässä. Pitäisikö sen olla jatkossakin? Jos nyt ei Suomelle olekaan uhkia niin onko niitä mahdollisesti tulevaisuudessa?</strong></p><p>En nyt vastaa seuraavassa edellisiin kysymyksiin sisäisen turvallisuuden kannalta, vaikka joku voikin aina saivarrella, kuinka esimerkiksi armeijaan kohdennetut rahat voisi käyttää toimeentulon minimissä painiviin ja siten vähentää radikalisoitumista. Näitä pitkiä kaikki vaikuttaa kaikkeen - periaatteella muodostettuja ketjuja on loputtomiin. Siispä keskityn vain yksinkertaisesti ulkoiseen turvallisuuteen.</p><p><strong>Suomen asevoimien tehtävänä on 1. Suomen sotilaallinen puolustaminen 2. muiden viranomaisten tukeminen sekä 3. osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan</strong> (Takanen, Kari 2012, 3). taannoin elokuussa yhtenä oppituntinamme eräs kapteeniluutnantti kertoi, että puolustusvoimille on lisätty neljäskin tehtävä: avunanto niille maille niiden pyytäessä, jotka ovat kanssamme jonkinlaisessa puolustusyhteistyössä, mutta itse laskisin sen sisältyvän kolmanteen.</p><p>Näin Suomen puolustusvoimat tukevat maamme ja ympäristömme vakautta. Jos pidämme näistä periaatteista kiinni, tapahtui ympärillä mitä tahansa, niin turvallisuutemme on mielestäni taattu.</p><p>Tällä hetkellä turvallisuuspoliittinen ympäristömme on kuitenkin vakaa lukuun ottamatta terroristitoimintaa ja Iänikuista Venäjää - Niin, Venäjä - Emme voi tietää, millainen järjestelmä tulevaisuudessa sinne tulee. En usko, että Venäjä saavuttaa koskaan demokratiaa ja näin ollen Neuvostoliiton alkuaikojen kaltainen diktatuuri on aivan mahdollinen vielä joskus - Ei varmastikaan nyt, mutta miksei esimerkiksi 100 vuoden päästä. Ja jos me aloitamme puolustusvoimien rapauttamisen nyt, sillä on 100 vuoden aikana hyvin aikaa rapautua. Ei kannata ajatella, että silloin kun tilanne kärjistyy, kannattaa vasta sitten ruveta parantamaan puolustusvoimia. Mainitsemani kapteeniluutnantti kertoi, että turvallisuuspolitiikassa pyritään olemaan aina vähintään askeleen uhkaa edellä. Turun terrori-iskujenkin aikaan me täällä Upinniemessä kohotimme valmiutta.</p><p>Eli siis tarkemmin sanottuna Suomen asevoimat vakauttavat hyvin Itämeren aluetta ollessaan määrällisesti suuret ja sitoutuneet kansainvälisiin ihmisoikeus - ja yhteistyösopimuksiin. Suomen yleinen asevelvollisuus tarjoaa kriisinhallinta - ja rauhanturvaamistehtäviin laajan pohjan, josta myös ne, jotka eivät olisi ilman velvollisuutta välttämättä hoksanneet niihin hakea, voivat ponnistaa. Laaja pohja, sekä, ainakin nyt aitiopaikalta tarkkailtuna, hyvin tasa-arvoinen valintajärjestelmä takaa puolustusvoimille hyvät johtajat sekä kantahenkilökunnan.</p><p>Ja nyt menen suoraan asiaan, koska mahdollinen pahin sotilaallinen uhka ei tule pohjoisesta, etelästä kuin lännestäkään: Pystyisikö Suomi puolustamaan itseään Venäjää vastaan ja miksi Venäjä ylipäätään hyökkäisi tänne? Auttaako yleinen asevelvollisuus tähän?</p><p>Venäjälle kauppalaivayhteys Itämeren kautta Pietariin on ollut ja tulee olemaan tärkeä. Aalto-yliopisto (2013) kertoo, että &quot;Venäjän tavaraviennin rakenne pysyi viime vuonna lähes ennallaan. Kaivannaisten osuus on 70 %, josta raakaöljyn 35 %-yksikköä ja maakaasua 12 %-yksikköä.&quot; Tunnetusti raakaöljy ja maakaasu kulkevat juuri suurimmaksi osaksi Suomenlahden läpi ja muidenkin raaka-aineiden kuljetuksiin Venäjän Itämeren satamat ovat tärkeitä. Venäjälle myös tuodaan esimerkiksi paljon teknologiaa Itämeren kautta Euroopasta ja Yhdysvalloista. Kun katsoo historiaa, Venäjän mielestä yleensä sotilaalliset tyhjiöt lähellä heidän keskeisiä alueitaan (lue: Suomi) ovat vaarallisia ja he ottavat ne haltuunsa. Viimeksi Venäjän mahdin sai kokea Krim.</p><p>Venäjän tuodessa Itämerelle epävakautta ja Naton suurimman sotilasmahdin presidentin antaessa Itämeren puolustukseen liittyen omalaatuisia kansallismielisiä lausuntojaan (Niemeläinen, Jussi 2017) Ruotsikin on miettinyt yleisen asevelvollisuuden käyttöönottoa uudelleen.</p><p>Asevoimien vahvuutta kuvaa tänäkin päivänä hyvin yksinkertaisesti se, miten paljon maalla on käytössään henkilöitä sodan ajaksi (Uotila, Topias 2016). Kari Takanen (2012, 18-20) kertoo, että Suomi-Venäjä vertailussa Suomella on sodan ajan joukkoja 230000 -350 000 miestä. (Rauhan aikana joukot 12300-15000). Venäjällä luvut ovat 2.5 miljoonaa (600000) (Forsström, Pentti 2016, 75 ja Lavi, Henri ym. 2016, 317).</p><p>Tietoja Venäjän tai Suomen erikoisjoukkojen toimintakyvystä sekä niiden potentiaalisesta kokonaisvahvuudesta on luonnollisesti vaikea löytää mistään. Janne Pukkila ym. (2016, 300, 305, 309) tuovat kuitenkin ilmi, että Venäjällä on vakituisessa palveluksessa meri - ja maavoimat yhteenlaskettuna 2000 - 3000 erikoisjoukkojen sotilasta. Erikoisjoukkojen vahvuutta voidaan kasvattaa jopa kolminkertaisesti sodan aikana. Erikoisjoukot ovat tehokkaita ja päivitettyjä.</p><p>Oli miten oli, Suomen noin 300 000 miehen vahvuiset päivitetyt asevoimat eivät muodosta Venäjää &rdquo;uhkaavaa&rdquo; sotilaallista tyhjiötä. Siinä tapauksessa, jos Suomen mahdollinen vastustaja haluaa jättää taloutta kohottavat tehtaat, toimistot ja muun infrastruktuurin sekä kilpailukykyisen työvoiman ehjäksi, ei sota Suomea vastaan ole helppo. Sota olisi käytävä näet perinteisin keinoin, ilman joukkotuhoaseita. Toki myös kansainvälinen yhteisö katsoo tänä päivänä siviilien tuhoamista sekä joukkotuhoaseiden käyttöä niin pahansuovasti, että se voisi antaa Suomelle suurta tukea. Mahdollisen sodan tullessa voimme käyttää sissisodan taktiikoita sekä rakennetulla että rakentamattomalla alueella.</p><p>Arttur Raskin mukaan (2013) Venäjän asevoimilla on ongelmia sen suhteen, että ne eivät edes houkuta venäläistä nuorta ylipäätään täyttämään asevelvollisuuttaan. Moraali ei kukoista toisin kuin korruptio. Antti Arpiainen (2016, 85, 97) kertoo Venäjän armeijan kaluston olevan suurimmaksi osaksi Neuvostoliiton ajoilta ja toiminnan korruptoitunutta. Jostain luotettavassa lähteessä, jota en enää löydä, kerrottiin lisäksi armeijan olevan jakautunut niin, että voidaan puhua kahdesta eri armeijasta: On uudenaikaiset ja tehokkaat erikoisjoukot ja muu armeija.</p><p>Suomen yleinen asevelvollisuus ei ole turha bkt:tä pudottava asia. Turvallisuuden takaamisen lisäksi &quot;Varusmieskoulutus palvelee koko yhteiskuntaa, ehkäisee syrjäytymistä sekä parantaa maahanmuuttajien kotouttamista&quot; (Tenhunen 2012).</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; <strong>Lähdeluettelo</strong></p><ul><li>Takanen, Kari (2012): Puolustusvoimat kohti 2020-lukua. Puolustusministeriö. <a href="http://www.defmin.fi/tehtavat_ja_toiminta/viestinta/maanpuolustustiedotuksen_suunnittelukunta_mts/seminaarit/katse_eteenpain_-_suomen_puolustuksen_nakymat_-seminaari_18.9.2012" title="http://www.defmin.fi/tehtavat_ja_toiminta/viestinta/maanpuolustustiedotuksen_suunnittelukunta_mts/seminaarit/katse_eteenpain_-_suomen_puolustuksen_nakymat_-seminaari_18.9.2012">http://www.defmin.fi/tehtavat_ja_toiminta/viestinta/maanpuolustustiedotu...</a> [luettu 8.9.2017]</li><li>&nbsp;</li><li>Niemeläinen, Jussi (2017): Baltian ja Venäjän rajaseudulla odotetaan Trumpin aikaa hermostuneina &ndash; &rdquo;Meidän on parempi varautua sotaan, tuli sitä tai ei&rdquo;. Helsingin Sanomat. <a href="http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005045887.html" title="http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005045887.html">http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005045887.html</a> [luettu 8.9.2017]</li><li>&nbsp;</li><li>Aalto-yliopisto (2013): Venäjän ulkomaankaupan kasvu hidastunut. Aalto-yliopisto. <a href="http://cemat.aalto.fi/fi/electronic/prospects/russia/chapter_9/" title="http://cemat.aalto.fi/fi/electronic/prospects/russia/chapter_9/">http://cemat.aalto.fi/fi/electronic/prospects/russia/chapter_9/</a> [luettu 8.9.2017]</li><li>&nbsp;</li><li>Uotila, Topias (2016): Venäjän konventionaalisen sotavoiman arvioinnista. Image-blogit. <a href="http://blogit.image.fi/somesotilas/venajan-konventionaalisen-sotavoiman-arvioinnista/" title="http://blogit.image.fi/somesotilas/venajan-konventionaalisen-sotavoiman-arvioinnista/">http://blogit.image.fi/somesotilas/venajan-konventionaalisen-sotavoiman-...</a> [luettu 9.9.2017]</li><li>&nbsp;</li><li>Forsström, Pentti: Venäjän sotilasdoktriini ja sen kehittyminen. Teoksessa Kesseli, Pasi (2016) (toim.): Venäjän asevoimat muutoksessa &ndash; Kohti 2030-lukua. Helsinki: Maanpuolustuskorkeakoulu, s.61-80. <a href="http://www.doria.fi/handle/10024/124407" title="http://www.doria.fi/handle/10024/124407">http://www.doria.fi/handle/10024/124407</a></li><li>&nbsp;</li><li>Lavi, Henri, Leppälä, Mikko, Malmström, Tom: Venäjän asevoimien koulutusjärjestelmän kehittäminen. Teoksessa Kesseli, Pasi (2016) (toim.): Venäjän asevoimat muutoksessa &ndash; Kohti 2030-lukua. Helsinki: Maanpuolustuskorkeakoulu, s.313-330. <a href="http://www.doria.fi/handle/10024/124407" title="http://www.doria.fi/handle/10024/124407">http://www.doria.fi/handle/10024/124407</a></li><li>&nbsp;</li><li>Pukkila, Janne, Rahikainen, Heikki, Oksa, Lauri Saarelainen, Mikko: Venäjän asevoimien erikoisjoukot ja niiden kehitysnäkymät. Teoksessa Kesseli, Pasi (2016) (toim.): Venäjän asevoimat muutoksessa &ndash; Kohti 2030-lukua. Helsinki: Maanpuolustuskorkeakoulu, s.295-312. <a href="http://www.doria.fi/handle/10024/124407" title="http://www.doria.fi/handle/10024/124407">http://www.doria.fi/handle/10024/124407</a></li><li>&nbsp;</li><li>Raski, Arttur (2013): Venäjän asevoimien maine ja rekrytointi. Maanpuolustuskorkeakoulu. <a href="https://www.doria.fi/xmlui/handle/10024/93383" title="https://www.doria.fi/xmlui/handle/10024/93383">https://www.doria.fi/xmlui/handle/10024/93383</a></li><li>&nbsp;</li><li>Arpiainen, Antti: Venäjän sotilasreformi: Venäjän asevoimien erikoisjoukot ja niiden kehitysnäkymät. Teoksessa Kesseli, Pasi (2016) (toim.): Venäjän asevoimat muutoksessa &ndash; Kohti 2030-lukua. Helsinki: Maanpuolustuskorkeakoulu, s.81-104. <a href="http://www.doria.fi/handle/10024/124407" title="http://www.doria.fi/handle/10024/124407">http://www.doria.fi/handle/10024/124407</a></li><li>&nbsp;</li><li>Tenhunen, Asta (2012): Varusmieskoulutus palvelee koko yhteiskuntaa. Savon Sanomat. <a href="http://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Varusmieskoulutus-palvelee-koko-yhteiskuntaa/404356" title="http://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Varusmieskoulutus-palvelee-koko-yhteiskuntaa/404356">http://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Varusmieskoulutus-palvelee-koko-yhtei...</a> [luettu 9.9.2017]</li></ul><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomen armeijan reservi on Suomen pienestä koosta huolimatta määrällisesti Euroopan kärkipäässä. Pitäisikö sen olla jatkossakin? Jos nyt ei Suomelle olekaan uhkia niin onko niitä mahdollisesti tulevaisuudessa?

En nyt vastaa seuraavassa edellisiin kysymyksiin sisäisen turvallisuuden kannalta, vaikka joku voikin aina saivarrella, kuinka esimerkiksi armeijaan kohdennetut rahat voisi käyttää toimeentulon minimissä painiviin ja siten vähentää radikalisoitumista. Näitä pitkiä kaikki vaikuttaa kaikkeen - periaatteella muodostettuja ketjuja on loputtomiin. Siispä keskityn vain yksinkertaisesti ulkoiseen turvallisuuteen.

Suomen asevoimien tehtävänä on 1. Suomen sotilaallinen puolustaminen 2. muiden viranomaisten tukeminen sekä 3. osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan (Takanen, Kari 2012, 3). taannoin elokuussa yhtenä oppituntinamme eräs kapteeniluutnantti kertoi, että puolustusvoimille on lisätty neljäskin tehtävä: avunanto niille maille niiden pyytäessä, jotka ovat kanssamme jonkinlaisessa puolustusyhteistyössä, mutta itse laskisin sen sisältyvän kolmanteen.

Näin Suomen puolustusvoimat tukevat maamme ja ympäristömme vakautta. Jos pidämme näistä periaatteista kiinni, tapahtui ympärillä mitä tahansa, niin turvallisuutemme on mielestäni taattu.

Tällä hetkellä turvallisuuspoliittinen ympäristömme on kuitenkin vakaa lukuun ottamatta terroristitoimintaa ja Iänikuista Venäjää - Niin, Venäjä - Emme voi tietää, millainen järjestelmä tulevaisuudessa sinne tulee. En usko, että Venäjä saavuttaa koskaan demokratiaa ja näin ollen Neuvostoliiton alkuaikojen kaltainen diktatuuri on aivan mahdollinen vielä joskus - Ei varmastikaan nyt, mutta miksei esimerkiksi 100 vuoden päästä. Ja jos me aloitamme puolustusvoimien rapauttamisen nyt, sillä on 100 vuoden aikana hyvin aikaa rapautua. Ei kannata ajatella, että silloin kun tilanne kärjistyy, kannattaa vasta sitten ruveta parantamaan puolustusvoimia. Mainitsemani kapteeniluutnantti kertoi, että turvallisuuspolitiikassa pyritään olemaan aina vähintään askeleen uhkaa edellä. Turun terrori-iskujenkin aikaan me täällä Upinniemessä kohotimme valmiutta.

Eli siis tarkemmin sanottuna Suomen asevoimat vakauttavat hyvin Itämeren aluetta ollessaan määrällisesti suuret ja sitoutuneet kansainvälisiin ihmisoikeus - ja yhteistyösopimuksiin. Suomen yleinen asevelvollisuus tarjoaa kriisinhallinta - ja rauhanturvaamistehtäviin laajan pohjan, josta myös ne, jotka eivät olisi ilman velvollisuutta välttämättä hoksanneet niihin hakea, voivat ponnistaa. Laaja pohja, sekä, ainakin nyt aitiopaikalta tarkkailtuna, hyvin tasa-arvoinen valintajärjestelmä takaa puolustusvoimille hyvät johtajat sekä kantahenkilökunnan.

Ja nyt menen suoraan asiaan, koska mahdollinen pahin sotilaallinen uhka ei tule pohjoisesta, etelästä kuin lännestäkään: Pystyisikö Suomi puolustamaan itseään Venäjää vastaan ja miksi Venäjä ylipäätään hyökkäisi tänne? Auttaako yleinen asevelvollisuus tähän?

Venäjälle kauppalaivayhteys Itämeren kautta Pietariin on ollut ja tulee olemaan tärkeä. Aalto-yliopisto (2013) kertoo, että "Venäjän tavaraviennin rakenne pysyi viime vuonna lähes ennallaan. Kaivannaisten osuus on 70 %, josta raakaöljyn 35 %-yksikköä ja maakaasua 12 %-yksikköä." Tunnetusti raakaöljy ja maakaasu kulkevat juuri suurimmaksi osaksi Suomenlahden läpi ja muidenkin raaka-aineiden kuljetuksiin Venäjän Itämeren satamat ovat tärkeitä. Venäjälle myös tuodaan esimerkiksi paljon teknologiaa Itämeren kautta Euroopasta ja Yhdysvalloista. Kun katsoo historiaa, Venäjän mielestä yleensä sotilaalliset tyhjiöt lähellä heidän keskeisiä alueitaan (lue: Suomi) ovat vaarallisia ja he ottavat ne haltuunsa. Viimeksi Venäjän mahdin sai kokea Krim.

Venäjän tuodessa Itämerelle epävakautta ja Naton suurimman sotilasmahdin presidentin antaessa Itämeren puolustukseen liittyen omalaatuisia kansallismielisiä lausuntojaan (Niemeläinen, Jussi 2017) Ruotsikin on miettinyt yleisen asevelvollisuuden käyttöönottoa uudelleen.

Asevoimien vahvuutta kuvaa tänäkin päivänä hyvin yksinkertaisesti se, miten paljon maalla on käytössään henkilöitä sodan ajaksi (Uotila, Topias 2016). Kari Takanen (2012, 18-20) kertoo, että Suomi-Venäjä vertailussa Suomella on sodan ajan joukkoja 230000 -350 000 miestä. (Rauhan aikana joukot 12300-15000). Venäjällä luvut ovat 2.5 miljoonaa (600000) (Forsström, Pentti 2016, 75 ja Lavi, Henri ym. 2016, 317).

Tietoja Venäjän tai Suomen erikoisjoukkojen toimintakyvystä sekä niiden potentiaalisesta kokonaisvahvuudesta on luonnollisesti vaikea löytää mistään. Janne Pukkila ym. (2016, 300, 305, 309) tuovat kuitenkin ilmi, että Venäjällä on vakituisessa palveluksessa meri - ja maavoimat yhteenlaskettuna 2000 - 3000 erikoisjoukkojen sotilasta. Erikoisjoukkojen vahvuutta voidaan kasvattaa jopa kolminkertaisesti sodan aikana. Erikoisjoukot ovat tehokkaita ja päivitettyjä.

Oli miten oli, Suomen noin 300 000 miehen vahvuiset päivitetyt asevoimat eivät muodosta Venäjää ”uhkaavaa” sotilaallista tyhjiötä. Siinä tapauksessa, jos Suomen mahdollinen vastustaja haluaa jättää taloutta kohottavat tehtaat, toimistot ja muun infrastruktuurin sekä kilpailukykyisen työvoiman ehjäksi, ei sota Suomea vastaan ole helppo. Sota olisi käytävä näet perinteisin keinoin, ilman joukkotuhoaseita. Toki myös kansainvälinen yhteisö katsoo tänä päivänä siviilien tuhoamista sekä joukkotuhoaseiden käyttöä niin pahansuovasti, että se voisi antaa Suomelle suurta tukea. Mahdollisen sodan tullessa voimme käyttää sissisodan taktiikoita sekä rakennetulla että rakentamattomalla alueella.

Arttur Raskin mukaan (2013) Venäjän asevoimilla on ongelmia sen suhteen, että ne eivät edes houkuta venäläistä nuorta ylipäätään täyttämään asevelvollisuuttaan. Moraali ei kukoista toisin kuin korruptio. Antti Arpiainen (2016, 85, 97) kertoo Venäjän armeijan kaluston olevan suurimmaksi osaksi Neuvostoliiton ajoilta ja toiminnan korruptoitunutta. Jostain luotettavassa lähteessä, jota en enää löydä, kerrottiin lisäksi armeijan olevan jakautunut niin, että voidaan puhua kahdesta eri armeijasta: On uudenaikaiset ja tehokkaat erikoisjoukot ja muu armeija.

Suomen yleinen asevelvollisuus ei ole turha bkt:tä pudottava asia. Turvallisuuden takaamisen lisäksi "Varusmieskoulutus palvelee koko yhteiskuntaa, ehkäisee syrjäytymistä sekä parantaa maahanmuuttajien kotouttamista" (Tenhunen 2012).

                                                                           Lähdeluettelo

  • Takanen, Kari (2012): Puolustusvoimat kohti 2020-lukua. Puolustusministeriö. http://www.defmin.fi/tehtavat_ja_toiminta/viestinta/maanpuolustustiedotuksen_suunnittelukunta_mts/seminaarit/katse_eteenpain_-_suomen_puolustuksen_nakymat_-seminaari_18.9.2012 [luettu 8.9.2017]
  •  
  • Niemeläinen, Jussi (2017): Baltian ja Venäjän rajaseudulla odotetaan Trumpin aikaa hermostuneina – ”Meidän on parempi varautua sotaan, tuli sitä tai ei”. Helsingin Sanomat. http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005045887.html [luettu 8.9.2017]
  •  
  • Aalto-yliopisto (2013): Venäjän ulkomaankaupan kasvu hidastunut. Aalto-yliopisto. http://cemat.aalto.fi/fi/electronic/prospects/russia/chapter_9/ [luettu 8.9.2017]
  •  
  • Uotila, Topias (2016): Venäjän konventionaalisen sotavoiman arvioinnista. Image-blogit. http://blogit.image.fi/somesotilas/venajan-konventionaalisen-sotavoiman-arvioinnista/ [luettu 9.9.2017]
  •  
  • Forsström, Pentti: Venäjän sotilasdoktriini ja sen kehittyminen. Teoksessa Kesseli, Pasi (2016) (toim.): Venäjän asevoimat muutoksessa – Kohti 2030-lukua. Helsinki: Maanpuolustuskorkeakoulu, s.61-80. http://www.doria.fi/handle/10024/124407
  •  
  • Lavi, Henri, Leppälä, Mikko, Malmström, Tom: Venäjän asevoimien koulutusjärjestelmän kehittäminen. Teoksessa Kesseli, Pasi (2016) (toim.): Venäjän asevoimat muutoksessa – Kohti 2030-lukua. Helsinki: Maanpuolustuskorkeakoulu, s.313-330. http://www.doria.fi/handle/10024/124407
  •  
  • Pukkila, Janne, Rahikainen, Heikki, Oksa, Lauri Saarelainen, Mikko: Venäjän asevoimien erikoisjoukot ja niiden kehitysnäkymät. Teoksessa Kesseli, Pasi (2016) (toim.): Venäjän asevoimat muutoksessa – Kohti 2030-lukua. Helsinki: Maanpuolustuskorkeakoulu, s.295-312. http://www.doria.fi/handle/10024/124407
  •  
  • Raski, Arttur (2013): Venäjän asevoimien maine ja rekrytointi. Maanpuolustuskorkeakoulu. https://www.doria.fi/xmlui/handle/10024/93383
  •  
  • Arpiainen, Antti: Venäjän sotilasreformi: Venäjän asevoimien erikoisjoukot ja niiden kehitysnäkymät. Teoksessa Kesseli, Pasi (2016) (toim.): Venäjän asevoimat muutoksessa – Kohti 2030-lukua. Helsinki: Maanpuolustuskorkeakoulu, s.81-104. http://www.doria.fi/handle/10024/124407
  •  
  • Tenhunen, Asta (2012): Varusmieskoulutus palvelee koko yhteiskuntaa. Savon Sanomat. http://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Varusmieskoulutus-palvelee-koko-yhteiskuntaa/404356 [luettu 9.9.2017]
]]>
3 http://markopeltola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242605-takaako-yleinen-asevelvollisuus-suomen-ulkoisen-turvallisuuden#comments Asevelvollisuus Asevoimat Itä-Ukrainan kriisi ja Venäjän uhka Sota Yleinen asevelvollisuus Sat, 09 Sep 2017 14:56:11 +0000 Marko Peltola http://markopeltola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242605-takaako-yleinen-asevelvollisuus-suomen-ulkoisen-turvallisuuden
Turvallisuus kuntoon http://vikkeengman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240834-turvallisuus-kuntoon <p><strong>Puolustusvoimat</strong></p><p>Suomalaisilla on kasvava huoli meidän turvallisuuspolitiikasta. Tällä hetkellä tilanne on sellainen, että henkilökohtaisia rynkkyjä ei olisi jaettavaksi kaikille riviin kutsutuille. Samalla varuskuntia lakkautetaan, kasarmit ovat niin huonossa kunnossa, että nuoriso sairastuu. Ruokailu on myös&nbsp; ulkoistettu; ruokapalvelun lapuissa lukee &rdquo;elintarvikkeet vankeinhoitolaitoksille ja puolustusvoimille&rdquo;. On täysin käsittämätöntä, että maanpuolustus on yhtä tärkeää, kuin vankilassa istuminen. Lisäksi palveluaika jätetty niin lyhyeksi, ettei 6 kk miehet ole päässeet edes kovilla ampumaan kuin pari kertaa.</p><p>Hyvinkin isänmaalliset nuoret miehet kyllästyvät tekemättömään toimintaan. Miten tähän on oikein tultu? Tietyt tahot ajavat palkka-armeijaa ratkaisuksi. Se on velttojen demokratioiden tie ja saattaa aiheuttaa rikollisen aineksen pesiytymistä aseellisen vallan ympärille.<strong> Meillä tulee olla jatkossakin yleinen asevelvollisuus, mutta sen tulee myös koskea naisia.</strong> Siviilipalveluporukoille &rdquo;green corps&rdquo;-toiminta, joka voidaan lanseerata Norjasta sekä vapaaehtoista maanpuolustusjärjestelmää tulee kehittää. Tietynlaiset kodinturvajoukot olisi myös&nbsp; hyvä olla olemassa. Puolustusvoimien koulutusta tulee vielä täsmentää oikeanlaiseen toimintaa eli asehallinta korkealla tasolle, varuskunnat kuntoon ja lomat vähemmälle niin ei tarvitse nykyiseen palvelusaikaan puuttua.</p><p>Asevelvollisuuden porkkanoita tulisi tarkentaa, aliupseeri-, upseerikoulutuksen ja erityiskoulutuksen saaville armeijan kävijöille tulee antaa laajemmalle alueelle erilaisille koulutusaloille yli 30 op arvosta hyväksilukuja. Näin hyöty nousisi nuorilla konkreettisestikin tulevaisuuden kannalta. Varuskuntien kunnossapito tulisi pumpata yhteen muiden julkisten virastojen kunnossapidon kanssa, sillä hometta ja sisäilmaongelmia on kaikkialla. Tähän tulee puuttua laajemastikkin sillä kyseessä on yleinen terveysongelma. Näin peruskorjaukset voivat mennä erillisen projektin kautta eivätkä kuormita puolustusvoimien budjettia.</p><p>Aseiden hankinta ja koulutuksen sisällön muutos voitaisiin ajaa viiden vuoden periodilla. Näin ei heti syödä budjetista strategisesti tärkeiden nykyisten puolustusjärjestelmien hankintoja kuten ohjus-, tutka- ja it- puolustusjärjestelmien kehittämistä. Sivarien &rdquo;green copsien&rdquo; porkkanoina voisi olla esimerkiksi ensiapukoulutus, joka edesauttaa ja tulee antamaan hyväksilukuja terveydenalalle hakeutuvien osalta. Luonnonkatastrofien torjunta- ja korjaustyökoulutus; öljytorjunta, saastuneiden alueiden puhdistus, myrskyvaurioiden hätäaputyö -&gt; hyväksilukuja luonnontieteellisen koulutukseen hakeutuville. Pääasia, että koulutus on hyvätasoista ja perusasiat hallitaan täydellisesti ennen siviiliin pääsyä ja mukana olisi vielä hyödyllisiä todistuksia jatko-opiskelujen kannalta.</p><p><strong>Poliisi</strong></p><p>Kun sisäpolitiikkaan ja turvallisuuteen päästiin niin poliisin alasajo tulisi lopettaa. Valitettava tosiasia on, että globaalisuuden varjopuolena meillä myös rikollisuus tulee kasvamaan. Tätä ei leppoisat leperrykset ihmisten vapauden ja poliisivaltiopeikon höpöttämisellä auta. Tarvitaan edelleenkin voimakas ja ammattitaitoinen hyvät resurssit omaava laaja verkostoinen poliisi. Mm. hirmujuttuna kerrottu Helsingin huumepoliisin seikkailut on se jäävuorenhuippu, johon tätä toimintaa on joko tietoisesti tai tiedostamatta johdettu. Voi olla mahdollista, että kyseisen huumepoliisin yksiköllä ei ollut tuloksien saamiseksi muita keinoja kuin soluttautua ja hypätä sellaiselle pelikentälle pelaamaan, josta me normikansalaiset ollaan vain luettu ulkomaisista dekkareista.</p><p>Kyseessä on&nbsp; jälleen tarve lain uudelleen avaamisesta. Poliisille on budjetoitava lisää resursseja, organisointi ja johtaminen on saatava kuntoon ja poliisin perustehtävien selkeyttäminen oikeisiin rikoksiin. Vartiointifirmojen mahdollisuutta käyttää juoppokuskeina ja ennaltaehkäisevässä toiminnassa on paremmin tarkasteltava. Ei ole mitään järkeä, että poliisin kaikki voimavarat menee lastevahtihommissa ja oikeat rikokset jäävät selvittämättä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Puolustusvoimat

Suomalaisilla on kasvava huoli meidän turvallisuuspolitiikasta. Tällä hetkellä tilanne on sellainen, että henkilökohtaisia rynkkyjä ei olisi jaettavaksi kaikille riviin kutsutuille. Samalla varuskuntia lakkautetaan, kasarmit ovat niin huonossa kunnossa, että nuoriso sairastuu. Ruokailu on myös  ulkoistettu; ruokapalvelun lapuissa lukee ”elintarvikkeet vankeinhoitolaitoksille ja puolustusvoimille”. On täysin käsittämätöntä, että maanpuolustus on yhtä tärkeää, kuin vankilassa istuminen. Lisäksi palveluaika jätetty niin lyhyeksi, ettei 6 kk miehet ole päässeet edes kovilla ampumaan kuin pari kertaa.

Hyvinkin isänmaalliset nuoret miehet kyllästyvät tekemättömään toimintaan. Miten tähän on oikein tultu? Tietyt tahot ajavat palkka-armeijaa ratkaisuksi. Se on velttojen demokratioiden tie ja saattaa aiheuttaa rikollisen aineksen pesiytymistä aseellisen vallan ympärille. Meillä tulee olla jatkossakin yleinen asevelvollisuus, mutta sen tulee myös koskea naisia. Siviilipalveluporukoille ”green corps”-toiminta, joka voidaan lanseerata Norjasta sekä vapaaehtoista maanpuolustusjärjestelmää tulee kehittää. Tietynlaiset kodinturvajoukot olisi myös  hyvä olla olemassa. Puolustusvoimien koulutusta tulee vielä täsmentää oikeanlaiseen toimintaa eli asehallinta korkealla tasolle, varuskunnat kuntoon ja lomat vähemmälle niin ei tarvitse nykyiseen palvelusaikaan puuttua.

Asevelvollisuuden porkkanoita tulisi tarkentaa, aliupseeri-, upseerikoulutuksen ja erityiskoulutuksen saaville armeijan kävijöille tulee antaa laajemmalle alueelle erilaisille koulutusaloille yli 30 op arvosta hyväksilukuja. Näin hyöty nousisi nuorilla konkreettisestikin tulevaisuuden kannalta. Varuskuntien kunnossapito tulisi pumpata yhteen muiden julkisten virastojen kunnossapidon kanssa, sillä hometta ja sisäilmaongelmia on kaikkialla. Tähän tulee puuttua laajemastikkin sillä kyseessä on yleinen terveysongelma. Näin peruskorjaukset voivat mennä erillisen projektin kautta eivätkä kuormita puolustusvoimien budjettia.

Aseiden hankinta ja koulutuksen sisällön muutos voitaisiin ajaa viiden vuoden periodilla. Näin ei heti syödä budjetista strategisesti tärkeiden nykyisten puolustusjärjestelmien hankintoja kuten ohjus-, tutka- ja it- puolustusjärjestelmien kehittämistä. Sivarien ”green copsien” porkkanoina voisi olla esimerkiksi ensiapukoulutus, joka edesauttaa ja tulee antamaan hyväksilukuja terveydenalalle hakeutuvien osalta. Luonnonkatastrofien torjunta- ja korjaustyökoulutus; öljytorjunta, saastuneiden alueiden puhdistus, myrskyvaurioiden hätäaputyö -> hyväksilukuja luonnontieteellisen koulutukseen hakeutuville. Pääasia, että koulutus on hyvätasoista ja perusasiat hallitaan täydellisesti ennen siviiliin pääsyä ja mukana olisi vielä hyödyllisiä todistuksia jatko-opiskelujen kannalta.

Poliisi

Kun sisäpolitiikkaan ja turvallisuuteen päästiin niin poliisin alasajo tulisi lopettaa. Valitettava tosiasia on, että globaalisuuden varjopuolena meillä myös rikollisuus tulee kasvamaan. Tätä ei leppoisat leperrykset ihmisten vapauden ja poliisivaltiopeikon höpöttämisellä auta. Tarvitaan edelleenkin voimakas ja ammattitaitoinen hyvät resurssit omaava laaja verkostoinen poliisi. Mm. hirmujuttuna kerrottu Helsingin huumepoliisin seikkailut on se jäävuorenhuippu, johon tätä toimintaa on joko tietoisesti tai tiedostamatta johdettu. Voi olla mahdollista, että kyseisen huumepoliisin yksiköllä ei ollut tuloksien saamiseksi muita keinoja kuin soluttautua ja hypätä sellaiselle pelikentälle pelaamaan, josta me normikansalaiset ollaan vain luettu ulkomaisista dekkareista.

Kyseessä on  jälleen tarve lain uudelleen avaamisesta. Poliisille on budjetoitava lisää resursseja, organisointi ja johtaminen on saatava kuntoon ja poliisin perustehtävien selkeyttäminen oikeisiin rikoksiin. Vartiointifirmojen mahdollisuutta käyttää juoppokuskeina ja ennaltaehkäisevässä toiminnassa on paremmin tarkasteltava. Ei ole mitään järkeä, että poliisin kaikki voimavarat menee lastevahtihommissa ja oikeat rikokset jäävät selvittämättä.

]]>
2 http://vikkeengman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240834-turvallisuus-kuntoon#comments Ajankohtaista turvallisuuspolitiikasta Asevelvollisuus Huumepoliisi maanpuolustus Miesten ja naisten tasa-arvo Wed, 02 Aug 2017 13:55:06 +0000 Ville-Joonas Engman http://vikkeengman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240834-turvallisuus-kuntoon
Paremmin valikoiva asevelvollisuus? http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240309-paremmin-valikoiva-asevelvollisuus <p>Suomalainen ratkaisu maanpuolustukseen on mielestäni hieman omituinen, valikoivan asevelvollisuuden malli. Vuosittain valikoidaan&nbsp; sukupuolen, uskontokunnan, terveydentilan ja kotipaikan perusteella noin 25 000 kansalaisen joukko, jotka vankeusrangaistuksen uhalla velvoitetaan suorittamaan asevelvollisuutensa perusteella joko varusmiespalvelus tai siviilipalvelus. Tämän lisäksi mukaan palvelukseen intoutuu joitain satoja vapaaehtoisia vuosittain.</p><p>Osallistujien valikoiminen on erittäin fiksua, sillä varusmiespalvelus on huomattava taloudellinen rasite sekä valtiolle että osallistujille. Eikä tavoitteeksi asetetun puolustusvoimien sodanajan vahvuuden saavuttamiseksi edes tarvita aivan kaikkia.</p><p>Terveydentilan huomioimisen toki ymmärrän, mutta sitä minä vain mietin, ovatko uskonto, kotipaikka ja sukupuoli todella ne oikeudenmukaisimmat ja fiksuimmat muuttujat, joiden perusteella valitaan ketkä varusmiespalveluksen suorittavat?</p><p>&nbsp;</p><p>Mitä muuttujia sinä käyttäisit?</p><p>&nbsp;</p><p>-Arto Lampila</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomalainen ratkaisu maanpuolustukseen on mielestäni hieman omituinen, valikoivan asevelvollisuuden malli. Vuosittain valikoidaan  sukupuolen, uskontokunnan, terveydentilan ja kotipaikan perusteella noin 25 000 kansalaisen joukko, jotka vankeusrangaistuksen uhalla velvoitetaan suorittamaan asevelvollisuutensa perusteella joko varusmiespalvelus tai siviilipalvelus. Tämän lisäksi mukaan palvelukseen intoutuu joitain satoja vapaaehtoisia vuosittain.

Osallistujien valikoiminen on erittäin fiksua, sillä varusmiespalvelus on huomattava taloudellinen rasite sekä valtiolle että osallistujille. Eikä tavoitteeksi asetetun puolustusvoimien sodanajan vahvuuden saavuttamiseksi edes tarvita aivan kaikkia.

Terveydentilan huomioimisen toki ymmärrän, mutta sitä minä vain mietin, ovatko uskonto, kotipaikka ja sukupuoli todella ne oikeudenmukaisimmat ja fiksuimmat muuttujat, joiden perusteella valitaan ketkä varusmiespalveluksen suorittavat?

 

Mitä muuttujia sinä käyttäisit?

 

-Arto Lampila

 

]]>
22 http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240309-paremmin-valikoiva-asevelvollisuus#comments Asevelvollisuus Wed, 19 Jul 2017 17:23:57 +0000 Arto Lampila http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240309-paremmin-valikoiva-asevelvollisuus
Macron ja Le Pen ajavat asevelvollisuuden palauttamista Ranskaan http://jukkaraustia.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236078-macron-ja-le-pen-ajavat-asevelvollisuuden-palauttamista-ranskaan <p>Ranskan presidentinvaalien toisen kierroksen molemmat ehdokkaat ajavat yleisen asevelvollisuuden - tosin lyhyen - palauttamista Ranskaan. Macronin tavoitteena on koko ikäluokkaa, miehiä ja naisia, koskeva kuukauden asevelvollisuus. Le Penin tavoitteena on vähintään kolmen kuukauden pakollinen asevelvollisuus. Macronin tavoitteena on Suomenkin haaveilema vahvempi EU-puolustus, Le Pen taas ajaisi Ranskan irti NATO:n komentorakenteesta De Gaullen tapaan.</p><p>Ranskan presidentinvaalien ehdokkaiden turvallisuuspoliittisista linjauksista ei ole juuri puhuttu, ehkä koko vaaliasetelman epävarmuuden sijaan. Itsekin havahduin tutkailemaan nyt toiselle kierrokselle päätyneiden vaaliohjelmia vasta ehdokasasettelun varmistuttua.</p><p>Vaaliohjelmissa luvataan tyypillisesti kymmenen hyvää ja yhdeksän kaunista, puolustuksenkin osalta, mutta nostan esille pari Suomen kannalta tärkeintä ja yllätyksellisintä puolta.</p><p>Macron asettaa tavoitteekseen eurooppalaisen sotilasesikunnan perustamisen ja EU:n taisteluosastojen todellisen käytön. Hän haluaa aktivoida EU:n puolustusrahaston, erikseen nostettuna UAV:n kehitystyön jotta EU voisi kilpailla USA:n ja Kiinan puolustusteollisuuden kanssa. (Venäjä ei tässä ansaitse mitättömillä resursseillaan mainintaa.). Puolustusmäärärahojen tavoitetaso olisi 2% BKT:sta vuoteen 2025 mennessä.</p><p>Macron asettaa, ehkä yllätyksellisesti, tavoitteekseen koko ikäluokan, niin miehiä kuin naisia, koskevan kuukauden mittaisen asevelvollisuuden palauttamisen Ranskaan. Tämä olisi tarkoitus suorittaa 18 syntymäpäivän jälkeisenä kolmen seuraavan vuoden aikana.</p><p>Le Pen asettaa määrärahatavoitteen korkeammalle, 3% BKT:sta viiden vuoden sisällä. Määrärahakorotuksella olisi mm. tarkoitus hankkia merivoimille toinen lentotukialus.</p><p>De Gaullen tapaan Le Pen haluaisi jättää NATO:n komentorakenteen, josta Ranska oli erillään 1967-2010. Macronin tapaan Le Pen haluaisi palauttaa asevelvollisuuden, minimissään kolmen kuukauden mittaisena. EU-puolustuksesta Le Pen ei luonnollisesti puhu mitään.</p><p>Macronin ohjelman osittainenkin toteuttaminen olisi varmasti Suomen NATO-allergisille poliitikoille mieluista. Itse pitäisin positiivisena myös panostusta EU:n puolustusteollisuuteen. Mikäli visio yleisestä asevelvollisuudesta niin miehille kuin naisille toteutuu Ranskassa, lisännee se myös Suomessa paineita asevelvollisuuden ulottamisesta molemmille sukupuolille - aivan kuten pitäisikin.</p><p>&nbsp;</p><p><em>Uusi Suomi 24.4.2017: &quot;Irti Schengenistä, 15 000 uutta poliisia &ndash; Lue tästä mitä Macron ja Le Pen ajavat Ranskalle&quot;</em></p><p><a href="https://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/219207-irti-schengenista-15-000-uutta-poliisia-lue-tasta-mita-macron-ja-le-pen-ajavat">https://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/219207-irti-schengenista-15-000-uutta-poliisia-lue-tasta-mita-macron-ja-le-pen-ajavat</a></p><p><em>Macronin vaaliohjelma:</em></p><p><em><a href="https://en-marche.fr/emmanuel-macron/le-programme">https://en-marche.fr/emmanuel-macron/le-programme</a></em></p><p><em>Le Penin vaaliohjelma:</em></p><p><a href="https://www.marine2017.fr/programme/"><em>https://www.marine2017.fr/programme/</em></a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ranskan presidentinvaalien toisen kierroksen molemmat ehdokkaat ajavat yleisen asevelvollisuuden - tosin lyhyen - palauttamista Ranskaan. Macronin tavoitteena on koko ikäluokkaa, miehiä ja naisia, koskeva kuukauden asevelvollisuus. Le Penin tavoitteena on vähintään kolmen kuukauden pakollinen asevelvollisuus. Macronin tavoitteena on Suomenkin haaveilema vahvempi EU-puolustus, Le Pen taas ajaisi Ranskan irti NATO:n komentorakenteesta De Gaullen tapaan.

Ranskan presidentinvaalien ehdokkaiden turvallisuuspoliittisista linjauksista ei ole juuri puhuttu, ehkä koko vaaliasetelman epävarmuuden sijaan. Itsekin havahduin tutkailemaan nyt toiselle kierrokselle päätyneiden vaaliohjelmia vasta ehdokasasettelun varmistuttua.

Vaaliohjelmissa luvataan tyypillisesti kymmenen hyvää ja yhdeksän kaunista, puolustuksenkin osalta, mutta nostan esille pari Suomen kannalta tärkeintä ja yllätyksellisintä puolta.

Macron asettaa tavoitteekseen eurooppalaisen sotilasesikunnan perustamisen ja EU:n taisteluosastojen todellisen käytön. Hän haluaa aktivoida EU:n puolustusrahaston, erikseen nostettuna UAV:n kehitystyön jotta EU voisi kilpailla USA:n ja Kiinan puolustusteollisuuden kanssa. (Venäjä ei tässä ansaitse mitättömillä resursseillaan mainintaa.). Puolustusmäärärahojen tavoitetaso olisi 2% BKT:sta vuoteen 2025 mennessä.

Macron asettaa, ehkä yllätyksellisesti, tavoitteekseen koko ikäluokan, niin miehiä kuin naisia, koskevan kuukauden mittaisen asevelvollisuuden palauttamisen Ranskaan. Tämä olisi tarkoitus suorittaa 18 syntymäpäivän jälkeisenä kolmen seuraavan vuoden aikana.

Le Pen asettaa määrärahatavoitteen korkeammalle, 3% BKT:sta viiden vuoden sisällä. Määrärahakorotuksella olisi mm. tarkoitus hankkia merivoimille toinen lentotukialus.

De Gaullen tapaan Le Pen haluaisi jättää NATO:n komentorakenteen, josta Ranska oli erillään 1967-2010. Macronin tapaan Le Pen haluaisi palauttaa asevelvollisuuden, minimissään kolmen kuukauden mittaisena. EU-puolustuksesta Le Pen ei luonnollisesti puhu mitään.

Macronin ohjelman osittainenkin toteuttaminen olisi varmasti Suomen NATO-allergisille poliitikoille mieluista. Itse pitäisin positiivisena myös panostusta EU:n puolustusteollisuuteen. Mikäli visio yleisestä asevelvollisuudesta niin miehille kuin naisille toteutuu Ranskassa, lisännee se myös Suomessa paineita asevelvollisuuden ulottamisesta molemmille sukupuolille - aivan kuten pitäisikin.

 

Uusi Suomi 24.4.2017: "Irti Schengenistä, 15 000 uutta poliisia – Lue tästä mitä Macron ja Le Pen ajavat Ranskalle"

https://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/219207-irti-schengenista-15-000-uutta-poliisia-lue-tasta-mita-macron-ja-le-pen-ajavat

Macronin vaaliohjelma:

https://en-marche.fr/emmanuel-macron/le-programme

Le Penin vaaliohjelma:

https://www.marine2017.fr/programme/

 

]]>
3 http://jukkaraustia.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236078-macron-ja-le-pen-ajavat-asevelvollisuuden-palauttamista-ranskaan#comments Asevelvollisuus Macron Marine Le Pen Ranskan presidentinvaalit 2017 Turpo Mon, 24 Apr 2017 10:38:36 +0000 Jukka Raustia http://jukkaraustia.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236078-macron-ja-le-pen-ajavat-asevelvollisuuden-palauttamista-ranskaan
Turvaa tulevaisuudessakin http://jmpelkon.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232940-turvaa-tulevaisuudessakin <p><br />Eduskunta käsittelee parhaillaan valtioneuvoston puolustuspoliittista selontekoa. Selonteko on ensimmäinen laatuaan, sillä aiemmin ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa on käsitelty samassa selonteossa. Kyseisellä selonteolla määritellään maamme turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kulmakivet seuraavalle vuosikymmenelle. Se tulee vaikuttamaan myös tuleviin hallituksiin yli 2020-luvun puoliväliin.&nbsp;</p><p>Selonteossa todetaan selkeästi, että Venäjä tavoittelee etupiireihin perustuvaa turvallisuusrakennetta. Lisääntynyt epävarmuus lähialueellamme on saanut Suomen naapurivaltiot parantamaan puolustusvalmiuttaan ja lisäämään puolustusmenojaan. Sotilaallista voimankäyttöä tai sillä uhkaamista myöskään Suomea vastaan ei voida sulkea pois. EU:n jäsenenä Suomi ei voisi olla ulkopuolinen, jos sen lähialueella tai muualla Euroopassa turvallisuus olisi uhattuna. Tämä ei ole pelottelua vaan tosiasia. Georgia, Krim ja Ukraina todistavat, että meidän on oltava yksimielisiä siitä, mitä ympärillämme tapahtuu ja mitä puolustusvoimilta tulevaisuudessa vaaditaan.&nbsp;<br />&nbsp;<br />Vaikka Suomi on kaiken aikaa säilyttänyt puolustuksensa perustana yleisen asevelvollisuuden, vaaditaan meiltäkin uusia satsauksia ja kehittymistä. Yksi selonteon tärkeimpiä linjauksia liittyykin rahaan ja resursseihin. Huolehtimalla kansallisesta puolustuskyvystämme, estämme sotilaallisen tyhjiön muodostumisen ja luomme vakautta lähialueellemme.&nbsp;</p><p>Puolustushankintoihin osoitetut määrärahat nousevat asteittain 150 miljoonaan euroon (+ indeksikorotukset) vuodesta 2021 alkaen Ilkka Kanervan vetämän parlamentaarisen selvitysryhmän suositusten mukaisesti. Lisäksi valmiuden parantamiseen arvioidaan tarvittavan noin 55 miljoonaa euroa vuosittain alkaen vuodesta 2018. Lisäksi puolustusvoimien suorituskykyä parannetaan mm. kyberpuolustuksen- ja sotilastiedustelun osalta.</p><p>Merkittävin asia on kuitenkin ensi vuosikymmenellä vanhentuvien hävittäjien ja merivoimien alusten korvaaminen. Yhteensä näiden hintalappu on yli 10 miljardia euroa. Kyseessä ovat useampaa peräkkäistä hallitusta koskevat hankintapäätökset ja siksi parlamentaarinen yhteisymmärrys on välttämätöntä. Strategisista suorituskykyhankkeista puhuttaessa on muistettava, että me emme puhu vain ilmavoimien ja merivoimien kaluston uudistamisesta, vaan näiden aselajien olemassaolosta. Puolustus muodostuu kokonaisturvallisuudesta, toinen toistaan tukevista aselajeista ja kansalaisten kriisinsietokyvystä.</p><p>Puolustushallinto toimeenpanee edelleen sisäistä säästösuunnitelmaansa. Ylimääräisistä tiloista luovutaan ja henkilöstöjärjestelmää kehitetään. Tällä hetkellä puolustusvoimilla on palkattua henkilökuntaa noin 12 000, mikä on ehdoton vähimmäistarve nykyisten tehtävien toteuttamiseksi.&nbsp;</p><p>Selonteon toinen keskeinen linjaus koskee Suomen puolustusyhteistyön kehittämistä. Suomi on laajasti verkottunut ja uusia kahdenvälisiä sopimuksia solmitaan koko ajan lisää sekä vanhoja syvennetään. Ruotsin kanssa tehtävä yhteistyö on erityisasemassa. Suomelle tärkeitä kumppaneita ovat myös Yhdysvallat ja Nato. Hallitusohjelman mukaisesti Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka kuitenkin ylläpitää mahdollisuutta hakea jäsenyyttä. Suomen on omalta osaltaan pidettävä tämä portti auki.</p><p>Euroopan unioni on Suomelle turvallisuuspoliittinen valinta ja arvoyhteisö, jonka merkitys korostuu tulevaisuudessa yhä enemmän. EU:ssa otetaan nyt askelia tiivistyvään yhteistyöhön. Suomen etu on olla etulinjassa edistämässä tätä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>
Eduskunta käsittelee parhaillaan valtioneuvoston puolustuspoliittista selontekoa. Selonteko on ensimmäinen laatuaan, sillä aiemmin ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa on käsitelty samassa selonteossa. Kyseisellä selonteolla määritellään maamme turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kulmakivet seuraavalle vuosikymmenelle. Se tulee vaikuttamaan myös tuleviin hallituksiin yli 2020-luvun puoliväliin. 

Selonteossa todetaan selkeästi, että Venäjä tavoittelee etupiireihin perustuvaa turvallisuusrakennetta. Lisääntynyt epävarmuus lähialueellamme on saanut Suomen naapurivaltiot parantamaan puolustusvalmiuttaan ja lisäämään puolustusmenojaan. Sotilaallista voimankäyttöä tai sillä uhkaamista myöskään Suomea vastaan ei voida sulkea pois. EU:n jäsenenä Suomi ei voisi olla ulkopuolinen, jos sen lähialueella tai muualla Euroopassa turvallisuus olisi uhattuna. Tämä ei ole pelottelua vaan tosiasia. Georgia, Krim ja Ukraina todistavat, että meidän on oltava yksimielisiä siitä, mitä ympärillämme tapahtuu ja mitä puolustusvoimilta tulevaisuudessa vaaditaan. 
 
Vaikka Suomi on kaiken aikaa säilyttänyt puolustuksensa perustana yleisen asevelvollisuuden, vaaditaan meiltäkin uusia satsauksia ja kehittymistä. Yksi selonteon tärkeimpiä linjauksia liittyykin rahaan ja resursseihin. Huolehtimalla kansallisesta puolustuskyvystämme, estämme sotilaallisen tyhjiön muodostumisen ja luomme vakautta lähialueellemme. 

Puolustushankintoihin osoitetut määrärahat nousevat asteittain 150 miljoonaan euroon (+ indeksikorotukset) vuodesta 2021 alkaen Ilkka Kanervan vetämän parlamentaarisen selvitysryhmän suositusten mukaisesti. Lisäksi valmiuden parantamiseen arvioidaan tarvittavan noin 55 miljoonaa euroa vuosittain alkaen vuodesta 2018. Lisäksi puolustusvoimien suorituskykyä parannetaan mm. kyberpuolustuksen- ja sotilastiedustelun osalta.

Merkittävin asia on kuitenkin ensi vuosikymmenellä vanhentuvien hävittäjien ja merivoimien alusten korvaaminen. Yhteensä näiden hintalappu on yli 10 miljardia euroa. Kyseessä ovat useampaa peräkkäistä hallitusta koskevat hankintapäätökset ja siksi parlamentaarinen yhteisymmärrys on välttämätöntä. Strategisista suorituskykyhankkeista puhuttaessa on muistettava, että me emme puhu vain ilmavoimien ja merivoimien kaluston uudistamisesta, vaan näiden aselajien olemassaolosta. Puolustus muodostuu kokonaisturvallisuudesta, toinen toistaan tukevista aselajeista ja kansalaisten kriisinsietokyvystä.

Puolustushallinto toimeenpanee edelleen sisäistä säästösuunnitelmaansa. Ylimääräisistä tiloista luovutaan ja henkilöstöjärjestelmää kehitetään. Tällä hetkellä puolustusvoimilla on palkattua henkilökuntaa noin 12 000, mikä on ehdoton vähimmäistarve nykyisten tehtävien toteuttamiseksi. 

Selonteon toinen keskeinen linjaus koskee Suomen puolustusyhteistyön kehittämistä. Suomi on laajasti verkottunut ja uusia kahdenvälisiä sopimuksia solmitaan koko ajan lisää sekä vanhoja syvennetään. Ruotsin kanssa tehtävä yhteistyö on erityisasemassa. Suomelle tärkeitä kumppaneita ovat myös Yhdysvallat ja Nato. Hallitusohjelman mukaisesti Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka kuitenkin ylläpitää mahdollisuutta hakea jäsenyyttä. Suomen on omalta osaltaan pidettävä tämä portti auki.

Euroopan unioni on Suomelle turvallisuuspoliittinen valinta ja arvoyhteisö, jonka merkitys korostuu tulevaisuudessa yhä enemmän. EU:ssa otetaan nyt askelia tiivistyvään yhteistyöhön. Suomen etu on olla etulinjassa edistämässä tätä.

]]>
6 http://jmpelkon.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232940-turvaa-tulevaisuudessakin#comments Asevelvollisuus Puolustusselonteko Puolustusvoimat Wed, 08 Mar 2017 11:00:16 +0000 Jaana Pelkonen http://jmpelkon.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232940-turvaa-tulevaisuudessakin
Ruotsi palauttaa asevelvollisuuden http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232510-ruotsi-palauttaa-asevelvollisuuden <p>Maailman ja varsinkin Itämeren alueen muuttunut turvallisuustilanne on saanut Ruotsin palauttamaan maahan asevelvollisuuden. Ruotsissa se poistettiin vuonna 2010. Näin kertoo Ruotsin yleisradioyhtiö SVT.</p><p>Asevelvollisuuden poistamisen jälkeen ei maan puolustusvoimat ole onnistunut värväämään riittävästi vapaaehtoisia palvelukseensa.</p><p>Kutsuntoihin kutsutaan 13000 miestä ja naista ja vuosina 2018 ja 2019 4000 heistä suorittaa asepalveluksen.</p><p>&nbsp;http://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005110353.html</p><p>Asevelvollisuuden palauttamisesta on Saksassakin käyty jatkuvaa keskustelua parin vuoden ajan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Maailman ja varsinkin Itämeren alueen muuttunut turvallisuustilanne on saanut Ruotsin palauttamaan maahan asevelvollisuuden. Ruotsissa se poistettiin vuonna 2010. Näin kertoo Ruotsin yleisradioyhtiö SVT.

Asevelvollisuuden poistamisen jälkeen ei maan puolustusvoimat ole onnistunut värväämään riittävästi vapaaehtoisia palvelukseensa.

Kutsuntoihin kutsutaan 13000 miestä ja naista ja vuosina 2018 ja 2019 4000 heistä suorittaa asepalveluksen.

 http://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005110353.html

Asevelvollisuuden palauttamisesta on Saksassakin käyty jatkuvaa keskustelua parin vuoden ajan.

]]>
39 http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232510-ruotsi-palauttaa-asevelvollisuuden#comments Asevelvollisuus Ruotsi Thu, 02 Mar 2017 12:22:22 +0000 Pekka Lukkala http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232510-ruotsi-palauttaa-asevelvollisuuden