Turpo http://hilkkalaronia.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/143255/all Tue, 19 Jun 2018 00:28:44 +0300 fi Trumpin päätös ei militarisoi avaruutta - se on tehty jo 1950-luvulla http://jukkaraustia.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257108-trumpin-paatos-ei-militarisoi-avaruutta-se-on-tehty-jo-1950-luvulla <p>Tänään uutisoitiin presidentti Trumpin päätöksestä perustaa USA:lle uusi US Space Force puolustushaara vastaamaan sotilaallisesta avaruustoiminnasta. Koska kyseessä on USA ja Trump on odotettavissa refleksiivistä kritiikkiä avaruuden militarisoimisesta ja asevarustelun kiihtymisestä. Ihmisen avaruuden käyttö on kuitenkin alusta alkaen ollut pitkälti sotilaallista.</p><p>Olipa kyse kritiikistä asevarustelua tai Trumpia kohtaan kuinka validia on syytä tarkastella ilmiön historiallisia juuria. USA:n avaruusjoukkojen perustaminen - minkä Venäjä on tehnyt jo aiemmin - on osa vuosikymmeniä jatkunutta kehityskulkua. Se on merkki avaruuden merkityksen korostumisesta ihmiskunnalle niin sodan kuin rauhan askareissa. Avaruustutkimuksen mahdollistaneet raketit kehiteltiin sotilaskäyttöön, aluksi kantamaan tavanomaisia ja sittemmin ydinaseita. Itse varhaiset kantoraketit - joiden jatkokehitelmiä on pitkälti edelleen käytössä niin USA:ssa kuin Venäjällä - kehiteltiin varhaisten mannertenvälisten ohjusten pohjalta.</p><p>Sotilaallisten avaruusalusten kehityksen voi katsoa alkaneen niin Neuvostoliitossa kuin Yhdysvalloissa vuonna 1956 jolloin päätettiin kuvaussatellittien (Zenit ja Corona) kehittämisestä. Näitä seurasivat nopeassa tahdissa molemmissa maissa mitä erilaisimmat sotilaalliset avaruuslaitteet paikannussatelliitteista tutkasatelliitteihin ja jopa aseistettuihin avaruusasemiin.</p><p>Erilaiset täysin siviilitutkimusta palvelevat tieteelliset satelliitit ja miehitetyt avaruuslennot, kuten vaikkapa Apollo ohjelma tai Venera-luotaimet, muodostivat vain pienen osan kylmän sodan avaruuslentojen budjetista ja lentomääristä. Neuvostoliiton tapauksessa arviolta 20% laukaisuista suuntautui muihin kuin sotilaallisiin tarkoituksiin.</p><p>Kenties systemaattisimmin ja keskitetyimmin avaruuden sotilaallista käyttöä harjoitti kylmän sodan aikana Neuvostoliitto. Juri Gagarinin Vostok-kapseli kehitettiin Zenit-valokuvaussatellitin pohjalta. 1970-luvulla Salyut ohjelman ohessa taivaalle laukaistiin myös miehitettyjä ja aseistettuja Almaz-avaruusasemia kuin myös IS-A satelliitintuhoajasatelliitteja. Yhdysvaltain erittäin laaja sotilaallinen avaruusohjelma oli selkeämmin eroteltu NASA:n siviiliohjelmasta, tosin toki siinäkin oli laajoja risteymäkohtia.</p><p>Kylmän sodan loputtua USA:lla on ollut kiistämätön avaruuden herruus. Sotilasoperaatioissa on voinut luottaa GPS-paikannukseen, sääsatelliittien säätietoon, kuvaussatelliittien kuviin, elektronisten tiedustelusatelliittien sieppaamiin signaaleihin ja viestisatelliittien muodostamaan korkeaan datansiirtokykyyn. Tilanne on muuttumassa uusien nousevien valtojen ja toisaalta uuden teknologian myötä.</p><p>Viime aikoina ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin avaruussektori on tuntunut elävän eräänlaista renesanssia. Kantoraketeista on tullut rajusti halvempia, jopa uudelleenkäytettäviä, satelliitit ovat pienentyneet elektroniikan kehityksen myötä ja avaruusmarkkinoille on tullut aivan uusia kaupallisia ja valtiollisia toimijoita. Pienemmätkin valtiot tai jopa ei-valtiolliset toimijat voivat laukaista omia satelliitteja tai kehitellä omia tappajasatelliittejaan. Aiemmin vain sotilaskäyttöön varattua tarkkaa kuvanlaatua tai pilvet läpäisevää tutkasatellittikuvaa saa yhä halvemmalla ja yhä suuremmalla päivitysnopeudella. Samalla koko elämämme on yhä vahvemmin riippuvainen avaruudessa tuotetuista palveluista, aina säätiedoista satelliittipaikannukseen.</p><p>Sotilaallisesti tämä tarkoittaa avaruuden käytön merkityksen lisääntymistä samalla kun sotilassatelliitit ovat jääneet menneelle vuosituhannelle - niissä painotetaan edelleen muutamia isoja satelliitteja useiden pienempien satelliittien sijaan. Toisaalta myös siviilitoimijoiden avaruuskapasiteetit tulevat yhä tärkeämmiksi. Miten puolueettoman maan kuvaussatelliittiin voi vaikuttaa? Entä jos vihollinen ostaa oman maan satelliittien kuvia?</p><p>Ei koske Suomea, vai koskeeko? Suomi on mukana tässä kehityksessä niin kaupallisena toimijana kuin myös potentiaalisena turvallisuuspoliittisena hyötyjänä esim. ICEYE-tutkasatelliittien kautta. Viimeaikaisen kehityksen myötä voi pohtia, tarvitseeko tai kannattaako Suomen odottaa eurooppalaista yhteistyötä esimerkiksi satellittitiedustelun osalta vai voisiko kapasiteetteja kehittää kansallisesti tai esimerkiksi pohjoismaisena yhteistyönä? Entäpä kenelle tuotettua dataa voi myydä? Esitetty kansallinen avaruushallinto ei olisi scifi-huumaa tai teknologiateollisuuden lobbausta vaan myös tulevaisuuden turvallisuuspoliittinen välttämättömyys.</p><p>Suomella on myös arvokasta sotilaallista tietotaitoa siitä, kuinka pärjätä ilman avaruuspohjaisia järjestelmiä. Lähtökohtaisesti paikannus on tullut hoitaa joko ei-elektronisin järjestelmin tai erinäisin inertiapohjaisin järjestelmin ja tietoliikenneyhteyksissä Suomella on HF-osaamista joka on erittäin arvokasta valmistauduttaessa konflikteihin joissa satellitteihin perustuvat tietoliikenneyhteydet ovat vaarassa.</p><p>Lyhyesti, avaruuden käyttö on ollut sotilaallista alusta alkaen ja tulee laajenemaan niin kauan kuin maan päällä halutaan käyttää organisoitua väkivaltaa. Avaruuden sotilaallinen käyttö on vähemmän näkyvää kuin lentokoneet, panssarivaunut ja sotalaivat. Laukaisut tapahtuvat määrätyillä alueilla, satelliitit valmistetaan tehtaissa ja maassa oleva ohjaus hoituu virastomaisista olosuhteista. Mikään nykyvaltio ei kovin näkyvästi esittele sotilaallisia avaruuskapasiteettejaan paraateissa tai lentonäytöksissä.</p><p>Toisaalta, aivan kuten Arthur C. Clarke aikoinaan ennakoi, kaikkialla läsnä olevat kuvaussatelliitit ovat mahdollistaneet aivan uudenlaisen avoimen tiedustelun joka on näkynyt esimerkiksi Ukrainan konfliktissa. Tulevaisuuden mahdollisuutena voi olla myös kaikkialle kuuluva satelliitti-internet joka on käytössä myös autoritäärisissä valtioissa.</p><p>&nbsp;</p><p><em><strong>ICEYE - suomalaistaustainen tutkasatellittiyritys</strong></em></p><p><em><a href="https://www.iceye.com/">https://www.iceye.com/</a></em></p><p><em><strong>EU Satellite Center - EU:n avaruustiedustelusta vastaava orgaani</strong></em></p><p><em><a href="https://www.satcen.europa.eu/">https://www.satcen.europa.eu/</a></em></p><p><em><strong>Encyclopedia Astronautica -sivusto jolta löytyy näppärästi esimerkiksi Neuvostoliiton avaruusohjelman kehitysaskeleet</strong></em></p><p><em><a href="http://www.astronautix.com/r/russia.html">http://www.astronautix.com/r/russia.html</a></em></p><p><em><strong>Avaruushallinnon järjestäminen eräissä verrokkimaissa. Selvitysraportti</strong></em></p><p><em><a href="https://valtioneuvosto.fi/julkaisut/julkaisu?pubid=URN:ISBN:978-952-243-541-5">https://valtioneuvosto.fi/julkaisut/julkaisu?pubid=URN:ISBN:978-952-243-541-5</a></em></p><p><em><strong>The End of Sanctuary in Space,&nbsp;</strong><strong>Why America is considering getting more aggressive in orbit</strong></em></p><p><a href="https://warisboring.com/the-end-of-sanctuary-in-space/">https://warisboring.com/the-end-of-sanctuary-in-space/</a></p><p><strong><em>Venäjän avaruusjoukkojen (Космические войска России) kotisivut</em></strong></p><p><a href="http://eng.mil.ru/en/structure/forces/cosmic.htm" title="http://eng.mil.ru/en/structure/forces/cosmic.htm">http://eng.mil.ru/en/structure/forces/cosmic.htm</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tänään uutisoitiin presidentti Trumpin päätöksestä perustaa USA:lle uusi US Space Force puolustushaara vastaamaan sotilaallisesta avaruustoiminnasta. Koska kyseessä on USA ja Trump on odotettavissa refleksiivistä kritiikkiä avaruuden militarisoimisesta ja asevarustelun kiihtymisestä. Ihmisen avaruuden käyttö on kuitenkin alusta alkaen ollut pitkälti sotilaallista.

Olipa kyse kritiikistä asevarustelua tai Trumpia kohtaan kuinka validia on syytä tarkastella ilmiön historiallisia juuria. USA:n avaruusjoukkojen perustaminen - minkä Venäjä on tehnyt jo aiemmin - on osa vuosikymmeniä jatkunutta kehityskulkua. Se on merkki avaruuden merkityksen korostumisesta ihmiskunnalle niin sodan kuin rauhan askareissa. Avaruustutkimuksen mahdollistaneet raketit kehiteltiin sotilaskäyttöön, aluksi kantamaan tavanomaisia ja sittemmin ydinaseita. Itse varhaiset kantoraketit - joiden jatkokehitelmiä on pitkälti edelleen käytössä niin USA:ssa kuin Venäjällä - kehiteltiin varhaisten mannertenvälisten ohjusten pohjalta.

Sotilaallisten avaruusalusten kehityksen voi katsoa alkaneen niin Neuvostoliitossa kuin Yhdysvalloissa vuonna 1956 jolloin päätettiin kuvaussatellittien (Zenit ja Corona) kehittämisestä. Näitä seurasivat nopeassa tahdissa molemmissa maissa mitä erilaisimmat sotilaalliset avaruuslaitteet paikannussatelliitteista tutkasatelliitteihin ja jopa aseistettuihin avaruusasemiin.

Erilaiset täysin siviilitutkimusta palvelevat tieteelliset satelliitit ja miehitetyt avaruuslennot, kuten vaikkapa Apollo ohjelma tai Venera-luotaimet, muodostivat vain pienen osan kylmän sodan avaruuslentojen budjetista ja lentomääristä. Neuvostoliiton tapauksessa arviolta 20% laukaisuista suuntautui muihin kuin sotilaallisiin tarkoituksiin.

Kenties systemaattisimmin ja keskitetyimmin avaruuden sotilaallista käyttöä harjoitti kylmän sodan aikana Neuvostoliitto. Juri Gagarinin Vostok-kapseli kehitettiin Zenit-valokuvaussatellitin pohjalta. 1970-luvulla Salyut ohjelman ohessa taivaalle laukaistiin myös miehitettyjä ja aseistettuja Almaz-avaruusasemia kuin myös IS-A satelliitintuhoajasatelliitteja. Yhdysvaltain erittäin laaja sotilaallinen avaruusohjelma oli selkeämmin eroteltu NASA:n siviiliohjelmasta, tosin toki siinäkin oli laajoja risteymäkohtia.

Kylmän sodan loputtua USA:lla on ollut kiistämätön avaruuden herruus. Sotilasoperaatioissa on voinut luottaa GPS-paikannukseen, sääsatelliittien säätietoon, kuvaussatelliittien kuviin, elektronisten tiedustelusatelliittien sieppaamiin signaaleihin ja viestisatelliittien muodostamaan korkeaan datansiirtokykyyn. Tilanne on muuttumassa uusien nousevien valtojen ja toisaalta uuden teknologian myötä.

Viime aikoina ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin avaruussektori on tuntunut elävän eräänlaista renesanssia. Kantoraketeista on tullut rajusti halvempia, jopa uudelleenkäytettäviä, satelliitit ovat pienentyneet elektroniikan kehityksen myötä ja avaruusmarkkinoille on tullut aivan uusia kaupallisia ja valtiollisia toimijoita. Pienemmätkin valtiot tai jopa ei-valtiolliset toimijat voivat laukaista omia satelliitteja tai kehitellä omia tappajasatelliittejaan. Aiemmin vain sotilaskäyttöön varattua tarkkaa kuvanlaatua tai pilvet läpäisevää tutkasatellittikuvaa saa yhä halvemmalla ja yhä suuremmalla päivitysnopeudella. Samalla koko elämämme on yhä vahvemmin riippuvainen avaruudessa tuotetuista palveluista, aina säätiedoista satelliittipaikannukseen.

Sotilaallisesti tämä tarkoittaa avaruuden käytön merkityksen lisääntymistä samalla kun sotilassatelliitit ovat jääneet menneelle vuosituhannelle - niissä painotetaan edelleen muutamia isoja satelliitteja useiden pienempien satelliittien sijaan. Toisaalta myös siviilitoimijoiden avaruuskapasiteetit tulevat yhä tärkeämmiksi. Miten puolueettoman maan kuvaussatelliittiin voi vaikuttaa? Entä jos vihollinen ostaa oman maan satelliittien kuvia?

Ei koske Suomea, vai koskeeko? Suomi on mukana tässä kehityksessä niin kaupallisena toimijana kuin myös potentiaalisena turvallisuuspoliittisena hyötyjänä esim. ICEYE-tutkasatelliittien kautta. Viimeaikaisen kehityksen myötä voi pohtia, tarvitseeko tai kannattaako Suomen odottaa eurooppalaista yhteistyötä esimerkiksi satellittitiedustelun osalta vai voisiko kapasiteetteja kehittää kansallisesti tai esimerkiksi pohjoismaisena yhteistyönä? Entäpä kenelle tuotettua dataa voi myydä? Esitetty kansallinen avaruushallinto ei olisi scifi-huumaa tai teknologiateollisuuden lobbausta vaan myös tulevaisuuden turvallisuuspoliittinen välttämättömyys.

Suomella on myös arvokasta sotilaallista tietotaitoa siitä, kuinka pärjätä ilman avaruuspohjaisia järjestelmiä. Lähtökohtaisesti paikannus on tullut hoitaa joko ei-elektronisin järjestelmin tai erinäisin inertiapohjaisin järjestelmin ja tietoliikenneyhteyksissä Suomella on HF-osaamista joka on erittäin arvokasta valmistauduttaessa konflikteihin joissa satellitteihin perustuvat tietoliikenneyhteydet ovat vaarassa.

Lyhyesti, avaruuden käyttö on ollut sotilaallista alusta alkaen ja tulee laajenemaan niin kauan kuin maan päällä halutaan käyttää organisoitua väkivaltaa. Avaruuden sotilaallinen käyttö on vähemmän näkyvää kuin lentokoneet, panssarivaunut ja sotalaivat. Laukaisut tapahtuvat määrätyillä alueilla, satelliitit valmistetaan tehtaissa ja maassa oleva ohjaus hoituu virastomaisista olosuhteista. Mikään nykyvaltio ei kovin näkyvästi esittele sotilaallisia avaruuskapasiteettejaan paraateissa tai lentonäytöksissä.

Toisaalta, aivan kuten Arthur C. Clarke aikoinaan ennakoi, kaikkialla läsnä olevat kuvaussatelliitit ovat mahdollistaneet aivan uudenlaisen avoimen tiedustelun joka on näkynyt esimerkiksi Ukrainan konfliktissa. Tulevaisuuden mahdollisuutena voi olla myös kaikkialle kuuluva satelliitti-internet joka on käytössä myös autoritäärisissä valtioissa.

 

ICEYE - suomalaistaustainen tutkasatellittiyritys

https://www.iceye.com/

EU Satellite Center - EU:n avaruustiedustelusta vastaava orgaani

https://www.satcen.europa.eu/

Encyclopedia Astronautica -sivusto jolta löytyy näppärästi esimerkiksi Neuvostoliiton avaruusohjelman kehitysaskeleet

http://www.astronautix.com/r/russia.html

Avaruushallinnon järjestäminen eräissä verrokkimaissa. Selvitysraportti

https://valtioneuvosto.fi/julkaisut/julkaisu?pubid=URN:ISBN:978-952-243-541-5

The End of Sanctuary in Space, Why America is considering getting more aggressive in orbit

https://warisboring.com/the-end-of-sanctuary-in-space/

Venäjän avaruusjoukkojen (Космические войска России) kotisivut

http://eng.mil.ru/en/structure/forces/cosmic.htm

]]>
2 http://jukkaraustia.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257108-trumpin-paatos-ei-militarisoi-avaruutta-se-on-tehty-jo-1950-luvulla#comments Asevarustelukilpa Avaruussota Donald Trump Sotahistoria Turpo Mon, 18 Jun 2018 21:28:44 +0000 Jukka Raustia http://jukkaraustia.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257108-trumpin-paatos-ei-militarisoi-avaruutta-se-on-tehty-jo-1950-luvulla
Israelin tiedusteluyhteisö pitää laadullisen ylivoimansa http://arirusila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257007-israelin-tiedusteluyhteiso-pitaa-laadullisen-ylivoimansa <p><strong>Israelin tiedusteluyhteisöä</strong> on pidetty esikuvallisena vakoilumaailman pioneerina jo vuosikymmeniä. Nykyisin sen kolme päätekijää ovat <strong>Aman</strong> (Israelin armeijan &ndash; IDF:n sotilastiedustelu -haara), <strong>Mossad</strong> (ulkomaan tiedustelu) ja <strong>Shin Bet</strong> aka <strong>ISA</strong> aka <strong>&quot;Shabak&quot;</strong> (sisäinen turvallisuuspalvelu) ja kaksi pienempää yksikköä eli Israelin poliisin tiedusteluosaston ja poliittisen tutkimuksen keskuksen (ulkoministeriön tiedusteluosasto). Lisäksi yleisemmällä tasolla evaluointia hoitaa <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Israeli_National_Security_Council">National Security Council</a>&nbsp;&nbsp;ja tukipalveluna muille <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/SIGINT">SIGINT</a> (signaalitiedustelun palvelut).</p><p><img alt="" height="171" src="https://arielfi.files.wordpress.com/2018/06/me_full_logo_loading.gif?w=300" width="300" />Viime vuosina Israel on jälleen ottanut kehitysaskeleita pitääkseen laadullisen ylivoimansa tiedustelupalveluissa myös tulevaisuudessa. Uusin esimerkki on <strong>Shahaf Combat Intelligence Collection</strong> -pataljoona, joka kerää visuaalista tiedustelutietoa Libanonin sektorilla Välimeren rannalta Hermon vuorille.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Integroidut Radar ja MARS järjestelmät</strong></p><p><em><a href="http://www.israeldefense.co.il/en/node/34498">IsraelDefense</a></em><em> -</em>julkaisun mukaan vuonna 2009 Shahaf-pataljoonassa käyttöönotettu Radar -järjestelmä muutti täysin tiedonkeruuta. Ennen Radaria operaattorit skannasivat optisin järjestelmin sektoriaan ja tämä skannaussykli kesti minuutteja jolloin puolestaan sektorin osat olivat minuutteja skannaamatta. Radar mahdollisti sektorin tauottoman - jatkuvan &ndash; skannauksen ja vieläpä lehvästön läpi.</p><p>Toinen viimevuosina käyttöönotettu järjestelmä &ndash; MARS &ndash; koostuu moninaisista kameroista eri etäisyyksille ja eri resoluutioilla ja MARS on nyt integroitu Radariin. Radarin havaitessa jotakin se hälyttää MARSin joka optisena järjestelmänä jatkaa kohteen tarkkailua. Aiemmin kuuden operaattorin vuorotteleva tiimi tarkkaili kutakin kameraa, nyt MARSin myötä yksi operaattori kykenee samanaikaisesti kontrolloimaan useita sensoreita samanaikaisesti.</p><p>&nbsp;</p><p><img alt="A combat intelligence soldier surveying the field." height="400" src="https://images.jpost.com/image/upload/f_auto,fl_lossy/t_Article2016_Control/233921" width="600" /></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Tiedustelu kontekstissaan</strong></p><p>Olemassaolevien aukkojen täydentämiseksi IDF hyödyntää ilmatiedustelun tietoaineistoa yhdistämällä sen taistelujoukkojen keräämään tietoon jolloin kokonaiskuva tarkentuu. <a href="http://www.israeldefense.co.il/en/node/34498"><em>IsraelDefense</em></a><em>n</em> mukaan &rdquo;Tiedustelu kontekstissaan&rdquo; [&#39;Intelligence in Context&#39;] on menetelmä joka integroi resursseja ennennäkemättömällä tavalla poistaen samalla yksittäisten tiedusteluresurssien heikkouksia.</p><p>Toinen &rdquo;Tiedustelu kontekstissaan&rdquo; -menetelmän etu on mahdollisuus keskittyä olennaisen tiedon keräykseen. Sen sijaan että pataljoona alkaisi talo talolta tutkia Hezbollahin aktiviteetteja Bint Jbeilin kaupungissa toisten tiedustelulähteiden integrointi mahdollistaa pataljoonan keskittyä kiinnostaviin kohteisiin; kenttäjoukot eivät aina &ndash; solu-periaatteiden pohjalta &ndash; mutta tämä tieto ohjaa kenttäjoukkoja oikeisiin kohteisiin. Tämä käytäntö puolestaan on merkittävästi lisännyt pataljoonan suorituskykyä.</p><p>&ldquo;<em>Vihollinen on hyvin taitava</em><em>,&rdquo;</em> <a href="http://www.israeldefense.co.il/en/node/34498">sanoo</a> everstiluutnantti Tomer Meltzman, Shahaf Combat Intelligence Collection pataljoonan komentaja. <em>Hezbollah </em><em>on täysin tietoinen että tarkkailemme heitä ja siksipä heitä tarkkailevat taistelijamme kysyvät itseltään voiko linsseistä näkyvään tietoon luottaa. Tehtäväraporttien p</em><em>ro</em><em>sessi pataljoonassa sisältää nähdyt todisteet, tulkinnan ja suositukset. Konteksti on nimenomaan tulkinnan ja suositusten nivominen yhteen tosiasioiden ja näkemysten kanssa </em><em>jolloin jokainen taistelija kysyy itseltään &rsquo;onko se mitä näen sitä mitä todella tapahtuu&rsquo;? </em></p><p>Säilyttääkseen etulyöntiasemansa IDF hyödyntää luovaa teknis-operaatiivista ajattelua kerätessään tietoa niin Israelin puolelta kuin Libanonin ilmatilasta. <em>&ldquo;</em><em>M</em><em>e oper</em><em>oimme kahdella tasolla: Ensinnäkin tapaamme relevantteja kehittäjiä kentällä testataksemme uusia ideoita operatiivisten haasteiden ratkaisuun, toisaalta pidämme silmällä siviiliteknologioita joista meille voisi olla hyötyä</em><em>&rdquo;</em> <a href="http://www.israeldefense.co.il/en/node/34498">sanoo</a> Meltzman ja jatkaa: <em>&ldquo;</em><em>Kun tänään meillä on sekä Radar että optiset järjestelmät käsittää seuraava hyppäys kohteen identifioinnin. Kun rajan toisella puolella havaitaan yksilö haluamme tietää kuka hän on ja onko Israelin tiedusteluyhteisöllä hänestä mitään taustatietoa, onko hän uusi sektorillamme ja onko hän yhteydessä muihin sektorilla oleviin yksilöihin. Kyky näiden tietojen analysointiin reaaliajassa lyhentää prosesseja havaitsemiemme kohteiden suhteen.</em><em>&rdquo;</em></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Ylemmän tason kehityspiirteitä</strong></p><p><img src="https://arirusila.files.wordpress.com/2018/06/sigint.jpg?w=450" />Israelin tiedusteluyhteisön rakenne ja vastuunjako Amanin, Shin Betin ja Mossadin kesken on Israelin historian aikana ollut moneen kertaan keskustelun kohteena. Varsinkin viime Irakin sodan jälkeen yhteisön uudelleenrakennus tiivistyi.</p><p><em><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Israeli_Intelligence_Community">WikiPedia</a>n</em> mukaan tiedusteluyhteisön rakenne on muotoutumassa seuraavanlaiseksi:</p><p><strong>&curren;</strong> <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Aman_(IDF)"><em>Aman </em>(IDF)</a>: huolehtii sotilastiedustelusta ennakkovaroittaen poliittista johtoa ja muita turvallisuuselimiä sodanuhista, arvioi vihollisia ja kuinka heidät tuhotaan.</p><p><strong>&curren;</strong> <em><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Mossad">Mossad</a></em>: suorittaa salaisten operaatioiden ohella poliittis-strategisia tehtäviä kuten arvioi eri hallitusten stabiiliutta, huolehtii tieteellisteknisestä-, teollisuus- ja ydinvoimaan liittyvästä tiedustelusta kuin myös globaalin terrorismin tiedustelusta.</p><p><strong>&curren; </strong>ISA [aka <em><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Shin_Bet">Shabak</a> </em> aka Shin Bet]: varmistaa valtion, sen rakenteen ja kansalaisten turvallisuuden terrorismia vastaan.</p><p><strong>&curren;</strong> <em><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Israeli_National_Security_Council">National Security Council</a></em>: neuvosto evaluoi globaalia toimintaympäristöä suhteessa tiedusteluun yleisesti valmistellen kansallisia ja turvallisuuskysymyksiä arviointiensa pohjalta.</p><p><strong>&curren;</strong> <em><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/SIGINT">SIGINT</a></em> palvelu: tukee muita elimiä signaalitiedustelulla.</p><p><img alt="" height="216" src="https://arielfi.files.wordpress.com/2018/06/screen_1e-2.jpg?w=547" width="547" /></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Teknologia muutosvoimana</strong></p><p>Varsinkin nk Arabikevään ja dramaattisen teknologisen kehityksen myötä Aman, Mossad and ISA ovat läpikäyneet mittavan muutosprosessin ja esimerkiksi sotilatiedustelussa noin tuhat upseeria vaihtoi tehtäviään organisaatiomullistuksen myötä.</p><p><a href="http://www.israeldefense.co.il/en/content/revolution-intelligence-agencies"><em><u>IsraelDefense</u></em></a><em><u>n</u></em> haastattelema tiedustelu-upseeri kuvaa internetin ja sosiaalisen verkon vaikutusta Amanissa siten, että prosessit jotka ennen vaativat vuosia tehdään nykyisin jopa päivien tai tuntien sisällä. Teknologinen muutos on ollut valtava, aiemmin signaalitiedustelu oli keskeisellä sijalla, nyt harva käyttää lankapuhelimia ja radioita enää vaan viholliselta saattaa puuttua selkeä komentoketju, operaattorit käyttävät useita älypuhelimia lähettääkseen tekstiviestejä, sähköposteja ja hyödyntäen sosiaalisia alustoja kuten WhatsAppia ja Skypeä joissa voi olla erilaisia salausmuotoja. Tiedusteluyhteisön tulee kyetä paitsi tuottamaan reaaliaikaista tietoa terroriorganisaatioista ja asekaupoista myös tietoa viholliskohteista niin luolissa kuin urbaaneilla alueilla ja tämä tieto on välitettävä kentälle täsmäiskujen mahdollistamiseksi. Aman onkin toteuttanut IBW [tiedustelupohjainen sodankäynti] -ohjelmaa jonka tarkoituksena on välittää taktista tiedustelutietoa joukkuetasolle kentällä taistelujen aikana.</p><p><img alt="" height="308" src="https://arielfi.files.wordpress.com/2018/06/stuxnet.jpeg?w=547" width="547" /></p><p>Merkittäviä organisatorisia muutoksia on <a href="http://www.israeldefense.co.il/en/content/revolution-intelligence-agencies"><em><u>IsraelDefense</u></em></a><em><u>n</u></em> mukaan tehty myös ISAssa ja Mossadissa. ISAssa viime vuosien tärkeimmät muutokset ovat vahvistaneet erityisesti cyber-SigInt osastoa. Mossad on myös valmistautunut cyber -sodankäyntiin ja jopa toteuttanut joitakin julkisuuteenkin päässeitä operaatioitaan kuten esimerkiksi Stuxnet (Iranin ydinohjelmaa halvaannuttanut virusohjelma). Keskeisin muutos Israelin tiedusteluyhteisössä on kuitenkin se, että alan keskeisten tiedusteluelinten horisontaalinen yhteistyö ja yhteisön vertikaalinen toimivuus ovat nyt paremmalla tasolla kuin koskaan.</p><p><strong>P.S:</strong></p><p>Israelin armeijan visuaaliseen tiedusteluun erikoistunut yksikkö Unit 9900 omaa tällä hetkellä sata autistista vapaaehtoista riveissään. Autistisilla sotilailla nähdään olevan erityinen kyky tulkita tiedustelukuvia; yksikössään he voivat hyvin hyödyntää tätä lahjakkuuttaan ja myöhemmin armeija myös auttaa heitä löytämään töitä siviilisektorilta. Lähde: <a href="https://www.jns.org/the-idfs-unit-9900-seeing-their-service-come-to-fruition/"><em>JewishNewsSyndicate</em></a></p><hr /><p>Kirjoitus on tiivistelmä <a href="http://arirusila.wordpress.com"><em>Conflicts by Ari Rusila</em></a> -blogissa ilmestyneestä arikkelistani&nbsp;<em><a href="https://arirusila.wordpress.com/2018/06/13/israeli-intelligence-keeps-its-qualitative-edge/" rel="bookmark">Israeli Intelligence Keeps Its Qualitative&nbsp;Edge</a>&nbsp;</em>ja ilmestynyt ensinnä<em> <a href="http://arielfi.wordpress.com">Ariel-Israelista suomeksi</a> </em>verkkojulkaisussa</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Israelin tiedusteluyhteisöä on pidetty esikuvallisena vakoilumaailman pioneerina jo vuosikymmeniä. Nykyisin sen kolme päätekijää ovat Aman (Israelin armeijan – IDF:n sotilastiedustelu -haara), Mossad (ulkomaan tiedustelu) ja Shin Bet aka ISA aka "Shabak" (sisäinen turvallisuuspalvelu) ja kaksi pienempää yksikköä eli Israelin poliisin tiedusteluosaston ja poliittisen tutkimuksen keskuksen (ulkoministeriön tiedusteluosasto). Lisäksi yleisemmällä tasolla evaluointia hoitaa National Security Council  ja tukipalveluna muille SIGINT (signaalitiedustelun palvelut).

Viime vuosina Israel on jälleen ottanut kehitysaskeleita pitääkseen laadullisen ylivoimansa tiedustelupalveluissa myös tulevaisuudessa. Uusin esimerkki on Shahaf Combat Intelligence Collection -pataljoona, joka kerää visuaalista tiedustelutietoa Libanonin sektorilla Välimeren rannalta Hermon vuorille.

 

Integroidut Radar ja MARS järjestelmät

IsraelDefense -julkaisun mukaan vuonna 2009 Shahaf-pataljoonassa käyttöönotettu Radar -järjestelmä muutti täysin tiedonkeruuta. Ennen Radaria operaattorit skannasivat optisin järjestelmin sektoriaan ja tämä skannaussykli kesti minuutteja jolloin puolestaan sektorin osat olivat minuutteja skannaamatta. Radar mahdollisti sektorin tauottoman - jatkuvan – skannauksen ja vieläpä lehvästön läpi.

Toinen viimevuosina käyttöönotettu järjestelmä – MARS – koostuu moninaisista kameroista eri etäisyyksille ja eri resoluutioilla ja MARS on nyt integroitu Radariin. Radarin havaitessa jotakin se hälyttää MARSin joka optisena järjestelmänä jatkaa kohteen tarkkailua. Aiemmin kuuden operaattorin vuorotteleva tiimi tarkkaili kutakin kameraa, nyt MARSin myötä yksi operaattori kykenee samanaikaisesti kontrolloimaan useita sensoreita samanaikaisesti.

 

A combat intelligence soldier surveying the field.

 

Tiedustelu kontekstissaan

Olemassaolevien aukkojen täydentämiseksi IDF hyödyntää ilmatiedustelun tietoaineistoa yhdistämällä sen taistelujoukkojen keräämään tietoon jolloin kokonaiskuva tarkentuu. IsraelDefensen mukaan ”Tiedustelu kontekstissaan” ['Intelligence in Context'] on menetelmä joka integroi resursseja ennennäkemättömällä tavalla poistaen samalla yksittäisten tiedusteluresurssien heikkouksia.

Toinen ”Tiedustelu kontekstissaan” -menetelmän etu on mahdollisuus keskittyä olennaisen tiedon keräykseen. Sen sijaan että pataljoona alkaisi talo talolta tutkia Hezbollahin aktiviteetteja Bint Jbeilin kaupungissa toisten tiedustelulähteiden integrointi mahdollistaa pataljoonan keskittyä kiinnostaviin kohteisiin; kenttäjoukot eivät aina – solu-periaatteiden pohjalta – mutta tämä tieto ohjaa kenttäjoukkoja oikeisiin kohteisiin. Tämä käytäntö puolestaan on merkittävästi lisännyt pataljoonan suorituskykyä.

Vihollinen on hyvin taitava,” sanoo everstiluutnantti Tomer Meltzman, Shahaf Combat Intelligence Collection pataljoonan komentaja. Hezbollah on täysin tietoinen että tarkkailemme heitä ja siksipä heitä tarkkailevat taistelijamme kysyvät itseltään voiko linsseistä näkyvään tietoon luottaa. Tehtäväraporttien prosessi pataljoonassa sisältää nähdyt todisteet, tulkinnan ja suositukset. Konteksti on nimenomaan tulkinnan ja suositusten nivominen yhteen tosiasioiden ja näkemysten kanssa jolloin jokainen taistelija kysyy itseltään ’onko se mitä näen sitä mitä todella tapahtuu’?

Säilyttääkseen etulyöntiasemansa IDF hyödyntää luovaa teknis-operaatiivista ajattelua kerätessään tietoa niin Israelin puolelta kuin Libanonin ilmatilasta. Me operoimme kahdella tasolla: Ensinnäkin tapaamme relevantteja kehittäjiä kentällä testataksemme uusia ideoita operatiivisten haasteiden ratkaisuun, toisaalta pidämme silmällä siviiliteknologioita joista meille voisi olla hyötyä sanoo Meltzman ja jatkaa: Kun tänään meillä on sekä Radar että optiset järjestelmät käsittää seuraava hyppäys kohteen identifioinnin. Kun rajan toisella puolella havaitaan yksilö haluamme tietää kuka hän on ja onko Israelin tiedusteluyhteisöllä hänestä mitään taustatietoa, onko hän uusi sektorillamme ja onko hän yhteydessä muihin sektorilla oleviin yksilöihin. Kyky näiden tietojen analysointiin reaaliajassa lyhentää prosesseja havaitsemiemme kohteiden suhteen.

 

Ylemmän tason kehityspiirteitä

Israelin tiedusteluyhteisön rakenne ja vastuunjako Amanin, Shin Betin ja Mossadin kesken on Israelin historian aikana ollut moneen kertaan keskustelun kohteena. Varsinkin viime Irakin sodan jälkeen yhteisön uudelleenrakennus tiivistyi.

WikiPedian mukaan tiedusteluyhteisön rakenne on muotoutumassa seuraavanlaiseksi:

¤ Aman (IDF): huolehtii sotilastiedustelusta ennakkovaroittaen poliittista johtoa ja muita turvallisuuselimiä sodanuhista, arvioi vihollisia ja kuinka heidät tuhotaan.

¤ Mossad: suorittaa salaisten operaatioiden ohella poliittis-strategisia tehtäviä kuten arvioi eri hallitusten stabiiliutta, huolehtii tieteellisteknisestä-, teollisuus- ja ydinvoimaan liittyvästä tiedustelusta kuin myös globaalin terrorismin tiedustelusta.

¤ ISA [aka Shabak aka Shin Bet]: varmistaa valtion, sen rakenteen ja kansalaisten turvallisuuden terrorismia vastaan.

¤ National Security Council: neuvosto evaluoi globaalia toimintaympäristöä suhteessa tiedusteluun yleisesti valmistellen kansallisia ja turvallisuuskysymyksiä arviointiensa pohjalta.

¤ SIGINT palvelu: tukee muita elimiä signaalitiedustelulla.

 

Teknologia muutosvoimana

Varsinkin nk Arabikevään ja dramaattisen teknologisen kehityksen myötä Aman, Mossad and ISA ovat läpikäyneet mittavan muutosprosessin ja esimerkiksi sotilatiedustelussa noin tuhat upseeria vaihtoi tehtäviään organisaatiomullistuksen myötä.

IsraelDefensen haastattelema tiedustelu-upseeri kuvaa internetin ja sosiaalisen verkon vaikutusta Amanissa siten, että prosessit jotka ennen vaativat vuosia tehdään nykyisin jopa päivien tai tuntien sisällä. Teknologinen muutos on ollut valtava, aiemmin signaalitiedustelu oli keskeisellä sijalla, nyt harva käyttää lankapuhelimia ja radioita enää vaan viholliselta saattaa puuttua selkeä komentoketju, operaattorit käyttävät useita älypuhelimia lähettääkseen tekstiviestejä, sähköposteja ja hyödyntäen sosiaalisia alustoja kuten WhatsAppia ja Skypeä joissa voi olla erilaisia salausmuotoja. Tiedusteluyhteisön tulee kyetä paitsi tuottamaan reaaliaikaista tietoa terroriorganisaatioista ja asekaupoista myös tietoa viholliskohteista niin luolissa kuin urbaaneilla alueilla ja tämä tieto on välitettävä kentälle täsmäiskujen mahdollistamiseksi. Aman onkin toteuttanut IBW [tiedustelupohjainen sodankäynti] -ohjelmaa jonka tarkoituksena on välittää taktista tiedustelutietoa joukkuetasolle kentällä taistelujen aikana.

Merkittäviä organisatorisia muutoksia on IsraelDefensen mukaan tehty myös ISAssa ja Mossadissa. ISAssa viime vuosien tärkeimmät muutokset ovat vahvistaneet erityisesti cyber-SigInt osastoa. Mossad on myös valmistautunut cyber -sodankäyntiin ja jopa toteuttanut joitakin julkisuuteenkin päässeitä operaatioitaan kuten esimerkiksi Stuxnet (Iranin ydinohjelmaa halvaannuttanut virusohjelma). Keskeisin muutos Israelin tiedusteluyhteisössä on kuitenkin se, että alan keskeisten tiedusteluelinten horisontaalinen yhteistyö ja yhteisön vertikaalinen toimivuus ovat nyt paremmalla tasolla kuin koskaan.

P.S:

Israelin armeijan visuaaliseen tiedusteluun erikoistunut yksikkö Unit 9900 omaa tällä hetkellä sata autistista vapaaehtoista riveissään. Autistisilla sotilailla nähdään olevan erityinen kyky tulkita tiedustelukuvia; yksikössään he voivat hyvin hyödyntää tätä lahjakkuuttaan ja myöhemmin armeija myös auttaa heitä löytämään töitä siviilisektorilta. Lähde: JewishNewsSyndicate


Kirjoitus on tiivistelmä Conflicts by Ari Rusila -blogissa ilmestyneestä arikkelistani Israeli Intelligence Keeps Its Qualitative Edge ja ilmestynyt ensinnä Ariel-Israelista suomeksi verkkojulkaisussa

]]>
3 http://arirusila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257007-israelin-tiedusteluyhteiso-pitaa-laadullisen-ylivoimansa#comments Israelin tiedusteluyhteisö Turpo Sat, 16 Jun 2018 19:09:41 +0000 Ari Rusila http://arirusila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257007-israelin-tiedusteluyhteiso-pitaa-laadullisen-ylivoimansa
Pysyvä ratkaisu EU:n rajavalvonta- ja turvapaikkapolitiikkaongelmiin http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256848-pysyva-ratkaisu-eun-rajavalvonta-ja-turvapaikkapolitiikkaongelmiin <p>&rdquo;<em>Frontex auttaa EU-maita ja Schengen-maita valvomaan ulkorajojaan. Se myös tukee rajavalvonnan yhdenmukaistamista eri puolilla EU:ta. Se edistää rajaviranomaisten välistä yhteistyötä kaikissa EU-maissa ja antaa teknistä tukea ja asiantuntija-apua.</em>&rdquo;</p><p>&rdquo;<em>Kukin EU-maa, joka sijaitsee EU:n ulkorajalla, on <u>yksin</u> vastuussa valvonnasta rajallaan. Frontex voi kuitenkin antaa teknistä apua EU-maille, joihin kohdistuu erityisen suuri muuttopaine.</em>&rdquo;</p><p>Nuo Euroopan unionin suomenkielisillä kotisivuilla olevat lainaukset kertovat Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexin tämänhetkisistä tehtävistä (<a href="https://europa.eu/european-union/about-eu/agencies/frontex_fi"><u>EU, Frontex</u></a>).</p><p>Frontexille on säädetty asetuksilla EU:ssa useita vastuualueita, muttei kokonaisvastuuta EU:n ulkorajojen valvonnasta, josta siis vastaa kukin jäsenmaa omien rajojensa osalta (<a href="https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=OJ:L:2016:251:FULL&amp;from=EN"><u>2016/1624</u></a> sekä myös <a href="https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=OJ:L:2013:295:FULL&amp;from=EN"><u>1052/2013</u></a>, <a href="https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32014R0656&amp;from=en"><u>656/2014</u></a>, <a href="https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32016R0399&amp;from=FI"><u>2016/399</u></a> ja <a href="https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32008L0115&amp;from=EN"><u>2008/115/EY</u></a>, taustatietona <a href="http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/EY%202007/2004"><u>EY 2007/2004</u></a>, <a href="https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32007R0863&amp;from=EN"><u>EY 863/2007</u></a>, <a href="https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=OJ:L:2011:304:FULL&amp;from=EN"><u>1168/2011</u></a> ja <a href="https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=OJ:L:2016:251:FULL&amp;from=EN"><u>2016/1624</u></a>).</p><p>&rdquo;<em>Euroopan turvapaikkapolitiikka on kroonisesti kriisissä ja kriisissä on nyt uusi vaihe &ndash; samalla setvitään parin viime vuoden suuria virheitä</em>&rdquo; oli uutisotsikko Helsingin Sanomissa muutama päivä sitten (<a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005713871.html"><u>HS 10.6.2018</u></a>).</p><p>Tuo Helsingin Sanomien otsikko kuvaa hyvin, miten EU on ollut kyvytön ratkaisemaan rajavalvonta- ja turvapaikkapolitiikkaansa pakolaiskriisissä. Setvintää on taas kerran luvassa kuun lopulla pidettävässä Eurooppa-neuvoston kokouksessa.</p><p>Ratkaisukyvyttömyyden seurauksena populistiset maahanmuuttonäkemykset ovat saaneet kasvavaa jalansijaa EU:ssa, nyt viimeksi tänä ja viime vuonna Saksassa, Itävallassa ja Italiassa. Ruotsissa maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuva Ruotsidemokraatit on ensi syksyn parlamenttivaalien suurin voittaja. EU:n maahanmuuttopolitiikan ongelmat heijastuvat koko unionin toimintaan hetkellä, jolloin unioniin pitäisi olla kaikkein yhtenäisin ulkoisten haasteiden paineessa.</p><p>Jos EU ei nyt kykene viimein ratkaisemaan maahanmuuttopolitiikkansa ongelmia, koko EU lamaantuu, ei vain EU:n maahanmuuttopolitiikka. Kahden viime vuoden aikana tilanne jäsenmaissa on pikkuhiljaa kulkenut kohti hallitsematonta kaaosta.</p><p>Tuorein ikävä EU-pakolaisepisodiesimerkki löytyy Italian, Maltan ja Espanjan välillä. Lopulta Espanja tarjoutui ottamaan vastaan 629 siirtolaista ja turvapaikanhakijaa Välimeren yli kuljettavan Aquarius-laivan, jota Malta ja Italia eivät huolineet satamiinsa (<a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005714754.html"><u>HS 10.6.2018</u></a>).</p><p>EU-maat ovat siis jo alkaneet riidellä kovin ottein keskenään.</p><p>Aquarius-laivan kohtelulla Italian tuore sisäministeri Matteo Salvini näytti, mitä uuden oikeistohallituksen agendalle vahvasti kuuluva turvapaikkapolitiikan kiristäminen käytännössä merkitsee. Muut EU-maat joutuvat nyt maksamaan hintaa sille, etteivät ole osoittaneet riittävää ymmärrystä Italialle, joka on EU-maista eniten joutunut ottamaan vastaan Afrikan puolelta Välimeren yli saapuvia pakolaisia.</p><p>Jatkossa Frontexilla tulee olla keskeinen rooli EU:n rajavalvonnassa ja sitä kautta pakolais- ja siirtolaisasian saamisessa hallintaan. Frontexin tulisi olla se viranomaistoimija, josta kaiken pitäisi lähteä liikenteeseen. Frontexin lisäksi tarvitaan EU:n sisällä toki myös muiden EU-viranomaisinstituutioiden radikaaleja uudelleen määrittelyjä.</p><p>Mutta aluksi hieman lisää Frontexista ja kaikkein aluksi hieman Suomesta ja Frontexista. Suomelle, jolla on yli 1 300 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa, Frontex olisi tärkeä toimija sen uudessa roolissa.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>&rdquo;<em>Käännän tämän toisin päin niin, että tämän ilmiön aikana ja sen jälkeisessä tilannearviossa ja siihen liittyvien rikostapausten esitutkinnassa ilmeni yhä vähemmän sellaisia tekijöitä, joiden perusteella olisi voitu päätellä, että se oli spontaania siirtolaisuutta.</em>&rdquo;</p><p>Noin lausui Suomen rajavartiolaitoksen uusi päällikkö kenraalimajuri Ilkka Laitinen Helsingin Sanomien haastattelussa (<a href="https://www.hs.fi/paivanlehti/10062018/art-2000005713914.html"><u>HS 10.6.2018</u></a>). Ilkka Laitinen aloittaa uuden virkansa syyskuun alussa.</p><p>Laitinen lausui diplomaattisesti sen, mikä meillä kaikilla on ollut jo tiedossa, mutta mitä vielä suomalaispoliitikot eivät ole tohtineet julkisesti myöntää. Talven 2015-16 pakolaistulva Venäjältä pohjoisen itärajan yli Suomeen oli Venäjän tarkasti harkitsema poliittinen operaatio.</p><p>Venäjä yllätti Suomen housut kintuissa. Venäjä tietää ja tuntee Suomen heikkoudet. Suomi ei ollut varautunut, että Venäjän vastainen itäraja alkaisi vuotaa pakolaisia, koska Suomen mielestä Venäjän kanssa solmittu vanha rajasopimus estäisi paperittomien tai ilman viisumia olevien ihmisten pääsyn Suomeen.</p><p>Tapaus osoittaa, että Venäjällä on kyllä tarvittaessa kyvykkyys tehdä solmimansa sopimukset pätemättömiksi. Niihin ei siis voi täysin luottaa. Suomi luotti vanhaan rajasopimukseen eikä uskonut Venäjän haastavan sitä, mutta Venäjäpä haastoikin.</p><p>Suomen rajavalvonta ei olisi kyennyt patoamaan pakolaistulvaa, jos Venäjä olisi avannut hanat apposen auki. Jo vähäinen 1 700 pakolaisen määrä tuotti Suomelle tuskaa saaden maata sekaisin.</p><p>Aikaansaamallaan pakolaisepisodilla Venäjällä oli halu viestittää jotain Suomelle Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyen. Mitä Venäjä halusi viestittää? Oliko Suomen Nato-kanta herkässä vaiheessa?</p><p>Kirjoitin aikanaan itärajan pakolaisepisodin ja Suomen Nato-asioiden linkittymisestä blogikirjoituksen otsikolla &rdquo;<em>Itärajan pakolaiskriisissä kysymys oli Suomen Nato-jäsenyydestä</em>&rdquo; (<a href="http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/214742-itarajan-pakolaiskriisissa-kysymys-oli-suomen-nato-jasenyydesta"><u>US-blogi 3.4.3016</u></a>).</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan ydin Suomen Venäjä-suhteissa on ollut, ettei EU saa olla Suomi-Venäjä-suhteiden välissä. Linjan ydin on ollut, ettei Suomi varsinkaan ongelmatapauksissa hoida suhteitaan Venäjään EU:n avustamana eikä EU:n johdolla. Suomi torjui talven 2015-16 pakolaistulvan ratkaisut EU:n kautta, vaikka niitä ponnekkaasti esitettiin.</p><p>Europarlamentaarikko Heidi Hautala kritisoi uuden määräaikaisen rajasopimuksen Venäjän kanssa solminutta Suomea oikein perustein.</p><p>&rdquo;<em>Tämä neuvottelutilanne on ollut todella erikoinen. <u>Se on ollut alun perinkin virhe, että ollaan lähdetty kahdenvälisesti [ilman EU:ta] neuvottelemaan.</u></em>&rdquo;</p><p>&rdquo;<em>Kotimaisessa keskustelussa on tullut tavaksi hokea, että meillä on erityissuhde Venäjän kanssa ja <u>meidän pitää hoitaa sitä kahdenvälisesti.</u> Sanotaan, että olisi parempi, jos saisimme sopia kahdenvälisesti kaupasta Venäjän kanssa ja toivotaan, että ei olisi pakotteita. Toki keskustella saa, mutta <u>on vaarallista ajatella, että suhteiden hoitaminen suoraan Moskovan kanssa olisi mikään ratkaisu, päinvastoin, siinä joutuu tilanteeseen, että mitä seuraavaksi.</u></em>&rdquo;</p><p>Noin totesi Heidi Hautala Iltalehden sivuilla Suomen tyylistä hoitaa itärajan ongelmia yksin ilman EU:n leveämpiä harteita (<a href="https://www.iltalehti.fi/uutiset/2016041221407631_uu.shtml"><u>IL 12.4.2016</u></a>). Venäjä vei ja Suomi vain vikisi, koska Suomi halusi välttämättä vikistä.</p><p>Heidi Hautalan sanat ovat viisaita sanoja, joihin yhdyn täysin.</p><p>Suomen poliittinen linjaus yrittää hoitaa Venäjään liittyvät ongelmat kahden kesken on vaikea perustella johdonmukaisesti. Suomen tulisi ymmärtää, etteivät reilun viiden miljoonan asukkaan Suomella riitä rahkeet olla tasavertainen neuvottelukumppani Venäjän kanssa. Suomella pitäisi olla neuvotteluasemaa tasapainottavaa voimaa taustallaan.</p><p>Venäjä ja Suomi ovat neuvottelukumppaneina epäsuhtaisia ja silti Suomi yrittää pitää itsellensä tuon kyseenalaisen neuvotteluasetelman jostakin kumman syystä kerta toisensa jälkeen. Kahdenkeskisissä neuvotteluissa ilman taustavoimaa Suomella on suuri vaara joutua alistumaan yksipuolisesti Venäjän esityksiin, tosin tuostahan Suomella on jo pitkää historiaa kylmän sodan ajoilta.</p><p>Suomessa eivät kaikki poliitikot ole edelleenkään ymmärtäneet, että Venäjä tietää Suomen yrittävän hoitaa Venäjän kanssa kahdenkeskisiä asioita vain kaksistaan. Venäjä siis tietää ja tuntee Suomen strategian, mikä helpottaa Venäjän toimintaa. Venäjä näytti tämän mahdollisuutensa Suomelle talven 2015-16 pakolaiskriisin yhteydessä.</p><p>Suomen neuvotteluasema suhteessa Venäjään olisi parempi, jos sillä olisi kantojensa tueksi taustalla EU ja Nato. Suomella pitäisi olla neuvotteluissa venäläisajatuksiin vaikuttavaa taustavoimaa, jolla se voisi tarvittaessa vääntää. Yleensä riittää, että takana on voimaa eikä sitä tarvitse useinkaan käyttää.</p><p>Miksi kummassa Suomi on kieltänyt EU:n Suomii-Venäjä-suhteissa?</p><p>Kyse on presidentin vallasta ja Suomen perinteisestä presidentti-instituutiosta, vaikka presidentin valta-asemaa onkin heikennetty perustuslaissa jo kahteen otteeseen.</p><p>Suomi-Venäjä-suhteiden pitämisellä tiukasti vain presidentin näpeissä nykyinenkin presidentti hakee oikeutusta Kekkos-ajan tapaan olemassaololleen ja vallalleen, joita muuten ei enää olisi. Presidentin valta linkittyy siis Venäjään ja siksi Suomen presidentit ovat olleet Venäjästä niin mustasukkaisia. Luodaan kuvaa, ettei kukaan muu osaisi hoitaa Venäjä-suhteita. Tuo uppoa edelleenkin hyvin Suomen kansaan ja tuota presidenttikuvaa Venäjäkin pyrkii edistämään Suomessa, koska se on Venäjän etu. Suomen Nato-jäsenyys merkitsisi presidentin aseman heikkenemistä.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>&rdquo;<em>Analyysi: EU:n turvapaikkapolitiikka on rikki, eikä Suomea kiinnosta osallistua remonttiin</em>&rdquo; oli uutisotsikko Ylen sivuilla jo vuosi sitten (<a href="https://yle.fi/uutiset/3-9739528"><u>Yle 25.7.2017</u></a>). Turvapaikkapolitiikan ongelmat ovat EU:lle ylitsepääsemättömän vaikea asia eikä ole näköpiirissä, että yhteinen ratkaisu jäsenmaiden välille löytyisi. Vanhat asiat pitäisi nollata ja aloittaa puhtaalta pöydältä. Suomi ei ole ollut edistämässä yhteistä ratkaisua.</p><p>Tanskan pääministeri Lars Løkke Rasmussen on ehdottanut, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille ja lähtömaihinsa palauttamista odottaville rakennettaisiin kokoamisleirejä tai säilytyskeskuksia EU:n ulkopuolelle (<a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005709139.html"><u>HS 6.6.2018</u></a>). Nyt Saksa, Tanska, Itävalta ja Hollanti suunnittelevat yhdessä EU:n ulkopuolelle perustettavaa pakolaisleiriä, jonne unionin jäsenmaat voisivat palauttaa kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat (<a href="https://www.aamulehti.fi/ulkomaat/turvapaikanhakijoille-puuhataan-suurta-sailytyskeskusta-eun-ulkopuolelle-mukana-ainakin-saksa-hollanti-itavalta-ja-tanska-200998240/"><u>Aamulehti 7.6.2018</u></a>).</p><p>Euroopan ulkopuolelle perustettavista pakolaisleireistä puhuttiin EU:ssa jo reilu vuosi sitten.</p><p>Unkari, Puola, Tšekki, Italia ja Itävalta ovat keskenään hakemassa liittolaisuutta yhteiselle turvapaikkapolitiikalle. Itävallassa ja Italiassa uudet hallitukset ovat populistien ja maahanmuuttovastaisten muodostamia, mikä on helpottanut EU:n nykyiseen turvapaikkapolitiikkaan kriittisesti suhtautuvien maiden yhdentymistä yhä suurempana joukkona.</p><p>Unkari, Puola, Tšekki ovat kieltäytyneet ottamasta pakolaisia maahan EU:n sisäisiä siirtoja koskevan sopimuksen mukaisesti. Viimeisempänä esimerkkinä Unkarissa Viktor Orbánin hallitus on antanut uuden lakipaketin, joka kriminalisoi turvapaikanhakijoiden auttamisen ja estää käytännössä turvapaikan hakemisen Unkarissa (<a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005699288.html"><u>HS 29.5.2018</u></a>).</p><p>EU:n turvapaikkapolitiikka on tosiaankin täysin rikki.</p><p>Johtopäätös:</p><p>Kun EU ei ole kyennyt vuosien saatossa löytämään yhdessä ratkaisuja pakolais- ja siirtolaisongelmaan, eri EU-maat ovat alkaneet liittoutua pienimmissä ryhmissä hajottaen tässäkin asiassa EU:n yhtenäisyyttä. Tähän hajotukseen ei ole tarvittu Venäjää, sen EU-maat ovat osanneet tehdä keskenäänkin.</p><p>Eri EU-jäsenmaiden pyrkimys hakea kumppaneita pienempiin yhtenäisiin ryhmiin on ymmärrettävää. Vastaavaa EU:n osablokkiutumista pienempiin ryhmiin on nähtävissä myös jo EU:n puolustusyhteistyössä, josta kirjoitin aikaisemmin (<a href="http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255033-suomen-tulee-liittoutua-sinne-missa-on-sotilaallista-voimaa"><u>US-blogi 8.5.2018</u></a>).</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>EU:n on määrä käsitellä unionin muuttoliikettä ja turvapaikkapolitiikkaongelmia taas kerran kesäkuun lopun Eurooppa-neuvoston kokouksessa Brysselissä 28.&ndash;29.6.2018 (<a href="http://www.consilium.europa.eu/media/34600/provisional-agenda-euco-june18-en.pdf"><u>esityslista</u></a>). Kokous on tärkeä ja näkisin sen viimeisenä mahdollisuutena tehdä yhteisiä päätöksiä ennen kuin EU hajoaa maahanmuutto- ja pakolaiskysymyksissä täysin eri kuppikuntiin.</p><p>Neuvotteluelementtejä Eurooppa-neuvoston kokouksessa ovat mm. Dublin-järjestelmän 4. vaihe, Eurodac-järjestelmä ja EU:n turva&shy;paikkavirasto. Säännöt turvapaikanhakijoiden uudelleensijoittamiselle pitäisi myös lyödä lukkoon.</p><p>Dublinin yleissopimuksessa määrätään, mikä jäsenvaltio käsittelee turvapaikkahakemuksen. Yleissopimus solmittiin vuonna 1990 ja se tuli voimaan vuonna 1997. Dublin II -asetuksella (<a href="https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=LEGISSUM:l33153&amp;from=FI"><u>Dublin II -asetus</u></a>,<a href="https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32003R0343&amp;from=FI"><u> 343/2003</u></a>) korvattiin vuonna 2003 &nbsp;tuo vuoden 1990 Dublinin yleissopimus ja tuossa vuoden 2003 asetuksessa vahvistettiin turvapaikkahakemuskäsittelyn toimivalta. Sopimusta päivitettiin taas kertaalleen Dublin III -asetuksella (<u><a href="https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32013R0604&amp;from=EN">604/2013</a></u>) vuonna 2013. Nyt pitäisi päättää neljännestä päivityksestä (<a href="https://ec.europa.eu/home-affairs/sites/homeaffairs/files/what-we-do/policies/european-agenda-migration/proposal-implementation-package/docs/20160504/dublin_reform_proposal_en.pdf"><u>COM (2016) 270, 2016/0133</u></a>).</p><p>Vastaanottodirektiivi (<a href="https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32013L0033&amp;from=FI"><u>2013/33/EU</u></a>, <a href="http://valtioneuvosto.fi/delegate/file/18076"><u>COM (2016) 465</u></a>, <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/U_37+2016.aspx"><u>U 37/2016 vp</u></a>) käsittelee puolestaan mm. kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vaatimuksista.</p><p>Eurodac (<a href="https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=LEGISSUM:l33081&amp;from=FI"><u>Eurodac-järjestelmä</u></a>, <a href="https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32000R2725&amp;from=FI"><u>2725/2000</u></a>) on puolestaan järjestelmä turvapaikanhakijoiden sormenjälkien vertailemista varten.</p><p>Euroopan unionin tuleva turvapaikkavirasto (European Union Agency for Asylum, EUAA) on vielä tällä hetkellä muodossa Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto (European Asylum Support Office, <a href="https://www.easo.europa.eu/"><u>EASO</u></a>) eikä EUAA:lla ei vielä ole kotisivujakaan (<a href="http://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/BRIE/2016/595849/EPRS_BRI%282016%29595849_EN.pdf"><u>EUAA Briefing</u></a>). Euroopan unionin tulevan turvapaikkaviraston pyrkimys on parantaa yhteisen turvapaikkajärjestelmän toimintaa nykyisen Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO) työn pohjalta. Toimijoita olisivat kuitenkin edelleen yksittäiset EU-maat eikä täysivaltaisen turvapaikka-asioita käsittelevän viraston luominen ole edennyt tuloksellisesti EU-maiden erimielisyyksien vuoksi.</p><p>Yrityksistä huolimatta turvapaikanhakijoiden edelleen liikkuminen EU:n sisällä on ongelmallista eivätkä vastaanotto-olosuhteet EU:n alueella ole yhdenmukaisia. Ongelmia ei saada ratkaistuksi niin kauan, kun kukin jäsenmaa hoitaa näitä yksin ensisijaisesti omista lähtökohdista eivätkä EU-maat kykene toimimaan kollektiivisesti.</p><p>Komissioin hyvätkin ehdotukset ovat jääneet toteutumatta. EU-jäsenmailla tulisi olla enemmän valmiuksia siirtää toimivaltaa EU:lle. Jotta jäsenmaat uskaltaisivat siirtää toimivaltaa EU:lle, pitäisi olla kokonaispaketti päätettäväksi. Osauudistuksiin hivuttautumalla jäsenmaat suhtautuvat ymmärrettävästi epäillen, kun lopullisesta tuloksesta ei ole tietoa.</p><p>Käsillä olevat nykymuotoiset ehdotukset eivät todennäköisesti saa Eurooppa-neuvostoa yksimielisiin ratkaisuihin. Miksi nyt, kun ei aikaisemminkaan? Maat ovat aivan liian erimielisiä eikä erilaisia tavoitteita ole kyetty saattamaan yhteen. EU on edelleen liian hajanainen päätöksentekoon. EU:n muuttoliikettä ja turvapaikkapolitiikkaongelmia koskevat ongelmat jäävät Brysselin kokouksessa taas kerran ilman uskottavaa ratkaisua.</p><p>Kuinka EU:n ja Schengen-alueen ulkorajojen valvonta ja turvapaikkapolitiikka tulisi sitten ratkaista niin, että kaikki osapuolet voisivat ratkaisun hyväksyä ja se olisi periaatteiltaan toimiva pitkälle tulevaisuuteen ilman jatkuvia poliittisia riitoja?</p><p>EU:n yhtenäisyys on kaikki kaikessa. Sen eteen jokaisen kannattaa antaa hieman periksi.</p><p>Esitän ehdotukseni kolmessa seuraavassa kappaleessa. Ratkaisun avain on, että sen voi hyväksyä niin maahanmuuttokriittisin kuin myös maahanmuuttomyönteisin EU-maa.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Ehdotus koskee ensinnäkin raja- ja merivartiovirasto Frontexia, josta pitäisi tulla EU:n ja Schengen-alueen virallinen rajavalvoja ulkorajoille. Rajavalvonnan toimivalta tulisi siirtää Frontexille.</p><p>EU- ja Schengen-maiden tulisi luopua omista rajavartiolaitostehtävistään tälle uudelle virastolle, jossa kaikki EU:n ja Schengen-alueen maat olisivat mukana eivätkä luonnollisestikaan vain ne maat, joilla on ulkorajaa. Lentoliikenteessähän kaikki maat ovat ulkorajamaita. Schengen-maista Islanti, Liechtenstein, Norja ja Sveitsi eivät kuulu EU:hun</p><p>Tähän saakka kukin EU-maa, joka sijaitsee EU:n ulkorajalla, on yksin vastuussa valvonnasta omalla rajallaan ja samalla siis EU:n ulkorajalla. Frontex ei siis ole virallinen toimija vastaavasti kuin kunkin maan oma rajavartiolaitos. Koska EU ei ole valtio, niin Frontexin juridinen toimivalta-asema jouduttaisiin miettimään uudestaan, mutta se on kuitenkin lähinnä tekninen ratkaisu, jos poliittinen yksimielisyys olisi mahdollista saavuttaa. Ratkaisumalleja Frontexin juridiselle asemalle olisi useita.</p><p>Frontexissa käytännöt, toimintatavat, turvapaikkahakemusten vastaanotto ja kaikki muu ulkorajoilla olisi yhtenäistä Suomen Raja-Joosepin rajanylityspaikasta Espanjan Ceutan rajanylityspaikkaan Afrikassa. Ulkorajoilla suhteessa maahantulijoihin EU olisi kuin yksi valtio. Frontexilla olisi luonnollisesti koko EU:ta koskevat tietokannat käytössään mukaan lukien vaikkapa Eurodac-järjestelmä.</p><p>Normaalitilanteessa kunkin maan rajavartijat hoitaisivat rajavalvontatehtävänsä kuten nytkin, mutta Frontexin alaisuudessa. Sen sijaan, jos jollekin ulkoraja-alueelle kohdistuisi pakolaistulva tai muu vastaava sellainen tilanne, etteivät maan omat rajavartijat kykenisi enää hoitamaan rajavalvontatehtävänsä, siirtäisi Frontex rajavalvontaa EU:n muista maista siinä laajuudessa, mitä ulkorajan valvonta edellyttäisi.</p><p>Frontexille siis siirtyisivät kaikki ne tehtävät, jotka esimerkiksi Suomen Rajavartiolaitoksella on. Normaalioloissa näitä tehtäviä hoitaisivat edelleen suomalaiset rajavartijat, mutta poikkeustilanteissa heillä olisi velvollisuus mennä valvomaan vaikkapa Viron tai Kreikan ulkorajaa.</p><p>Henkilöstöä siis siirrettäisiin sinne, missä kulloinkin tarvetta on. Talven 2015-16 itärajan pakolaistulvan kaltaisessa tilanteessa Frontex olisi siirtänyt Suomen itärajalle sen verran rajavartijavoimaa, kuin mitä tilanne olisi vaatinut huomioiden myös Venäjän provokatiiviset päämäärät Suomea kohtaan.</p><p>Frontex olisi myös viranomainen, jolla olisi reaaliaikainen tieto Euroopan laajuisesti kaikista rajan ylittäneistä ja rajalla turvapaikkahakemuksen jättäneistä. Frontexin vastuulla olisi, ettei EU:n ulkorajaa kukaan ylitä luvatta sisään eikä ulos.</p><p>Frontex on kuitenkin vain osaratkaisu - mutta ehdoton - pakolais- ja siirtolaiskysymyksen saamiseksi hallintaan EU:n alueella.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Saksa, Tanska, Itävalta ja Hollanti suunnittelevat nyt siis EU:n ulkopuolelle perustettavaa pakolaisleiriä, jonne unionin jäsenmaat voisivat palauttaa kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat. Ensimmäisenä julkisuuteen pakolaisleirit lanseerasi Tanskan pääministeri Lars Løkke Rasmussen.</p><p>EU:n ei pidä perustaa mitään pakolaisleirejä tai pakolaiskeskuksia noilla nimillä.</p><p>Leiri-sanalla on niin huono kaiku pakolaisiin liitettynä, että sanaa ei pitäisi käyttää missään yhteydessä. Myös vastaanottokeskus-sanalla on huono maine, kun puhutaan suomen kielestä.</p><p>Turvapaikkakeskus saattaisi olla jo hyväksyttävä määrite.</p><p>EU:n jäsenmaiden tulisi järjestää koko turvapaikkapolitiikka ja turvapaikanhakijoiden prosessointi keskitetysti EU:n puitteissa, ei EU:n kunkin jäsenmaan puitteissa erikseen.</p><p>EU:n puitteissa järjestettävän prosessin tulisi käsittää koko viranomaisprosessi turvapaikanhakijoiden ensirekisteröinnistä ja turvapaikkahakemusten käsittelystä turvapaikan saaneiden toimittamiseen siihen EU-maahan, jolle vastaanotto on langetettu. Prosessin tulisi käsittää myös kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden asuttaminen turvapaikkakeskukseen ennen palauttamista takaisinottomaahan.</p><p>Turvapaikanhakijan sijainti olisi valvotussa turvapaikkakeskuksessa, kunnes hänen kohtalonsa olisi ratkaistu. Pääseminen &rdquo;kadoksiin&rdquo; EU:n sisälle ei olisi mahdollista. Turvapaikanhakijan turvallisuus olisi myös taatumpi kuin olla luvattomana pitkin Eurooppaa uhkana tulla hyväksikäytetyksi niin työmarkkinoilla kuin mahdollisesti myös muutoin.</p><p>EU:n toimija viranomaisena olisi Euroopan unionin turvapaikkavirasto (European Union Agency for Asylum, EUAA). Turvapaikkapäätöksen valituskanava olisi EU:n oikeuselimiin, mikäli turvapaikanhakijoita ei olisi &rdquo;nimetty&rdquo; EU-maille siinä suhteessa, mikä on kunkin EU-maan painoarvo vaikkapa bruttokansantuotteella tai väkiluvulla määriteltynä.</p><p>Suomen painoarvo bruttokansantuotteella mitattuna olisi noin 1,5 prosenttia (224 mrd./15 300 mrd.= ~1,5 prosenttia) ja väkiluvulla mitattuna noin 1,1 prosenttia (5,5 miljoonaa/508 miljoonaa= ~1,1 prosenttia). Suomen osuus olisi siis karkeasti 1,0-1,5 prosenttia koko EU:n osuudesta.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Frontexin tulisi olla se rajaviranomainen koko Euroopassa ja Schengenin alueella, joka suorittasi turvapaikkaa hakevien ensirekisteröinnin. Tämän jälkeen kaikki hakijat ja ilman maahantuloasiakirjoja saapuvat siirtolaiset sijoitettaisiin heti eri turvapaikkakeskuksiin, jotka olisivat yhtä kuin vaikkapa Suomessa olevat nykyiset vastaanottokeskukset tai Lars Løkke Rasmussenin tarkoittamat pakolaisleirit.</p><p>Turvapaikkakeskuksessa pakolaisasioita hoitaisi päävastuullisena Euroopan unionin turvapaikkavirasto EUAA. Siitä käytännöstä luovuttaisiin, jossa turvapaikanhakijoiden on haettava turvapaikkaa ensimmäisestä valtiosta, johon he saapuvat, ellei heillä ole perhettä muualla. Se ensimmäinen valtio olisi siis jatkossa oikeustoimijana EU tai EU-maiden eräänlainen kollegio erikseen määrättävällä periaatteella, mikäli lainsäädännön muuttaminen tuottaisi ongelmia.</p><p>Turvapaikanhakija asetettaisiin siis heti ensirekisteröinnin jälkeen turvapaikkakeskukseen, jossa hänen turvapaikkahakemus käsitellään. Jos hakemus saa kielteisen päätöksen, jää hakija turvapaikkakeskukseen, josta hänet palautetaan takaisinottomaahan. Jos hakijalle myönnetään turvapaikka, sijoitetaan turvapaikan saanut johonkin EU-maahan erikseen määrättävällä periaatteella. Tuossa periaatteessa kukin maa vastaa turvapaikan saajien sijoittamisesta omalla painoarvollaan, Suomi siis noin 1,0-1,5 prosentin osuudella.</p><p>Kun turvapaikkaa haetaan vaikkapa Lapin Raja-Joosepin rajavartioasemalla, niin sitä ei siis haeta Suomesta vaan EU:sta ja ehkäpä myös Schengen-maista kollektiivisesti niin, että turvapaikanhakija ei tiedä tulevaa sijoitusmaataan, jos hän on oikeutettu turvapaikkaan ja turvapaikka myönnetään. EU:n ulkopuolisilla Schengen-mailla saataisi olla halukkuutta lähteä mukaan tällaiseen järjestelmään.</p><p>EU:lla tulisi olla lukuisia turvapaikkakeskuksia, joiden kapasiteetti olisi jopa satojatuhansia ihmisiä, mikäli siirtolais- ja pakolaisvirrat sitä edellyttäisivät. Keskuksien tulisi olla hyvin rakennettuja ollen turvallisia asuinpaikkoja palveluineen ja ajanvietemahdollisuuksineen eikä mitään telttaleirejä.</p><p>Turvapaikkakeskuksia voisi olla EU-maissa tai EU-maiden ulkopuolella, mutta oleellista olisi, että keskukset olisivat EU-maiden valtiollista aluetta, joissa noudatettaisiin EU-maiden lainsäädäntöä.</p><p>Jos keskus olisi vaikkapa Turkissa tai Marokossa, olisi se kuitenkin EU-maiden hallitsemaa aluetta, jossa ei päde Turkin tai Marokon lainsäädäntö. Kyse on siis tavallaan vastaavasta, kuin mitä kunkin maan suurlähetystö on alueena toisessa valtiossa.</p><p>Prosessi, jossa EU-jäsenmaat päättivät maksaa Turkille miljardikorjaukset Turkin maaperälle ja Turkin hallintaan perustetuista pakolaisleireistä, oli irvokas. Turkin kanssa solmittu pakolaisten luovutussopimus oli siis irvokas. Vastaavaan ei EU:n ei pidä enää koskaan alentua. Harkitsemattomalla toiminnallaan EU on mahdollistanut Turkille myös uhkauksen purkaa luovutussopimus. Vastaavan uhkailutilanteeseen ei suurvallan pidä enää koskaan alistua.</p><p>Turvapaikkakeskuksista EU luonnollisesti maksaisi vuokraa sijaintimaalle ja pitäisi muutenkin huolta keskuksista kaikin puolin. Kukin EU-maa vastaisi omalla suhteellisella osuudellaan - siis painoarvollaan - koko tästä prosessoinnista.</p><p>Turvapaikkakeskuksiin olisi ehkä luotava oma EU-lainsäädäntö, koska EU-maat kollegiaalisesti tuskin suostuisivat, että alueella noudatettaisiin esimerkiksi jonkin maan rikoslakia eikä alue olisi jonkin yksittäisen EU-maan aluetta. Turvapaikkakeskuksien siviilitoimintaa ohjaisi lainsäädäntö vastaavasti kuin muunkin yhteiskunnan toimintaa ohjaa lainsäädäntö.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>EU:n yhteisellä turvapaikkakeskuksien turvapaikanhakumenettelyllä EU siis kontrolloisi täysin maahanmuuttoprosessia alusta loppuun.</p><p>Olisi todennäköistä, että turvapaikanhakijoiden määrä vähenisi, kun hakijalla ei ole ennakkotietoa, mihin maahan joutuisi, jos turvapaikka heltiäisi. Haluttiin Saksaan, mutta jouduttiinkin Unkariin. Toisaalta turvapaikkakeskuksien sijoittamisella epähoukutteleville alueille voitaisiin osaltaan leikata aineellista etua havittelevien turvapaikanhakijoiden ja luvattomien siirtolaisten määrää.</p><p>Jos esimerkiksi Italiaan saapuisi Välimeren yli kerrallaan 10&nbsp;000 pakolaiseksi pyrkivää ja turvapaikanhakijaa tai siirtolaista vailla virallisia matkustusasiakirjoja, Frontex ensirekisteröisi nämä ihmiset ja siirtäisi heidät vaikkapa Marokossa sijaitsevaan EU:n turvapaikkakeskukseen, jossa alkaisi turvapaikkahakemusten käsitelty EUAA:n vetämänä vastaavasti kuin vaikkapa Suomen maahanmuuttovirastossa.</p><p>EU:ssa yhteisesti sovitut hakemuskäsittelyn kriteerit luonnollisesti täyttäisivät kaikki kansainväliset sopimukset. Tämän jälkeen turvapaikan saaneet hakijat siirrettäisiin tulevaan sijoitusmaahan. Kielteisen päätöksen saaneet samoin kuin matkustusasiakirjattomat siirtolaiset palautettaisiin takaisinottomaahan suoraan turvapaikkakeskuksesta.</p><p>Jos 10&nbsp;000 turvapaikanhakijasta 4&nbsp;000 saisi turvapaikan ja Suomelle määrätty sijoitusosuus olisi turvapaikan saaneista vaikkapa 1,0-1,5 prosenttia, Suomeen siirrettäisiin 40-60 turvapaikan saanutta.</p><p>Päätöksiä turvapaikkakeskuksia tekisivät EU-maiden EUAA-virkamiehet, joista 1,0-1,5 prosenttia olisi suomalaisia. Jos joku maa ei haluaisi ottaa maaperälleen sille kuuluvaa osuutta turvapaikan saaneesta, se voisi ostaa sijoituksen toisesta EU-maasta näiden maiden keskenään sopimilla ehdoilla, käytännössä siis rahakorvauksella.</p><p>Kyse ei luonnollisesti ole mistään ihmiskaupasta. Unkarinkaan ei siis tarvitsi ottaa yhtään turvapaikan saanutta, mutta se joutuisi sopimaan rahallisella korvauksella jonkun toisen EU:n maan kanssa Unkarin vastuulle kuuluvien turvapaikan saaneiden kuluista.</p><p>Tämä ehdotus olisi pari vuotta sitten saanut täystyrmäyksen epäinhimillisenä, mutta nyt se olisi nykyeurooppalaisessa poliittisessa ilmapiirissä paras mahdollinen turva todellista turvaa tarvitseville.</p><p>EU:n rajavalvonta- ja turvapaikkapolitiikkaongelmat ovat ratkaistavissa koko EU:n kollektiivisuudella ja siirtämällä vastuuta jäsenmailta EU:lle.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Frontex auttaa EU-maita ja Schengen-maita valvomaan ulkorajojaan. Se myös tukee rajavalvonnan yhdenmukaistamista eri puolilla EU:ta. Se edistää rajaviranomaisten välistä yhteistyötä kaikissa EU-maissa ja antaa teknistä tukea ja asiantuntija-apua.

Kukin EU-maa, joka sijaitsee EU:n ulkorajalla, on yksin vastuussa valvonnasta rajallaan. Frontex voi kuitenkin antaa teknistä apua EU-maille, joihin kohdistuu erityisen suuri muuttopaine.

Nuo Euroopan unionin suomenkielisillä kotisivuilla olevat lainaukset kertovat Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexin tämänhetkisistä tehtävistä (EU, Frontex).

Frontexille on säädetty asetuksilla EU:ssa useita vastuualueita, muttei kokonaisvastuuta EU:n ulkorajojen valvonnasta, josta siis vastaa kukin jäsenmaa omien rajojensa osalta (2016/1624 sekä myös 1052/2013, 656/2014, 2016/399 ja 2008/115/EY, taustatietona EY 2007/2004, EY 863/2007, 1168/2011 ja 2016/1624).

Euroopan turvapaikkapolitiikka on kroonisesti kriisissä ja kriisissä on nyt uusi vaihe – samalla setvitään parin viime vuoden suuria virheitä” oli uutisotsikko Helsingin Sanomissa muutama päivä sitten (HS 10.6.2018).

Tuo Helsingin Sanomien otsikko kuvaa hyvin, miten EU on ollut kyvytön ratkaisemaan rajavalvonta- ja turvapaikkapolitiikkaansa pakolaiskriisissä. Setvintää on taas kerran luvassa kuun lopulla pidettävässä Eurooppa-neuvoston kokouksessa.

Ratkaisukyvyttömyyden seurauksena populistiset maahanmuuttonäkemykset ovat saaneet kasvavaa jalansijaa EU:ssa, nyt viimeksi tänä ja viime vuonna Saksassa, Itävallassa ja Italiassa. Ruotsissa maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuva Ruotsidemokraatit on ensi syksyn parlamenttivaalien suurin voittaja. EU:n maahanmuuttopolitiikan ongelmat heijastuvat koko unionin toimintaan hetkellä, jolloin unioniin pitäisi olla kaikkein yhtenäisin ulkoisten haasteiden paineessa.

Jos EU ei nyt kykene viimein ratkaisemaan maahanmuuttopolitiikkansa ongelmia, koko EU lamaantuu, ei vain EU:n maahanmuuttopolitiikka. Kahden viime vuoden aikana tilanne jäsenmaissa on pikkuhiljaa kulkenut kohti hallitsematonta kaaosta.

Tuorein ikävä EU-pakolaisepisodiesimerkki löytyy Italian, Maltan ja Espanjan välillä. Lopulta Espanja tarjoutui ottamaan vastaan 629 siirtolaista ja turvapaikanhakijaa Välimeren yli kuljettavan Aquarius-laivan, jota Malta ja Italia eivät huolineet satamiinsa (HS 10.6.2018).

EU-maat ovat siis jo alkaneet riidellä kovin ottein keskenään.

Aquarius-laivan kohtelulla Italian tuore sisäministeri Matteo Salvini näytti, mitä uuden oikeistohallituksen agendalle vahvasti kuuluva turvapaikkapolitiikan kiristäminen käytännössä merkitsee. Muut EU-maat joutuvat nyt maksamaan hintaa sille, etteivät ole osoittaneet riittävää ymmärrystä Italialle, joka on EU-maista eniten joutunut ottamaan vastaan Afrikan puolelta Välimeren yli saapuvia pakolaisia.

Jatkossa Frontexilla tulee olla keskeinen rooli EU:n rajavalvonnassa ja sitä kautta pakolais- ja siirtolaisasian saamisessa hallintaan. Frontexin tulisi olla se viranomaistoimija, josta kaiken pitäisi lähteä liikenteeseen. Frontexin lisäksi tarvitaan EU:n sisällä toki myös muiden EU-viranomaisinstituutioiden radikaaleja uudelleen määrittelyjä.

Mutta aluksi hieman lisää Frontexista ja kaikkein aluksi hieman Suomesta ja Frontexista. Suomelle, jolla on yli 1 300 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa, Frontex olisi tärkeä toimija sen uudessa roolissa.

                                                                                         ****

Käännän tämän toisin päin niin, että tämän ilmiön aikana ja sen jälkeisessä tilannearviossa ja siihen liittyvien rikostapausten esitutkinnassa ilmeni yhä vähemmän sellaisia tekijöitä, joiden perusteella olisi voitu päätellä, että se oli spontaania siirtolaisuutta.

Noin lausui Suomen rajavartiolaitoksen uusi päällikkö kenraalimajuri Ilkka Laitinen Helsingin Sanomien haastattelussa (HS 10.6.2018). Ilkka Laitinen aloittaa uuden virkansa syyskuun alussa.

Laitinen lausui diplomaattisesti sen, mikä meillä kaikilla on ollut jo tiedossa, mutta mitä vielä suomalaispoliitikot eivät ole tohtineet julkisesti myöntää. Talven 2015-16 pakolaistulva Venäjältä pohjoisen itärajan yli Suomeen oli Venäjän tarkasti harkitsema poliittinen operaatio.

Venäjä yllätti Suomen housut kintuissa. Venäjä tietää ja tuntee Suomen heikkoudet. Suomi ei ollut varautunut, että Venäjän vastainen itäraja alkaisi vuotaa pakolaisia, koska Suomen mielestä Venäjän kanssa solmittu vanha rajasopimus estäisi paperittomien tai ilman viisumia olevien ihmisten pääsyn Suomeen.

Tapaus osoittaa, että Venäjällä on kyllä tarvittaessa kyvykkyys tehdä solmimansa sopimukset pätemättömiksi. Niihin ei siis voi täysin luottaa. Suomi luotti vanhaan rajasopimukseen eikä uskonut Venäjän haastavan sitä, mutta Venäjäpä haastoikin.

Suomen rajavalvonta ei olisi kyennyt patoamaan pakolaistulvaa, jos Venäjä olisi avannut hanat apposen auki. Jo vähäinen 1 700 pakolaisen määrä tuotti Suomelle tuskaa saaden maata sekaisin.

Aikaansaamallaan pakolaisepisodilla Venäjällä oli halu viestittää jotain Suomelle Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyen. Mitä Venäjä halusi viestittää? Oliko Suomen Nato-kanta herkässä vaiheessa?

Kirjoitin aikanaan itärajan pakolaisepisodin ja Suomen Nato-asioiden linkittymisestä blogikirjoituksen otsikolla ”Itärajan pakolaiskriisissä kysymys oli Suomen Nato-jäsenyydestä” (US-blogi 3.4.3016).

                                                                                         ****

Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan ydin Suomen Venäjä-suhteissa on ollut, ettei EU saa olla Suomi-Venäjä-suhteiden välissä. Linjan ydin on ollut, ettei Suomi varsinkaan ongelmatapauksissa hoida suhteitaan Venäjään EU:n avustamana eikä EU:n johdolla. Suomi torjui talven 2015-16 pakolaistulvan ratkaisut EU:n kautta, vaikka niitä ponnekkaasti esitettiin.

Europarlamentaarikko Heidi Hautala kritisoi uuden määräaikaisen rajasopimuksen Venäjän kanssa solminutta Suomea oikein perustein.

Tämä neuvottelutilanne on ollut todella erikoinen. Se on ollut alun perinkin virhe, että ollaan lähdetty kahdenvälisesti [ilman EU:ta] neuvottelemaan.

Kotimaisessa keskustelussa on tullut tavaksi hokea, että meillä on erityissuhde Venäjän kanssa ja meidän pitää hoitaa sitä kahdenvälisesti. Sanotaan, että olisi parempi, jos saisimme sopia kahdenvälisesti kaupasta Venäjän kanssa ja toivotaan, että ei olisi pakotteita. Toki keskustella saa, mutta on vaarallista ajatella, että suhteiden hoitaminen suoraan Moskovan kanssa olisi mikään ratkaisu, päinvastoin, siinä joutuu tilanteeseen, että mitä seuraavaksi.

Noin totesi Heidi Hautala Iltalehden sivuilla Suomen tyylistä hoitaa itärajan ongelmia yksin ilman EU:n leveämpiä harteita (IL 12.4.2016). Venäjä vei ja Suomi vain vikisi, koska Suomi halusi välttämättä vikistä.

Heidi Hautalan sanat ovat viisaita sanoja, joihin yhdyn täysin.

Suomen poliittinen linjaus yrittää hoitaa Venäjään liittyvät ongelmat kahden kesken on vaikea perustella johdonmukaisesti. Suomen tulisi ymmärtää, etteivät reilun viiden miljoonan asukkaan Suomella riitä rahkeet olla tasavertainen neuvottelukumppani Venäjän kanssa. Suomella pitäisi olla neuvotteluasemaa tasapainottavaa voimaa taustallaan.

Venäjä ja Suomi ovat neuvottelukumppaneina epäsuhtaisia ja silti Suomi yrittää pitää itsellensä tuon kyseenalaisen neuvotteluasetelman jostakin kumman syystä kerta toisensa jälkeen. Kahdenkeskisissä neuvotteluissa ilman taustavoimaa Suomella on suuri vaara joutua alistumaan yksipuolisesti Venäjän esityksiin, tosin tuostahan Suomella on jo pitkää historiaa kylmän sodan ajoilta.

Suomessa eivät kaikki poliitikot ole edelleenkään ymmärtäneet, että Venäjä tietää Suomen yrittävän hoitaa Venäjän kanssa kahdenkeskisiä asioita vain kaksistaan. Venäjä siis tietää ja tuntee Suomen strategian, mikä helpottaa Venäjän toimintaa. Venäjä näytti tämän mahdollisuutensa Suomelle talven 2015-16 pakolaiskriisin yhteydessä.

Suomen neuvotteluasema suhteessa Venäjään olisi parempi, jos sillä olisi kantojensa tueksi taustalla EU ja Nato. Suomella pitäisi olla neuvotteluissa venäläisajatuksiin vaikuttavaa taustavoimaa, jolla se voisi tarvittaessa vääntää. Yleensä riittää, että takana on voimaa eikä sitä tarvitse useinkaan käyttää.

Miksi kummassa Suomi on kieltänyt EU:n Suomii-Venäjä-suhteissa?

Kyse on presidentin vallasta ja Suomen perinteisestä presidentti-instituutiosta, vaikka presidentin valta-asemaa onkin heikennetty perustuslaissa jo kahteen otteeseen.

Suomi-Venäjä-suhteiden pitämisellä tiukasti vain presidentin näpeissä nykyinenkin presidentti hakee oikeutusta Kekkos-ajan tapaan olemassaololleen ja vallalleen, joita muuten ei enää olisi. Presidentin valta linkittyy siis Venäjään ja siksi Suomen presidentit ovat olleet Venäjästä niin mustasukkaisia. Luodaan kuvaa, ettei kukaan muu osaisi hoitaa Venäjä-suhteita. Tuo uppoa edelleenkin hyvin Suomen kansaan ja tuota presidenttikuvaa Venäjäkin pyrkii edistämään Suomessa, koska se on Venäjän etu. Suomen Nato-jäsenyys merkitsisi presidentin aseman heikkenemistä.

                                                                                         ****

Analyysi: EU:n turvapaikkapolitiikka on rikki, eikä Suomea kiinnosta osallistua remonttiin” oli uutisotsikko Ylen sivuilla jo vuosi sitten (Yle 25.7.2017). Turvapaikkapolitiikan ongelmat ovat EU:lle ylitsepääsemättömän vaikea asia eikä ole näköpiirissä, että yhteinen ratkaisu jäsenmaiden välille löytyisi. Vanhat asiat pitäisi nollata ja aloittaa puhtaalta pöydältä. Suomi ei ole ollut edistämässä yhteistä ratkaisua.

Tanskan pääministeri Lars Løkke Rasmussen on ehdottanut, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille ja lähtömaihinsa palauttamista odottaville rakennettaisiin kokoamisleirejä tai säilytyskeskuksia EU:n ulkopuolelle (HS 6.6.2018). Nyt Saksa, Tanska, Itävalta ja Hollanti suunnittelevat yhdessä EU:n ulkopuolelle perustettavaa pakolaisleiriä, jonne unionin jäsenmaat voisivat palauttaa kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat (Aamulehti 7.6.2018).

Euroopan ulkopuolelle perustettavista pakolaisleireistä puhuttiin EU:ssa jo reilu vuosi sitten.

Unkari, Puola, Tšekki, Italia ja Itävalta ovat keskenään hakemassa liittolaisuutta yhteiselle turvapaikkapolitiikalle. Itävallassa ja Italiassa uudet hallitukset ovat populistien ja maahanmuuttovastaisten muodostamia, mikä on helpottanut EU:n nykyiseen turvapaikkapolitiikkaan kriittisesti suhtautuvien maiden yhdentymistä yhä suurempana joukkona.

Unkari, Puola, Tšekki ovat kieltäytyneet ottamasta pakolaisia maahan EU:n sisäisiä siirtoja koskevan sopimuksen mukaisesti. Viimeisempänä esimerkkinä Unkarissa Viktor Orbánin hallitus on antanut uuden lakipaketin, joka kriminalisoi turvapaikanhakijoiden auttamisen ja estää käytännössä turvapaikan hakemisen Unkarissa (HS 29.5.2018).

EU:n turvapaikkapolitiikka on tosiaankin täysin rikki.

Johtopäätös:

Kun EU ei ole kyennyt vuosien saatossa löytämään yhdessä ratkaisuja pakolais- ja siirtolaisongelmaan, eri EU-maat ovat alkaneet liittoutua pienimmissä ryhmissä hajottaen tässäkin asiassa EU:n yhtenäisyyttä. Tähän hajotukseen ei ole tarvittu Venäjää, sen EU-maat ovat osanneet tehdä keskenäänkin.

Eri EU-jäsenmaiden pyrkimys hakea kumppaneita pienempiin yhtenäisiin ryhmiin on ymmärrettävää. Vastaavaa EU:n osablokkiutumista pienempiin ryhmiin on nähtävissä myös jo EU:n puolustusyhteistyössä, josta kirjoitin aikaisemmin (US-blogi 8.5.2018).

                                                                                         ****

EU:n on määrä käsitellä unionin muuttoliikettä ja turvapaikkapolitiikkaongelmia taas kerran kesäkuun lopun Eurooppa-neuvoston kokouksessa Brysselissä 28.–29.6.2018 (esityslista). Kokous on tärkeä ja näkisin sen viimeisenä mahdollisuutena tehdä yhteisiä päätöksiä ennen kuin EU hajoaa maahanmuutto- ja pakolaiskysymyksissä täysin eri kuppikuntiin.

Neuvotteluelementtejä Eurooppa-neuvoston kokouksessa ovat mm. Dublin-järjestelmän 4. vaihe, Eurodac-järjestelmä ja EU:n turva­paikkavirasto. Säännöt turvapaikanhakijoiden uudelleensijoittamiselle pitäisi myös lyödä lukkoon.

Dublinin yleissopimuksessa määrätään, mikä jäsenvaltio käsittelee turvapaikkahakemuksen. Yleissopimus solmittiin vuonna 1990 ja se tuli voimaan vuonna 1997. Dublin II -asetuksella (Dublin II -asetus, 343/2003) korvattiin vuonna 2003  tuo vuoden 1990 Dublinin yleissopimus ja tuossa vuoden 2003 asetuksessa vahvistettiin turvapaikkahakemuskäsittelyn toimivalta. Sopimusta päivitettiin taas kertaalleen Dublin III -asetuksella (604/2013) vuonna 2013. Nyt pitäisi päättää neljännestä päivityksestä (COM (2016) 270, 2016/0133).

Vastaanottodirektiivi (2013/33/EU, COM (2016) 465, U 37/2016 vp) käsittelee puolestaan mm. kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vaatimuksista.

Eurodac (Eurodac-järjestelmä, 2725/2000) on puolestaan järjestelmä turvapaikanhakijoiden sormenjälkien vertailemista varten.

Euroopan unionin tuleva turvapaikkavirasto (European Union Agency for Asylum, EUAA) on vielä tällä hetkellä muodossa Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto (European Asylum Support Office, EASO) eikä EUAA:lla ei vielä ole kotisivujakaan (EUAA Briefing). Euroopan unionin tulevan turvapaikkaviraston pyrkimys on parantaa yhteisen turvapaikkajärjestelmän toimintaa nykyisen Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO) työn pohjalta. Toimijoita olisivat kuitenkin edelleen yksittäiset EU-maat eikä täysivaltaisen turvapaikka-asioita käsittelevän viraston luominen ole edennyt tuloksellisesti EU-maiden erimielisyyksien vuoksi.

Yrityksistä huolimatta turvapaikanhakijoiden edelleen liikkuminen EU:n sisällä on ongelmallista eivätkä vastaanotto-olosuhteet EU:n alueella ole yhdenmukaisia. Ongelmia ei saada ratkaistuksi niin kauan, kun kukin jäsenmaa hoitaa näitä yksin ensisijaisesti omista lähtökohdista eivätkä EU-maat kykene toimimaan kollektiivisesti.

Komissioin hyvätkin ehdotukset ovat jääneet toteutumatta. EU-jäsenmailla tulisi olla enemmän valmiuksia siirtää toimivaltaa EU:lle. Jotta jäsenmaat uskaltaisivat siirtää toimivaltaa EU:lle, pitäisi olla kokonaispaketti päätettäväksi. Osauudistuksiin hivuttautumalla jäsenmaat suhtautuvat ymmärrettävästi epäillen, kun lopullisesta tuloksesta ei ole tietoa.

Käsillä olevat nykymuotoiset ehdotukset eivät todennäköisesti saa Eurooppa-neuvostoa yksimielisiin ratkaisuihin. Miksi nyt, kun ei aikaisemminkaan? Maat ovat aivan liian erimielisiä eikä erilaisia tavoitteita ole kyetty saattamaan yhteen. EU on edelleen liian hajanainen päätöksentekoon. EU:n muuttoliikettä ja turvapaikkapolitiikkaongelmia koskevat ongelmat jäävät Brysselin kokouksessa taas kerran ilman uskottavaa ratkaisua.

Kuinka EU:n ja Schengen-alueen ulkorajojen valvonta ja turvapaikkapolitiikka tulisi sitten ratkaista niin, että kaikki osapuolet voisivat ratkaisun hyväksyä ja se olisi periaatteiltaan toimiva pitkälle tulevaisuuteen ilman jatkuvia poliittisia riitoja?

EU:n yhtenäisyys on kaikki kaikessa. Sen eteen jokaisen kannattaa antaa hieman periksi.

Esitän ehdotukseni kolmessa seuraavassa kappaleessa. Ratkaisun avain on, että sen voi hyväksyä niin maahanmuuttokriittisin kuin myös maahanmuuttomyönteisin EU-maa.

                                                                                         ****

Ehdotus koskee ensinnäkin raja- ja merivartiovirasto Frontexia, josta pitäisi tulla EU:n ja Schengen-alueen virallinen rajavalvoja ulkorajoille. Rajavalvonnan toimivalta tulisi siirtää Frontexille.

EU- ja Schengen-maiden tulisi luopua omista rajavartiolaitostehtävistään tälle uudelle virastolle, jossa kaikki EU:n ja Schengen-alueen maat olisivat mukana eivätkä luonnollisestikaan vain ne maat, joilla on ulkorajaa. Lentoliikenteessähän kaikki maat ovat ulkorajamaita. Schengen-maista Islanti, Liechtenstein, Norja ja Sveitsi eivät kuulu EU:hun

Tähän saakka kukin EU-maa, joka sijaitsee EU:n ulkorajalla, on yksin vastuussa valvonnasta omalla rajallaan ja samalla siis EU:n ulkorajalla. Frontex ei siis ole virallinen toimija vastaavasti kuin kunkin maan oma rajavartiolaitos. Koska EU ei ole valtio, niin Frontexin juridinen toimivalta-asema jouduttaisiin miettimään uudestaan, mutta se on kuitenkin lähinnä tekninen ratkaisu, jos poliittinen yksimielisyys olisi mahdollista saavuttaa. Ratkaisumalleja Frontexin juridiselle asemalle olisi useita.

Frontexissa käytännöt, toimintatavat, turvapaikkahakemusten vastaanotto ja kaikki muu ulkorajoilla olisi yhtenäistä Suomen Raja-Joosepin rajanylityspaikasta Espanjan Ceutan rajanylityspaikkaan Afrikassa. Ulkorajoilla suhteessa maahantulijoihin EU olisi kuin yksi valtio. Frontexilla olisi luonnollisesti koko EU:ta koskevat tietokannat käytössään mukaan lukien vaikkapa Eurodac-järjestelmä.

Normaalitilanteessa kunkin maan rajavartijat hoitaisivat rajavalvontatehtävänsä kuten nytkin, mutta Frontexin alaisuudessa. Sen sijaan, jos jollekin ulkoraja-alueelle kohdistuisi pakolaistulva tai muu vastaava sellainen tilanne, etteivät maan omat rajavartijat kykenisi enää hoitamaan rajavalvontatehtävänsä, siirtäisi Frontex rajavalvontaa EU:n muista maista siinä laajuudessa, mitä ulkorajan valvonta edellyttäisi.

Frontexille siis siirtyisivät kaikki ne tehtävät, jotka esimerkiksi Suomen Rajavartiolaitoksella on. Normaalioloissa näitä tehtäviä hoitaisivat edelleen suomalaiset rajavartijat, mutta poikkeustilanteissa heillä olisi velvollisuus mennä valvomaan vaikkapa Viron tai Kreikan ulkorajaa.

Henkilöstöä siis siirrettäisiin sinne, missä kulloinkin tarvetta on. Talven 2015-16 itärajan pakolaistulvan kaltaisessa tilanteessa Frontex olisi siirtänyt Suomen itärajalle sen verran rajavartijavoimaa, kuin mitä tilanne olisi vaatinut huomioiden myös Venäjän provokatiiviset päämäärät Suomea kohtaan.

Frontex olisi myös viranomainen, jolla olisi reaaliaikainen tieto Euroopan laajuisesti kaikista rajan ylittäneistä ja rajalla turvapaikkahakemuksen jättäneistä. Frontexin vastuulla olisi, ettei EU:n ulkorajaa kukaan ylitä luvatta sisään eikä ulos.

Frontex on kuitenkin vain osaratkaisu - mutta ehdoton - pakolais- ja siirtolaiskysymyksen saamiseksi hallintaan EU:n alueella.

                                                                                         ****

Saksa, Tanska, Itävalta ja Hollanti suunnittelevat nyt siis EU:n ulkopuolelle perustettavaa pakolaisleiriä, jonne unionin jäsenmaat voisivat palauttaa kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat. Ensimmäisenä julkisuuteen pakolaisleirit lanseerasi Tanskan pääministeri Lars Løkke Rasmussen.

EU:n ei pidä perustaa mitään pakolaisleirejä tai pakolaiskeskuksia noilla nimillä.

Leiri-sanalla on niin huono kaiku pakolaisiin liitettynä, että sanaa ei pitäisi käyttää missään yhteydessä. Myös vastaanottokeskus-sanalla on huono maine, kun puhutaan suomen kielestä.

Turvapaikkakeskus saattaisi olla jo hyväksyttävä määrite.

EU:n jäsenmaiden tulisi järjestää koko turvapaikkapolitiikka ja turvapaikanhakijoiden prosessointi keskitetysti EU:n puitteissa, ei EU:n kunkin jäsenmaan puitteissa erikseen.

EU:n puitteissa järjestettävän prosessin tulisi käsittää koko viranomaisprosessi turvapaikanhakijoiden ensirekisteröinnistä ja turvapaikkahakemusten käsittelystä turvapaikan saaneiden toimittamiseen siihen EU-maahan, jolle vastaanotto on langetettu. Prosessin tulisi käsittää myös kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden asuttaminen turvapaikkakeskukseen ennen palauttamista takaisinottomaahan.

Turvapaikanhakijan sijainti olisi valvotussa turvapaikkakeskuksessa, kunnes hänen kohtalonsa olisi ratkaistu. Pääseminen ”kadoksiin” EU:n sisälle ei olisi mahdollista. Turvapaikanhakijan turvallisuus olisi myös taatumpi kuin olla luvattomana pitkin Eurooppaa uhkana tulla hyväksikäytetyksi niin työmarkkinoilla kuin mahdollisesti myös muutoin.

EU:n toimija viranomaisena olisi Euroopan unionin turvapaikkavirasto (European Union Agency for Asylum, EUAA). Turvapaikkapäätöksen valituskanava olisi EU:n oikeuselimiin, mikäli turvapaikanhakijoita ei olisi ”nimetty” EU-maille siinä suhteessa, mikä on kunkin EU-maan painoarvo vaikkapa bruttokansantuotteella tai väkiluvulla määriteltynä.

Suomen painoarvo bruttokansantuotteella mitattuna olisi noin 1,5 prosenttia (224 mrd./15 300 mrd.= ~1,5 prosenttia) ja väkiluvulla mitattuna noin 1,1 prosenttia (5,5 miljoonaa/508 miljoonaa= ~1,1 prosenttia). Suomen osuus olisi siis karkeasti 1,0-1,5 prosenttia koko EU:n osuudesta.

                                                                                         ****

Frontexin tulisi olla se rajaviranomainen koko Euroopassa ja Schengenin alueella, joka suorittasi turvapaikkaa hakevien ensirekisteröinnin. Tämän jälkeen kaikki hakijat ja ilman maahantuloasiakirjoja saapuvat siirtolaiset sijoitettaisiin heti eri turvapaikkakeskuksiin, jotka olisivat yhtä kuin vaikkapa Suomessa olevat nykyiset vastaanottokeskukset tai Lars Løkke Rasmussenin tarkoittamat pakolaisleirit.

Turvapaikkakeskuksessa pakolaisasioita hoitaisi päävastuullisena Euroopan unionin turvapaikkavirasto EUAA. Siitä käytännöstä luovuttaisiin, jossa turvapaikanhakijoiden on haettava turvapaikkaa ensimmäisestä valtiosta, johon he saapuvat, ellei heillä ole perhettä muualla. Se ensimmäinen valtio olisi siis jatkossa oikeustoimijana EU tai EU-maiden eräänlainen kollegio erikseen määrättävällä periaatteella, mikäli lainsäädännön muuttaminen tuottaisi ongelmia.

Turvapaikanhakija asetettaisiin siis heti ensirekisteröinnin jälkeen turvapaikkakeskukseen, jossa hänen turvapaikkahakemus käsitellään. Jos hakemus saa kielteisen päätöksen, jää hakija turvapaikkakeskukseen, josta hänet palautetaan takaisinottomaahan. Jos hakijalle myönnetään turvapaikka, sijoitetaan turvapaikan saanut johonkin EU-maahan erikseen määrättävällä periaatteella. Tuossa periaatteessa kukin maa vastaa turvapaikan saajien sijoittamisesta omalla painoarvollaan, Suomi siis noin 1,0-1,5 prosentin osuudella.

Kun turvapaikkaa haetaan vaikkapa Lapin Raja-Joosepin rajavartioasemalla, niin sitä ei siis haeta Suomesta vaan EU:sta ja ehkäpä myös Schengen-maista kollektiivisesti niin, että turvapaikanhakija ei tiedä tulevaa sijoitusmaataan, jos hän on oikeutettu turvapaikkaan ja turvapaikka myönnetään. EU:n ulkopuolisilla Schengen-mailla saataisi olla halukkuutta lähteä mukaan tällaiseen järjestelmään.

EU:lla tulisi olla lukuisia turvapaikkakeskuksia, joiden kapasiteetti olisi jopa satojatuhansia ihmisiä, mikäli siirtolais- ja pakolaisvirrat sitä edellyttäisivät. Keskuksien tulisi olla hyvin rakennettuja ollen turvallisia asuinpaikkoja palveluineen ja ajanvietemahdollisuuksineen eikä mitään telttaleirejä.

Turvapaikkakeskuksia voisi olla EU-maissa tai EU-maiden ulkopuolella, mutta oleellista olisi, että keskukset olisivat EU-maiden valtiollista aluetta, joissa noudatettaisiin EU-maiden lainsäädäntöä.

Jos keskus olisi vaikkapa Turkissa tai Marokossa, olisi se kuitenkin EU-maiden hallitsemaa aluetta, jossa ei päde Turkin tai Marokon lainsäädäntö. Kyse on siis tavallaan vastaavasta, kuin mitä kunkin maan suurlähetystö on alueena toisessa valtiossa.

Prosessi, jossa EU-jäsenmaat päättivät maksaa Turkille miljardikorjaukset Turkin maaperälle ja Turkin hallintaan perustetuista pakolaisleireistä, oli irvokas. Turkin kanssa solmittu pakolaisten luovutussopimus oli siis irvokas. Vastaavaan ei EU:n ei pidä enää koskaan alentua. Harkitsemattomalla toiminnallaan EU on mahdollistanut Turkille myös uhkauksen purkaa luovutussopimus. Vastaavan uhkailutilanteeseen ei suurvallan pidä enää koskaan alistua.

Turvapaikkakeskuksista EU luonnollisesti maksaisi vuokraa sijaintimaalle ja pitäisi muutenkin huolta keskuksista kaikin puolin. Kukin EU-maa vastaisi omalla suhteellisella osuudellaan - siis painoarvollaan - koko tästä prosessoinnista.

Turvapaikkakeskuksiin olisi ehkä luotava oma EU-lainsäädäntö, koska EU-maat kollegiaalisesti tuskin suostuisivat, että alueella noudatettaisiin esimerkiksi jonkin maan rikoslakia eikä alue olisi jonkin yksittäisen EU-maan aluetta. Turvapaikkakeskuksien siviilitoimintaa ohjaisi lainsäädäntö vastaavasti kuin muunkin yhteiskunnan toimintaa ohjaa lainsäädäntö.

                                                                                         ****

EU:n yhteisellä turvapaikkakeskuksien turvapaikanhakumenettelyllä EU siis kontrolloisi täysin maahanmuuttoprosessia alusta loppuun.

Olisi todennäköistä, että turvapaikanhakijoiden määrä vähenisi, kun hakijalla ei ole ennakkotietoa, mihin maahan joutuisi, jos turvapaikka heltiäisi. Haluttiin Saksaan, mutta jouduttiinkin Unkariin. Toisaalta turvapaikkakeskuksien sijoittamisella epähoukutteleville alueille voitaisiin osaltaan leikata aineellista etua havittelevien turvapaikanhakijoiden ja luvattomien siirtolaisten määrää.

Jos esimerkiksi Italiaan saapuisi Välimeren yli kerrallaan 10 000 pakolaiseksi pyrkivää ja turvapaikanhakijaa tai siirtolaista vailla virallisia matkustusasiakirjoja, Frontex ensirekisteröisi nämä ihmiset ja siirtäisi heidät vaikkapa Marokossa sijaitsevaan EU:n turvapaikkakeskukseen, jossa alkaisi turvapaikkahakemusten käsitelty EUAA:n vetämänä vastaavasti kuin vaikkapa Suomen maahanmuuttovirastossa.

EU:ssa yhteisesti sovitut hakemuskäsittelyn kriteerit luonnollisesti täyttäisivät kaikki kansainväliset sopimukset. Tämän jälkeen turvapaikan saaneet hakijat siirrettäisiin tulevaan sijoitusmaahan. Kielteisen päätöksen saaneet samoin kuin matkustusasiakirjattomat siirtolaiset palautettaisiin takaisinottomaahan suoraan turvapaikkakeskuksesta.

Jos 10 000 turvapaikanhakijasta 4 000 saisi turvapaikan ja Suomelle määrätty sijoitusosuus olisi turvapaikan saaneista vaikkapa 1,0-1,5 prosenttia, Suomeen siirrettäisiin 40-60 turvapaikan saanutta.

Päätöksiä turvapaikkakeskuksia tekisivät EU-maiden EUAA-virkamiehet, joista 1,0-1,5 prosenttia olisi suomalaisia. Jos joku maa ei haluaisi ottaa maaperälleen sille kuuluvaa osuutta turvapaikan saaneesta, se voisi ostaa sijoituksen toisesta EU-maasta näiden maiden keskenään sopimilla ehdoilla, käytännössä siis rahakorvauksella.

Kyse ei luonnollisesti ole mistään ihmiskaupasta. Unkarinkaan ei siis tarvitsi ottaa yhtään turvapaikan saanutta, mutta se joutuisi sopimaan rahallisella korvauksella jonkun toisen EU:n maan kanssa Unkarin vastuulle kuuluvien turvapaikan saaneiden kuluista.

Tämä ehdotus olisi pari vuotta sitten saanut täystyrmäyksen epäinhimillisenä, mutta nyt se olisi nykyeurooppalaisessa poliittisessa ilmapiirissä paras mahdollinen turva todellista turvaa tarvitseville.

EU:n rajavalvonta- ja turvapaikkapolitiikkaongelmat ovat ratkaistavissa koko EU:n kollektiivisuudella ja siirtämällä vastuuta jäsenmailta EU:lle.

]]>
15 http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256848-pysyva-ratkaisu-eun-rajavalvonta-ja-turvapaikkapolitiikkaongelmiin#comments EU:n pakolaispolitiikka EU:n turvapaikkapolitiikka Euroopan pakolaiskriisi Turpo Wed, 13 Jun 2018 19:55:52 +0000 Ari Pesonen http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256848-pysyva-ratkaisu-eun-rajavalvonta-ja-turvapaikkapolitiikkaongelmiin
Hyökkäystunneli mereltä tuhottu Gazassa http://arirusila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256692-hyokkaystunneli-merelta-tuhottu-gazassa <p>IDF on ensi kertaa tuhonnut Hamasille kuuluneen merenalaisen hyökkäystunnelin, <a href="https://www.jpost.com/Arab-Israeli-Conflict/IDF-neutralizs-Hamas-naval-terror-tunnel-559616?utm_source=newsletter&amp;utm_campaign=10-6-2018&amp;utm_content=idf-neutralizs-hamas-naval-terror-tunnel-559616"><em><u>Jpost</u></em></a> raportoi. IDF:n tiedotusosaston mukaan 2-3 metrin syvyydessä ollut tunneli oli käyttövalmis, mutta ei ulottunut Israelin aluevesille. Tunneli olisi mahdollistanut Gazasta lähteneiden terroristien huomaamattoman pääsyn merelle ja sitä kautta tehdä meritse hyökkäysisku Israeliin.</p><p>[<img alt=" IDF graphic shows Hamas naval tunnel destroyed Sunday June 3rd." height="314" src="https://images.jpost.com/image/upload/f_auto,fl_lossy/t_Article2016_ControlFaceDetect/426853" width="449" /></p><p>IDF graphic shows Hamas naval tunnel destroyed Sunday June 3rd.. (photo credit: IDF SPOKESPERSON&#39;S OFFICE)</p><p>Israelin merivoimat havaitsi tunnelin jo viime vuonna mutta päätti tuhota sen ilmaiskulla vasta 3.6.2018 osana vastausta Hamasin ja Islamic Jihad -ryhmän tekemiin rakettihyökkäyksiin. Vastaavia meritunneleita saattaa IDF:n mukaan olla useampiakin.</p><p><a href="https://www.memri.org/player/clip/13370/1/1"><img alt="" height="229" src="https://arielfi.files.wordpress.com/2018/06/hamasnavy1.jpg" width="531" /></a></p><p>Source: <a href="https://www.memri.org/tv/footage-training-hamas-frogmen-unit#.Wx4sdDQt5yY.wordpress">Footage of Training of Hamas Frogmen Unit</a></p><p>Hamas on sijoittanut merkittäviä resursseja itse tunnelin rakentamiseen sekä sitä käyttämään suuunniteltujen hyökkäysvoimien kouluttamiseen. Hamasin merikomandojoukoissa arvioidaan olevan 1500 sammakkomiestä joista ainakin osa on varustettu huomaamattoman liikkumisen &ndash; ei ilmakuplia pintaan - mahdollistavin välinein. Sammakkomiesten käytössä on myös pinnanalaisia moottoroituja skoottereita kuljettamaan heitä useiden kilometrien päähän merelle. Investoinnit osoittavat Hamasin näkevän mereltä tapahtuvissa hyökkäyksissä suuria mahdollisuuksia.</p><p>IDF on osaltaan varautumassa merihyökkäyksiin mm rakentamalla uudenlaisen maailmalla ainutlaatuisen meripuolustusesteen Gazan rajan Zikim rannalta lähtien [ks. <em><u><a href="https://arielfi.wordpress.com/2018/05/29/gazan-merisaarto-kaksi-flotillaa-saarronmurtajina/">Gazan merisaarto: Kaksi flotillaa saarronmurtajina</a></u></em> ].</p><p><object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/Cth7DDXVMQs?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/Cth7DDXVMQs?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><hr /><p>Kirjoitus ensinnä ilmestynyt <a href="http://arielfi.wordpress.com"><em>Ariel-Israelista suomeksi</em></a> verkkojulkaisussa</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> IDF on ensi kertaa tuhonnut Hamasille kuuluneen merenalaisen hyökkäystunnelin, Jpost raportoi. IDF:n tiedotusosaston mukaan 2-3 metrin syvyydessä ollut tunneli oli käyttövalmis, mutta ei ulottunut Israelin aluevesille. Tunneli olisi mahdollistanut Gazasta lähteneiden terroristien huomaamattoman pääsyn merelle ja sitä kautta tehdä meritse hyökkäysisku Israeliin.

[ IDF graphic shows Hamas naval tunnel destroyed Sunday June 3rd.

IDF graphic shows Hamas naval tunnel destroyed Sunday June 3rd.. (photo credit: IDF SPOKESPERSON'S OFFICE)

Israelin merivoimat havaitsi tunnelin jo viime vuonna mutta päätti tuhota sen ilmaiskulla vasta 3.6.2018 osana vastausta Hamasin ja Islamic Jihad -ryhmän tekemiin rakettihyökkäyksiin. Vastaavia meritunneleita saattaa IDF:n mukaan olla useampiakin.

Source: Footage of Training of Hamas Frogmen Unit

Hamas on sijoittanut merkittäviä resursseja itse tunnelin rakentamiseen sekä sitä käyttämään suuunniteltujen hyökkäysvoimien kouluttamiseen. Hamasin merikomandojoukoissa arvioidaan olevan 1500 sammakkomiestä joista ainakin osa on varustettu huomaamattoman liikkumisen – ei ilmakuplia pintaan - mahdollistavin välinein. Sammakkomiesten käytössä on myös pinnanalaisia moottoroituja skoottereita kuljettamaan heitä useiden kilometrien päähän merelle. Investoinnit osoittavat Hamasin näkevän mereltä tapahtuvissa hyökkäyksissä suuria mahdollisuuksia.

IDF on osaltaan varautumassa merihyökkäyksiin mm rakentamalla uudenlaisen maailmalla ainutlaatuisen meripuolustusesteen Gazan rajan Zikim rannalta lähtien [ks. Gazan merisaarto: Kaksi flotillaa saarronmurtajina ].

www.youtube.com/watch?v=Cth7DDXVMQs&w=480&h=270


Kirjoitus ensinnä ilmestynyt Ariel-Israelista suomeksi verkkojulkaisussa

]]>
0 http://arirusila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256692-hyokkaystunneli-merelta-tuhottu-gazassa#comments Gaza Hamas merikommandot Hyökkäystunnelit Turpo Mon, 11 Jun 2018 08:27:43 +0000 Ari Rusila http://arirusila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256692-hyokkaystunneli-merelta-tuhottu-gazassa
TP Niinistö johtaa Suomen ulkopolitiikkaa galluppien taakse piiloutuen http://mikkolaakso.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256639-tp-niinisto-johtaa-suomen-ulkopolitiikka-galluppien-taakse-piiloutuen <p>Tasavallan presidentti Sauli Niinistön kertoi Financial Timesille antamassa haastattelussa (4.6.), että hän ei kannata Nato-jäsenyyttä, koska suomalaiset eivät tue jäsenyyttä, ja että hänkin on suomalainen.</p><p>Tämä argumentti on epärehellinen, sillä suomalaiset ovat tutkitusti valmiita tukemaan Nato-jäsenyyttä, mikäli juuri valtiojohto suosittaisi ratkaisua. (Verkkouutiset 24.3.2014) Koska kansan luottaa turvallisuuspolitiikassa valtiojohtoon, on ratkaisu oikeammin kiinni nimenomaan Niinistön omasta sekä muun valtiojohdon päätöksentekokyvystä.</p><p>Maanpuolustuksen ammattilaisista, Puolustusvoimien upseereista peräti 71% kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä. Maamme yhteensopivuus ja valmius liittyä sotilasliittoon on parempi kuin osalla sen jäsenmaista. Sotaa käyvä itänaapurimme varustaa jatkuvasti yli tuhat kilometristä rajaamme ja miehittää laittomasti alueita mm. Ukrainassa, Georgiassa ja tukee aseellisesti diktaattori Al-Assadia Syyriassa.</p><p>Nämä seikat herättävät kysymyksen siitä, miksi Suomen puolustuspolitiikan strategisinta valintaa ei johdeta päämäärätietoisesti omalla esimerkillä, vaan valtiojohto, Sauli Niinistö etunenässä, piiloutuu galluppien taakse.</p><p>Valopilkkuna täytyy kuitenkin mainita, että on hienoa, että Kokoomus ja Petteri Orpo uskalsivat lausua puoluekokouksessa 2018 määrätietoisesti kannattavansa Suomen Nato-jäsenyyttä. Samaa ei voi sanoa tästä ärähtäneestä entisestä kokoomuslaisesta, TP Sauli Niinistöstä.</p><p>&nbsp;</p><p>Lähteet:</p><ul><li><a href="https://www.verkkouutiset.fi/verkkouutiset-selvitti-kansa-valmis-natoon-jos-valtiojohto-niin-haluaa-17919/" target="_blank">https://www.verkkouutiset.fi/verkkouutiset-selvitti-kansa-valmis-natoon-jos-valtiojohto-niin-haluaa-17919/</a></li><li><a href="https://www.verkkouutiset.fi/sk-nato-jasenyyden-kannatus-on-kasvanut-voimakkaasti-upseereiden-keskuudessa-47214/" target="_blank">https://www.verkkouutiset.fi/sk-nato-jasenyyden-kannatus-on-kasvanut-voimakkaasti-upseereiden-keskuudessa-47214/</a></li><li><a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005705909.html" target="_blank">https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005705909.html</a></li><li><a href="https://www.ft.com/content/0754c814-657d-11e8-a39d-4df188287fff" title="https://www.ft.com/content/0754c814-657d-11e8-a39d-4df188287fff">https://www.ft.com/content/0754c814-657d-11e8-a39d-4df188287fff</a></li></ul><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tasavallan presidentti Sauli Niinistön kertoi Financial Timesille antamassa haastattelussa (4.6.), että hän ei kannata Nato-jäsenyyttä, koska suomalaiset eivät tue jäsenyyttä, ja että hänkin on suomalainen.

Tämä argumentti on epärehellinen, sillä suomalaiset ovat tutkitusti valmiita tukemaan Nato-jäsenyyttä, mikäli juuri valtiojohto suosittaisi ratkaisua. (Verkkouutiset 24.3.2014) Koska kansan luottaa turvallisuuspolitiikassa valtiojohtoon, on ratkaisu oikeammin kiinni nimenomaan Niinistön omasta sekä muun valtiojohdon päätöksentekokyvystä.

Maanpuolustuksen ammattilaisista, Puolustusvoimien upseereista peräti 71% kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä. Maamme yhteensopivuus ja valmius liittyä sotilasliittoon on parempi kuin osalla sen jäsenmaista. Sotaa käyvä itänaapurimme varustaa jatkuvasti yli tuhat kilometristä rajaamme ja miehittää laittomasti alueita mm. Ukrainassa, Georgiassa ja tukee aseellisesti diktaattori Al-Assadia Syyriassa.

Nämä seikat herättävät kysymyksen siitä, miksi Suomen puolustuspolitiikan strategisinta valintaa ei johdeta päämäärätietoisesti omalla esimerkillä, vaan valtiojohto, Sauli Niinistö etunenässä, piiloutuu galluppien taakse.

Valopilkkuna täytyy kuitenkin mainita, että on hienoa, että Kokoomus ja Petteri Orpo uskalsivat lausua puoluekokouksessa 2018 määrätietoisesti kannattavansa Suomen Nato-jäsenyyttä. Samaa ei voi sanoa tästä ärähtäneestä entisestä kokoomuslaisesta, TP Sauli Niinistöstä.

 

Lähteet:

]]>
12 http://mikkolaakso.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256639-tp-niinisto-johtaa-suomen-ulkopolitiikka-galluppien-taakse-piiloutuen#comments Kotimaa Nato Populismi Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka Turpo Uussuomettuminen Sun, 10 Jun 2018 09:13:37 +0000 Mikko Laakso http://mikkolaakso.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256639-tp-niinisto-johtaa-suomen-ulkopolitiikka-galluppien-taakse-piiloutuen
Kokoomus ei tosiasiassa edelleenkään ole Suomen Nato-jäsenyyden kannattaja http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256611-kokoomus-ei-tosiasiassa-edelleenkaan-ole-suomen-nato-jasenyyden-kannattaja <p>&rdquo;<em>Kokoomus: Nato-hakemus lähivuosina</em>&rdquo; oli uutisotsikko Ilta-Sanomissa kaksi vuotta sitten, kun puolue piti edellisen kerran puoluekokousta Lappeenrannassa (<a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001199244.html"><u>IS 12.6.2016</u></a>). Puoluekokous hyväksyi tuolloin taas kertaalleen sunnuntaina 12.6.2016 linjauksen, jonka mukaan Suomen kannattaa hakea Nato-jäsenyyttä lähivuosina.</p><p>&rdquo;<em>Tämä Orpon Nato-lause räjäytti ilmoille aplodit, joille ei ollut tulla loppua</em>&rdquo; on parhaillaan uutisotsikko Ilta-Sanomissa, kun puolue pitää puoluekokousta Turussa (<a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000005713374.html"><u>IS 9.6.2018</u></a>).</p><p>&rdquo;<em>Hyvät ystävät, Kokoomus kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä</em>.&rdquo;, puheenjohtajaksi toistamiseen valittu Petteri Orpo vakuutti taas kertaalleen puoluekokousosallistujien edessä.</p><p>&rdquo;<em>Sali puhkesi innokkaisiin aplodeihin, jotka saattoivat tuntua Orposta jo hieman vaivaannuttavilta. Vertoja vetivät vain lopun taputukset.</em>&rdquo; Ilta-Sanomat kirjoittaa kuvaten kokoomuslaisen Nato-myönteisen kuulijakunnan reaktioita tänään Turussa.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Kansallinen Kokoomus on &rdquo;kannattanut&rdquo; Suomen Nato-jäsenyyttä vuodesta 2006 lähtien. Kokoomuksen Joensuussa 9.-11. kesäkuuta 2006 pitämä puoluekokous otti myönteisen kannan Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen. Samassa puoluekokouksessa Kokoomus uudisti myös kolmiosaisen periaateohjelmansa. Vielä vuonna 2006 Kokoomus ei määritellyt aikataulua Suomen Nato-jäsenyydelle.</p><p>Kokoomuksen Nato-jäsenyysasia on siis kestänyt melko tarkasti tasan 12 vuotta. Kokoomuksen Nato-vuorokausia on mittarissa jo 4382. Kokoomuksen Nato-kantaa on toistettu jokaisessa puoluekokouksessa vuoden 2006 jälkeen.</p><p>12 vuotta on ikuisuus. Mitä Kokoomus on Nato-asiassa saanut aikaan ja miten se on Nato-asiaansa edistänyt 12 vuoden aikana?</p><p>Kokoomus ei ole saanut Nato-jäsenyysasiassa yhtään mitään aikaiseksi. Suomen Nato-jäsenyys ei ole yhtään lähempänä kuin vuonna 2006. Ei yhtään. Kokoomuksen teot Suomen Nato-jäsenyydelle niin hallituksessa 19.4.2007 lähtien kuin oppositiossa 18.4.2007 saakka ovat pyöreä nolla.</p><p>Vuoden 2006 jälkeen niissä hallituksissa, joissa Kokoomus on istunut, eivät hallitusohjelmat ole kirjoitettu yhtään sen myönteisemmäksi Suomen Nato-jäsenyydelle, kuin jos Kokoomus ei olisi ollut hallituksessa.</p><p>Vuodesta 2006 lähtien Kokoomus on istunut viidessä hallituksessa ja ollut mukana viidessä sellaisessa hallitusneuvottelussa, jossa se on sopinut tavoitteensa myös Suomen Nato-jäsenyysasiassa.</p><p>Noiden viiden hallituksen hallitusohjelmissa ei ole sanallakaan viety Suomen Nato-jäsenyyttä kohti päämääräänsä, vaikka Kokoomus on niissä istunut kuin tatti.</p><p>Yhdenkään hallituksen hallitusneuvotteluissa Kokoomus ei ole saattanut Suomen Nato-jäsenyyttä hallitusohjelmakysymykseksi puhumattakaan, että se olisi ollut Kokoomukselle hallitukseen menon ehto. Ei, vaikka Kokoomus on kertaalleen myös suurin puolue ja hallituksen muodostaja. Ei, vaikka Kokoomus on ollut kertaalleen eduskuntavaalien voittaja.</p><p>Kokoomus on istunut hallituksessa yhtäjaksoiseksi päivämäärästä 19.4.2007 ja nyt siis jo 4070 vuorokautta tähän päivään saakka, mutta Nato-jäsenyys ei ole edennyt Suomessa ollenkaan. Kokoomus on ollut pääministeripuolue 1438 vuorokautta kahdessa Kokoomus-johtoisessa hallituksessa. Maassa on lisäksi ollut kokoomuslainen presidentti 1.3.2012 alkaen.</p><p>Suomen Nato-jäsenyyden vieminen ei ole ollut kiinni Kokoomukselle ainakaan mahdollisuuksista eikä ajasta. Molempia on ollut vuodesta 2006 lähtien runsaasti. Taitaapa Kokoomuksellekin Nato olla kiinni Venäjästä.</p><p>Kokoomus ei ole edistänyt Suomen Nato-jäsenyyttä yhtään vaan päinvastoin. Kokoomus valitsi vuoden 2018 presidentinvaalien ehdokkaakseen Sauli Niinistön, joka on Suomen Nato-jäsenyyden vastustaja tavalla, jossa jopa presidentti Tarja Halonen jää jälkeen. Presidentti Niinistö on Suomen Nato-jäsenyyden eteenpäinviemisen suurin rajojemme sisäpuolinen este. Niinistö ei vie Nato-asiaa eteenpäin ja Kokoomus vain vikisee Nato-vikinöitään takana.</p><p>Jos Kokoomus ajaisi todellisuudessa Suomen Nato-jäsenyyttä, se ei olisi kuuna päivänä valinnut presidenttiehdokkaakseen Nato-vastaista Sauli Niinistöä, joka on torpannut Suomen Nato-jäsenyyden nyt kuudeksi vuodeksi. Sauli Niinistö on Kokoomuksen Nato-vastaisuuden kliimaksi. Niinistö on kokoomuslainen presidentti, jota myös Erkki Tuomioja kannattaa Niinistön Nato-jäsenyyttä vastatavien kantojen vuoksi.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Kokoomus on suuren luokan Nato-huijaripuolue. Kokoomus on Suomen Nato-huijari numero yksi. Kukaan toinen puolue ei kuitenkaan ei ole halunnut eikä halua romuttaa Kokoomuksen Nato-huijausta. Miksiköhän?</p><p>Suomessa näyttää olevan edelleen paljon Kokoomukseen Nato-asiassa uskovia porvarillisia äänestäjiä, joihin tuo Kokoomuksen Nato-huijaus yhä uppoaa vuodesta toiseen.</p><p>Nuo onnettomat jaksavat vuodesta toiseen äänestää Kokoomusta, koska Kokoomus muka on Nato-myönteinen. Kokoomus harjoittaa puoluekokousten yhteydessä lausutuilla Nato-lausunnoillaan tiedoista politiikkaa haaliakseen Suomen Nato-jäsenyyttä kannattavien ääniä. Näin Kokoomus on toiminut vaalista vaaliin vuoden 2006 jälkeen. Ilman Nato-kannattajien ääniä Kokoomus ei voisi olla koskaan suurin puolue. Nato-jäsenyyden kannatus on Kokoomukselle pelkkä vaalitaktinen kysymys.</p><p>Eduskuntavaalit ovat jälleen ensi keväänä. Nähtäväksi jää taas kerran, miten tanakasti Kokoomus on viemässä Nato-asiaa eteenpäin, etenkin jos se olisi suurin puolue ja määrittelisi kynnysehdot muiden puolueiden hallituksessa ololle.</p><p>Kokoomus ei vie Suomen Nato-jäsenyyttä piiruakaan eteenpäin, ellei Ruotsin ensi syksyn parlamenttivaalien jälkeen Ruotsiin tule Nato-myönteinen hallitus, jolloin Suomessa puolue kuin puolue alkaa kannattaa myös Suomen Nato-jäsenyyttä. Silloin Kokoomuksellakin olisi helpompaa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kokoomus: Nato-hakemus lähivuosina” oli uutisotsikko Ilta-Sanomissa kaksi vuotta sitten, kun puolue piti edellisen kerran puoluekokousta Lappeenrannassa (IS 12.6.2016). Puoluekokous hyväksyi tuolloin taas kertaalleen sunnuntaina 12.6.2016 linjauksen, jonka mukaan Suomen kannattaa hakea Nato-jäsenyyttä lähivuosina.

Tämä Orpon Nato-lause räjäytti ilmoille aplodit, joille ei ollut tulla loppua” on parhaillaan uutisotsikko Ilta-Sanomissa, kun puolue pitää puoluekokousta Turussa (IS 9.6.2018).

Hyvät ystävät, Kokoomus kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä.”, puheenjohtajaksi toistamiseen valittu Petteri Orpo vakuutti taas kertaalleen puoluekokousosallistujien edessä.

Sali puhkesi innokkaisiin aplodeihin, jotka saattoivat tuntua Orposta jo hieman vaivaannuttavilta. Vertoja vetivät vain lopun taputukset.” Ilta-Sanomat kirjoittaa kuvaten kokoomuslaisen Nato-myönteisen kuulijakunnan reaktioita tänään Turussa.

                                                                                         ****

Kansallinen Kokoomus on ”kannattanut” Suomen Nato-jäsenyyttä vuodesta 2006 lähtien. Kokoomuksen Joensuussa 9.-11. kesäkuuta 2006 pitämä puoluekokous otti myönteisen kannan Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen. Samassa puoluekokouksessa Kokoomus uudisti myös kolmiosaisen periaateohjelmansa. Vielä vuonna 2006 Kokoomus ei määritellyt aikataulua Suomen Nato-jäsenyydelle.

Kokoomuksen Nato-jäsenyysasia on siis kestänyt melko tarkasti tasan 12 vuotta. Kokoomuksen Nato-vuorokausia on mittarissa jo 4382. Kokoomuksen Nato-kantaa on toistettu jokaisessa puoluekokouksessa vuoden 2006 jälkeen.

12 vuotta on ikuisuus. Mitä Kokoomus on Nato-asiassa saanut aikaan ja miten se on Nato-asiaansa edistänyt 12 vuoden aikana?

Kokoomus ei ole saanut Nato-jäsenyysasiassa yhtään mitään aikaiseksi. Suomen Nato-jäsenyys ei ole yhtään lähempänä kuin vuonna 2006. Ei yhtään. Kokoomuksen teot Suomen Nato-jäsenyydelle niin hallituksessa 19.4.2007 lähtien kuin oppositiossa 18.4.2007 saakka ovat pyöreä nolla.

Vuoden 2006 jälkeen niissä hallituksissa, joissa Kokoomus on istunut, eivät hallitusohjelmat ole kirjoitettu yhtään sen myönteisemmäksi Suomen Nato-jäsenyydelle, kuin jos Kokoomus ei olisi ollut hallituksessa.

Vuodesta 2006 lähtien Kokoomus on istunut viidessä hallituksessa ja ollut mukana viidessä sellaisessa hallitusneuvottelussa, jossa se on sopinut tavoitteensa myös Suomen Nato-jäsenyysasiassa.

Noiden viiden hallituksen hallitusohjelmissa ei ole sanallakaan viety Suomen Nato-jäsenyyttä kohti päämääräänsä, vaikka Kokoomus on niissä istunut kuin tatti.

Yhdenkään hallituksen hallitusneuvotteluissa Kokoomus ei ole saattanut Suomen Nato-jäsenyyttä hallitusohjelmakysymykseksi puhumattakaan, että se olisi ollut Kokoomukselle hallitukseen menon ehto. Ei, vaikka Kokoomus on kertaalleen myös suurin puolue ja hallituksen muodostaja. Ei, vaikka Kokoomus on ollut kertaalleen eduskuntavaalien voittaja.

Kokoomus on istunut hallituksessa yhtäjaksoiseksi päivämäärästä 19.4.2007 ja nyt siis jo 4070 vuorokautta tähän päivään saakka, mutta Nato-jäsenyys ei ole edennyt Suomessa ollenkaan. Kokoomus on ollut pääministeripuolue 1438 vuorokautta kahdessa Kokoomus-johtoisessa hallituksessa. Maassa on lisäksi ollut kokoomuslainen presidentti 1.3.2012 alkaen.

Suomen Nato-jäsenyyden vieminen ei ole ollut kiinni Kokoomukselle ainakaan mahdollisuuksista eikä ajasta. Molempia on ollut vuodesta 2006 lähtien runsaasti. Taitaapa Kokoomuksellekin Nato olla kiinni Venäjästä.

Kokoomus ei ole edistänyt Suomen Nato-jäsenyyttä yhtään vaan päinvastoin. Kokoomus valitsi vuoden 2018 presidentinvaalien ehdokkaakseen Sauli Niinistön, joka on Suomen Nato-jäsenyyden vastustaja tavalla, jossa jopa presidentti Tarja Halonen jää jälkeen. Presidentti Niinistö on Suomen Nato-jäsenyyden eteenpäinviemisen suurin rajojemme sisäpuolinen este. Niinistö ei vie Nato-asiaa eteenpäin ja Kokoomus vain vikisee Nato-vikinöitään takana.

Jos Kokoomus ajaisi todellisuudessa Suomen Nato-jäsenyyttä, se ei olisi kuuna päivänä valinnut presidenttiehdokkaakseen Nato-vastaista Sauli Niinistöä, joka on torpannut Suomen Nato-jäsenyyden nyt kuudeksi vuodeksi. Sauli Niinistö on Kokoomuksen Nato-vastaisuuden kliimaksi. Niinistö on kokoomuslainen presidentti, jota myös Erkki Tuomioja kannattaa Niinistön Nato-jäsenyyttä vastatavien kantojen vuoksi.

                                                                                         ****

Kokoomus on suuren luokan Nato-huijaripuolue. Kokoomus on Suomen Nato-huijari numero yksi. Kukaan toinen puolue ei kuitenkaan ei ole halunnut eikä halua romuttaa Kokoomuksen Nato-huijausta. Miksiköhän?

Suomessa näyttää olevan edelleen paljon Kokoomukseen Nato-asiassa uskovia porvarillisia äänestäjiä, joihin tuo Kokoomuksen Nato-huijaus yhä uppoaa vuodesta toiseen.

Nuo onnettomat jaksavat vuodesta toiseen äänestää Kokoomusta, koska Kokoomus muka on Nato-myönteinen. Kokoomus harjoittaa puoluekokousten yhteydessä lausutuilla Nato-lausunnoillaan tiedoista politiikkaa haaliakseen Suomen Nato-jäsenyyttä kannattavien ääniä. Näin Kokoomus on toiminut vaalista vaaliin vuoden 2006 jälkeen. Ilman Nato-kannattajien ääniä Kokoomus ei voisi olla koskaan suurin puolue. Nato-jäsenyyden kannatus on Kokoomukselle pelkkä vaalitaktinen kysymys.

Eduskuntavaalit ovat jälleen ensi keväänä. Nähtäväksi jää taas kerran, miten tanakasti Kokoomus on viemässä Nato-asiaa eteenpäin, etenkin jos se olisi suurin puolue ja määrittelisi kynnysehdot muiden puolueiden hallituksessa ololle.

Kokoomus ei vie Suomen Nato-jäsenyyttä piiruakaan eteenpäin, ellei Ruotsin ensi syksyn parlamenttivaalien jälkeen Ruotsiin tule Nato-myönteinen hallitus, jolloin Suomessa puolue kuin puolue alkaa kannattaa myös Suomen Nato-jäsenyyttä. Silloin Kokoomuksellakin olisi helpompaa.

]]>
58 http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256611-kokoomus-ei-tosiasiassa-edelleenkaan-ole-suomen-nato-jasenyyden-kannattaja#comments Kotimaa Kokoomuksen puoluekokous Kokoomus Suomen Nato-jäsenyys Turpo Venäjän uhka Sat, 09 Jun 2018 17:40:40 +0000 Ari Pesonen http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256611-kokoomus-ei-tosiasiassa-edelleenkaan-ole-suomen-nato-jasenyyden-kannattaja
Gazan skenaariot http://arirusila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256525-gazan-skenaariot <p>&rdquo;Suuren Paluumarssin&rdquo; huipennuttua verisesti 14. toukokuuta 2018 astui 30.toukokuuta voimaan Egyptin välittämä tulitauko. [Ks. taustoitus <em><a href="https://arielfi.wordpress.com/2018/05/26/hamas-israel-hudna-jalleen-harkinnassa/">Hamas-Israel Hudna jälleen harkinnassa</a></em>] Gazalaisten ryntäykset raja-aidalle jatkuivat heikentyneinä aina tulitaukoon saakka kuin myös ajoittain sen jälkeen. Kaikkiaan noin 120 gazalaista on menettänyt henkensä sitten kampanjan aloituksen 30. maaliskuuta 2018.</p><p><img alt="" height="308" src="https://arielfi.files.wordpress.com/2018/06/hamasrockets.gif?w=547" width="547" /></p><p>Aselepoa edelsi paitsi viikkojen diplomatia myös suurin rakettihyökkäys Gazasta Israeliin sitten heinä-elokuussa 2014 toteutetun &rdquo;Suojaava reuna&rdquo; (Protective Edge ) operaation jälkeen. 29.5.2018 Fatahin taistelijat Gazassa yhteistyössä Hamasin kanssa laukaisivat noin 150 rakettia Israeliin jonka ilmavoimat puolestaan tekivät asianmukaiset vastaiskut Hamasin ja Gazan Palestiinalaishallinnon kohteisiin. Toinen rajatumpi rakettihyökkäys tapahtui aselevon jo ollessa voimassa 2.-3.6.2018 ja se oli Fatahin toteuttama.</p><p>&nbsp;</p><p>بعد أن نجحت المقاومة بصد العدوان ومنع تغيير قواعد الاشتباك تدخلت العديد من الوساطات خلال الساعات الماضية، وتم التوصل إلى توافق بالعودة إلى تفاهمات وقف إطلاق النار في قطاع غزة، والتزام فصائل المقاومة ما التزم الاحتلال بها.</p><p>&mdash; حركة حماس (@hamasinfo) May 30, 2018</p><p><em>Tiivistetysti: Hamas ilmoittaa noudattavansa aselepoa mikäli Israel tekee samoin.</em></p><p>Aselepoon mahdollisesti päädyttiin syystä että sekä Hamas kuin myöskään Israel ei halua tilanteen kärjistyvän laajempaan sotilaalliseen vastakkainasetteluun. Lisäksi on myös Egyptin etu ettei tilanne kentällä karkaisi hallitsemattomaksi.</p><p>Alla lyhyt kertaus toteutuneista Hamasin aktiviteeteista:</p><p>Hamas is targeting Israeli civilians from every angle <a href="https://t.co/lMNiQE9ZK6">pic.twitter.com/lMNiQE9ZK6</a></p><p>&mdash; IDF (@IDFSpokesperson) <a href="https://twitter.com/IDFSpokesperson/status/1004712275008278529?ref_src=twsrc%5Etfw">June 7, 2018</a></p><p>&nbsp;</p><p><a href="http://www.terrorism-info.org.il/en/escalation-gaza-strip-next-updated-june-4-2018/"><em>The Meir Amit Intelligence and Terrorism Information Center </em></a> kuvaa analyysissaan kolme mahdollista skenaariota tulevaisuuteen:</p><p>Scenario 1 &ndash; Nykyisen kaltainen terrorismi ja väkivalta jatkuu johtamatta silti mihinkään laajempaan sotilaaliseen yhteenottoon eli marssit rajalle ja satunnaiset raketti-iskut jatkuvat, raja-aitaan pyritään murtamaan ja IDF:n sotilaita vahingoittamaan ja lisäksi palopommeilla pyritään sytyttämään tulipaloja Israelin puolella.</p><p>Scenario 2 &ndash; Toisen skenaarion mukaan tilanteen dynamiikka voi johtaa sen kärjistymiseen aina laajempaan sotilaalliseen yhteenottoon saakka, vaikka kumpikaan osapuoli ei tätä haluaisikaan. Tässä vaihtoehdossa Hamas tekee massiivisen rakettihyökkäyksen Israeliin johtaen voimakkaaseen IDF:n vastaiskuun Hamasin ja sen liittolaisten sotilaallisiin kohteisiin joita voivat olla myös terroristien johtohahmot. Laajimmillaan tämä skenaario voisi jopa johtaa IDF:n maaoperaatioon Gazan kaistaleella.</p><p>Scenario 3 &ndash; Pitkäaikaisen aselevon toteutuminen. Tässä vaihtoehdossa Hamas lopettaisi &rdquo;Paluumarssit&rdquo; kuin myös rakettitulen Israeliin eli palattaisiin operaatio &rdquo;Suojaava reunaa&rdquo; seuranneeseen tilanteeseen. Tässä mallissa Hamas keskittyisi Gazan kaistaleen taloudellisen tilanteen parantamiseen kansainvälisen talousavun- ym resurssien tuella jota toimintaa edesauttaisivat Rafahin ylityspaikan avaus Egyptiin ja Palestiinalaishallinnon Gazaa koskevien sanktioiden lopettaminen.</p><p><em><a href="http://www.terrorism-info.org.il/en/escalation-gaza-strip-next-updated-june-4-2018/">The Meir Amit Intelligence and Terrorism Information Center </a>&nbsp;</em>(ITIC) toteaa aselevon olevan tuomittu epäonnistumaan koska se ei käsitä &rdquo;Paluumarsseja&rdquo; ja niihin liittyvää väkivaltaa. Edelleen ITIC epäilee ettei Hamas suostu lopettamaan asevarustelua ja vaihtamaan prioriteetikseen Gazan kaistaleen taloudellista jälleenrakentamista.</p><p><img alt="" height="410" src="https://arielfi.files.wordpress.com/2018/05/hudna.png?w=547" width="547" /></p><p>Oma näkemykseni on toiveikkaan optimistinen sen suhteen, että Hamasin ja Israelin välinen pidempiaikainen aselepo voisi toteutua seuraavin perustein:</p><ul><li>Tällä hetkellä sota ei vaikuttaisi hyödyttävän kumpaakaan osapuolta.</li><li>Taloudelliset porkkanat ovat merkittävät koska mm EU on ilmaissut valmiuttaan vastata suurelta osaltaan Gazan yhdyskuntarakenteen ja hallinnon kehittämisen rahoituksesta ja toteutuksesta.</li><li>Egypin välittäjärooli voi johtaa ns. Siinai option toteutumiseen.&nbsp; Kyse on Egyptin tarjouksesta viisinkertaistaa Gazan pinta-ala alueliitoksin Siinailta jolloin tälle elinvoimaiselle alueelle olisi mahdollisuus asuttaa merkittävä määrä palestiinalaispakolaisia ja heidän jälkeläisiään.&nbsp;&nbsp;(Lisää aiheesta artikkelissa&nbsp;<em><em><a href="https://arirusila.wordpress.com/2015/11/11/sinai-option-again/">Sinai Option again</a>&nbsp;</em></em>)</li><li>Hamasin osalta riippuvuus Länsirannalla valtaa pitävästä Fatahista kuin myös nyt Hamasia rahoittavasta Iranista vähenisi, myönteinen taloudellinen kehitys voisi laajentaa Hamasin kannatuspohjaa myös Länsirannalla, jolloin mahdollisuudet yhtenäiseen Palestiinalaisvaltioon kasvaisivat.</li><li>Kasvava taloudellinen yhteistyö Israelin kanssa voi vähentää keskinäistä epäluottamusta kuin myös motiiveja hyökätä Israelia vastaan.</li></ul><p>(Taustoitusta kirjoituksissani&nbsp;<em><a href="https://arielfi.wordpress.com/2018/05/02/hajahuomioita-gazan-suuresta-paluumarssista-op-ed/" rel="bookmark">Hajahuomioita Gazan suuresta &rdquo;Paluumarssista&rdquo; [Op-Ed]</a>&nbsp;&nbsp;</em>&nbsp;<em><a href="https://arirusila.wordpress.com/2015/08/18/hamas-and-israel-on-verge-of-the-deal/">Hamas and Israel on Verge of the Deal</a></em>&nbsp; &nbsp;ja<em>&nbsp;&nbsp;<a href="https://arirusila.wordpress.com/2015/04/30/gaza-state-under-construction-west-bank-remains-bystander/"><em><u>Gaza State Under Construction, West Bank Remains Bystander</u></em></a>&nbsp;&nbsp;</em>)</p><hr /><p>P.S:</p><p>Tulitauon ylläpitäminen pysyvämmästä ratkaisusta puhumattakaan on toki haasteellista &rdquo;rauhankasvatuksen&rdquo; jatkuessa entiseen tapaan, kuten tuore video esikoululaisten kevätjuhlasta näyttää:</p><p><object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/dtErUuBvcRc?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/dtErUuBvcRc?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><hr /><p>Artikkeli ensinnä ilmestynyt <a href="http://arielfi.wordpress.com"><em>Ariel-Israelista suomeksi</em></a> verkkojulkaisussa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> ”Suuren Paluumarssin” huipennuttua verisesti 14. toukokuuta 2018 astui 30.toukokuuta voimaan Egyptin välittämä tulitauko. [Ks. taustoitus Hamas-Israel Hudna jälleen harkinnassa] Gazalaisten ryntäykset raja-aidalle jatkuivat heikentyneinä aina tulitaukoon saakka kuin myös ajoittain sen jälkeen. Kaikkiaan noin 120 gazalaista on menettänyt henkensä sitten kampanjan aloituksen 30. maaliskuuta 2018.

Aselepoa edelsi paitsi viikkojen diplomatia myös suurin rakettihyökkäys Gazasta Israeliin sitten heinä-elokuussa 2014 toteutetun ”Suojaava reuna” (Protective Edge ) operaation jälkeen. 29.5.2018 Fatahin taistelijat Gazassa yhteistyössä Hamasin kanssa laukaisivat noin 150 rakettia Israeliin jonka ilmavoimat puolestaan tekivät asianmukaiset vastaiskut Hamasin ja Gazan Palestiinalaishallinnon kohteisiin. Toinen rajatumpi rakettihyökkäys tapahtui aselevon jo ollessa voimassa 2.-3.6.2018 ja se oli Fatahin toteuttama.

 

بعد أن نجحت المقاومة بصد العدوان ومنع تغيير قواعد الاشتباك تدخلت العديد من الوساطات خلال الساعات الماضية، وتم التوصل إلى توافق بالعودة إلى تفاهمات وقف إطلاق النار في قطاع غزة، والتزام فصائل المقاومة ما التزم الاحتلال بها.

— حركة حماس (@hamasinfo) May 30, 2018

Tiivistetysti: Hamas ilmoittaa noudattavansa aselepoa mikäli Israel tekee samoin.

Aselepoon mahdollisesti päädyttiin syystä että sekä Hamas kuin myöskään Israel ei halua tilanteen kärjistyvän laajempaan sotilaalliseen vastakkainasetteluun. Lisäksi on myös Egyptin etu ettei tilanne kentällä karkaisi hallitsemattomaksi.

Alla lyhyt kertaus toteutuneista Hamasin aktiviteeteista:

Hamas is targeting Israeli civilians from every angle pic.twitter.com/lMNiQE9ZK6

— IDF (@IDFSpokesperson) June 7, 2018

 

The Meir Amit Intelligence and Terrorism Information Center kuvaa analyysissaan kolme mahdollista skenaariota tulevaisuuteen:

Scenario 1 – Nykyisen kaltainen terrorismi ja väkivalta jatkuu johtamatta silti mihinkään laajempaan sotilaaliseen yhteenottoon eli marssit rajalle ja satunnaiset raketti-iskut jatkuvat, raja-aitaan pyritään murtamaan ja IDF:n sotilaita vahingoittamaan ja lisäksi palopommeilla pyritään sytyttämään tulipaloja Israelin puolella.

Scenario 2 – Toisen skenaarion mukaan tilanteen dynamiikka voi johtaa sen kärjistymiseen aina laajempaan sotilaalliseen yhteenottoon saakka, vaikka kumpikaan osapuoli ei tätä haluaisikaan. Tässä vaihtoehdossa Hamas tekee massiivisen rakettihyökkäyksen Israeliin johtaen voimakkaaseen IDF:n vastaiskuun Hamasin ja sen liittolaisten sotilaallisiin kohteisiin joita voivat olla myös terroristien johtohahmot. Laajimmillaan tämä skenaario voisi jopa johtaa IDF:n maaoperaatioon Gazan kaistaleella.

Scenario 3 – Pitkäaikaisen aselevon toteutuminen. Tässä vaihtoehdossa Hamas lopettaisi ”Paluumarssit” kuin myös rakettitulen Israeliin eli palattaisiin operaatio ”Suojaava reunaa” seuranneeseen tilanteeseen. Tässä mallissa Hamas keskittyisi Gazan kaistaleen taloudellisen tilanteen parantamiseen kansainvälisen talousavun- ym resurssien tuella jota toimintaa edesauttaisivat Rafahin ylityspaikan avaus Egyptiin ja Palestiinalaishallinnon Gazaa koskevien sanktioiden lopettaminen.

The Meir Amit Intelligence and Terrorism Information Center  (ITIC) toteaa aselevon olevan tuomittu epäonnistumaan koska se ei käsitä ”Paluumarsseja” ja niihin liittyvää väkivaltaa. Edelleen ITIC epäilee ettei Hamas suostu lopettamaan asevarustelua ja vaihtamaan prioriteetikseen Gazan kaistaleen taloudellista jälleenrakentamista.

Oma näkemykseni on toiveikkaan optimistinen sen suhteen, että Hamasin ja Israelin välinen pidempiaikainen aselepo voisi toteutua seuraavin perustein:

  • Tällä hetkellä sota ei vaikuttaisi hyödyttävän kumpaakaan osapuolta.
  • Taloudelliset porkkanat ovat merkittävät koska mm EU on ilmaissut valmiuttaan vastata suurelta osaltaan Gazan yhdyskuntarakenteen ja hallinnon kehittämisen rahoituksesta ja toteutuksesta.
  • Egypin välittäjärooli voi johtaa ns. Siinai option toteutumiseen.  Kyse on Egyptin tarjouksesta viisinkertaistaa Gazan pinta-ala alueliitoksin Siinailta jolloin tälle elinvoimaiselle alueelle olisi mahdollisuus asuttaa merkittävä määrä palestiinalaispakolaisia ja heidän jälkeläisiään.  (Lisää aiheesta artikkelissa Sinai Option again )
  • Hamasin osalta riippuvuus Länsirannalla valtaa pitävästä Fatahista kuin myös nyt Hamasia rahoittavasta Iranista vähenisi, myönteinen taloudellinen kehitys voisi laajentaa Hamasin kannatuspohjaa myös Länsirannalla, jolloin mahdollisuudet yhtenäiseen Palestiinalaisvaltioon kasvaisivat.
  • Kasvava taloudellinen yhteistyö Israelin kanssa voi vähentää keskinäistä epäluottamusta kuin myös motiiveja hyökätä Israelia vastaan.

(Taustoitusta kirjoituksissani Hajahuomioita Gazan suuresta ”Paluumarssista” [Op-Ed]   Hamas and Israel on Verge of the Deal   ja  Gaza State Under Construction, West Bank Remains Bystander  )


P.S:

Tulitauon ylläpitäminen pysyvämmästä ratkaisusta puhumattakaan on toki haasteellista ”rauhankasvatuksen” jatkuessa entiseen tapaan, kuten tuore video esikoululaisten kevätjuhlasta näyttää:

www.youtube.com/watch?v=dtErUuBvcRc


Artikkeli ensinnä ilmestynyt Ariel-Israelista suomeksi verkkojulkaisussa.

]]>
0 http://arirusila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256525-gazan-skenaariot#comments Gazan skenaariot Hamas Hamas-Israel sopimus Turpo Fri, 08 Jun 2018 01:31:44 +0000 Ari Rusila http://arirusila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256525-gazan-skenaariot
Kuka tarttee armeijan sirkusesityksiä? http://hilkkalaronia.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256366-kuka-tarttee-armeijan-sirkusesityksia <p>Sitä siis molen ihmetelly eilisestä asti, mutta nyt vastako näin Samuli Suonperän, siis hän on pappi, ja siis hän kirjotti, että miksis piispan pittää pukkeutua niin erikoisesti, eikös hän ole niinko sie tai mie!</p><p>Niin sillain siinäkö luin Suonperän tviitin, sain näkemyksen, että mitä hiiskatin esityksiä met tarttema ja kuka tarttee.</p><p>Sekö on kaunista ja kohottavvaa vai mitä se on?</p><p>Siinä armeijan esityksessä, joku paraati(?), niin siinä se isopäällikkö komenteli niitä ja sitte sano, ottakaa lakit pois päästä ja porukka tietenki rivisssä totteli kaiken ja otti lakit päästä.</p><p>Miehän olen yksinkertanen pösilö, joten en ees kysy oikeasti, mie en käsittäs teän vastauksia, kohan tässä ihmettelen maailman menoa.</p><p>Ja jostaki tasa-arvosta puhumista, eihän toinen parempi toista, kaikki olhan jonku äitin läppejä ja niin kovin pikkusia, eikös met ollakkaan tasa-arvosia, yhtä tärkeitä kaikin?</p><p>Ihanaa päivää rakhaat ihmiset, maailma on kaunis ja hyvä ja päivä päivältä parempi, miehän uskon sillain!</p><p>Ja siis miehän uskon ihmiskunnan suuhreen syähmeenki, vaikka se armeijan hommahan on tappamista ja kotien särkemistä ihan konkreettisesti ja tosiasiassa ja yhä vielä leikittään tuommosia sotamiessirkuksia, voi voi, en käsitä.</p><p>- hilkkapien</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sitä siis molen ihmetelly eilisestä asti, mutta nyt vastako näin Samuli Suonperän, siis hän on pappi, ja siis hän kirjotti, että miksis piispan pittää pukkeutua niin erikoisesti, eikös hän ole niinko sie tai mie!

Niin sillain siinäkö luin Suonperän tviitin, sain näkemyksen, että mitä hiiskatin esityksiä met tarttema ja kuka tarttee.

Sekö on kaunista ja kohottavvaa vai mitä se on?

Siinä armeijan esityksessä, joku paraati(?), niin siinä se isopäällikkö komenteli niitä ja sitte sano, ottakaa lakit pois päästä ja porukka tietenki rivisssä totteli kaiken ja otti lakit päästä.

Miehän olen yksinkertanen pösilö, joten en ees kysy oikeasti, mie en käsittäs teän vastauksia, kohan tässä ihmettelen maailman menoa.

Ja jostaki tasa-arvosta puhumista, eihän toinen parempi toista, kaikki olhan jonku äitin läppejä ja niin kovin pikkusia, eikös met ollakkaan tasa-arvosia, yhtä tärkeitä kaikin?

Ihanaa päivää rakhaat ihmiset, maailma on kaunis ja hyvä ja päivä päivältä parempi, miehän uskon sillain!

Ja siis miehän uskon ihmiskunnan suuhreen syähmeenki, vaikka se armeijan hommahan on tappamista ja kotien särkemistä ihan konkreettisesti ja tosiasiassa ja yhä vielä leikittään tuommosia sotamiessirkuksia, voi voi, en käsitä.

- hilkkapien

]]>
9 http://hilkkalaronia.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256366-kuka-tarttee-armeijan-sirkusesityksia#comments Ev-lut kirkko Turpo Tue, 05 Jun 2018 06:19:56 +0000 Hilkka Laronia http://hilkkalaronia.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256366-kuka-tarttee-armeijan-sirkusesityksia
Nato-jäsenyydessä presidentti Niinistön ei ole syytä mennä kansan selän taakse http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256339-nato-jasenyydessa-presidentti-niiniston-ei-ole-syyta-menna-kansan-selan-taakse <p>Presidentti Niinistön Financial Times -lehdelle antama haastattelu julkaistiin tänään. Haastattelun otsikko oli &rdquo;<em>Finnish leader says EU losing out to strongman politics</em>&rdquo; (<a href="https://www.ft.com/content/0754c814-657d-11e8-a39d-4df188287fff"><u>FT 4.6.2018</u></a>).</p><p>Kirjoitus julkaistiin samana päivänä, kun Suomessa vietetään puolustusvoimain lippujuhlan päivää. Päivä on siis tärkeä Suomen puolustukselle ja sotilaalliselle turvallisuudelle. Kesäkuun 4. päivä on myös marsalkka Mannerheimin syntymäpäivä.</p><p>Haastattelun julkaisupäivä ei ole sattumaa.</p><p>Financial Timesin kirjoitusta on hieman referoitu myös jo suomalaislehdistössä (<a href="https://yle.fi/uutiset/3-10236535"><u>Yle 4.6.2018</u></a> ja <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005705909.html"><u>IS 4.6.2018</u></a>). Ilta-Sanomien otsikko kertoo hyvin presidentti Niinistön haastatteluajatuksia Suomen Nato-jäsenyydestä: &rdquo;<em>Niinistö FT:lle: Suomalaiset eivät tue Nato-jäsenyyttä ja minä olen suomalainen</em>&rdquo;.</p><p>Tuo Niinistön ajatus onkin haastattelun oleellisin uusi asia, kun puhutaan Suomen turvallisuuspolitiikasta ja Suomen mahdollisesti tulevien turvallisuusratkaisujen perusteista.</p><p>Alkuperäisessä lehtikirjoituksessa Ilta-Sanomien otsikkotulkinta oli kirjoitettu näin:</p><p>&rdquo;<em>Asked whether Finland would ever consider joining Nato to bolster its security - a move advocated by some groups in both Finland and, to a greater extent, neighbouring Sweden - <u>Mr Niinistö suggests Nato membership is a card to be held rather than played: &lsquo;It&rsquo;s a security weapon in itself. Finns do not support it and I am a Finn.&rsquo;</u></em>&rdquo;</p><p>Yle oli suomentanut tuon Niinistön ajatuksen &rdquo;<em>Nato-kortti on parempi pitää kädessä kuin pelata</em>&rdquo; -lauseella (<a href="https://yle.fi/uutiset/3-10236535"><u>Yle 4.6.2018</u></a>). Niinistön mielestä Nato-kortti on siis paras olla kädessä varalta ilman pelaamista. Toisin kuin Suomi, 29 maata on jo pelannut Nato-korttinsa ja liittynyt Natoon. Kukin voi arvioida, kuka pelaa Nato-pokeria oikein ja kuka väärin.</p><p>Nato-pokeria pelataan Venäjän kanssa. Niinistön Nato-kortti on yhtä kuin Suomen vanha Nato-optio, joka oli presidentti Tarja Halosen keksintö siirtää Suomen Nato-jäsenyyskysymys pois ulkopoliittiselta agendalta.</p><p>Nato-pokerissa Suomi pelaa siis yksin tai Ruotsin kanssa Venäjää vastaan. Kun Suomi luottaa Nato-pokerissa Nato-optiojokeriin, niin kysymys kuuluu: uskooko Venäjä tähän Suomen Nato-optiojokerikorttiin?</p><p>Kukaan muu Venäjän kanssa pokeria pelaamaan joutunut ei ole luottanut Nato-optiojokeriin. Ei edes Ruotsi. Nato-optiojokeriin eivät ole luottaneet etenkään ne Itä-Euroopan maat, jotka eivät ole suostuneet edes pelaamaan pokeria Venäjän kanssa, vaan ovat jo liittyneet Natoon.</p><p>Natossa olevat maat eivät siis enää viitsi pelata Venäjän kanssa pokeria, mutta Suomi se vain viitsii ja jaksaa&nbsp;edelleen.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Niinistö siis uskoo, että Suomen kuuluisa Nato-optio on Suomelle riittävä turvallisuuden tuoja pokeripelissä Venäjän kanssa. Niinistön nyt ilmoittamana Suomi ei tarvitse Natoa muuhun kuin pokerin pelaamiseen. Nato on Suomelle vain yksi pelikortti. Niinistö on hävytön Natolle.</p><p>Presidentti Halonen oli ja on edelleen kiihkeä Nato-vastustaja. Kun Niinistö puhuu FT:n haastattelussa Nato-optiosta Suomen Nato-korttina, ei hän jää jälkeen edeltäjästään. Niinistö on kiihkeä Nato-vastustaja, mutta tuo toki on meillä ollut jo pitkään tiedossa. Niinistön Nato-vastustamisessa ei ole mitään uutta.</p><p>Sen sijaan &quot;<em>Finns do not support it and I am a Finn</em>&quot; -lause on yllättävä istuvan presidentin suusta kuultuna. Suomennettuna tuo lause on kutakuinkin: &rdquo;S<em>uomalaiset eivät kannata sitä [Suomen Nato-jäsenyyttä] ja minä olen [myös] suomalainen</em>&rdquo;.</p><p>Niinistö siis vetoaa Suomen Nato-jäsenyyskysymyksessä Suomen kansan mielipiteeseen. Nato-asiassa presidentti Niinistö asettuu Suomen kansan taakse. Niinistö on sitä mieltä mitä kansakin on. Kansa päättää ja Niinistö ei päätä. Niinistö ei siis johda Suomen kansaa edestä vaan takaa. Niinistö ei ole siis mielipidejohtaja vain Suomen kansan mielipiteen myötäilijä.</p><p>Puolustusvoimain lippujuhlan päivänä minun on erityisen helppo todeta, että sodassa on parempi johtaa joukkoja edestä kuin takaa. Sellaiset johtajat, jotka eivät johda eivätkä uskalla johtaa joukkojaan edestäpäin, ovat tuhoon tuomittuja. Siinä menee tuhoon sekä joukot että niiden johtajat. Niinistö ei nyt johda Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa edestä vaan takaa.</p><p>Jos Niinistön Suomi haluaa pelata Nato-pokeria Venäjän kanssa ja pitää jokerina Nato-optiota Venäjän painostuksen varalta, niin miten tuohon peliin sopii se, että Natoa vastustava Suomen kansa päättää tuon optiojokerin käytöstä.</p><p>Suomen kansaa ei ikimaailmassa saa Nato-jäsenyyden kannalle edes sodan uhatessa, ellei Suomea johda niin vahva presidentti, joka kykenee kansan mielipiteen kääntämään. Niinistö logiikalla Nato-optio ei voi siis oikein olla toimiva.</p><p>Pidän presidentti Niinistöä heikkona ulkopoliittisena johtajana. Pidin Halosta heikkona ulkopoliittisena johtajana, ja ikäväkseni ei Niinistö hänestä poikkea.</p><p>Niinistö ei näköjään kykene johtamaan joukkoja edestä. Hänellä ei ole halukkuutta - eikä ehkä kyvykkyyttäkään - kansan mielipiteen kääntämiseen. Ottamatta kantaa politiikan sisältöön, mielipiteen muokkausasiassa tulee ikävä Urho Kekkosta, joka johti tyylillään kansaa reilusti edestä eikä piiloutunut kansalaismielipiteen taakse vaikeissakaan asioissa.</p> Presidentti Niinistön Financial Times -lehdelle antama haastattelu julkaistiin tänään. Haastattelun otsikko oli ”Finnish leader says EU losing out to strongman politics” (FT 4.6.2018).

Kirjoitus julkaistiin samana päivänä, kun Suomessa vietetään puolustusvoimain lippujuhlan päivää. Päivä on siis tärkeä Suomen puolustukselle ja sotilaalliselle turvallisuudelle. Kesäkuun 4. päivä on myös marsalkka Mannerheimin syntymäpäivä.

Haastattelun julkaisupäivä ei ole sattumaa.

Financial Timesin kirjoitusta on hieman referoitu myös jo suomalaislehdistössä (Yle 4.6.2018 ja IS 4.6.2018). Ilta-Sanomien otsikko kertoo hyvin presidentti Niinistön haastatteluajatuksia Suomen Nato-jäsenyydestä: ”Niinistö FT:lle: Suomalaiset eivät tue Nato-jäsenyyttä ja minä olen suomalainen”.

Tuo Niinistön ajatus onkin haastattelun oleellisin uusi asia, kun puhutaan Suomen turvallisuuspolitiikasta ja Suomen mahdollisesti tulevien turvallisuusratkaisujen perusteista.

Alkuperäisessä lehtikirjoituksessa Ilta-Sanomien otsikkotulkinta oli kirjoitettu näin:

Asked whether Finland would ever consider joining Nato to bolster its security - a move advocated by some groups in both Finland and, to a greater extent, neighbouring Sweden - Mr Niinistö suggests Nato membership is a card to be held rather than played: ‘It’s a security weapon in itself. Finns do not support it and I am a Finn.’

Yle oli suomentanut tuon Niinistön ajatuksen ”Nato-kortti on parempi pitää kädessä kuin pelata” -lauseella (Yle 4.6.2018). Niinistön mielestä Nato-kortti on siis paras olla kädessä varalta ilman pelaamista. Toisin kuin Suomi, 29 maata on jo pelannut Nato-korttinsa ja liittynyt Natoon. Kukin voi arvioida, kuka pelaa Nato-pokeria oikein ja kuka väärin.

Nato-pokeria pelataan Venäjän kanssa. Niinistön Nato-kortti on yhtä kuin Suomen vanha Nato-optio, joka oli presidentti Tarja Halosen keksintö siirtää Suomen Nato-jäsenyyskysymys pois ulkopoliittiselta agendalta.

Nato-pokerissa Suomi pelaa siis yksin tai Ruotsin kanssa Venäjää vastaan. Kun Suomi luottaa Nato-pokerissa Nato-optiojokeriin, niin kysymys kuuluu: uskooko Venäjä tähän Suomen Nato-optiojokerikorttiin?

Kukaan muu Venäjän kanssa pokeria pelaamaan joutunut ei ole luottanut Nato-optiojokeriin. Ei edes Ruotsi. Nato-optiojokeriin eivät ole luottaneet etenkään ne Itä-Euroopan maat, jotka eivät ole suostuneet edes pelaamaan pokeria Venäjän kanssa, vaan ovat jo liittyneet Natoon.

Natossa olevat maat eivät siis enää viitsi pelata Venäjän kanssa pokeria, mutta Suomi se vain viitsii ja jaksaa edelleen.

                                                                                                ****

Niinistö siis uskoo, että Suomen kuuluisa Nato-optio on Suomelle riittävä turvallisuuden tuoja pokeripelissä Venäjän kanssa. Niinistön nyt ilmoittamana Suomi ei tarvitse Natoa muuhun kuin pokerin pelaamiseen. Nato on Suomelle vain yksi pelikortti. Niinistö on hävytön Natolle.

Presidentti Halonen oli ja on edelleen kiihkeä Nato-vastustaja. Kun Niinistö puhuu FT:n haastattelussa Nato-optiosta Suomen Nato-korttina, ei hän jää jälkeen edeltäjästään. Niinistö on kiihkeä Nato-vastustaja, mutta tuo toki on meillä ollut jo pitkään tiedossa. Niinistön Nato-vastustamisessa ei ole mitään uutta.

Sen sijaan "Finns do not support it and I am a Finn" -lause on yllättävä istuvan presidentin suusta kuultuna. Suomennettuna tuo lause on kutakuinkin: ”Suomalaiset eivät kannata sitä [Suomen Nato-jäsenyyttä] ja minä olen [myös] suomalainen”.

Niinistö siis vetoaa Suomen Nato-jäsenyyskysymyksessä Suomen kansan mielipiteeseen. Nato-asiassa presidentti Niinistö asettuu Suomen kansan taakse. Niinistö on sitä mieltä mitä kansakin on. Kansa päättää ja Niinistö ei päätä. Niinistö ei siis johda Suomen kansaa edestä vaan takaa. Niinistö ei ole siis mielipidejohtaja vain Suomen kansan mielipiteen myötäilijä.

Puolustusvoimain lippujuhlan päivänä minun on erityisen helppo todeta, että sodassa on parempi johtaa joukkoja edestä kuin takaa. Sellaiset johtajat, jotka eivät johda eivätkä uskalla johtaa joukkojaan edestäpäin, ovat tuhoon tuomittuja. Siinä menee tuhoon sekä joukot että niiden johtajat. Niinistö ei nyt johda Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa edestä vaan takaa.

Jos Niinistön Suomi haluaa pelata Nato-pokeria Venäjän kanssa ja pitää jokerina Nato-optiota Venäjän painostuksen varalta, niin miten tuohon peliin sopii se, että Natoa vastustava Suomen kansa päättää tuon optiojokerin käytöstä.

Suomen kansaa ei ikimaailmassa saa Nato-jäsenyyden kannalle edes sodan uhatessa, ellei Suomea johda niin vahva presidentti, joka kykenee kansan mielipiteen kääntämään. Niinistö logiikalla Nato-optio ei voi siis oikein olla toimiva.

Pidän presidentti Niinistöä heikkona ulkopoliittisena johtajana. Pidin Halosta heikkona ulkopoliittisena johtajana, ja ikäväkseni ei Niinistö hänestä poikkea.

Niinistö ei näköjään kykene johtamaan joukkoja edestä. Hänellä ei ole halukkuutta - eikä ehkä kyvykkyyttäkään - kansan mielipiteen kääntämiseen. Ottamatta kantaa politiikan sisältöön, mielipiteen muokkausasiassa tulee ikävä Urho Kekkosta, joka johti tyylillään kansaa reilusti edestä eikä piiloutunut kansalaismielipiteen taakse vaikeissakaan asioissa.

]]>
102 http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256339-nato-jasenyydessa-presidentti-niiniston-ei-ole-syyta-menna-kansan-selan-taakse#comments Kotimaa Nato Presidentti Sauli Niinistö Turpo Venäjän uhka Mon, 04 Jun 2018 11:46:16 +0000 Ari Pesonen http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256339-nato-jasenyydessa-presidentti-niiniston-ei-ole-syyta-menna-kansan-selan-taakse
Tasavallan presidentti kiinnostunut vain suosiostaan http://akik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256338-tasavallan-presidentti-kiinnostunut-vain-suosiostaan <p>Financial Timesille antamassaan haastattelussa tasavallan presidentti Sauli Niinistö kertoo suomalaisten vastustavan Nato-jäsenyyttä ja hänen itsensä olevan myös suomalainen. Eli toisinsanoen hän kertoo vastustavansa Nato-jäsenyyttä. Monen korvaan tällainen kuulostaa vain äänten tai suosion kalastelulta populistisilla lausunnoilla.</p><p>Vallan puolesta Sauli Niinistö on jo saavuttanut aivan kaiken mitä yksittäinen henkilö voi Suomessa saavuttaa. Onkin siis varsin outoa, ettei häntä siltikään kiinnosta kansakunnan turvallisuus kansakunnan suosion sijaan.&nbsp; Tässä vaiheessa olisi siirryttävä sanoista ja suosion kasvatuksesta tekoihin, sillä tähän hänen valtansa vielä yltäisi.<br /><br />Puolustusvoimien johto, pääosa kotimaisista asiantuntijoista ja monet ulkomaalaiset asiantuntijat ovat sitä mieltä, ettei naapurimaamme Venäjä ole turvallinen naapuri ja että ainut varma turva sen harjoittamaa monialaista häirintää ja uhkaa vastaan on Naton täydet turvatakuut.&nbsp;Venäjältä katsottuna me kuulumme jo länsimaihin, eli käytännössä sen vihollisiin. Venäjä myös itse arvioi meidän konfliktitilanteessa hakeutuvan samalle puolelle Nato-maiden kanssa enkä epäile hetkeäkään että näin käy.<br /><br />Miksi nämä tosiseikat eivät tasavallan presidenttiä kiinnosta? Jääräpäisesti tai omaa etuaan ajatellen hän kuvittelee itse pääsevänsä tai Suomen pääsevän kansainvälisiin neuvottelupöytiin. Mistä ihmeestä Venäjän kanssa edes neuvoteltaisiin? Se on toiminnallaan osoittanut olevansa kykenemätön edes kaupankäyntiin Suomen ja EU-maiden kanssa.<br /><br />Liian myöhäinen Nato-jäsenyyden pyytäminen voi käydä hyvin kalliiksi ja joka tapauksessa mitä pidemmälle Nato-jäsenyyden hakemista venytetään, sitä hankalammaksi ja kalliimmaksi se käy.&nbsp; Sauli Niinistön siis pitäisi ryhtyä sanoista tekoihin ja huolehtia että Nato-jäsenyys tulee hänen kaudellaan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Financial Timesille antamassaan haastattelussa tasavallan presidentti Sauli Niinistö kertoo suomalaisten vastustavan Nato-jäsenyyttä ja hänen itsensä olevan myös suomalainen. Eli toisinsanoen hän kertoo vastustavansa Nato-jäsenyyttä. Monen korvaan tällainen kuulostaa vain äänten tai suosion kalastelulta populistisilla lausunnoilla.

Vallan puolesta Sauli Niinistö on jo saavuttanut aivan kaiken mitä yksittäinen henkilö voi Suomessa saavuttaa. Onkin siis varsin outoa, ettei häntä siltikään kiinnosta kansakunnan turvallisuus kansakunnan suosion sijaan.  Tässä vaiheessa olisi siirryttävä sanoista ja suosion kasvatuksesta tekoihin, sillä tähän hänen valtansa vielä yltäisi.

Puolustusvoimien johto, pääosa kotimaisista asiantuntijoista ja monet ulkomaalaiset asiantuntijat ovat sitä mieltä, ettei naapurimaamme Venäjä ole turvallinen naapuri ja että ainut varma turva sen harjoittamaa monialaista häirintää ja uhkaa vastaan on Naton täydet turvatakuut. Venäjältä katsottuna me kuulumme jo länsimaihin, eli käytännössä sen vihollisiin. Venäjä myös itse arvioi meidän konfliktitilanteessa hakeutuvan samalle puolelle Nato-maiden kanssa enkä epäile hetkeäkään että näin käy.

Miksi nämä tosiseikat eivät tasavallan presidenttiä kiinnosta? Jääräpäisesti tai omaa etuaan ajatellen hän kuvittelee itse pääsevänsä tai Suomen pääsevän kansainvälisiin neuvottelupöytiin. Mistä ihmeestä Venäjän kanssa edes neuvoteltaisiin? Se on toiminnallaan osoittanut olevansa kykenemätön edes kaupankäyntiin Suomen ja EU-maiden kanssa.

Liian myöhäinen Nato-jäsenyyden pyytäminen voi käydä hyvin kalliiksi ja joka tapauksessa mitä pidemmälle Nato-jäsenyyden hakemista venytetään, sitä hankalammaksi ja kalliimmaksi se käy.  Sauli Niinistön siis pitäisi ryhtyä sanoista tekoihin ja huolehtia että Nato-jäsenyys tulee hänen kaudellaan.

]]>
7 http://akik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256338-tasavallan-presidentti-kiinnostunut-vain-suosiostaan#comments Nato Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Turpo Mon, 04 Jun 2018 11:28:40 +0000 Aki Kivirinta http://akik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256338-tasavallan-presidentti-kiinnostunut-vain-suosiostaan
Raketti-iskuja, hyökkäyksiä ja aselevon odotusta Gazassa http://arirusila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256206-raketti-iskuja-hyokkayksia-ja-aselevon-odotusta-gazassa <p><strong>180 ohjusta ja pommia ammuttiin Gazasta Israeliin 29.5.2018 vahingoittaen useita ihmisiä, raportoi <em><u><a href="http://www.bicom.org.uk/news/180-missiles-fired-israel-gaza/">BICOM</a></u></em>. Yksi ammus osui Lastentarhaan jonka onneksi oli tarkoitus avautua vasta tuntia myöhemmin. Tämä oli pahin isku Gazasta 2014 sodan jälkeen. Vastaiskuna Israel pommitti 65 Hamasin ja Islamilaisen Jihadin kohdetta josta mainittakoon tukikohdat, ammusvarastot, merialueen kohteet sekä mainittujen organisaatioiden päämajat.&nbsp;</strong></p><p>&nbsp;</p><p><img alt="" height="542" src="https://arielfi.files.wordpress.com/2018/06/idf651.jpg?w=547" width="547" /></p><p>Hyökkäys</p><p><strong>JA</strong></p><p><img alt="" height="553" src="https://arielfi.files.wordpress.com/2018/06/idf65.jpg?w=547" width="547" /></p><p>Vastaisku</p><p>Ohjusten ja rakettien määrä oli poikkeuksellisen suuri mutta vain harva aiheutti vahinkoa. Yksi poikkeus löytyy ja harhautunut raketti osui gazalaisille sähköä jakelevaa voimalaitosta katkaisten sähköt jopa sadoilta tuhansilta gazalaisilta. Korjaustyöt laitoksessa ovat meneillään. Lähde: <em><u>United with Israel</u></em></p><p>IDF myös vahvisti tuhonneensa hyökkäys- ja salakuljetustarkoituksiin rakennetun tunnelin Kerem Shalomin rajanylityspaikan kohdalla. Gazasta alkanut tunneli meni Siinain puolelle Egyptiin ammusten salakuljettamiseksi sikäläisille terroristeille kaartaen sitten takaisin päätyen 900 m Israelin rajojen sisäpuolelle. Kyseessä oli kymmenes Israelin armeijan paikallistama ja tuhoama tunneli sitten lokakuun 2017. Lähteet: <a href="https://twitter.com/IDFSpokesperson/status/1001452925762310145"><em>IDF</em></a> ,&nbsp;<a href="https://unitedwithisrael.org/israels-south-sustains-worst-bombing-in-4-years-idf-strikes-back/?utm_source=MadMimi&amp;utm_medium=email&amp;utm_content=IDF+Blows+Terror+Tunnel+to+Pieces%3B+Israel+Strikes+Back+After+Worst+Bombing+in+Years%3B+2000+New+Homes+for+Judea%2C+Samaria%21&amp;utm_campaign=20180530_m145628984_%5BEUR%5D+IDF+Blows+Terror+Tunnel+to+Pieces%3B+Israel+Strikes+Back+After+Worst+Bombing+in+Years%3B+2000+New+Homes+for+Judea%2C+Samaria%21&amp;utm_term=more_btn_light_png"><em>United with Israel</em></a>&nbsp; ja <a href="http://www.bicom.org.uk/news/180-missiles-fired-israel-gaza/"><em><u>BICOM</u></em></a></p><p><img alt="" height="283" src="https://arielfi.files.wordpress.com/2018/06/tunnelwar2.jpg?w=547" width="547" /></p><p>Aiemmista tiedoista poiketen Gazan merisaartoa ei rikottukaan vaan 17 gazalaista kuljettanut &rdquo;murtoalus&rdquo; matkalla Limassoliin Kyprokselle pysäytettiin ja hinattiin Ashdodiin Israeliin, matkustajista 14 vapautettiin ja palautettiin Gazaan, sairaille oli varauduttu antamaan tarvittavaa apua, mitään henkilövahinkoja kummallekaan osapuolelle ei koitunut.&nbsp; Alunperin mm <em><a href="https://www.aljazeera.com/news/2018/05/flotilla-carrying-gaza-wounded-breaks-unbearable-siege-180529101554053.html">al-Jazeera</a></em>&nbsp; väitti aluksen rikkoneen saarron ja kulkevan yhdeksän merimailin etäisyydellä kohti Kyprosta.&nbsp;(Taustoitusta ks. <em><u><a href="https://arielfi.wordpress.com/2018/05/29/gazan-merisaarto-kaksi-flotillaa-saarronmurtajina/">Gazan merisaarto: Kaksi flotillaa saarronmurtajina</a></u></em> )</p><p>Israelin turvallisuuspalvelut uskovat väkivaltaisuuksien olevan toistaiseksi ohi koska Egyptin välittämä Hamasin ja Israelin välinen, vielä vahvistamaton, tulitaukosopimus lienee astumassa voimaan. IDF on ilmoittanut kunnioittavansa tulitaukoa edellyttäen että ohjustuli Gazasta loppuu. (Taustoitusta: <em><u><a href="https://arielfi.wordpress.com/2018/05/26/hamas-israel-hudna-jalleen-harkinnassa/">Hamas-Israel Hudna jälleen harkinnassa</a></u></em> ). Lähde: <em><u><a href="http://www.bicom.org.uk/news/180-missiles-fired-israel-gaza/">BICOM</a></u></em></p><p><img alt="" height="410" src="https://arielfi.files.wordpress.com/2018/05/hudna.png?w=547" width="547" /></p><hr /><p>Kirjoitus ensinnä ilmestynyt <a href="http://arielfi.wordpress.com"><em>Ariel-Israelista suomeksi</em></a> verkkojulkaisussa.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 180 ohjusta ja pommia ammuttiin Gazasta Israeliin 29.5.2018 vahingoittaen useita ihmisiä, raportoi BICOM. Yksi ammus osui Lastentarhaan jonka onneksi oli tarkoitus avautua vasta tuntia myöhemmin. Tämä oli pahin isku Gazasta 2014 sodan jälkeen. Vastaiskuna Israel pommitti 65 Hamasin ja Islamilaisen Jihadin kohdetta josta mainittakoon tukikohdat, ammusvarastot, merialueen kohteet sekä mainittujen organisaatioiden päämajat. 

 

Hyökkäys

JA

Vastaisku

Ohjusten ja rakettien määrä oli poikkeuksellisen suuri mutta vain harva aiheutti vahinkoa. Yksi poikkeus löytyy ja harhautunut raketti osui gazalaisille sähköä jakelevaa voimalaitosta katkaisten sähköt jopa sadoilta tuhansilta gazalaisilta. Korjaustyöt laitoksessa ovat meneillään. Lähde: United with Israel

IDF myös vahvisti tuhonneensa hyökkäys- ja salakuljetustarkoituksiin rakennetun tunnelin Kerem Shalomin rajanylityspaikan kohdalla. Gazasta alkanut tunneli meni Siinain puolelle Egyptiin ammusten salakuljettamiseksi sikäläisille terroristeille kaartaen sitten takaisin päätyen 900 m Israelin rajojen sisäpuolelle. Kyseessä oli kymmenes Israelin armeijan paikallistama ja tuhoama tunneli sitten lokakuun 2017. Lähteet: IDFUnited with Israel  ja BICOM

Aiemmista tiedoista poiketen Gazan merisaartoa ei rikottukaan vaan 17 gazalaista kuljettanut ”murtoalus” matkalla Limassoliin Kyprokselle pysäytettiin ja hinattiin Ashdodiin Israeliin, matkustajista 14 vapautettiin ja palautettiin Gazaan, sairaille oli varauduttu antamaan tarvittavaa apua, mitään henkilövahinkoja kummallekaan osapuolelle ei koitunut.  Alunperin mm al-Jazeera  väitti aluksen rikkoneen saarron ja kulkevan yhdeksän merimailin etäisyydellä kohti Kyprosta. (Taustoitusta ks. Gazan merisaarto: Kaksi flotillaa saarronmurtajina )

Israelin turvallisuuspalvelut uskovat väkivaltaisuuksien olevan toistaiseksi ohi koska Egyptin välittämä Hamasin ja Israelin välinen, vielä vahvistamaton, tulitaukosopimus lienee astumassa voimaan. IDF on ilmoittanut kunnioittavansa tulitaukoa edellyttäen että ohjustuli Gazasta loppuu. (Taustoitusta: Hamas-Israel Hudna jälleen harkinnassa ). Lähde: BICOM


Kirjoitus ensinnä ilmestynyt Ariel-Israelista suomeksi verkkojulkaisussa.

 

]]>
0 http://arirusila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256206-raketti-iskuja-hyokkayksia-ja-aselevon-odotusta-gazassa#comments Flotilla2018 Gaza Gazan tunnelisota Turpo Fri, 01 Jun 2018 08:24:52 +0000 Ari Rusila http://arirusila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256206-raketti-iskuja-hyokkayksia-ja-aselevon-odotusta-gazassa
Gazan merisaarto: Kaksi flotillaa saarronmurtajina http://arirusila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256003-gazan-merisaarto-kaksi-flotillaa-saarronmurtajina <p>&ldquo;<strong><em>If ships reach Gaza &ndash; victory, if terrorized by Zionists &ndash; victory.&rdquo;</em> (PM Ismail Haniyeh, Hamas)</strong></p><p><strong>Gazan kaistaleen merisaartoa pyritään parhaillaan murtamaan kahden flotillan myötä, ajallisesti samassa yhteydessä Israel on aloittanut maailmassa ainutlaatuisen meriesteen rakentamisen maanlaisen &rdquo;rautakupolin&rdquo; jatkeeksi Gazasta lähtevien meritse tapahtuvien terrorihyökkäysten estämiseksi.</strong></p><p>Toukokuun 20. päivänä 2018 Norjasta lähti uusin flotilla kohti Gazan kaistaletta organisoijinaan &ldquo;Freedom Flotilla Coalition&rdquo; ja &ldquo;International Committee for Breaking the Siege of Gaza&rdquo; Hamasin koordinoimina. Flotilla käsittää neljä alusta, matkan on arvioitu kestävän kaksi kuukautta eli saapumista odotellaan heinäkuun lopulla 2018. Laivojen miehistönä on diasporan palestiinalaisia ja eurooppalaisia kannattajia; myös kaksi Israelin kansalaista on mukana.</p><p><img alt="" height="600" src="https://arielfi.files.wordpress.com/2018/05/flotilla1-e1527553678980.jpg" width="500" /></p><p>Matkan aikana alukset ankkuroituvat useiden Euroopan maiden satamiin - mm Kööpenhamina, Kiel, Brighton ja Amsterdam - joissa järjestetään medialle erinäisiä tilaisuuuksia paikallisten tukijoiden kanssa. Matka on jo kohdannut vastoinkäymisiä kun Saksan sisäministeriön ohjeistuksella Saksan merivartiosto otti haltuunsa Al-Awda nimisen flotillan aluksen tarkempaa katselmusta varten. Edelleen Israelin ilmavoimat tuhosivat Gazan satamassa kaksi Hamasin merivoimien alusta joiden oli tarkoitus lähteä vastaanottamaan flotillaa.</p><p>Tällä kertaa humanitaarinen apu on sivuosassa sillä flotillan tarkoitus on puhtaasti propagandistinen &ndash; nostaa merisaarto aiheena esiin ja tuomita Israelia Euroopan kansalaisille. Näin flotillat ovat osa poliittista ja mediskampanjaa &rdquo;Suuren Paluumuuttomarssi&rdquo; -kampanjan jatkeeksi.</p><p>Flotillaan osallistuvat alukset ovat tällä kertaa seuraavat:</p><ul><li>Al-Awda (&ldquo;Paluu&rdquo;): Norjan lipun alla purjehtivalla alkuksella on diasopran palestiinalaisia.</li><li>Heria (&ldquo;Vapaus&rdquo;): Ruotsin lipun alla purjehtiva alus.</li><li>Palestine: Ruotsin lipun alla purjehtiva alus.</li><li>Maird: Ruotsin lipun alla purjehtiva alus joka on nimetty Pohjois-Irlannin rauhanaktivisti Mairead Maguiren mukaan.</li></ul><p>(Lähteet ja lisää matkustajista ja organisaattoreista: The Meir Amit Intelligence and Terrorism Information Center&rsquo;n kaksi analyysia <a href="http://www.terrorism-info.org.il/en/flotilla-gaza-strip-update-may-24-2018/"><em>ITIC</em></a> ja <a href="http://www.terrorism-info.org.il/en/hamas-affiliated-palestinian-britain-admitted-flotilla-project-gaza-strip-not-intended-break-siege-bring-humanitarian-aid-rather-promote-battle-hearts/"><em>ITIC </em></a>)</p><p><strong>Flotilla Gazasta</strong></p><p>Tiistaina 29.5.2018 noin klo 8 (GMT) aloittaa uudenlainen flotilla matkansa murtamaan Gazan kaistaleen merisaartoa &ndash; uutta on saattueen lähteminen Gazasta kun taas Tanskasta lähtenyt flotilla pyrkii Gazaan. Ainakin yhden laivan käsittävän laivan matkustajina on sairaalahoitoja kaipaavia potilaita, ulkomaille opiskelemaan haluavia nuoria ja töitä etsiviä yliopistokouluttettuja.</p><p>Matkan järjestäjien mukaan flotilla kuvastaa palestiinalaisten toiveita ja unelmia. Järjestäjät eivät ilmaisseet matkakohdetta. Saarron myötä Gazasta lähtevien alusten sallitaan edetä kuusi merimailia rannasta ja Israelin laivasto on toistuvasti ampunut varoituslaukauksia niitä laivoja kohden jotka kyseisen rajan ylittävät. (Lähteet: <em><a href="https://www.yenisafak.com/en/world/gaza-to-set-off-new-flotilla-to-break-israeli-siege-3412346">Yeni Safak</a> </em>ja<em> <a href="https://www.dailysabah.com/mideast/2018/05/27/new-palestinian-flotilla-aims-to-break-israeli-blockade-of-gaza">Daily Sabah</a></em> )</p><p><img alt="" height="307" src="https://arielfi.files.wordpress.com/2018/05/flotilla3.jpg" width="547" /></p><p><strong>Uusi meripuolustuseste Israelin turvaksi</strong></p><p>Ajallisesti joskaa ei asiallisesti flotilloihin liittyen Israel aloitti sunnuntaina [27.5.2018] uuden meripuolustusesteen rakentamisen Gazan rajan Zikim rannalla. Kyseessä on vahvistettu aallonmurtaja koostuen vedenalaisesta osasta, veden pinnalla olevasta panssaroidusta kiviesteestä ja sen huipulla olevasta piikkilankaesteestä sekä koko rakennelmaa suojaavasta turvallisuusaidasta. Este jatkaa nyt merelle Gazan maarajalle rakennettua maanalaista hyökkäystunnelit havaitsevaa suojarakennetta - &rdquo;maanalaista rautakupolia&rdquo;.</p><p>Päätös meriesteen rakentamisesta tehtiin vuonna 2014 kun neljä Hamasin merikommandoa ui Gazasta rantaan Israelin puolelle Zikimin kibbutsin kohdalla. Komandoilla oli aseistuksenaan automaattiaseiden lisäksi kranaatteja ja räjähteitä. Israelin armeijalta vei 40 minuuttia eliminoida yllätyshyökkäys ja sen tekijät. Uuden meripuolustusesteen tarkoituksena on estää tällaiset hyökkäykset meren kautta jo ennakkoon. Maailmassa ainutlaatuisen puolustusrakennelman on tarkoitus valmistua vuoden 2018 loppuun mennessä. (Lähde: <a href="https://www.timesofisrael.com/israel-building-sea-barrier-to-defend-against-gaza-attacks/"><em><u>Times of Israel</u></em></a> )</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Merisaarto</strong></p><p><img alt="" height="201" src="https://arielfi.files.wordpress.com/2018/05/flotillacarica.jpg" width="251" /></p><p>Vuonna 2006 Israel toteutti Gazaa koskevan merisaarron tiukentaen sitä vuotta myöhemmin Hamasin valtaannousun myötä. Myös Egypti liittyi saartoon jonka tarkoituksena on estää asevienti ryhmälle jonka tavoitteena avoimesti on Israelin tuhoaminen. Vuosien kuluessa Israel on estänyt useita aselähetyksiä meritse Gazaan, samaan aikaan myös useita saartoa murtamaan pyrkineitä siviilialuksia on pysäytetty ja tarkastettu. Vakavin saarronmurtoyritys tapahtui vuonna 2010 kun 10 turkkilaisaktivistia kuoli kahakassa tarkastusta suorittaneiden israelilaissotilaiden kanssa Mavi Mara aluksella.</p><p>Vuodesta 2008 vuoteen 2016 on 31 alusta pyrkinyt murtamaan merisaarron, vuonna 2017 yrityksiä ei ollut. Alukset on toistuvasti pysäytetty. Israel on pyrkinyt välttämään eskaloitumista esittämällä avustuslaivojen ohjausta Ashodin satamaan, humanitaarisen lastin purkua ja kuljetusta Gazan kaistaleelle. Israel on luvannut taata humanitaarisen avun läpimenon Gazaan. Näin esimerkiksi vuonna 2012 Israel ohjasi ruotsalaisomisteisen mutta Suomen lipun alla purjehtineen Estelle aluksen Ashodin satamaan josta tarkastuksen jälkeen lastinna olleet jalkapallot ym siirrettiin maitse Gazaan. Ennen alukseennousua Israel pyrki sekä diplomaatti-kanavia myöden että suoraan laivaan yhteyttä ottamalla saada alus muuttamaan suuntaansa.</p><p><img alt="" height="661" src="https://arielfi.files.wordpress.com/2018/05/gaza_closure_december_2012.jpg" width="547" /></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Merisaarron oikeutus</strong></p><p>Gazan saarrosta, alueen oletetusta humanitaarisesta kriisistä sekä saartoa murtamaan lähetetyistä &ldquo;avustussaattueista&rdquo; on laadittu kansainvälisiä selvityksiä ja merkittävin niistä lienee YK:lle laadittu ns Palmerin raportti &ndash; <a href="http://www.un.org/News/dh/infocus/middle_east/Gaza_Flotilla_Panel_Report.pdf"><em>UN: Report of the Secretary-General&rsquo;s Panel of Inquiry on the 31 May 2010 Flotilla Incident,</em></a> Syyskuu 2011. Kyseinen raportti toteaa Israelilla olevan täysi oikeus Gazan merisaartoon ja sen toimeenpanemiseen myös kansainvälisillä vesillä. Raportin laatinut asiantuntijapaneeli tunnusti myös Israelin oikeuden vierailla ja tutkia alukset sekä ottaa ne haltuunsa mikäli niillä oli tarkoitus murtaa saartoa. Mitä tulee humanitaariseen kriisiin niin mainittu raportti määrittelee ettei Gazassa ole humanitaarista kriisiä ja että kaikkien halukkaiden avunantajien tulee koordinoida toimensa Israelin ja Palestiinalaishallinnon kanssa avun perillesaattamiseksi.</p><p>Gazan saarto voidaan Israelin mukaan purkaa sen jälkeen, kun kansainvälisen yhteisön, ns. Lähi-idän kvartetin (YK, Yhdysvallat, EU ja Venäjä) asettamat ehdot terroristijärjestö Hamasille täyttyvät. Ehtojen mukaan Hamasin tulee luopua terrorismista, tunnustaa Israelin valtion olemassaolon oikeus ja tunnustaa Israelin ja palestiinalaisten välillä solmitut sopimukset. Toistaiseksi tähän ei liiemmin haluja ole ollut Israelissa, Egyptissä kuin PA:n piirissäkään.</p><p>Tilanne voisi hyvinkin muuttua jos Hamasin ja Israelin välinen Egyptin esittämä pitkäaikainen aselepo toteutuisi (ks. tarkemmin&nbsp;<em><em><a href="https://arielfi.wordpress.com/2018/05/26/hamas-israel-hudna-jalleen-harkinnassa/" rel="bookmark">Hamas-Israel Hudna jälleen harkinnassa</a></em></em>) ja Egypti siihen liittyen toteuttaisi nk Ashar Plan&rsquo;in jossa Gazan kansainvälinen satama suunnitellun tekosaaren sijaan sijoitettaisiin pohjois-Siinaille laajentamalla egyptiläistä El-Arish&rsquo;n satamaa. (ks. tarkemmin<em><em><a href="https://arielfi.wordpress.com/2016/08/09/gazan-satama-sittenkin-el-arishiin/" rel="bookmark">Gazan satama sittenkin El-Arishiin?</a>&nbsp;</em></em>)</p><p><img alt="" height="235" src="https://arielfi.files.wordpress.com/2018/05/gazaelarish-e1527551957271.png" width="480" /></p><p>Mielestäni uudet flotillat kuten aiemmatkin vastaavat yritykset voi lukea malliesimerkeiksi menestyksekkäistä PR kampanjoista poliittisten päämäärien saavuttamiseksi humanitaarista kriisiä tekosyynä käyttäen.</p><p><strong>Aiemmin aiheesta:</strong></p><p><em><u><a href="https://arielfi.wordpress.com/2015/06/24/flotilla-iii-matkalla-gazaan/">Flotilla III matkalla Gazaan</a></u></em></p><p><a href="http://arirusila.wordpress.com/2010/06/03/gaza-flotilla-%E2%80%93-a-successful-manoeuvre-with-win-win-changes/"><em><u><em>Gaza Flotilla &ndash; a successful manoeuvre with win-win changes</em></u></em></a></p><p><em><u><a href="https://arielfi.wordpress.com/2015/05/11/kolmas-flotilla/">Kolmas flotilla</a></u></em></p><p><a href="https://arielfi.wordpress.com/2012/10/20/estellen-odotettu-tarina/"><em><u><em>Estellen odotettu tarina</em></u></em></a></p><p><a href="https://arielfi.wordpress.com/2012/10/10/gazan-saartoa-murretaan-taas/"><em><u><em>Gazan &rdquo;saartoa&rdquo; murretaan taas</em></u></em></a></p><p><a href="https://arielfi.wordpress.com/2010/06/17/gazan-saarto-totta-vai-tarua/"><em><u><em>Gazan saarto &ndash; totta vai tarua?</em></u></em></a></p><p><em><a href="https://arielfi.wordpress.com/2010/05/31/tarpeeton-provokaatio/"><em><u>Tarpeeton provokaatio</u></em></a></em></p><p><img alt="" height="212" src="https://arielfi.files.wordpress.com/2018/05/flotillacarica2.jpg?w=300" width="300" /></p><hr /><p>Kirjoitus ensinnä julkaistu <strong><a href="http://arielfi.wordpress.com"><em>Ariel-Israelista suomeksi</em></a>&nbsp;</strong> verkkojulkaisussa</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> If ships reach Gaza – victory, if terrorized by Zionists – victory.” (PM Ismail Haniyeh, Hamas)

Gazan kaistaleen merisaartoa pyritään parhaillaan murtamaan kahden flotillan myötä, ajallisesti samassa yhteydessä Israel on aloittanut maailmassa ainutlaatuisen meriesteen rakentamisen maanlaisen ”rautakupolin” jatkeeksi Gazasta lähtevien meritse tapahtuvien terrorihyökkäysten estämiseksi.

Toukokuun 20. päivänä 2018 Norjasta lähti uusin flotilla kohti Gazan kaistaletta organisoijinaan “Freedom Flotilla Coalition” ja “International Committee for Breaking the Siege of Gaza” Hamasin koordinoimina. Flotilla käsittää neljä alusta, matkan on arvioitu kestävän kaksi kuukautta eli saapumista odotellaan heinäkuun lopulla 2018. Laivojen miehistönä on diasporan palestiinalaisia ja eurooppalaisia kannattajia; myös kaksi Israelin kansalaista on mukana.

Matkan aikana alukset ankkuroituvat useiden Euroopan maiden satamiin - mm Kööpenhamina, Kiel, Brighton ja Amsterdam - joissa järjestetään medialle erinäisiä tilaisuuuksia paikallisten tukijoiden kanssa. Matka on jo kohdannut vastoinkäymisiä kun Saksan sisäministeriön ohjeistuksella Saksan merivartiosto otti haltuunsa Al-Awda nimisen flotillan aluksen tarkempaa katselmusta varten. Edelleen Israelin ilmavoimat tuhosivat Gazan satamassa kaksi Hamasin merivoimien alusta joiden oli tarkoitus lähteä vastaanottamaan flotillaa.

Tällä kertaa humanitaarinen apu on sivuosassa sillä flotillan tarkoitus on puhtaasti propagandistinen – nostaa merisaarto aiheena esiin ja tuomita Israelia Euroopan kansalaisille. Näin flotillat ovat osa poliittista ja mediskampanjaa ”Suuren Paluumuuttomarssi” -kampanjan jatkeeksi.

Flotillaan osallistuvat alukset ovat tällä kertaa seuraavat:

  • Al-Awda (“Paluu”): Norjan lipun alla purjehtivalla alkuksella on diasopran palestiinalaisia.
  • Heria (“Vapaus”): Ruotsin lipun alla purjehtiva alus.
  • Palestine: Ruotsin lipun alla purjehtiva alus.
  • Maird: Ruotsin lipun alla purjehtiva alus joka on nimetty Pohjois-Irlannin rauhanaktivisti Mairead Maguiren mukaan.

(Lähteet ja lisää matkustajista ja organisaattoreista: The Meir Amit Intelligence and Terrorism Information Center’n kaksi analyysia ITIC ja ITIC )

Flotilla Gazasta

Tiistaina 29.5.2018 noin klo 8 (GMT) aloittaa uudenlainen flotilla matkansa murtamaan Gazan kaistaleen merisaartoa – uutta on saattueen lähteminen Gazasta kun taas Tanskasta lähtenyt flotilla pyrkii Gazaan. Ainakin yhden laivan käsittävän laivan matkustajina on sairaalahoitoja kaipaavia potilaita, ulkomaille opiskelemaan haluavia nuoria ja töitä etsiviä yliopistokouluttettuja.

Matkan järjestäjien mukaan flotilla kuvastaa palestiinalaisten toiveita ja unelmia. Järjestäjät eivät ilmaisseet matkakohdetta. Saarron myötä Gazasta lähtevien alusten sallitaan edetä kuusi merimailia rannasta ja Israelin laivasto on toistuvasti ampunut varoituslaukauksia niitä laivoja kohden jotka kyseisen rajan ylittävät. (Lähteet: Yeni Safak ja Daily Sabah )

Uusi meripuolustuseste Israelin turvaksi

Ajallisesti joskaa ei asiallisesti flotilloihin liittyen Israel aloitti sunnuntaina [27.5.2018] uuden meripuolustusesteen rakentamisen Gazan rajan Zikim rannalla. Kyseessä on vahvistettu aallonmurtaja koostuen vedenalaisesta osasta, veden pinnalla olevasta panssaroidusta kiviesteestä ja sen huipulla olevasta piikkilankaesteestä sekä koko rakennelmaa suojaavasta turvallisuusaidasta. Este jatkaa nyt merelle Gazan maarajalle rakennettua maanalaista hyökkäystunnelit havaitsevaa suojarakennetta - ”maanalaista rautakupolia”.

Päätös meriesteen rakentamisesta tehtiin vuonna 2014 kun neljä Hamasin merikommandoa ui Gazasta rantaan Israelin puolelle Zikimin kibbutsin kohdalla. Komandoilla oli aseistuksenaan automaattiaseiden lisäksi kranaatteja ja räjähteitä. Israelin armeijalta vei 40 minuuttia eliminoida yllätyshyökkäys ja sen tekijät. Uuden meripuolustusesteen tarkoituksena on estää tällaiset hyökkäykset meren kautta jo ennakkoon. Maailmassa ainutlaatuisen puolustusrakennelman on tarkoitus valmistua vuoden 2018 loppuun mennessä. (Lähde: Times of Israel )

 

Merisaarto

Vuonna 2006 Israel toteutti Gazaa koskevan merisaarron tiukentaen sitä vuotta myöhemmin Hamasin valtaannousun myötä. Myös Egypti liittyi saartoon jonka tarkoituksena on estää asevienti ryhmälle jonka tavoitteena avoimesti on Israelin tuhoaminen. Vuosien kuluessa Israel on estänyt useita aselähetyksiä meritse Gazaan, samaan aikaan myös useita saartoa murtamaan pyrkineitä siviilialuksia on pysäytetty ja tarkastettu. Vakavin saarronmurtoyritys tapahtui vuonna 2010 kun 10 turkkilaisaktivistia kuoli kahakassa tarkastusta suorittaneiden israelilaissotilaiden kanssa Mavi Mara aluksella.

Vuodesta 2008 vuoteen 2016 on 31 alusta pyrkinyt murtamaan merisaarron, vuonna 2017 yrityksiä ei ollut. Alukset on toistuvasti pysäytetty. Israel on pyrkinyt välttämään eskaloitumista esittämällä avustuslaivojen ohjausta Ashodin satamaan, humanitaarisen lastin purkua ja kuljetusta Gazan kaistaleelle. Israel on luvannut taata humanitaarisen avun läpimenon Gazaan. Näin esimerkiksi vuonna 2012 Israel ohjasi ruotsalaisomisteisen mutta Suomen lipun alla purjehtineen Estelle aluksen Ashodin satamaan josta tarkastuksen jälkeen lastinna olleet jalkapallot ym siirrettiin maitse Gazaan. Ennen alukseennousua Israel pyrki sekä diplomaatti-kanavia myöden että suoraan laivaan yhteyttä ottamalla saada alus muuttamaan suuntaansa.

 

Merisaarron oikeutus

Gazan saarrosta, alueen oletetusta humanitaarisesta kriisistä sekä saartoa murtamaan lähetetyistä “avustussaattueista” on laadittu kansainvälisiä selvityksiä ja merkittävin niistä lienee YK:lle laadittu ns Palmerin raportti – UN: Report of the Secretary-General’s Panel of Inquiry on the 31 May 2010 Flotilla Incident, Syyskuu 2011. Kyseinen raportti toteaa Israelilla olevan täysi oikeus Gazan merisaartoon ja sen toimeenpanemiseen myös kansainvälisillä vesillä. Raportin laatinut asiantuntijapaneeli tunnusti myös Israelin oikeuden vierailla ja tutkia alukset sekä ottaa ne haltuunsa mikäli niillä oli tarkoitus murtaa saartoa. Mitä tulee humanitaariseen kriisiin niin mainittu raportti määrittelee ettei Gazassa ole humanitaarista kriisiä ja että kaikkien halukkaiden avunantajien tulee koordinoida toimensa Israelin ja Palestiinalaishallinnon kanssa avun perillesaattamiseksi.

Gazan saarto voidaan Israelin mukaan purkaa sen jälkeen, kun kansainvälisen yhteisön, ns. Lähi-idän kvartetin (YK, Yhdysvallat, EU ja Venäjä) asettamat ehdot terroristijärjestö Hamasille täyttyvät. Ehtojen mukaan Hamasin tulee luopua terrorismista, tunnustaa Israelin valtion olemassaolon oikeus ja tunnustaa Israelin ja palestiinalaisten välillä solmitut sopimukset. Toistaiseksi tähän ei liiemmin haluja ole ollut Israelissa, Egyptissä kuin PA:n piirissäkään.

Tilanne voisi hyvinkin muuttua jos Hamasin ja Israelin välinen Egyptin esittämä pitkäaikainen aselepo toteutuisi (ks. tarkemmin Hamas-Israel Hudna jälleen harkinnassa) ja Egypti siihen liittyen toteuttaisi nk Ashar Plan’in jossa Gazan kansainvälinen satama suunnitellun tekosaaren sijaan sijoitettaisiin pohjois-Siinaille laajentamalla egyptiläistä El-Arish’n satamaa. (ks. tarkemminGazan satama sittenkin El-Arishiin? )

Mielestäni uudet flotillat kuten aiemmatkin vastaavat yritykset voi lukea malliesimerkeiksi menestyksekkäistä PR kampanjoista poliittisten päämäärien saavuttamiseksi humanitaarista kriisiä tekosyynä käyttäen.

Aiemmin aiheesta:

Flotilla III matkalla Gazaan

Gaza Flotilla – a successful manoeuvre with win-win changes

Kolmas flotilla

Estellen odotettu tarina

Gazan ”saartoa” murretaan taas

Gazan saarto – totta vai tarua?

Tarpeeton provokaatio


Kirjoitus ensinnä julkaistu Ariel-Israelista suomeksi  verkkojulkaisussa

]]>
8 http://arirusila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256003-gazan-merisaarto-kaksi-flotillaa-saarronmurtajina#comments Gaza flotilla Turpo Tue, 29 May 2018 01:13:50 +0000 Ari Rusila http://arirusila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256003-gazan-merisaarto-kaksi-flotillaa-saarronmurtajina
Venäjän pyyntö osallistua rikostutkintoihin on sen strateginen toimintatapa http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255928-venajan-pyynto-osallistua-rikostutkintoihin-on-sen-strateginen-toimintatapa <p>Malesialaisen matkustajakoneen alasampuminen Ukrainan Hrabovessa heinäkuussa 2014, myrkkyisku Iso-Britannian Salisburyssa maaliskuussa 2018 ja kaasuisku Syyrian Dumassa huhtikuussa 2018.</p><p>Kaikki kolme edellä mainittua ovat tapahtumia, joita on tutkittu ja tutkitaan rikoksina. Tutkitaan siis juridisina rikoksina, joissa on rikosvastuu ja rangaistusvastuu.</p><p>Venäjän valtio on laillisesti vastuussa vuonna 2014 tapahtuneesta malesialaisen matkustajakoneen alasampumisesta, sanoivat Hollannin ja Australian hallitukset tuoreessa tiedonannossaan (<a href="https://www.government.nl/latest/news/2018/05/25/mh17-the-netherlands-and-australia-hold-russia-responsible"><u>the Government of the Netherlands 25.5.2018</u></a>). Tämänhetkisen tiedon mukaan Venäjällä on valtion palveluksessa olevia sotilashenkilöitä, joilla on juridinen rikosvastuu matkustajalentokoneen alasampumisrikokseen.</p><p>Hollannin ja Australian lausunto perustuu kansainvälisen rikostutkintaryhmän (Joint Investigation Team, JIT) väliraporttiin, joka julkistettiin 24.5.2018 (<a href="https://www.om.nl/onderwerpen/mh17-crash/@103196/update-criminal-0/"><u>Openbaar ministerie 24.5.2018</u></a>).</p><p>Iso-Britannian mukaan Venäjä on puolestaan vastuussa Sergei ja Julia Skripalin myrkyttämisestä Salisburyssa 4.3.2018.</p><p>Venäjää syyttäessään Iso-Britannia on käyttänyt &rdquo;highly likely&rdquo; -sanayhdistelmää (esim. <a href="https://www.theguardian.com/uk-news/2018/mar/12/russia-highly-likely-to-be-behind-poisoning-of-spy-says-theresa-may"><u>The Guardian 12.3.2018</u></a>). MH17-matkustajakoneen alasampumisessa todisteteet ovat sen sijaan kiistattomat, joiden kanssa voi mennä oikeuteen. Kansainvälisen rikostutkintaryhmä tulee selvittämään vielä ne henkilöt nimettyinä, joiden vastuulla BUK-ohjuksen laukaisu on.</p><p>Molemmissa tapauksissa Hollanti ja Australia sekä Iso-Britannia syyttävät Venäjää rikoksista, joihin liittyy rikosoikeudellinen vastuu.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>&rdquo;<em>По его словам, не имея возможности быть полноправным участником следственной группы, Россия не знает, в какой степени можно доверять результатам этой работы.</em>&rdquo; (<a href="https://russian.rt.com/russia/news/516572-peskov-rassledovanie-boeing"><u>RT 25.5.2018</u></a>).</p><p>Noin tulkitsi valtion omistama RT-kanava Venäjän federaation presidentin lehdistöpäällikkö Dmitri Peskovin (<a href="https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%9F%D0%B5%D1%81%D0%BA%D0%BE%D0%B2,_%D0%94%D0%BC%D0%B8%D1%82%D1%80%D0%B8%D0%B9_%D0%A1%D0%B5%D1%80%D0%B3%D0%B5%D0%B5%D0%B2%D0%B8%D1%87"><u>Дмитрий Сергеевич Песков</u></a>) sanoja, kun kansainvälinen rikostutkintaryhmä oli julkaissut tuoreimman raportin NH17-matkustajakoneen alasampumisesta Itä-Ukrainassa.</p><p>Vapaasti suomennettuna:</p><p>&rdquo;<em>Hänen [Peskovin] mukaan, koska Venäjälle ei suotu mahdollisuutta olla täydellisenä olallisena tutkimusryhmässä, Venäjä ei tiedä missä määrin on mahdollista luottaa tutkimustuloksiin.</em>&rdquo;</p><p>&rdquo;<em>Если действительно нужна помощь со стороны России, то мы будем готовы рассмотреть такую возможность, если у нас действительно есть соответствующие данные.</em>&rdquo; (<a href="https://russian.rt.com/world/news/490008-lavrov-propaganda-otravlenie-skripal"><u>RT 9.3.2018</u></a>).</p><p>Noin lausui puolestaan Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov valtion omistamalla RT-kanavalla, kun Sergei ja Julia Skripal olivat tulleet myrkytetyiksi Iso-Britannian Salisburyssa.</p><p>Vapaasti suomennettuna:</p><p>&rdquo;<em>Jos tarvitsette todella apua Venäjältä, olemme valmiita pohtimaan tätä mahdollisuutta, jos meillä on todella asiaankuuluvia tietoja.</em>&rdquo;</p><p>Myöhemmin Venäjä tarjosi itseään Lontoon-suurlähetystön kautta vielä selvemmin Skripalien myrkytystutkimuksiin ja Julia Skripalin auttajaksi, mutta tuloksetta (mm. <a href="http://www.dailymail.co.uk/wires/pa/article-5603923/Yulia-Skripal-rejects-Russian-embassy-offer-consular-assistance.html"><u>Daily Mail 11.4.2018</u></a> ja <a href="https://www.reuters.com/article/us-britain-russia-skripal/yulia-skripal-declines-russian-help-but-embassy-doubts-statement-idUSKBN1HI30V"><u>Reuters 11.4.2018</u></a>).</p><p>&rdquo;<em>Россия, я еще раз повторяю, готова и открыта к проведению совместной работы.</em>&quot; (<a href="http://www.interfax-russia.ru12.4.2018/"><u>Интерфакс-Россия 12.4.2018</u></a>).</p><p>Vapaasti suomennettuna:</p><p>&rdquo;<em>Toistan vielä kertaalleen, että Venäjä on avoin yhteistoimintaan</em>.&rdquo;</p><p>Nuo Interfax-uutissivuton jutussa olleet sanat eri muodoissa on puolestaan lausunut useaan kertaan usean asian yhteydessä ulkoministeriön tiedottaja Maria Zakharova (<a href="https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%97%D0%B0%D1%85%D0%B0%D1%80%D0%BE%D0%B2%D0%B0,_%D0%9C%D0%B0%D1%80%D0%B8%D1%8F_%D0%92%D0%BB%D0%B0%D0%B4%D0%B8%D0%BC%D0%B8%D1%80%D0%BE%D0%B2%D0%BD%D0%B0"><u>Мария Владимировна Захарова</u></a>). Edellä kirjoitettu lainaus liittyi tilanteeseen, kun YK:n alainen Kemiallisten aseiden kieltojärjestö (<a href="https://www.opcw.org/"><u>OPCW</u></a>) oli aloittamassa tutkimuksia Venäjän osallisuudesta Skripalien myrkytystapaukseen.</p><p>Interfax-uutissivuton uutisotsikko oli kuvaava:</p><p>&rdquo;<em>РФ не примет на веру никаких выводов по докладу ОЗХО, пока не будет допущена к материалам по &rsquo;делу Скрипаля&rsquo;&quot; - МИД</em>&rdquo;.</p><p>Vapaasti suomennettuna:</p><p>&rdquo;<em>Ulkoministeriö: Venäjä ei usko minkäänlaisia OPCW:n raportin johtopäätöksiä, kunnes se hyväksytään mukaan Skripal-tapauksen tutkintaan</em>&rdquo;.</p><p>Venäjä ei siis usko YK:n alaisen Kemiallisten aseiden kieltojärjestön OPCW:n tutkimustuloksiin, jos Venäjää ei oteta mukaan noihin tutkimuksiin. Venäjän toiminta on ristiriitaista. Ollaan tarjoamassa muka yhteistyön kättä, mutta vaaditaan Venäjän valtiota mukaan tutkimukseen, jonka suorittaa yksin YK:n alainen järjestö itsenäisenä toimijana ja johon eivät siis muut valtiot OPCW:ssä osallistu valtioina.</p><p>Samaa YK:n alaista tutkimusryhmää Venäjä ei hyväksynyt yksinään myöskään Syyrian kaasuiskun tutkintaan, jos Venäjä ei saisi olla mukana tutkimassa omalla sotavoimien erikoisyksiköllä.</p><p>&rdquo;<em>We strongly reject this information and confirm readiness after Douma is liberated from militants to send Russian specialists in radiation, chemical and biological protection to collect data to confirm that these statements are fabricated,&quot; said the head of the center, which is part of the Defense Ministry.</em>&rdquo; (<a href="http://tass.com/defense/998406"><u>Tass 8.4.2018</u></a>).</p><p>Oheinen lause on lainaus Tassin englanninkielisestä uutisesta. Tassin jutussa kaasuiskun tutkinnan olisi siis suorittanut Venäjä eikä YK:n alainen Kemiallisten aseiden kieltojärjestö - eikä varsinkaan ilman Venäjän puolustusministeriön alaisia yksikköjä.</p><p>Vapaasti suomennettuna:</p><p>&rdquo;<em>Vastustamme voimakkaasti näitä tietoja [että Syyrian armeija olisi suorittanut kyseisen kaasuiskun] ja vahvistamme valmiutemme lähettää Duman kapinallisvapauttamisen jälkeen Venäjän säteilyn, kemiallisten biologisten asiantuntijoita keräämään tietoja todistaaksemme, että nämä lausunnot on sepitettyjä, sanoi puolustusministeriön alaisen [Syyrian sotivien osapuolten sovittelu]keskuksen [</em><a href="https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%A6%D0%B5%D0%BD%D1%82%D1%80_%D0%BF%D0%BE_%D0%BF%D1%80%D0%B8%D0%BC%D0%B8%D1%80%D0%B5%D0%BD%D0%B8%D1%8E_%D0%B2%D1%80%D0%B0%D0%B6%D0%B4%D1%83%D1%8E%D1%89%D0%B8%D1%85_%D1%81%D1%82%D0%BE%D1%80%D0%BE%D0%BD_%D0%B2_%D0%A1%D0%B8%D1%80%D0%B8%D0%B8"><u><em>Центр </em><em>по </em><em>примирению </em><em>враждующих </em><em>сторон </em><em>в </em><em>Сирии</em></u></a><em>] johtaja.</em>&rdquo;</p><p>Venäjän säteilyn, kemiallisten biologisten asiantuntijat olisivat olleet armeijan RHBZ-erikoisjoukko-osaston sotilaita (<a href="https://structure.mil.ru/structure/forces/ground/structure/rhbz.htm"><u>РХБЗ</u></a>).</p><p>Venäjä siis esittää yleisenä vaatimuksena, että se on otettava mukaan niiden tapahtumien tutkimuksiin, joissa Venäjä itse tietää olleensa mukana ja joissa on olemassa mahdollisuus, että Venäjän todettaisiin syylliseksi tai vähintään osalliseksi.&nbsp;&nbsp;</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Venäjällä on vakiomuotoinen toimintatapa, kun sitä syytetään suoranaista rikoksista tai muista sen suorittamista sabotaaseista etenkin länsimaissa. Tuo sama toimintatapa on ollut voimassa jo vuosia, toki hieman vaihdellen tapaiskohtaisesti muttei periaatteiltaan. Kyse on eräänlaisesta hämmentämisestä ja hybridivaikuttamisesta.</p><p>Aluksi Venäjä esittää, että se on otettava mukaan rikostutkimuksiin ja sabotaasiselvityksiin. Venäjä vaati pääsemistä mukaan Salisburyn myrkkyiskun tutkimuksiin Iso-Britanniassa, malesialaiskoneen alasampumisen tutkimuksiin Ukrainassa ja kemiallisilla aseilla tehdyn iskun tutkimuksiin Syyriassa.</p><p>Venäjä tarjosi apuaan myös Yhdysvalloille vuoden 2016 presidentinvaaleihin liittyvissä tietoverkkomurroissa.</p><p>Iso-Britannia kieltäytyi ottamasta Venäjää mukaan Salisburyn myrkkyiskun tutkimuksiin. Hollanti, Belgia, Australia, Malesia ja Ukraina kieltäytyivät ottamasta Venäjää mukaan malesialaiskoneen alasampumisen tutkimuksiin. Myös Yhdysvallat kieltäytyi Venäjän avusta vuoden 2016 presidentinvaaleihin liittyvissä tietoverkkomurtorikoksissa. Syyriassakin suoritti kemialliset aseiden käyttöön liittyvät tutkimukset YK:n alainen Kemiallisten aseiden kieltojärjestö ilman venäläisiä säteily- ja kemiallisten aseiden asiantuntijoita, jollaiseksi Venäjä esitti armeijansa erikoisjoukko-osastoa (РХБЗ).</p><p>Mikä on sitten tuo Venäjän toimintatapa ja se idea?</p><p>Venäjä tietää, ettei sitä oteta mukaan tutkimuksiin, joissa se on myös mahdollinen syyllinen tai joissa tutkimus osoittaisi Venäjän toimineen muutoin langettavasti. Venäjä pyrkii siihen, että se voi kiistää todisteet tai koko tutkimusprosessin.</p><p>Kun sitten tutkimus valmistuu ilman Venäjän mukanaoloa, Venäjä kiistää tutkimuksen tulokset perusteella, ettei ole ollut mukana tutkimuksissa.</p><p>Niin Venäjä kiisti nytkin malesialaiskoneen alasampumistapauksessa. <em>&rdquo;Kun</em> <em>Venäjälle ei suotu mahdollisuutta olla täydellisenä olallisena tutkimusryhmässä, Venäjä ei tiedä missä määrin on mahdollista luottaa tutkimustuloksiin.</em>&rdquo; oli lehdistöpäällikkö Dmitri Peskovin sanat tällä kertaa.</p><p>Tuo on nykyisin vakiomuotoinen toimintakuvio, jota Venäjä noudattaa. Pyritään aluksi mukaan tutkimuksiin ja kun tiedetään, ettei päästä, kiistetään sitten tutkimustulokset. Kun tutkimukset ovat käynnistymässä, on &rdquo;<em>Venäjä on valmis ja avoin yhteistoiminnalle</em>&rdquo; -lause tuttu etenkin Venäjän ulkoministeriön tiedottajan Maria Zakharovan suusta lausuttuna. Sama venäjän kielellä: &rdquo;<em>Россия готова и открыта к проведению совместной работы</em>&rdquo;.</p><p>On selvää, ettei Venäjää voi ottaa sitä koskeviin tutkimuksiin sotkemaan ja terrorisoimaan tutkimuksia.</p><p>Kun Venäjä on useaan otteeseen vakuuttanut yhteistyökykyä, Venäjä voisi todistaa vakuuttelunsa malesialaiskoneen alasampumistapauksessa mahdollistamalla Venäjän kansalaisten Oleg Vladimirovitš Ivannikovin (<a href="https://meduza.io/feature/2018/05/25/ofitser-gru-oleg-ivannikov-on-zhe-orion-on-zhe-ministr-oborony-yuzhnoy-osetii-andrey-laptev"><u>Олег Владимирович Иванников</u></a>) alias &rdquo;Orionin&rdquo; ja Nikolai Fjodorovitš Tkatšjovin (<a href="https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%A2%D0%BA%D0%B0%D1%87%D1%91%D0%B2,_%D0%9D%D0%B8%D0%BA%D0%BE%D0%BB%D0%B0%D0%B9_%D0%A4%D1%91%D0%B4%D0%BE%D1%80%D0%BE%D0%B2%D0%B8%D1%87"><u>Николай Фёдорович Ткачёв</u></a>) alias &rdquo;Delfinin&rdquo; kuulustelun, jotka ovat tämänhetkisiä pääepäiltyjä 298 uhria vaatineeseen rikostapahtumaan.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Suomalaispoliitikoissa Venäjän ja sen liittolaisten - siis Syyrian - toimintatapa on saanut suurta ymmärrystä silloin, kun maat ovat joutumassa syytösten kohteeksi.</p><p>&rdquo;<em>Tuomojan mukaan vahvojen epäilyjen kohdistaminen Venäjään on paikallaan, mutta toimien pitää hänen mukaansa perustua epäilyjen sijaan riittäviin näyttöihin</em>.&rdquo; (<a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005619399.html"><u>IS 27.3.2018</u></a>).</p><p>Noin kansanedustaja Erkki Tuomioja (sd.) kommentoi Venäjää Skripalien myrkytysrikosta Ilta-Sanomissa. Kannanotto on kuin suoraan Venäjän &rdquo;Kuinka kiistää lännen syytökset&rdquo; -strategisen toimintatavan ohjeista. Venäjä varmasti kiittää Tuomiojaa tuostakin lausunnosta.</p><p>&rdquo;<em>Jotta minua ei ymmärretä väärin, haluan tehdä selväksi kaksi asiaa. En usko Venäjän olevan Salisburyn hermomyrkkyiskun takana. Jos Venäjän syyllisyys pystytään puolueettomasti ja luotettavasti toteamaan, kannatan esitetyn kaltaisia sanktioita.</em>&rdquo; (<a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/245087-kansanedustaja-tom-packalen-ei-vakuutu-venajan-syyllisyydesta-juha-sipila-panikoi"><u>Uusi Suomi 28.3.2018</u></a>).</p><p>Noin kansanedustaja Tom Packalén (ps.) kommentoi Venäjää Skripalien myrkytysrikosta Uudessa Suomessa. Kannanotto on kuin suoraan Venäjän &rdquo;Kuinka kiistää lännen syytökset&rdquo; -strategisen toimintatavan ohjeista. Venäjä varmasti kiittää Packalénia tuostakin lausunnosta.</p><p>&rdquo;<em>Peruskysymys ja perusongelma minulle ainakin on tässä se, että jos se on Syyria, mitä ihmettä Syyria uskoi saavuttavansa tällaisella kemiallisella iskulla. Mikä se joko poliittinen, strateginen tai sotilaallinen etu tällaisella iskulla saavutettiin, kun Syyria on jo nyt tavallaan ollut niskan päällä tässä sodassa ja saanut tuhotuksi sille vihamielisiä joukkoja.</em>&rdquo; (<a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/246656-konkaripoliitikot-loysivat-outouksia-syyrian-iskuista-ylella-siina-ei-ole-mitaan"><u>Uusi Suomi 19.4.2018</u></a>).</p><p>Noin Pertti Salolainen (kok.) kommentoi Venäjää Skripalien myrkytysrikosta Uudessa Suomessa. Kannanotto on kuin suoraan Venäjän &rdquo;Kuinka kiistää lännen syytökset&rdquo; -strategisen toimintatavan ohjeista. Venäjä varmasti kiittää Salolaista tuostakin lausunnosta.</p><p>Sekä Tuomioja että Salolainen ovat olleet huolissaan kansainvälisestä ilmapiiristä, jossa sääntöpohjainen ja yhteisiä sopimuksia kunnioittava järjestelmä on murenemassa (<a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/246656-konkaripoliitikot-loysivat-outouksia-syyrian-iskuista-ylella-siina-ei-ole-mitaan"><u>Uusi Suomi 19.4.2018</u></a>).</p><p>Mielelläni odotan Tuomiojan ja Salolaisen kantoja ja tekoja siihen, kuinka he tarttuvat aikanaan saada Venäjältä matkustajakoneen alasampuneet oikeuden eteen Hollantiin. Tuomioja ja Salolainen eivät ole esittäneet mitään kannanottoja rikokseen, joissa kansainvälinen rikostutkintaryhmä on jo osoittanut Venäjän olevan selkeän syyllistahon matkustajakoneen alasampumiseen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Malesialaisen matkustajakoneen alasampuminen Ukrainan Hrabovessa heinäkuussa 2014, myrkkyisku Iso-Britannian Salisburyssa maaliskuussa 2018 ja kaasuisku Syyrian Dumassa huhtikuussa 2018.

Kaikki kolme edellä mainittua ovat tapahtumia, joita on tutkittu ja tutkitaan rikoksina. Tutkitaan siis juridisina rikoksina, joissa on rikosvastuu ja rangaistusvastuu.

Venäjän valtio on laillisesti vastuussa vuonna 2014 tapahtuneesta malesialaisen matkustajakoneen alasampumisesta, sanoivat Hollannin ja Australian hallitukset tuoreessa tiedonannossaan (the Government of the Netherlands 25.5.2018). Tämänhetkisen tiedon mukaan Venäjällä on valtion palveluksessa olevia sotilashenkilöitä, joilla on juridinen rikosvastuu matkustajalentokoneen alasampumisrikokseen.

Hollannin ja Australian lausunto perustuu kansainvälisen rikostutkintaryhmän (Joint Investigation Team, JIT) väliraporttiin, joka julkistettiin 24.5.2018 (Openbaar ministerie 24.5.2018).

Iso-Britannian mukaan Venäjä on puolestaan vastuussa Sergei ja Julia Skripalin myrkyttämisestä Salisburyssa 4.3.2018.

Venäjää syyttäessään Iso-Britannia on käyttänyt ”highly likely” -sanayhdistelmää (esim. The Guardian 12.3.2018). MH17-matkustajakoneen alasampumisessa todisteteet ovat sen sijaan kiistattomat, joiden kanssa voi mennä oikeuteen. Kansainvälisen rikostutkintaryhmä tulee selvittämään vielä ne henkilöt nimettyinä, joiden vastuulla BUK-ohjuksen laukaisu on.

Molemmissa tapauksissa Hollanti ja Australia sekä Iso-Britannia syyttävät Venäjää rikoksista, joihin liittyy rikosoikeudellinen vastuu.

                                                                                      ****

По его словам, не имея возможности быть полноправным участником следственной группы, Россия не знает, в какой степени можно доверять результатам этой работы.” (RT 25.5.2018).

Noin tulkitsi valtion omistama RT-kanava Venäjän federaation presidentin lehdistöpäällikkö Dmitri Peskovin (Дмитрий Сергеевич Песков) sanoja, kun kansainvälinen rikostutkintaryhmä oli julkaissut tuoreimman raportin NH17-matkustajakoneen alasampumisesta Itä-Ukrainassa.

Vapaasti suomennettuna:

Hänen [Peskovin] mukaan, koska Venäjälle ei suotu mahdollisuutta olla täydellisenä olallisena tutkimusryhmässä, Venäjä ei tiedä missä määrin on mahdollista luottaa tutkimustuloksiin.

Если действительно нужна помощь со стороны России, то мы будем готовы рассмотреть такую возможность, если у нас действительно есть соответствующие данные.” (RT 9.3.2018).

Noin lausui puolestaan Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov valtion omistamalla RT-kanavalla, kun Sergei ja Julia Skripal olivat tulleet myrkytetyiksi Iso-Britannian Salisburyssa.

Vapaasti suomennettuna:

Jos tarvitsette todella apua Venäjältä, olemme valmiita pohtimaan tätä mahdollisuutta, jos meillä on todella asiaankuuluvia tietoja.

Myöhemmin Venäjä tarjosi itseään Lontoon-suurlähetystön kautta vielä selvemmin Skripalien myrkytystutkimuksiin ja Julia Skripalin auttajaksi, mutta tuloksetta (mm. Daily Mail 11.4.2018 ja Reuters 11.4.2018).

Россия, я еще раз повторяю, готова и открыта к проведению совместной работы." (Интерфакс-Россия 12.4.2018).

Vapaasti suomennettuna:

Toistan vielä kertaalleen, että Venäjä on avoin yhteistoimintaan.”

Nuo Interfax-uutissivuton jutussa olleet sanat eri muodoissa on puolestaan lausunut useaan kertaan usean asian yhteydessä ulkoministeriön tiedottaja Maria Zakharova (Мария Владимировна Захарова). Edellä kirjoitettu lainaus liittyi tilanteeseen, kun YK:n alainen Kemiallisten aseiden kieltojärjestö (OPCW) oli aloittamassa tutkimuksia Venäjän osallisuudesta Skripalien myrkytystapaukseen.

Interfax-uutissivuton uutisotsikko oli kuvaava:

РФ не примет на веру никаких выводов по докладу ОЗХО, пока не будет допущена к материалам по ’делу Скрипаля’" - МИД”.

Vapaasti suomennettuna:

Ulkoministeriö: Venäjä ei usko minkäänlaisia OPCW:n raportin johtopäätöksiä, kunnes se hyväksytään mukaan Skripal-tapauksen tutkintaan”.

Venäjä ei siis usko YK:n alaisen Kemiallisten aseiden kieltojärjestön OPCW:n tutkimustuloksiin, jos Venäjää ei oteta mukaan noihin tutkimuksiin. Venäjän toiminta on ristiriitaista. Ollaan tarjoamassa muka yhteistyön kättä, mutta vaaditaan Venäjän valtiota mukaan tutkimukseen, jonka suorittaa yksin YK:n alainen järjestö itsenäisenä toimijana ja johon eivät siis muut valtiot OPCW:ssä osallistu valtioina.

Samaa YK:n alaista tutkimusryhmää Venäjä ei hyväksynyt yksinään myöskään Syyrian kaasuiskun tutkintaan, jos Venäjä ei saisi olla mukana tutkimassa omalla sotavoimien erikoisyksiköllä.

We strongly reject this information and confirm readiness after Douma is liberated from militants to send Russian specialists in radiation, chemical and biological protection to collect data to confirm that these statements are fabricated," said the head of the center, which is part of the Defense Ministry.” (Tass 8.4.2018).

Oheinen lause on lainaus Tassin englanninkielisestä uutisesta. Tassin jutussa kaasuiskun tutkinnan olisi siis suorittanut Venäjä eikä YK:n alainen Kemiallisten aseiden kieltojärjestö - eikä varsinkaan ilman Venäjän puolustusministeriön alaisia yksikköjä.

Vapaasti suomennettuna:

Vastustamme voimakkaasti näitä tietoja [että Syyrian armeija olisi suorittanut kyseisen kaasuiskun] ja vahvistamme valmiutemme lähettää Duman kapinallisvapauttamisen jälkeen Venäjän säteilyn, kemiallisten biologisten asiantuntijoita keräämään tietoja todistaaksemme, että nämä lausunnot on sepitettyjä, sanoi puolustusministeriön alaisen [Syyrian sotivien osapuolten sovittelu]keskuksen [Центр по примирению враждующих сторон в Сирии] johtaja.

Venäjän säteilyn, kemiallisten biologisten asiantuntijat olisivat olleet armeijan RHBZ-erikoisjoukko-osaston sotilaita (РХБЗ).

Venäjä siis esittää yleisenä vaatimuksena, että se on otettava mukaan niiden tapahtumien tutkimuksiin, joissa Venäjä itse tietää olleensa mukana ja joissa on olemassa mahdollisuus, että Venäjän todettaisiin syylliseksi tai vähintään osalliseksi.  

                                                                                      ****

Venäjällä on vakiomuotoinen toimintatapa, kun sitä syytetään suoranaista rikoksista tai muista sen suorittamista sabotaaseista etenkin länsimaissa. Tuo sama toimintatapa on ollut voimassa jo vuosia, toki hieman vaihdellen tapaiskohtaisesti muttei periaatteiltaan. Kyse on eräänlaisesta hämmentämisestä ja hybridivaikuttamisesta.

Aluksi Venäjä esittää, että se on otettava mukaan rikostutkimuksiin ja sabotaasiselvityksiin. Venäjä vaati pääsemistä mukaan Salisburyn myrkkyiskun tutkimuksiin Iso-Britanniassa, malesialaiskoneen alasampumisen tutkimuksiin Ukrainassa ja kemiallisilla aseilla tehdyn iskun tutkimuksiin Syyriassa.

Venäjä tarjosi apuaan myös Yhdysvalloille vuoden 2016 presidentinvaaleihin liittyvissä tietoverkkomurroissa.

Iso-Britannia kieltäytyi ottamasta Venäjää mukaan Salisburyn myrkkyiskun tutkimuksiin. Hollanti, Belgia, Australia, Malesia ja Ukraina kieltäytyivät ottamasta Venäjää mukaan malesialaiskoneen alasampumisen tutkimuksiin. Myös Yhdysvallat kieltäytyi Venäjän avusta vuoden 2016 presidentinvaaleihin liittyvissä tietoverkkomurtorikoksissa. Syyriassakin suoritti kemialliset aseiden käyttöön liittyvät tutkimukset YK:n alainen Kemiallisten aseiden kieltojärjestö ilman venäläisiä säteily- ja kemiallisten aseiden asiantuntijoita, jollaiseksi Venäjä esitti armeijansa erikoisjoukko-osastoa (РХБЗ).

Mikä on sitten tuo Venäjän toimintatapa ja se idea?

Venäjä tietää, ettei sitä oteta mukaan tutkimuksiin, joissa se on myös mahdollinen syyllinen tai joissa tutkimus osoittaisi Venäjän toimineen muutoin langettavasti. Venäjä pyrkii siihen, että se voi kiistää todisteet tai koko tutkimusprosessin.

Kun sitten tutkimus valmistuu ilman Venäjän mukanaoloa, Venäjä kiistää tutkimuksen tulokset perusteella, ettei ole ollut mukana tutkimuksissa.

Niin Venäjä kiisti nytkin malesialaiskoneen alasampumistapauksessa. ”Kun Venäjälle ei suotu mahdollisuutta olla täydellisenä olallisena tutkimusryhmässä, Venäjä ei tiedä missä määrin on mahdollista luottaa tutkimustuloksiin.” oli lehdistöpäällikkö Dmitri Peskovin sanat tällä kertaa.

Tuo on nykyisin vakiomuotoinen toimintakuvio, jota Venäjä noudattaa. Pyritään aluksi mukaan tutkimuksiin ja kun tiedetään, ettei päästä, kiistetään sitten tutkimustulokset. Kun tutkimukset ovat käynnistymässä, on ”Venäjä on valmis ja avoin yhteistoiminnalle” -lause tuttu etenkin Venäjän ulkoministeriön tiedottajan Maria Zakharovan suusta lausuttuna. Sama venäjän kielellä: ”Россия готова и открыта к проведению совместной работы”.

On selvää, ettei Venäjää voi ottaa sitä koskeviin tutkimuksiin sotkemaan ja terrorisoimaan tutkimuksia.

Kun Venäjä on useaan otteeseen vakuuttanut yhteistyökykyä, Venäjä voisi todistaa vakuuttelunsa malesialaiskoneen alasampumistapauksessa mahdollistamalla Venäjän kansalaisten Oleg Vladimirovitš Ivannikovin (Олег Владимирович Иванников) alias ”Orionin” ja Nikolai Fjodorovitš Tkatšjovin (Николай Фёдорович Ткачёв) alias ”Delfinin” kuulustelun, jotka ovat tämänhetkisiä pääepäiltyjä 298 uhria vaatineeseen rikostapahtumaan.

                                                                                      ****

Suomalaispoliitikoissa Venäjän ja sen liittolaisten - siis Syyrian - toimintatapa on saanut suurta ymmärrystä silloin, kun maat ovat joutumassa syytösten kohteeksi.

Tuomojan mukaan vahvojen epäilyjen kohdistaminen Venäjään on paikallaan, mutta toimien pitää hänen mukaansa perustua epäilyjen sijaan riittäviin näyttöihin.” (IS 27.3.2018).

Noin kansanedustaja Erkki Tuomioja (sd.) kommentoi Venäjää Skripalien myrkytysrikosta Ilta-Sanomissa. Kannanotto on kuin suoraan Venäjän ”Kuinka kiistää lännen syytökset” -strategisen toimintatavan ohjeista. Venäjä varmasti kiittää Tuomiojaa tuostakin lausunnosta.

Jotta minua ei ymmärretä väärin, haluan tehdä selväksi kaksi asiaa. En usko Venäjän olevan Salisburyn hermomyrkkyiskun takana. Jos Venäjän syyllisyys pystytään puolueettomasti ja luotettavasti toteamaan, kannatan esitetyn kaltaisia sanktioita.” (Uusi Suomi 28.3.2018).

Noin kansanedustaja Tom Packalén (ps.) kommentoi Venäjää Skripalien myrkytysrikosta Uudessa Suomessa. Kannanotto on kuin suoraan Venäjän ”Kuinka kiistää lännen syytökset” -strategisen toimintatavan ohjeista. Venäjä varmasti kiittää Packalénia tuostakin lausunnosta.

Peruskysymys ja perusongelma minulle ainakin on tässä se, että jos se on Syyria, mitä ihmettä Syyria uskoi saavuttavansa tällaisella kemiallisella iskulla. Mikä se joko poliittinen, strateginen tai sotilaallinen etu tällaisella iskulla saavutettiin, kun Syyria on jo nyt tavallaan ollut niskan päällä tässä sodassa ja saanut tuhotuksi sille vihamielisiä joukkoja.” (Uusi Suomi 19.4.2018).

Noin Pertti Salolainen (kok.) kommentoi Venäjää Skripalien myrkytysrikosta Uudessa Suomessa. Kannanotto on kuin suoraan Venäjän ”Kuinka kiistää lännen syytökset” -strategisen toimintatavan ohjeista. Venäjä varmasti kiittää Salolaista tuostakin lausunnosta.

Sekä Tuomioja että Salolainen ovat olleet huolissaan kansainvälisestä ilmapiiristä, jossa sääntöpohjainen ja yhteisiä sopimuksia kunnioittava järjestelmä on murenemassa (Uusi Suomi 19.4.2018).

Mielelläni odotan Tuomiojan ja Salolaisen kantoja ja tekoja siihen, kuinka he tarttuvat aikanaan saada Venäjältä matkustajakoneen alasampuneet oikeuden eteen Hollantiin. Tuomioja ja Salolainen eivät ole esittäneet mitään kannanottoja rikokseen, joissa kansainvälinen rikostutkintaryhmä on jo osoittanut Venäjän olevan selkeän syyllistahon matkustajakoneen alasampumiseen.

]]>
33 http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255928-venajan-pyynto-osallistua-rikostutkintoihin-on-sen-strateginen-toimintatapa#comments MH17 - Malaysia Airlines Sergei ja Julia Skripal Syyrian sota Turpo Venäjän uhka Sun, 27 May 2018 11:34:19 +0000 Ari Pesonen http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255928-venajan-pyynto-osallistua-rikostutkintoihin-on-sen-strateginen-toimintatapa
Rauhanliike ja kummallinen maanpuolustuskäsitys http://emilsillanpaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255927-rauhanliike-ja-kummallinen-maanpuolustuskasitys <p>Suomi on huonon turvallisuuspoliittisen keskustelun kehto, eikä Rauhanliikkeen toiminnanjohtajan <a href="http://www.yle.fi/uutiset/3-10221767">viimeisin haastattelu</a> osoita merkkejä tilanteen paranemisesta.</p><p>Aion tässä blogauksessa purkaa haastattelussa esitettyjä näkemyksiä yksi kerrallaan. En halua kohdistaa kritiikkiä suinkaan yhteen ihmiseen, vaan fokus on nimenomaan argumenteissa. Otan haastattelun ja sen väitteet yksityiskohteisempaan tarkasteluun, sillä ne ovat pääpiirteittäin hyviä esimerkkejä monista yleisistä ja asiasisällöltään kehnoista omasta mielestään rauhan asialla toimivien tahojen argumenteista.</p><p><em>Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius sanoo, että ministeri Niinistö yrittää vain hämätä [puhuessaan naisten asepalveluksesta säästämisestä]. Todellisuudessa hän yrittää valmistella ihmisiä siihen, että puolustusvoimien menot tulevaisuudessa vain lisääntyvät.<br /><br />&ndash; Tuodaan esille tällaisia teennäisiä säästökohteita, jotta voidaan sanoa, että jotain on yritetty, kun alkaa nousta meteli siitä, miksi puolustusvoimien menot vain kasvavat.</em></p><p>Analyysi on pielessä. Puolustusvoimissa on 2000-luvulla jatkuvasti säästetty, varuskuntia on suljettu, henkilöstöpuolta uudelleenjärjestelty ja menoja on kiristetty. Tehty siis on, ja nyt iskee lähinnä epätoivo resurssien riittämättömyydestä.</p><p><em>Puolustusvoimien budjetin ulkopuolella on käynnistymässä ennännäkemätön määrä hankintoja, jotka maksavat miljardeja. Kalleimpia ovat Ilmavoimien hävittäjät ja Merivoimien uudet sotalaivat.<br /><br />&ndash; Siinä ei parit miljoonat auta, Lodenius toteaa ja viittaa naisten asepalveluksen lopettamisesta saataviin säästöihin, jotka olisivat noin neljä miljoonaa euroa vuosittain.</em></p><p>Asepalveluksen budjettiongelmat ja miljarditason puolustushaarahankinnat eivät tule samoista rahoista, eikä koulutuksen budjettikikkailulla yritetä säästää esimerkiksi hävittäjiä varten. Siinä pyritään siihen, että moniin muihin tärkeisiin toimintoihin, kuten laadukkaaseen koulutukseen, todella riittäisi rahaa muiden menojen kasvaessa.</p><p><em>Lodeniuksen mukaan puolustusvoimat kouluttaa tällä hetkellä asevelvollisuusjärjestelmän kautta paljon enemmän ihmisiä, kuin sodanajan tehtäviin tarvitaan.</em></p><p>Mikä ihme on tämä iänikuinen meemi siitä, että Puolustusvoimat kouluttaa liikaa miehiä sodanajanjoukkoihin nähden? Isojen määrien kouluttaminen tarkoittaa sitä, että sodanajan joukkoihin on sijoitettuna jatkuvasti suhteellisen tuoreita reserviläisiä. On lähinnä hyödyllistä, että SA-joukkoa kyetään uudistamaan nopeasti. Suurimmalla osalla koulutetuista varusmiehistä on sijoitus.</p><p>Kaikki varusmiehet eivät saa palveluksen loputtua sijoitusta, mutta he palvelevat palvelusaikana lähes aina muissa rauhanajan organisaatiolle hyödyllisissä tehtävissä. Järjestelmästä riippumatta sisään on myös otettava enemmän jengiä kuin voidaan välittömästi sijoittaa, koska poistumaa löytyy aina palveluksen ja reservissä olon aikana.</p><p><em>Lodenius sanoo, että Niinistöllä on armeijasta vanhanaikainen näkemys, jossa puolustusvoimien arvoa mitataan jalkamiehien määrässä. Tämän päivän sotaa ei käydä 40-luvun hengessä, Lodenius huomauttaa.</em><br /><br /><em>&ndash; Hän arvostaa metsäharjoituksia ja vanhanaikaista reserviarmeijaa. Se ei ole nykyaikaa, kun katsoo tämän päivän konflikteja ja muita armeijoita Euroopassa. Se ei ole modernia militarismia.</em></p><p>Suomen geo- ja turvallisuuspoliittista asemaa tarkasteltaessa referenssikonfliktit maailmalta ovat ennemminkin korostaneet perinteisen sodankäynnin ja laajan, nopeasti aseisiin kutsuttavan reservin merkitystä. Esimerkiksi Ukrainan konfliktissa maavoimat ja konventionaalisempi sodankäynti ovat suuressa osassa.</p><p>Natossa ja yleisemmin Euroopassa siirrytään takaisin perinteisemmän aluepuolustuksen piiriin. Myös asevelvollisuuden palauttamista on tehty tai pohdittu useammassa maassa. Samaan aikaan Venäjä tekee massiivisia panostuksia perinteisen sodankäynnin piirissä, ja käytännössä kaikki maailman maat harjoittelevat erinäisissä &ldquo;metsäharjoituksissa&rdquo; yksin ja yhdessä. Suomi ei voi ajaa alas sellaisia harjoituskäytäntöjä, joita esimerkiksi Venäjä edelleen harrastaa yhä laajenevissa määrin.</p><p>On jossain määrin absurdia, että sodankäynnin nykymuodosta puhuvat suurimmalla itsevarmuudella ne, joiden faktapohja tai empiirinen näyttö asioista on heikoimmalla pohjalla. Käytännössä yksikään suurempi moderni armeija ei toimi kuten rauhanliikkeen edustajien mielestä modernin armeijan pitäisi toimia. Olisi joskus hauska tietää, mistä rauhanliikkeet ammentavat tämän tietoisuuden, jota esimerkiksi Yhdysvaltojen tai Venäjän sotakoneistolla ei ilmeisesti ole.</p><p><em>Lodenius ei muun muassa usko, että alle vuoden mittaisella periodilla voisi kouluttaa ketään puolustamaan Suomea esimerkiksi kyberuhkaa vastaan.</em></p><p>Suomessa koulutetaan varusmiehiä kyberuhkia vastaan. Kybervarusmiehen koulutus kestää 255 tai 347 päivää. Elektronisen sodankäynnin tehtäviin koulutettavien palvelusaika on 347 vuorokautta.&nbsp;</p><hr /><p>Huonoja argumentteja on yksinkertaisesti tärkeää ampua järjestelmällisesti alas (heh), jotta turvallisuuspoliittinen keskustelu ja ymmärrys voi parantua. Juuri missään muussa aiheessa kuin turvallisuuspolitiikassa ei asiantuntemattomuudesta pääse yhtä helpolla, vaan argumenttien tasolla ei usein ole käytännössä mitään väliä. Huonotkin argumentit otetaan vastaan ikään kuin asiallisina, vertaisina ja järkevinä väitteinä. Rauhaa edistetään parhaiten faktapohjaisella keskustelulla ja asiantuntevalla päätöksenteolla, ei mututuntumalta huutelulla.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomi on huonon turvallisuuspoliittisen keskustelun kehto, eikä Rauhanliikkeen toiminnanjohtajan viimeisin haastattelu osoita merkkejä tilanteen paranemisesta.

Aion tässä blogauksessa purkaa haastattelussa esitettyjä näkemyksiä yksi kerrallaan. En halua kohdistaa kritiikkiä suinkaan yhteen ihmiseen, vaan fokus on nimenomaan argumenteissa. Otan haastattelun ja sen väitteet yksityiskohteisempaan tarkasteluun, sillä ne ovat pääpiirteittäin hyviä esimerkkejä monista yleisistä ja asiasisällöltään kehnoista omasta mielestään rauhan asialla toimivien tahojen argumenteista.

Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius sanoo, että ministeri Niinistö yrittää vain hämätä [puhuessaan naisten asepalveluksesta säästämisestä]. Todellisuudessa hän yrittää valmistella ihmisiä siihen, että puolustusvoimien menot tulevaisuudessa vain lisääntyvät.

– Tuodaan esille tällaisia teennäisiä säästökohteita, jotta voidaan sanoa, että jotain on yritetty, kun alkaa nousta meteli siitä, miksi puolustusvoimien menot vain kasvavat.

Analyysi on pielessä. Puolustusvoimissa on 2000-luvulla jatkuvasti säästetty, varuskuntia on suljettu, henkilöstöpuolta uudelleenjärjestelty ja menoja on kiristetty. Tehty siis on, ja nyt iskee lähinnä epätoivo resurssien riittämättömyydestä.

Puolustusvoimien budjetin ulkopuolella on käynnistymässä ennännäkemätön määrä hankintoja, jotka maksavat miljardeja. Kalleimpia ovat Ilmavoimien hävittäjät ja Merivoimien uudet sotalaivat.

– Siinä ei parit miljoonat auta, Lodenius toteaa ja viittaa naisten asepalveluksen lopettamisesta saataviin säästöihin, jotka olisivat noin neljä miljoonaa euroa vuosittain.

Asepalveluksen budjettiongelmat ja miljarditason puolustushaarahankinnat eivät tule samoista rahoista, eikä koulutuksen budjettikikkailulla yritetä säästää esimerkiksi hävittäjiä varten. Siinä pyritään siihen, että moniin muihin tärkeisiin toimintoihin, kuten laadukkaaseen koulutukseen, todella riittäisi rahaa muiden menojen kasvaessa.

Lodeniuksen mukaan puolustusvoimat kouluttaa tällä hetkellä asevelvollisuusjärjestelmän kautta paljon enemmän ihmisiä, kuin sodanajan tehtäviin tarvitaan.

Mikä ihme on tämä iänikuinen meemi siitä, että Puolustusvoimat kouluttaa liikaa miehiä sodanajanjoukkoihin nähden? Isojen määrien kouluttaminen tarkoittaa sitä, että sodanajan joukkoihin on sijoitettuna jatkuvasti suhteellisen tuoreita reserviläisiä. On lähinnä hyödyllistä, että SA-joukkoa kyetään uudistamaan nopeasti. Suurimmalla osalla koulutetuista varusmiehistä on sijoitus.

Kaikki varusmiehet eivät saa palveluksen loputtua sijoitusta, mutta he palvelevat palvelusaikana lähes aina muissa rauhanajan organisaatiolle hyödyllisissä tehtävissä. Järjestelmästä riippumatta sisään on myös otettava enemmän jengiä kuin voidaan välittömästi sijoittaa, koska poistumaa löytyy aina palveluksen ja reservissä olon aikana.

Lodenius sanoo, että Niinistöllä on armeijasta vanhanaikainen näkemys, jossa puolustusvoimien arvoa mitataan jalkamiehien määrässä. Tämän päivän sotaa ei käydä 40-luvun hengessä, Lodenius huomauttaa.

– Hän arvostaa metsäharjoituksia ja vanhanaikaista reserviarmeijaa. Se ei ole nykyaikaa, kun katsoo tämän päivän konflikteja ja muita armeijoita Euroopassa. Se ei ole modernia militarismia.

Suomen geo- ja turvallisuuspoliittista asemaa tarkasteltaessa referenssikonfliktit maailmalta ovat ennemminkin korostaneet perinteisen sodankäynnin ja laajan, nopeasti aseisiin kutsuttavan reservin merkitystä. Esimerkiksi Ukrainan konfliktissa maavoimat ja konventionaalisempi sodankäynti ovat suuressa osassa.

Natossa ja yleisemmin Euroopassa siirrytään takaisin perinteisemmän aluepuolustuksen piiriin. Myös asevelvollisuuden palauttamista on tehty tai pohdittu useammassa maassa. Samaan aikaan Venäjä tekee massiivisia panostuksia perinteisen sodankäynnin piirissä, ja käytännössä kaikki maailman maat harjoittelevat erinäisissä “metsäharjoituksissa” yksin ja yhdessä. Suomi ei voi ajaa alas sellaisia harjoituskäytäntöjä, joita esimerkiksi Venäjä edelleen harrastaa yhä laajenevissa määrin.

On jossain määrin absurdia, että sodankäynnin nykymuodosta puhuvat suurimmalla itsevarmuudella ne, joiden faktapohja tai empiirinen näyttö asioista on heikoimmalla pohjalla. Käytännössä yksikään suurempi moderni armeija ei toimi kuten rauhanliikkeen edustajien mielestä modernin armeijan pitäisi toimia. Olisi joskus hauska tietää, mistä rauhanliikkeet ammentavat tämän tietoisuuden, jota esimerkiksi Yhdysvaltojen tai Venäjän sotakoneistolla ei ilmeisesti ole.

Lodenius ei muun muassa usko, että alle vuoden mittaisella periodilla voisi kouluttaa ketään puolustamaan Suomea esimerkiksi kyberuhkaa vastaan.

Suomessa koulutetaan varusmiehiä kyberuhkia vastaan. Kybervarusmiehen koulutus kestää 255 tai 347 päivää. Elektronisen sodankäynnin tehtäviin koulutettavien palvelusaika on 347 vuorokautta. 


Huonoja argumentteja on yksinkertaisesti tärkeää ampua järjestelmällisesti alas (heh), jotta turvallisuuspoliittinen keskustelu ja ymmärrys voi parantua. Juuri missään muussa aiheessa kuin turvallisuuspolitiikassa ei asiantuntemattomuudesta pääse yhtä helpolla, vaan argumenttien tasolla ei usein ole käytännössä mitään väliä. Huonotkin argumentit otetaan vastaan ikään kuin asiallisina, vertaisina ja järkevinä väitteinä. Rauhaa edistetään parhaiten faktapohjaisella keskustelulla ja asiantuntevalla päätöksenteolla, ei mututuntumalta huutelulla.

 

]]>
0 http://emilsillanpaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255927-rauhanliike-ja-kummallinen-maanpuolustuskasitys#comments Puolustusvoimat Rauhanliike Turpo Varusmiespalvelus Sun, 27 May 2018 11:03:09 +0000 Emil Sillanpää http://emilsillanpaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255927-rauhanliike-ja-kummallinen-maanpuolustuskasitys
Hamas-Israel Hudna jälleen harkinnassa http://arirusila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255849-hamas-israel-hudna-jalleen-harkinnassa <p>Maaliskuun lopulta 2018 lukien toteutettu &rdquo;Suuri Paluumarssi&rdquo; -kampanja saavutti huippunsa 14.5.2018. Kampanjan aikana on Gazan Israelin vastaiselle raja-aidalle kokoontunut viikoittain 10 000&ndash;40 000 gazalaista osan pyrkiessä renkaiden poltosta aiheutuneen savuverhon suojissa rikkomaan aidan ja linkoamaan kiviä sekä palopommeja heittämällä sytyttämään Israelin puoleisia peltoja.</p> <p>Jo kampanjan aikana Egypti välitti &rdquo;Paluumarssin&rdquo; taustalla ja sittemmin johdossa olleelle Hamasille Israelin viestin, että lähimpien israelilaisasumusten ollessa vain muutamien satojen metrien päässä rajalta Israelin armeija salli rajaa murrettavan. Maahantunkeutumisen estäminen vaatikin voimankäyttöä, ja tämän seurauksena noin 100 gazalaista kuoli ja tuhannet loukkaantuivat joko tulituksesta tai hengittämällä kyynelkaasua.</p> <p>Kampanjan edetessä ja myös sen jälkeen Egypti on pyrkinyt löytämään rauhanomaisen ratkaisun Israelin ja Gazan väliseen konfliktiin ja nyt tällainen Egyptin yhdessä Qatarin kanssa tekemä sovintoesitys on kiistan osapuolten harkittavana.</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Hudna -aselepo</strong></p> <p>Egyptin ja Qatarin välittämä hudna tarkoittaa pitkäkestoista aselepoa. Israelin Channel Ten News kanava uutisoi Israelin olevan nyt valmis luopumaan kahdesta aiemmasta, vastaavissa aloitteissa esiintuoduissa, ehdostaan eli Gazan kaistaleen demilitarisoinnista ja Gazan poliittisen vallan luovutuksesta Palestiinalaishallinnolle ( Palestinian Authority &ndash; PA). Israel vaatii edelleen rakettitulen ja hyökkäystunnelirakentamisen lopettamista sekä neljän Gazassa olevan israelilaisen palauttamista. Vastineeksi Israel merkittävästi on valmis helpottamaan tavara-/materiaalivientiä Gazaan kunhan niitä ei käytetä Hamasin sotilaallisen voiman rakentamiseen. Samassa yhteydessä myös Egypti helpottaa rajanylitystä Rafahissa.</p> <p>Tv-uutisraportin mukaan sopimus toteutuessaan merkitsisi kahden erillisen Palestiinalaisentiteetin tunnustamista eli Gazan Länsirannalla olevien palestiinalaisasutusten. Arabilähteiden mukaan Gazan aselepo palvelisi maltillisten arabimaiden etua ja että Egypti olisi osa sopimuksen toteutuksen valvontamekanismia. Egyptin ja Qatarin aloite palvelee myös USAn valmistelemaa alueellista rauhanaloitetta ja maan hallino onkin jo ollut yhteydessä aloitteentekijöihin. (Lähde: <em><a href="http://www.bicom.org.uk/news/israel-hamas-ceasefire-talks/">BICOM</a> </em>).</p> <p><br /><img alt="" height="410" src="https://arielfi.files.wordpress.com/2018/05/hudna.png" width="547" /><br /><strong>Edellinen yritys</strong></p> <p>Kyseessä ei ole aivan uusi asia, silla huhtikuussa 2015 artikkelissani <em><a href="https://arirusila.wordpress.com/2015/04/30/gaza-state-under-construction-west-bank-remains-bystander/"><em><u>Gaza State Under Construction, West Bank Remains Bystander</u></em></a></em> ennakoitiin, että Hamas on allekirjoittamassa Israelin kanssa sopimuksen, jossa kahdeksan vuotta jatkunutta Gazan &rdquo;saartoa&rdquo; tulitauon vastikkeeksi helpotetaan. Sopimuksen muita yksityiskohtia ovat mm gazalaisten työssäkäynnin helpottaminen Israelissa, tavaroiden tuonti Kyproksen kautta NATOn valvonnassa Gazan rannikolta kolmen kilometrin päähän valmistuvaan kelluvaan satamaan, tunneleiden kaivun ja rakettien ampumisen lopetus Gazasta Israeliin kahdeksan vuoden ajaksi ja molemminpuolinen vankienvaihto.&nbsp;</p> <p>Tällöinkin&nbsp;Länsirannalla valtaa pitävä Palestiinalaishallinto &ndash; Fatah/PLO &ndash; ei ilmoituksensa mukaan ollut informoitu Hamas-Israel &ndash;sopimuksesta. Walid Awadh, Palestinian People&rsquo;s Party/Gaza, vahvistaa saaneensa tietoja neuvotteluista mutta niiden sisältöön PLO:lla ei ollut mitään vaikutusta. Hän&nbsp;<a href="http://www.timesofisrael.com/hamas-israel-deal-imminent-to-the-dismay-of-palestinian-factions/"><em>uudisti PLOn aiemman kannan</em></a>, että sopimus&nbsp;eristää Gazan Länsirannasta ja Jerusalemista sekä rikkoo Oslon sopimuksesta lähtien vallinneen Gazan ja Länsirannan palestiinalaisten poliittisen yhteyden. Fatahin tiedottaja Osama Qawasmi&nbsp;<em><a href="http://www.timesofisrael.com/hamas-israel-deal-imminent-to-the-dismay-of-palestinian-factions/">ihmettelikin Fatahin virallisilla sivuilla</a></em>, miksi Hamas neuvotteluissa ajoi ennen kaikkea merikäytävää maailmalle mutta jätti kokonaan huomioon ottamatta ns. turvakäytävän luomisen Gazan ja Länsirannan välille.</p> <p><strong>Siinai Optio</strong></p> <p><img alt="" height="281" src="https://arielfi.files.wordpress.com/2018/05/hamas2006.png" width="375" /></p> <p>Palestiinalaisten parlamentin paikkajako vuoden 2006 vaaleissa.</p> <p>Toinen vanhempaa perua oleva tekijä on Egyptin aktiivinen rooli rauhanvälittäjänä nimenomaan Israelin ja Hamasin kesken. Merkittävin Egyptin usein esittämä aloite on ns. Siinain optio, josta mm <em><em><a href="https://www.middleeastmonitor.com/news/middle-east/13860-abbas-palestinians-were-asked-to-annex-parts-of-sinai">Middle East Monitor (MEMO) raport</a>&nbsp;&nbsp;</em></em>kertoi 1.9.2014. Kyseessä on Egyptin presidentti Abdel-Fattah el-Sissin tarjous Palestiinalaishallinnolle 620 neliömailista Gazaan rajoittuvaa maa-aluetta vastikkeeksi luopumisesta vuoden 1967 rajalinjojen palautuksesta. Presidentti Abbas tällöin kieltäytyi tarjouksesta. Vastaavanlaisia tarjouksia on Egypti tehnyt jo vuodesta 1956 lukien ja ajatuksena on ollut palestiinalaispakolaisten asuttaminen ko alueelle. Siinai Optio viisinkertaistaisi Gazan nykyisen alueen. Pakolaiskysymyksen ratkaisun ohella optio käsittäisi kyseisen alueen demilitarisoinnin sekä ajatuksen siitä että Länsirannan arabikaupungeille myönnettäisiin autonomia. (Lisää aiheesta artikkelissa <em><em><a href="https://arirusila.wordpress.com/2015/11/11/sinai-option-again/">Sinai Option again</a> </em></em>)</p> <p>Pidän hyvinkin mahdollisena, että jos Hamas ja Israel nyt pääsisivät pidempiaikaiseen aselepoon voisi Siinai optio nousta jälleen merkittäväksi mahdollisuudeksi pysyvämpään rauhaan.</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Israelin poliittisen johdon tulisi muotoilla visionsa Gazassa</strong></p> <p><a href="https://www.jpost.com/Opinion/IDF-strategy-20-558101"><em>Jerusalem Postin</em></a> mukaan IDF on julkaissut päivityksen sotilasdoktriiniinsa, ns IDF Strategy 2.0 &ndash; joka aiemman perustavaa laatua olleen julkaisun tapaan on vieläkin hionut Israelin armeijan erilaisia strategioita nykyaikaisen toimintaympäristön uusissa haasteissa. Yksi keskeinen haaste on miten sotilasstrategia on vuorovaikutuksessa poliitikkojen muovaaman kansallisen turvallisuusstrategian &ndash; valtiolliset edut, tavoitteet ja visiot - kanssa. Iranin, Syyrian ja Hizbollahin osalta poliittisten päättäjien ja IDF:n johdon välinen dialogi näyttää käydyn mutta Palestiinan ja erityisesti Gazan osalta se näyttää puuttuvan.</p> <p>Viime vuosina armeijan johto on korostanut tarvetta parantaa elinolosuhteita Gazassa mm talouden elvyttämisen avulla, mutta poliittinen johto ei näille aloitteille ole lämmennyt. Näin armeija selkeämmän poliittisen ohjauksen puuttuessa on esimerkiksi kevään &rdquo;paluumarssi&rdquo; -kampanjan aikana rajoittunut vain suojaamaan kaikin voimin raja-aitaa. Ilman hallituksen muotoilemaa kansallista turvallisuusstrategiaa armeija toimii tyhjiössä. Jos IDF:n varoitukset olisi otettu tosissaan niin ehkä koko kampanja olisi jäänyt toteuttamatta.&nbsp;</p> <p>Nyt näyttää olevan pieni mahdollisuus Hamasin ja Israelin väliseen sopimukseen koska tällä hetkellä sota ei vaikuttaisi hyödyttävän kumpaakaan osapuolta. Jos näin käy voi tuloksena vuosikausia pitävän rauhan ohella syntyä jopa uusi palestiinalaisvaltio Gazaan Hamasin kilpailija Fatahin seuratessa sivusta oman valtioviritelmänsä kanssa mahdollisesti omine yksipuolisine toimenpiteineen.&nbsp; Mahdollinen Hamas-Israel sopimus mielestäni tasoittaa tietä ns &rdquo;Cold Peace&rdquo; (&rdquo;Kylmä rauha&rdquo;) ratkaisulle jota itse pidän tällä hetkellä pragmaattisena ja parhaana etenemistienä kohden pysyvämpiä järjestelyjä.</p> <p><img alt="" height="253" src="https://arielfi.files.wordpress.com/2015/09/coldpeacesolution-2.png" width="450" /></p> <hr /><p>Kirjoitus ilmestynyt ensinnä <a href="http://arielfi.wordpress.com"><em>Ariel - Israelista suomeksi</em></a> verkkojulkaisussa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Maaliskuun lopulta 2018 lukien toteutettu ”Suuri Paluumarssi” -kampanja saavutti huippunsa 14.5.2018. Kampanjan aikana on Gazan Israelin vastaiselle raja-aidalle kokoontunut viikoittain 10 000–40 000 gazalaista osan pyrkiessä renkaiden poltosta aiheutuneen savuverhon suojissa rikkomaan aidan ja linkoamaan kiviä sekä palopommeja heittämällä sytyttämään Israelin puoleisia peltoja.

Jo kampanjan aikana Egypti välitti ”Paluumarssin” taustalla ja sittemmin johdossa olleelle Hamasille Israelin viestin, että lähimpien israelilaisasumusten ollessa vain muutamien satojen metrien päässä rajalta Israelin armeija salli rajaa murrettavan. Maahantunkeutumisen estäminen vaatikin voimankäyttöä, ja tämän seurauksena noin 100 gazalaista kuoli ja tuhannet loukkaantuivat joko tulituksesta tai hengittämällä kyynelkaasua.

Kampanjan edetessä ja myös sen jälkeen Egypti on pyrkinyt löytämään rauhanomaisen ratkaisun Israelin ja Gazan väliseen konfliktiin ja nyt tällainen Egyptin yhdessä Qatarin kanssa tekemä sovintoesitys on kiistan osapuolten harkittavana.

 

Hudna -aselepo

Egyptin ja Qatarin välittämä hudna tarkoittaa pitkäkestoista aselepoa. Israelin Channel Ten News kanava uutisoi Israelin olevan nyt valmis luopumaan kahdesta aiemmasta, vastaavissa aloitteissa esiintuoduissa, ehdostaan eli Gazan kaistaleen demilitarisoinnista ja Gazan poliittisen vallan luovutuksesta Palestiinalaishallinnolle ( Palestinian Authority – PA). Israel vaatii edelleen rakettitulen ja hyökkäystunnelirakentamisen lopettamista sekä neljän Gazassa olevan israelilaisen palauttamista. Vastineeksi Israel merkittävästi on valmis helpottamaan tavara-/materiaalivientiä Gazaan kunhan niitä ei käytetä Hamasin sotilaallisen voiman rakentamiseen. Samassa yhteydessä myös Egypti helpottaa rajanylitystä Rafahissa.

Tv-uutisraportin mukaan sopimus toteutuessaan merkitsisi kahden erillisen Palestiinalaisentiteetin tunnustamista eli Gazan Länsirannalla olevien palestiinalaisasutusten. Arabilähteiden mukaan Gazan aselepo palvelisi maltillisten arabimaiden etua ja että Egypti olisi osa sopimuksen toteutuksen valvontamekanismia. Egyptin ja Qatarin aloite palvelee myös USAn valmistelemaa alueellista rauhanaloitetta ja maan hallino onkin jo ollut yhteydessä aloitteentekijöihin. (Lähde: BICOM ).



Edellinen yritys

Kyseessä ei ole aivan uusi asia, silla huhtikuussa 2015 artikkelissani Gaza State Under Construction, West Bank Remains Bystander ennakoitiin, että Hamas on allekirjoittamassa Israelin kanssa sopimuksen, jossa kahdeksan vuotta jatkunutta Gazan ”saartoa” tulitauon vastikkeeksi helpotetaan. Sopimuksen muita yksityiskohtia ovat mm gazalaisten työssäkäynnin helpottaminen Israelissa, tavaroiden tuonti Kyproksen kautta NATOn valvonnassa Gazan rannikolta kolmen kilometrin päähän valmistuvaan kelluvaan satamaan, tunneleiden kaivun ja rakettien ampumisen lopetus Gazasta Israeliin kahdeksan vuoden ajaksi ja molemminpuolinen vankienvaihto. 

Tällöinkin Länsirannalla valtaa pitävä Palestiinalaishallinto – Fatah/PLO – ei ilmoituksensa mukaan ollut informoitu Hamas-Israel –sopimuksesta. Walid Awadh, Palestinian People’s Party/Gaza, vahvistaa saaneensa tietoja neuvotteluista mutta niiden sisältöön PLO:lla ei ollut mitään vaikutusta. Hän uudisti PLOn aiemman kannan, että sopimus eristää Gazan Länsirannasta ja Jerusalemista sekä rikkoo Oslon sopimuksesta lähtien vallinneen Gazan ja Länsirannan palestiinalaisten poliittisen yhteyden. Fatahin tiedottaja Osama Qawasmi ihmettelikin Fatahin virallisilla sivuilla, miksi Hamas neuvotteluissa ajoi ennen kaikkea merikäytävää maailmalle mutta jätti kokonaan huomioon ottamatta ns. turvakäytävän luomisen Gazan ja Länsirannan välille.

Siinai Optio

Palestiinalaisten parlamentin paikkajako vuoden 2006 vaaleissa.

Toinen vanhempaa perua oleva tekijä on Egyptin aktiivinen rooli rauhanvälittäjänä nimenomaan Israelin ja Hamasin kesken. Merkittävin Egyptin usein esittämä aloite on ns. Siinain optio, josta mm Middle East Monitor (MEMO) raport  kertoi 1.9.2014. Kyseessä on Egyptin presidentti Abdel-Fattah el-Sissin tarjous Palestiinalaishallinnolle 620 neliömailista Gazaan rajoittuvaa maa-aluetta vastikkeeksi luopumisesta vuoden 1967 rajalinjojen palautuksesta. Presidentti Abbas tällöin kieltäytyi tarjouksesta. Vastaavanlaisia tarjouksia on Egypti tehnyt jo vuodesta 1956 lukien ja ajatuksena on ollut palestiinalaispakolaisten asuttaminen ko alueelle. Siinai Optio viisinkertaistaisi Gazan nykyisen alueen. Pakolaiskysymyksen ratkaisun ohella optio käsittäisi kyseisen alueen demilitarisoinnin sekä ajatuksen siitä että Länsirannan arabikaupungeille myönnettäisiin autonomia. (Lisää aiheesta artikkelissa Sinai Option again )

Pidän hyvinkin mahdollisena, että jos Hamas ja Israel nyt pääsisivät pidempiaikaiseen aselepoon voisi Siinai optio nousta jälleen merkittäväksi mahdollisuudeksi pysyvämpään rauhaan.

 

Israelin poliittisen johdon tulisi muotoilla visionsa Gazassa

Jerusalem Postin mukaan IDF on julkaissut päivityksen sotilasdoktriiniinsa, ns IDF Strategy 2.0 – joka aiemman perustavaa laatua olleen julkaisun tapaan on vieläkin hionut Israelin armeijan erilaisia strategioita nykyaikaisen toimintaympäristön uusissa haasteissa. Yksi keskeinen haaste on miten sotilasstrategia on vuorovaikutuksessa poliitikkojen muovaaman kansallisen turvallisuusstrategian – valtiolliset edut, tavoitteet ja visiot - kanssa. Iranin, Syyrian ja Hizbollahin osalta poliittisten päättäjien ja IDF:n johdon välinen dialogi näyttää käydyn mutta Palestiinan ja erityisesti Gazan osalta se näyttää puuttuvan.

Viime vuosina armeijan johto on korostanut tarvetta parantaa elinolosuhteita Gazassa mm talouden elvyttämisen avulla, mutta poliittinen johto ei näille aloitteille ole lämmennyt. Näin armeija selkeämmän poliittisen ohjauksen puuttuessa on esimerkiksi kevään ”paluumarssi” -kampanjan aikana rajoittunut vain suojaamaan kaikin voimin raja-aitaa. Ilman hallituksen muotoilemaa kansallista turvallisuusstrategiaa armeija toimii tyhjiössä. Jos IDF:n varoitukset olisi otettu tosissaan niin ehkä koko kampanja olisi jäänyt toteuttamatta. 

Nyt näyttää olevan pieni mahdollisuus Hamasin ja Israelin väliseen sopimukseen koska tällä hetkellä sota ei vaikuttaisi hyödyttävän kumpaakaan osapuolta. Jos näin käy voi tuloksena vuosikausia pitävän rauhan ohella syntyä jopa uusi palestiinalaisvaltio Gazaan Hamasin kilpailija Fatahin seuratessa sivusta oman valtioviritelmänsä kanssa mahdollisesti omine yksipuolisine toimenpiteineen.  Mahdollinen Hamas-Israel sopimus mielestäni tasoittaa tietä ns ”Cold Peace” (”Kylmä rauha”) ratkaisulle jota itse pidän tällä hetkellä pragmaattisena ja parhaana etenemistienä kohden pysyvämpiä järjestelyjä.


Kirjoitus ilmestynyt ensinnä Ariel - Israelista suomeksi verkkojulkaisussa.

]]>
1 http://arirusila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255849-hamas-israel-hudna-jalleen-harkinnassa#comments Gaza Hamas-Israel sopimus Turpo Sat, 26 May 2018 00:34:51 +0000 Ari Rusila http://arirusila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255849-hamas-israel-hudna-jalleen-harkinnassa